Tappara-HIFK-sarjaa ennakoin alla olevalla sapluunalla. Kokonaisuutena puolivälieräsarjaa tarkastellen alla olevan tilastointipohjan perusteella pystyi aika hyvin hahmottamaan joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet hyökkäys- ja puolustuspelissä objektiivisesti tarkasteltuna. Vertailtaessa lukuja toisiinsä saa myös haisua siitä, että miten joukkueiden hyökkäys ja puolustus toisiinsa voisivat suhtautua nimenomaan rakenteellisella joukkuepelin tasolla.
Aineistona on helmikuun maajoukkuetauon jälkeiset ottelut, joita molemmille on kertynyt 20, eli 14 runkosarjasta ja 6 playoffeista. Tyhjiin tehdyt maalit on otettu pois vääristämästä tehokkuuksia. Ja selvityksenä, vaarallinen maalintekoalue = laukausetäisyys maalista max 10 metriä ja laukauskulma pohjois-etelä-keskilinjalta molempiin suuntiin 45 astetta.
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 44,1 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 38,1 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 18,1 laukausta per ottelu ja vastustaja 19,1 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 23,0 laukausta per ottelu ja vastustaja 31,2 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 12,7 % ja vastustajan 8,9 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,4 % ja vastustajan 1,0 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 14,3 laukausta (tehokkuus 7,0 %) ja vastustajan 25,0 (tehokkuus 4,0 %)
Lukko on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 32,9 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 30,0 %
Lukko on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 15,1 laukausta per ottelu ja vastustaja 13,1 per ottelu
Lukko on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 30,9 laukausta per ottelu ja vastustaja 30,5 per ottelu
Lukon maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 10,2 % ja vastustajan 8,4 %
Lukon maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,7 % ja vastustajan 1,8 %
Lukon maali on vaatinut keskimäärin 19,2 laukausta (tehokkuus 5,2 %) ja vastustajan 26,3 (tehokkuus 3,8 %)
Hyökkäyspeli:
Suurin ero hyökkäyspelissä on vaarallisen maalintekoalueen laukausten suhteellisessa osuudessa: Tappara 44,1 % - Lukko 32,9 %. Lukko on laukonut ottelussa keskimäärin viisi laukausta Tapparaa enemmän, mutta Tappara on silti laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 3 laukausta Lukkoa enemmän. Tappara siis pääsee sekä määrällisesti että etenkin suhteellisesti paremmin laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta hyökkäyksissään. Lukko laukoo huomattavasti Tapparaa enemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta, keskimäärin 8 laukausta enemmän per ottelu.
Laukomisen tehokkuuden osalta Tappara on Lukkoa edellä sekä vaarallisella maalintekoalueella (Tappara 12,7 % - Lukko 10,2 %) että kaikkien laukausten (Tappara 7,0 % - Lukko 5,2 %) osalta, mutta Lukko on hivenen tehokkaampi vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisissa laukauksissa (Tappara 2,4 % - Lukko 2,7 %).
Puolustuspeli:
Molempien puolustuspeli on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Lukko on onnistunut pitämään vastustajan poissa vaaralliselta maalintekoalueelta poikkeuksellisen hyvin, sillä vain 30 % Lukon vastustajan laukauksista on lauottu sieltä. Tapparan vastustaja on päässyt laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 6 laukausta per peli enemmän kuin Lukon vastustaja. Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta sekä Tapparan että Lukon vastustaja on laukonut suurinpiirtein saman verran.
Vastustajan laukomisen tehokkuutta vertailtaessa Lukon lukemat ovat kokonaisuudessaan Tapparaa hivenen parempia: vaaralliselta maalintekoalueelta Tappara 8,9 % - Lukko 8,4 % ja kaikkien laukausten osalta Tappara 4,0 % - Lukko 3,8 %. Tappara on kuitenkin Lukkoa edellä mitä tulee vastustajan vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisten laukausten tehokkuuteen: Tappara 1,0 % - Lukko 1,8 %. Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta lauotaan suuri osa kaikista laukauksista, joten pienetkin erot voivat olla entistä merkittävämpiä. Ei tuo 1,8 % kuitenkaan kovin hyvä maalintekotehokkuus ole, sillä vertailun vuoksi puolivälieräsarjasta, silloin runkosarjan lopun peleistä HIFKin vastustajan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta oli 3,5 %. Näissä vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisissa laukauksissa hyvän maalivahtipelin joukkueet erottuvat edukseen.
***
Yhteenvetona voidaan todeta, että Tapparan hyökkäyspeli on Lukkoa edellä ja Lukon puolustuspeli on hivenen Tapparaa edellä. Tapparalla on nyt välierissä vastassa kokonaisvaltaisesti laadukkaampi joukkue, jonka vahvuudet Tapparaan verrattaessa ovat puolustuspelissä. Lahjamaaleja puolustusvirheistä ei ole myöskään tulossa yhtä lailla kuin HIFKiä vastaan, mikä lisää tarvetta oikein organisoiduille hyökkäyksille.
Mielenkiintoista on seurata, että pystyykö Lukko pitämään Tapparan vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelle viimeaikaisten esitysten veroisesti. Viimeisimmässä keskinäisessä vaarallisen maalintekoalueen laukaukset menivät Lukolle 16-23, joten silloin Tappara pääsi keskimäärin Lukon vastustajaa enemmän (3 laukausta enemmän) vaaralliselle maalintekoalueelle, mutta toisaalta omaan tasoonsa nähden hivenen heikommin (2 laukausta vähemmän).
Puolustuspeli nousee kuitenkin playoffeissa arvoonsa ja tässä Lukko on Tapparan vastaavaa edellä, joskin ei kovin paljoa mutta edellä kuitenkin. Tasakentällisin Tapparan puolustuspeli oli HIFK-sarjassa hyvää luokkaa, mutta luokaton av-peli laski kokonaislukemia. Myös Tapparan heikentynyt ylivoima laski hieman kokonaistehokkuuksia, mutta vastaavasti tasakentällisin maalinteko oli kovalla tasolla. Nyt on kuitenkin vastassa kokonaisuudessaan HIFKiä laadukkaampi puolustus, joten ylivomankin täytyy alkaa toimia.
