Tappara voitti valtaosan kautta ainoastaan itsensä alapuolella olevia joukkueita. Tapparan tasoa ei siis ole vielä tällä kaudella kunnolla mitattu ehkä kertaakaan.Ilveksen lennon suhteen on todellakin hyvä muistaa, että esimerkiksi runkosarjan lopun kuudesta peräkkäisestä voitosta viisi napsahti säälien ulkopuolelle jääneitä joukkueita vastaan. Paine pisteiden haalimiseen oli silti tietenkin kova.
Ässiä vastaan pakka oli hetkittäin sekaisin jopa murskalukemiin päättyneessä kotiottelussa. Näkökulmasta riippuen kumman tahansa jatkoonmenoa olisi voinut pitää "oikeudenmukaisena". Mulle riittää oikeutukseksi se, että kolmesta ottelusta yksi päättyi Ilveksen suurinumeroiseen voittoon ja kahdessa muussa puolestaan vääntö oli äärettömän tasaista (eli varsinaiset ratkaisumaalit melkoista arpapeliä).
Toivon, että Tapparaa vastaan Ilves onnistuisi pitämään sarjan jännittävänä ja viihdyttävänä. Ilveksellä on monta nuorta pelaajaa, jotka ovat onnistuneet nostamaan tasoaan ja toivottavasti pystyvät yhä edelleen venymään. D'Amigolta - oli vaivoja tai ei - sen sijaan sopii odottaa enemmän. Ei sen takia että oli kultakypärä tai että Ruudun selostaja sanoi niin, vaan siksi koska jokainen näkee ettei jenkki ollut esimerkiksi lauantaina pelissä sisällä.
Luotan myös paikallistaistelujen arvaamattomaan magiaan, mitä osa kirjoittajista on täällä väheksynyt.
Tilastot ja laskutavat ovat mielenkiintoisia, jos niitä aletaan kääntelemään haluttuihin suuntiin.
Ilves pelasi loppukaudesta lähes poikkeuksetta vastustajia vastaan, joilla oli panosta otteluissaan.
Mitaleista..
Tappara 16-12-11
Ilves 16-9-12
Viimeksi muokattu: