Playoffs 2015 finaalit: Kärpät – Tappara

[Tuborg]

Ei sen puoleen osataan sitä näköjään Tampereellakin, otteluketjuseuranta ja viesti #664

 

[karotenoidi]

Ei sen puoleen osataan sitä näköjään Tampereellakin, otteluketjuseuranta ja viesti #664

Linkki @SergeiK :n viestiin. Ei kovin tyylikästä ei. Tiedoksesi tosin, ettei kirjoittaja ole tietääkseni Tampereelta tai ainakaan Tappara-fani.

Pohjanoteeraus nähtiin kuitenkin Rovaniemellä ottelun jälkeen (Iltalehti). Pelipaitaa polteltiin siis, ja samalla työllistettiin turhaan pelastusviranomaisia. Ei näin. Yhtä kaikki, hienoa sakkia on Kärppä-fanit ja oululaiset ylipäätään, ja joukkue onkin aina ollut kakkossuosikkini liigassa jo sukujuurieni takia. Mitä nyt vähän ärsyttää tietty, kun yksi jengi voittaa liikaa, minkä vuoksi olin jossain finaaleissa Kärppiä vastaankin vuosia sitten.

 

[HAL9000]

Pari yötä nukuttu, ainakin osittain, mutta paskan maku ei vain hälvene suusta.

Ensinnäkin, ehdottomasti paras joukkue voitti, ei kahta sanaa. Koko kauden suvereenisti ylivoimaisin joukkue, aivan huikeita pelimiehiä. Onnea Ouluun, olette ansainneet palkintonne!

Mutta kolikolla on se kuuluisa toinenkin puoli...

Tappara... kolme kertaa finaalipelit putkeen. Olen kateellinen, myönnän suoraan.

En varmaan puhu kaikkien Tappara-kannattajien puolesta, mutta ainakin minä vaihtaisin mielelläni kaikki kolme hävittyä hopeaa yhteen voitettuun mestaruuteen. Siitä tällaisessa tulosurheilussa pohjimmiltaan on kyse. Vain yksi voi voittaa, ja vain mestari muistetaan.

Mieluummin Hannu Hanhi edes yhden kerran kuin Aku Ankka (ikuinen kakkonen).

Mikä tekee tämän kolmannen peräkkäisen tappion kaikkein katkerimmaksi on se, että joukkueen runko hajoaa tähän kauteen. Niin hajoaa jossain määrin Kärpilläkin mutta heidän resursseillaan uusi realistisesti mestaruudesta skabaava joukkue saadaan kokoon kaudessa tai parissa. Tapparalla se käytännössä oli tässä, now or never, tämän projektin osalta. Vaikka 90-luvun kaltaisiin pitkiin nälkävuosiin en haluakaan uskoa (enkä etenkään toivoa), kyllä siinä monia vuosia tulee vierähtämään, ennenkuin Tappara nähdään taas finaalikarkeloissa. Tämä saattoi olla konkreettisesti viimeinen mahdollisuus pokaaliin tämän vuosikymmenen puolella, sen verran hitaasti ja harvakseltaan Tapparan organisaatio saa noita menestysjoukkueita rakennettua.

Juuri tällä hetkellä oma henkilökohtainen kiinnostus paitsi liigakiekkoon myös koko lajiin on tällä hetkellä aika tasan nollassa. MM-kisat saavat jäädä minun osaltani väliin, niin myös NHL, KHL, AHL ja muut. Palataan asiaan sitten joskus, kun Tapparan synkän tunnelin päässä seuraavan kerran pilkistää taas valoa. Voi kestää kauan.

Tällä palstalla jos käyn, tulen vierailemaan muissa osioissa kuin kiekkokeskustelussa.

 

[jaakkopavunvarsi]

Pohjanoteeraus nähtiin kuitenkin Rovaniemellä ottelun jälkeen (Iltalehti). Pelipaitaa polteltiin siis, ja samalla työllistettiin turhaan pelastusviranomaisia. Ei näin.

Olisko pojat ollu Tapparan kannattajia ja usko mennyt lopullisesti? Vaikea kuvitella, että 19-vuotias jannu ostaisi vastustajajoukkueen satasen paidan vain polttaakseen sen. Rovaniemeltä ja varmasti muualtakin Lapista löytyy jonkin verran Tapparan kannattajia. Muutamien kanssa on joskus tullut turistua.

 

[douppi]

En varmaan puhu kaikkien Tappara-kannattajien puolesta, mutta ainakin minä vaihtaisin mielelläni kaikki kolme hävittyä hopeaa yhteen voitettuun mestaruuteen. Siitä tällaisessa tulosurheilussa pohjimmiltaan on kyse. Vain yksi voi voittaa, ja vain mestari muistetaan.

Mieluummin Hannu Hanhi edes yhden kerran kuin Aku Ankka (ikuinen kakkonen).

Mikä tekee tämän kolmannen peräkkäisen tappion kaikkein katkerimmaksi on se, että joukkueen runko hajoaa tähän kauteen. Niin hajoaa jossain määrin Kärpilläkin mutta heidän resursseillaan uusi realistisesti mestaruudesta skabaava joukkue saadaan kokoon kaudessa tai parissa. Tapparalla se käytännössä oli tässä, now or never, tämän projektin osalta. Vaikka 90-luvun kaltaisiin pitkiin nälkävuosiin en haluakaan uskoa (enkä etenkään toivoa), kyllä siinä monia vuosia tulee vierähtämään, ennenkuin Tappara nähdään taas finaalikarkeloissa. Tämä saattoi olla konkreettisesti viimeinen mahdollisuus pokaaliin tämän vuosikymmenen puolella, sen verran hitaasti ja harvakseltaan Tapparan organisaatio saa noita menestysjoukkueita rakennettua.

Juuri tällä hetkellä oma henkilökohtainen kiinnostus paitsi liigakiekkoon myös koko lajiin on tällä hetkellä aika tasan nollassa. MM-kisat saavat jäädä minun osaltani väliin, niin myös NHL, KHL, AHL ja muut. Palataan asiaan sitten joskus, kun Tapparan synkän tunnelin päässä seuraavan kerran pilkistää taas valoa. Voi kestää kauan.

Tällä palstalla jos käyn, tulen vierailemaan muissa osioissa kuin kiekkokeskustelussa.

Joo ymmärrän vitutuksen oikeen hyvin, ja tietysti vielä paremmin, kun tuo oli täydellinen dejavu vuodentakaisesta.

Mutta...olette olleet finaaleissa (ts. sijoilla 1-2) kolme kertaa putkeen 13-14 joukkueen sarjassa, seurata hienoja otteita ja tunteiden vuoristorataa omalta jengiltä niissä Liigan korkeimmissa peleissä. Tänä(kin) vuonna noita edelsivät hienot puolivälierät ja välierät teidän kannalta.

Noh, eihän tämä mikään vänkäämisen homma olekaan. Päätä ylös vaan ja toivottavasti mitali alkaa maistumaan kun isoin pöly on laskeutunut.
Hyvää keväänjatkoa!

 

[mailman-]

Huh huh. Taas töissä.
Vloppuun lähemmäs 1500km bussissa istumista, ja pari lätkämatsia siinä sivussa :P

Vieläkin aika tyhjä olotila, kannattajan näkökulmasta myös "kaikki annettu".

Tapparafaneille voimia, kyllä se kannu sielläkin vielä joskus nousee. Hyvää juttua sai väännettyä useammankin oranssipaidan kanssa lauantaina, sekä ennen, että jälkeen matsin.

Ja loppuun voisin vaan huutaa "arivallinarivallinarivallin!!!"

 

[Surukuku]

...
Pohjanoteeraus nähtiin kuitenkin Rovaniemellä ottelun jälkeen (Iltalehti). Pelipaitaa polteltiin siis, ja samalla työllistettiin turhaan pelastusviranomaisia. Ei näin. ...

Olisko pojat ollu Tapparan kannattajia ja usko mennyt lopullisesti? Vaikea kuvitella, että 19-vuotias jannu ostaisi vastustajajoukkueen satasen paidan vain polttaakseen sen. Rovaniemeltä ja varmasti muualtakin Lapista löytyy jonkin verran Tapparan kannattajia. ...

Siitä, minkä kuvan olen sattumoisin saanut rovaniemeläisten suhteesta Kärppiin ja sen kannattamiseen, olen satavarma, että tuossa paloi tappiosta ja hopeasta kyrpiintyneen Tappara-kannattajan isoin ja ainoin Erkinjuntti-pelipaita.
Eipä siinä, kukin tavallaan kokee ja potee, mutta joku järki kuitenkin, etteivät sivulliset joudu kärsimään kiekkojanareiden tyhmistä toilailuista.

Joo, mutta vieläkin kiitokset kaikkille huikeasta kiekkokeväästä ja uskoa sinne manseen niin Tapparan kuin ipankin porukoille - hieman mukaillen vanhaa sanontaa: "Menestys on ikuista, kohteet vain vaihtelevat" eli kyllä ne kirkkaimmat löytävät tiensä vielä/jälleen sinnekin...

 

[axe]

Kas, maanantaina heräsin jo suht normaaliin olotilaan aika hiljaisen sunnuntain jälkeen. Äkkiäkös näistä näköjään toipuu – taas sataa vettä ja elämällä on edessä tarjolla vielä monta pettymystä lisää. Nyt ainakin varmistui se ettei minkäänlaista jääkiekosta kiinnostunutta jumalaa ainakaan ole olemassa.

Joskus vuonna 2003 oli puolivälierien seiskapeli ja jatkoaika. Silloin jännitti niin saatanasti ja tuli siinä pohdiskeltua muiden kanssa, että mitenköhän sitä kestäisi jos joskus olisi finaaleissa sama seiska ja jatkoaika. No nyt on ollut kahdesti putkeen, hengissä ollaan. Mutta sen mää sanon, että ei se jumalauta ole hauskaa, se on käytännössä jopa fyysistä kipua. Ei jääkiekon katsomisen pitäisi sellaista olla.

Tämän vuoden finaaleista ei onneksi jäänyt jossiteltavaa. Tai siis tottakai aina on joku pomppu tai vihellys tai muu kokonaisuuden kannalta pikkuseikka, mikä olisi voinut mennä toisin ja lopputulos olisi toinen (Palolan käteenveto vuosi sitten jatkoajalla), mutta siinä isossa kuvassa nytkin oltiin vastustajaa huon–- ei vaan korjataan ihan heti, että kukaan ei ollut huonompi vaan nytkin vastustaja oli vain parempi. Sitä se oli näissä kahdessa edellishopeassakin, ettei hävitty huonommalle tai muuten sössitty jotain, mutta niissä jäi vähän kirvelemään, että jos ne kaksi ukkoa olisivat olleet kunnossa pelaamassa tai jos sarjan puolivälissä ei olisi yhtäkkiä rumalla mediapelillä vaikutettu sinne, tänne ja tuonne ja käännetty sarjan kulkua. Nyt ei jäänyt mitään ulkopuolista tekijää. Kaikki jäi kentälle, kaikki oli reilua, ei vain riittänyt vieläkään.

Finaalien, kuten ainakin Tapparan kauden kaikkien pelien mutta korostetusti vielä pudotuspelien, isoin anti oli se että aktiivisuus voittaa. Jääkiekossa toki voi voittaa puolustamalla ja tavallaan monilla eri pelitavoilla, mutta kyllä se vaikeaa on, jos ei pysty itse tuottamaan riittävästi maalitilanteita. Pelin epähallintaryöstöillä otetaan yksittäisiä voittoja, mutta mestaruutta tai finaalipaikkaa tai muuta isoa ei oteta.

Toinen huippuanti oli se lopullinen ratkaisumaali, joka tuli pelaajan tai kahden omasta oivalluksesta (ainakin sanotusti) vastoin pelitapaa ja pelikirjaa. Toivottavasti se on jääkiekon tulevaisuus, että saadaan entistä enemmän pelaamista ja tilanteiden älyämistä kuin sitä orjallista pelikirjapläräämistä. Tapparalta jäi kauden aikana ainakin satamiljoonaa kertaa vastaava läpisyöttö edes yrittämättä, kun ei ollut edes ajatuksena että siellä voisi olla joku menossa, vaan katse oli jo tiiviisti siinä, että pystytään turvallisesti peruuttamaan oman maalin taakse.

Ja vielä mielenkiintoinen poiminta finaalisarjasta: Kaikki seitsemän finaalia päättyivät yhden maalin erolla. Jokaisen pelin viimeisen maalin aikana jäällä oli Pekka Saravo. Kuusi kertaa kyseessä oli pelin voittomaali, yhden kerran Kukkosen kavennusosuma 3-4:ään. Saravon vakiopakkipari Teemu Aalto oli kuudessa pelissä viimeisissä maaleissa jäällä, ne olivat kaikki pelin voittomaaleja.

 

[Z-hän elää]

Tässä kun nyt on miettinyt tuota Tapparan viimeistä kolmea kautta, niin onhan se jotain aivan uskomattoman hienoa ja sitten toisaalta jotain todella karua.
...
Huikea jengi, pää pystyyn ja uudestaan päin!
Keep calm and be proud of Tappara.

Koko viesti ts. ei juuri lisättävää - paitsi että Josh Green, The Man. Ilman tuollaisia jätkiä jääkiekon pelaamisesta ei tule yhtään mitään, tai hommasta ainakin puuttuu jotain hyvin oleellista.
Joukkue menee tosiaan aika lailla uusiksi, osin isompien seurojen (=tilien) ja osin ns. luonnollisen poistuman myötä. Rakennusprosessista en ole huolissani, vanha kettu Leinonen & co osaavat hommat kyllä.
Se, miten Jussi Tapola lopulta käsittelee tämän kauden kootut tapahtumat ja mitä ottaa siitä opikseen, on aika oleellinen juttu.

 

[Ujcik#11]

Kyllä oli mahtava kevät kaikkineen tunteineen. Se tunne kun Aho sen ratkaisun tälläsi, se kai on se juttu miksi mestaruutta janotaan ja miksi Tappara oli jäällä niin pettynyt. En ole koskaan nähnyt urheilussa oikeen vastaavaa.. Tappara oli kuin hautajaisissa ja kun katsoin uusintaa juhlahumusta jäällä, tuli kyllä itselle myös paha olo. Ei tuollaista järkytystä voi suoda kellekkään. Mutta Tappara voittaa vielä ja silloin nämä kuittaantuu.

Paskalehdet kirjoittaa että kärpät oli sieluton ja pöyhöttynyt? Voi kai vastustajaa näinkin mollata. Itse näen asian niin että Tappara ja Jyp olivat todella kovia, urheilullisia ja laadukkaita. Kärpät oli vain sittenkin se parempi. Vastustajan kovuudesta johtui se, että välillä oltiin ahtaalla. Ei siitä, ettei asenne ollut kunnossa.

 

[Keyman]

Mutta sen mää sanon, että ei se jumalauta ole hauskaa, se on käytännössä jopa fyysistä kipua. Ei jääkiekon katsomisen pitäisi sellaista olla.

Juuri näin sen itsekin koin. Ei pystynyt perjantain voitostakaan nauttimaan kuin minuutin, kun alkoi jo pelätä lauantain matsia. Ei sen niin pitäisi mennä. En mä pystynyt kyllä yhtään nauttimaan tuon viimeisen matsin katsomisesta. Aivan sairasta touhua.

Kyllä kauan menee ennen kuin tästä karmaisevasta pettymyksestä toipuu. Toki tästä selvitään, mutta eniten minua harmittaa noiden pelaajien puolesta. Siellä on aika monta soturia, jotka olisivat sen mestaruuden ansainneet.

Onnittelut vielä Kärpille ja joukkueen kannattajille. Maalin verran parempia olitte ja sehän riittää.

 

[Mensonge]

Meni pitkäksi. Piti töiden kautta kurvata tänään kotiin. Onhan tämä nyt aivan uskomatonta pelata kahtena keväänä peräkkäin samaa joukkuetta vastaan finaalit game 7 jatkoerille ja jokainen ottelu maalin erolla. Arvostan Tapparan vastustajana helvetin korkealle. Kärpät kasas semmoset niput näihin sarjoihin, ettei muilla pitäny olla mitään palaa. Tai no tänä keväänä ei oltu samalla tasolla, mutta silti selkeästi ennakkosuosikkeja. Tappara osoitti molempina vuosina, ettei todellakaan ole mikään vastaantulija ja löi meidät selkä seinää vasten. Hattu pois päästä.

Tapparan faneja kiitän. Todella mukavaa sakkia. Ei mitään ongelmia kenenkään kanssa ja rehti meininki jatkui vielä homman ratkettuakin. Toivon että viette nämä kinkerit, jos me ei sitä joku vuosi tehdä. Molemmat osoitti sitkeytensä. Toisen oli vaan hävittävä, se on pelin henki. Kaipa se runkosarjan voitto lopulta oli se pieni etu meille. Kiitos Kärpille, Tapparalle ja molempien joukkueiden faneille! Itse olen ylpeä edustamastani EtäKärppien porukasta. Jaksettiin painaa isolla joukolla loppuun asti, vaikka valtaosalla oli molemmille pelipaikkakunnille matkaa enemmän kuin tarpeeksi. Näitä hetkiä varten tätä hommaa tehdään.

 

[vdx mua zorbas]

Aika monet ovat sanoneet tässäkin ketjussa, että tämä kolmas peräkkäinen tappio ei vituttanut ihan niin paljon kuin voisi kuvitella. Siihen lienee ainakin seuraavia syitä

- Kausi oli sellaista vuoristorataa, että hirveitä odotuksia ennen pleijareita ei ollut.
- Kärpät oli kuitenkin selvästi (tai selvästi ja selvästi, mutta hallinta oli kiistämättä heillä) parempi jengi.
- Ihmismieli on sellainen, että se pyrkii alitajuisesti torjumaan psyykkeen isoimmat traumat.
- Kärppien voitto vituttaa keskimäärin vähemmän kuin jonkun muun.
- Kaikkeen tottuu, jopa siihen mummoon katiskassa.

Kokemuksesta tiedän, että häviö vituttaa enemmän kuin voitto antivituttaa, niin se vaan menee asiassa kuin asiassa, joten tässähän ollaan saatana saamapuolella. Ei se laatu, vaan määrä. Kärppäläiset ovat todennäköisesti jo unohtaneet koko jutun, kun täällä vasta aletaan herätä, tähän asti alitajunnan torjumaan, todellisuuteen.

Yhtä kaikki, on silti selvää, että Pirkanmaalle pitäisi pikaisesti suunnata varoja mielenterveystyötä varten. Onhan julkinen salaisuus, että puolet manselaisista on jo tähänkin asti laahustanut Hämppiä sellainen ilme kasvoillaan kuin mikä Peltolalla oli jäällä istuessaan (ja Metsolla samassa paikassa viime vuonna). Niitä jannuja yhdistää luonnollisesti vihreä villapaita, ne traumat ovat syvällä ja osittain toki jo parantumattomia. Mutta nyt sama uhkaa koko Mouhijärveä (Pirkanmaan maakunta - Pyynikki). Kyse on siis aivan uudenlaisesta, maakuntaluokan katastrofista - kuka nostaa perunat, kylvää viljan ja hakee tukiaispätäkät? Ihan vinkkinä muuttoa Mouhijärvelle suunnitteleville: ei kannata, todennäköisyys sille, että lastasi kiusataan, kohtaat lenkkipolulla paljastelijan ja muut mahdolliset yhteisöllisen trauman näkyvät seuraukset, on täällä todennäköisesti suurin seuraavaan 40 vuoteen.

Kun katseli Tapparan jengin makoilua jäällä zombie-ilmeet kasvoillaan, väistämättä mieleen tuli Ässille 2006 järjestetyt hopeajuhlat. Ja ettäkö meidän pojille olisi pidetty torilla samanlaiset hopeajuhlat. "Jaaaa nyyyyt stagelle astuu, kaikki mukaan, Maaaaaaaasiii Ma...." Itse asiassa olisin halunnut olla niissä mukana - makaaberimpia bileitä saisi etsiä. No, te tiedätte satakuntalaiset: hehän ovat mm. äänestäneet perussuomalaiset suurimmaksi puolueekseen, syyntakeettomia koko porukka.

Suuren, kauniin ja kahvaavan on vaikea saada sympatiaa, nyt sitä on kiitettävästi tullut, kiitos myötäelämisestä. Jäänee luultavasti ainoaksi kerraksi seuraavaan sataan vuoteen, joten siitä kannattaisi nyt jollain tavalla hyötyä. Säpin tai muun muodossa.

Ja kuitenkin: mieluummin sata kertaa finaalissa häviäjänä kuin ei koskaan finaalissa. Toki minäkin vaihtaisin kaikki maailman hopeat yhteen kultaan, mutta finaali ja sen aiheuttamat tuskat on päästävä kokemaan, ne eivät ole tästä maailmasta. Suosittelen: tällaisena aikana tunnet eläväsi. Siksi sanon: kiitos Tappara, luvya 4eva.

 

[Tuborg]

Liiga oli tehnyt mun mielestä ihan hyvän videon näistä finaaleista. Kuvastaa hyvin, kuin tunteella eletään molemmisssa leireissä - ja hyvä niin, ei kai tää muuten niin hienoo oisi. Lauantaina oli finaali, ja ei vielä nyt keskiviikkona ääni kun vähän pihisee, mennee vielä ainakin 4-5 päivää (ehkäpä joku muu fani voisi opettaa mulle ääniystävällisempää huutotekniikkaa). Hienot finaalit, Tappara ja sen fanit (ainakin 5 finaalituttua tuossa videolla Raksilassa hyvissä finaalitunnelmissa ja kaikki erittäin hyvällä mielellä!)

Kannattajien matkassa – katso video | Uutiset | Liiga

 

[Jupe]

Tommy Lindgren: Jussi Tapolan hymy | Yle Urheilu | yle.fi

Lindgren osuu asian yteimeen, meinasin itsekin kirjoittaa objektiivisesti jotain samantyylistä. Pienoinen mancrush tuohon Tapolaan, habitus parasta mitä Liigassa vähään aikaan on nähty, sopivan rento ote, nauttii lajista, eikä ole mitään hävettävää hopeassakaan.

Loistava tulevaisuus miehellä ja Liigalla myös, jos mies pysyy Liigassa.

_

 

[vdx mua zorbas]

Tommy Lindgren: Jussi Tapolan hymy | Yle Urheilu | yle.fi

Lindgren osuu asian yteimeen, meinasin itsekin kirjoittaa objektiivisesti jotain samantyylistä. Pienoinen mancrush tuohon Tapolaan, habitus parasta mitä Liigassa vähään aikaan on nähty, sopivan rento ote, nauttii lajista, eikä ole mitään hävettävää hopeassakaan. Loistava tulevaisuus miehellä ja Liigalla myös, jos mies pysyy Liigassa.

Mulla menee jostain syystä Tommy Lindgren ja Tommi Läntinen sekaisin. Luulin oikeasti että Läntinen on tehnyt Tapolasta jonkun biisin.

No, yleisinhimillisesti katsoen Jupe ja Tommy ovat tietenkin oikeassa. Ja kaukalon ulkopuolelta katsoen olisin itsekin samaa mieltä. Tapolan hymy on kieltämättä aika ihqu.

Mutta Tapola tekee kuitenkin vakavan brändirikoksen, perisynnin. Tapparalaisuudelle on tyypillistä tietynlainen tosikkomaisuus ja jopa uskonnollisuus (Penttilät, Lehtoset, Ansakorpi jne.). Olisiko Rautakorpi hymyillyt? Ei vittu olisi.

Tapola veti vihkoon jo siinä vaiheessa, kun oli kuulemma keskustellut asioista kauden aikana pelaajien kanssa. Ei meillä keskustella asioista - asioista informoidaan.

Jos Tapola saa kauden jälkeen kenkää, niin kuin vähän huhuillaan, kertoo se siitä, että kausi meni joukkueen sisällä perseelleen. Joukkue ei ollut Tapolan hanskassa. Ja kun näkeen tuon, sinällään ihanaisen, hymyn, ei asiaa lainkaan ihmettele.

Loppuanekdoottina kerrottakoon, että yleisesti Rautakorpea pidetään kovana panomiehenä. Näin naiset kaupungilla kertovat. Mikä on Jukan salaisuus? Se ei ainakaan ole esileikit, hymyily tai muu näpertely. Jukka lähettää postiennakolla jonkun videon, yleensä viivelähtöihin liittyvän. Ohjeena paketin päällä lukee: räplää tästä ittes kuntoon. Sovittuna ajankohtana Jukka saapuu paikalle, ottaa vaatteet pois, painaa hullun lailla 3-4 minuuttia, virkkaa kiitos, ja lähtee vittuun. Ja tämä kelpaa naisille, ovat hyvinkin tyytyväisiä - kun Jukka tulee, earth tilts ja horizon moves, ei tarvita muuta, muutama minuutti intensiivistä työskentelyä kybällä ja thats it. Mitenkäkö tämä liittyy Tapolaan? Eipä juuri mitenkään, mutta siinä on pähkinänkuoressa se, miten menestys saavutetaan: panemalla, ei hymyilemällä.