Niin no, Barkov nyt toki olisi varmaan kehittynyt ihan yhtälailla ilman Rautakorpeakin, vaikka toki kyllähän Rautakorven alaisuudessa mies on isoja steppejä varmasti eteenpäin ottanut. Palolan kehitystä voidaan kyllä pitää huomattavana, varmaan yksi parhaista Rautakorven + hänen tiiminsä scouttauksista. Huikea pelaaja, oli oma suosikkini kun pelasi Tapparassa.
Mitä tuohon Erkinjunttiin tulee, niin eihän mies mitään varsinaista pistekehitystä Rautakorven aikana tehnyt. Nuo kauden 27 pistettä tuli edellisellä kaudella 41:ssä pelissä, ja seuraavan kauden 36 pistettä (siis kaudella 12-13) tulivat täyden 60 ottelun runkosarjan aikana. Pistekeskiarvo oli siis tuolla kaudella 2011-12 0,66 ja seuraavalla kaudella hieman pienempi 0,6. Sitä aiemmin mieheltä löytyy jo pari 34 pisteen kautta ja pari 25 pisteen kautta, eli aika tasaisena tuo jälki on säilynyt ihan valmentajasta riippumatta.
Kyllähän Rautakorpi teki todella mielenkiintoisia ja huikeita omia löytöjä, kuten Mikko Luoma ja oululaisillekin sittemmin tuttu Josef Boumedienne. Ihan puskista tulivat ja melkoisia tarinoita olivat nuo ja monta muuta.
Pelaajien kehittäjänä Rautakorvella on heittää kehiin sellaiset statsit, että siinä kalpenee muut kaverit.
En tiedä mikä olisi oikea ketju Jatkoajan "päätoimittelijan" horinoihin, mutta merkitään aikakirjoihin, että sen sankarin mielestä Tappara oli huikean suuri ennakkosuosikki kauteen, mm. koska hyökkäyksessä oli: "
Henrik Haapala sekä
Sebastian Repo ja sarjan paras kapteeni
Jukka Peltola". Päätoimittelijaklovnille kerrottakoon, että ennen kautta mainituista kaksi ensimmäistä oli rapakon taakse menetettyjä tapauksia. Repo onneksi saatiin jo syksyllä takaisin ja toikin ison lisän todella karulla tavalla edellisestä vuodesta heikentyneeseen hyökkäysnippuun. Haapala puolestaan saatiin takaisin vähän ennen kauden loppua, joskaan edelliskauden lentoon tämä ei koskaan päässyt ja kärsi pleijareissa jostain loukkaantumisista ja muutaman pelin missasikin. Että sellainen aasintuntija tällä kertaa Jatkoajan päähorisijana.
EDIT:
Wanha tuomari ehtikin jo asiasta kirjoittamaan, eikä voi sanoa muuta kuin että vedit varpaat suustani:
Pärnänen kirjoittaa Tapparaan flopanneen räikeästi. Minusta tuo tökeröä urheilun, lopputuloksen ja Kärppien aliarvioimista. Urheilun suola on yllätyksellisyys: ennakkoon ylivertainen materiaali loitavassakin valmennuksessa voi löytää parempaansa.
Lisäksi todettakoon, että materiaalin ylivertaisuus on aina kovin suhteellista. Pelaajabudjetti ei kuitenkaan tälläkään kertaa ollut ylivertainen, vaikka kerrankin taisi olla edes lähellä Kärppien ja HIFK:n vastaavaa. Yleensä Rautakorven joukkueiden on pitänyt tyytyä n. 5. suurimpaan pelaajabudjettiin, joten tämä oli odottamatonta luksusta ja uusi tilanne Tukka-Jukalle.
Maalivahtimateriaali meni kuitenkin tällä kertaa Kärpille. Rynnäksen ja Hrachovinan piti olla aika tasavahvoja, mutta takaa tulikin Veini Vehviläinen, joka käänsi tilanteen selvästi Kärpille. Tapparan kakkosta ei voi tässä yhteydessä edes mainita.
Puolustuksessa oli sen seitsemän "otsorantakaria". Tavallaan erittäin kovan luokan pelimiehiä, mutta en ollut kesällä etukäteen lainkaan ihastunut tähän pakistoon edellisvuoteen verrattuna, koska sellaiset perusvarmat peruspakit lähes puuttuivat Vittasmäkeä ja varauksin pari kautta aavistuksen jopa taantunutta Elorinnettä lukuunottamatta. Ei ollut Peksiä, ei eniten minuutteja kerännyttä Bonsaksenia eikä erityisesti timanttista Parlettia. Ei siinä ole juuri järkeä, että joukkueessa on kolminkertaisetsi oman tarpeen YV-pakkeja.
Hyökkäyksestä lähti pisteitä ihan itkettävän kova määrä, ja tilalle tuli todella köyhän miehen paikkalappuja ja edellisellä kaudella loukkaantuneena ollutta has-been -osastoa. Tulijoiden yhteenlasketut pisteet edelliseltä kaudelta vastasivat noin neljännestä lähtijöiden pistesaldoihin verrattuna. Sittemmin Repo ja lopulta myös Haapala tulivat takaisin, jolloin tilanne toki tasoittui merkittävästi. Kuten aiemmin on nähty mm. Kuuselan paluumuuton osalta, se on yllättävän vaikea hypätä kelkkaan vauhdista verrattuna siihen, että on koko kesä ja syksy vedetty yhdessä.
Sinällään se, että hyökkäys heikkenee vuosi vuodelta on pitkän ajan trendi Tapparassa ja useimmiten muistakin Liiga-seuroista. Jos olet vähänkin liian hyvä tähän sarjaan, iso paha KHL tai jopa NHL tulee ja vie. Tai edes SHL, Sveitsi ja mitä näitä paikkoja nyt on, missä liitua on enemmän ja sillä piirretään vapaammin kuin Suomessa. Kesän saldo vain oli se, että muutama joukkue, lähinnä Jyp ja TPS näyttivät vahvistuvan pelottavan paljon kauteen lähtiessä. Kärpät sai tulla puskista, kiitos tulokasvalmentajan ja erityisesti täysin penkin alle menneen edelliskauden, joka antoi Kärppien materiaalista ihan väärän kuvan. Kärppien nousu oli vain ajan kysymys, koska resursseista ei ollut pulaa. Se yllätti kuitenkin kaikki, että nousu oli näin nopea ja raju ja vieläpä tulokasvalmentajalla. Pudotuspeleissä sitten muutaman kerran näytti Kärpilläkin olevan todella vaikeaa, mutta niin vain tarina kantoi loppuun asti. Veini oli huikea, mutta Vesalaisen hankintakin näytti osuvan nappiin ja saattoi olla ratkaiseva ase HIFK:ta vastaan, vaikka sitten finaaleissa ei oikein mitään merkittävää tehnytkään.
Kärppien materiaalista vielä sellainen, että vaikka se oli poikkeuksellisen kapea Kärpille, siinä löytyi sitä tarvittavaa terävyyttä. Muutamankin kerran materiaalin suhteen Kärpät menivät ihan kuilun partaalla, että yksikin lisäloukkaantuminen (esim. Lasse tai Heshka), ja tarina olisi saattanut olla siinä. Tappara puolestaan olisi kestänyt muutamankin loukkaantumisen, ja esim. Kemiläisen loukkaantuminen olisi todennäköisesti jopa vahvistanut joukkuetta.
