Tässä samalla kun sulattelee tappiota niin voi jotain raapustaa matsista.
Ensimmäinen erä oli aika tasaista vääntöä, ei niinkään mässäilyä maalipaikoilla. Penguins kuitenkin teki kaksi maalia kun ensin Määttä teki avausmaalin jota Kunitz säesti reilun minuutin päästä ylivoimamaalilla. Zatkoffilta todella varmaa peliä. 2-0 ekan erän jälkeen.
Toisessa erässä Sharks sai otteen itselleen fyysisyydellä. Pelasivat erittäin vahvaa taklauspeliä ja se näytti kyllä Penguinsin heikkouksia playoffeja ajatellen. Vaikka erästä muistuu mieleen vaan järkyttävä Sharks-paine Penguins ja Zatkoff kestivät erän vain yhdellä takaiskulla. 2-1 lähdettiin toiselle erätauolle. Sharksin maalissa Olli Määtän kohdalla ikävä kyllä maksettiin vielä harvinaisesti oppirahoja kun minun mielestäni pari selkeää virhettä johti tuohon maaliin. Ensin antoi Sharks-pelaajan mennä hakemaan kiekon käytännössä veskarin räpylän alta pois, mitä pitäisi varjella henkeen ja vereen, ja toiseksi kun tuosta johtuneesta tilanteesta päästiin kääntämään laukaus maalin edessä oli jälleen Sharks-miehiä liian vapaasti heilumassa. Vähän kovuutta noissa tilanteissa ja maalia ei olisi todennäköisesti koskaan syntynyt.
Kolmannessa erässä todistettiin sitten minun silmin kauden vauhdikkainta ja viihdyttävintä matsia. Tilanteita oli päästä päähän ja vauhtia riitti. Tunteet kuitenkin pysyivät kurissa ja sikailuilta vältyttiin hienosti. Sharks aloitti maalinteon alivoimalla kun Marleau karkasi maalintekoon. Penguins-ylivoiman uhkana on tuo Malkinin puolustuspelaaminen kun hän viivamiehenä operoi ja se kostautui tällä kertaa. Määttä kuitenkin nosti takatolpalta Penguinsin viimeistä kertaa johtoon ottelussa käytännössä heti Sharks-tasoituksen perään. Maaleissa eroa 21 sekuntia. Sekin kertoo henkisestä kypsyydestä, että noin nopeasti on takaisku käsitelty ja heti on jo maalinteossa toisessa päässä. Sharksien kolmannessa maalissa Burns pääsi ampumaan kyllä niin hyvältä tontilta ettei Zatkofille jäänyt paljon mahdollisuuksia. Kiekko kulmasta b-pisteiden väliin parhaalle maalintekosektorille ja siitä suoraan syötöstä verkko kireälle. Neljäs maali olikin sitten se joka katkaisi kamelin selän. Thorntonin lerppu siniseltä, vaikka saattoikin kimmota Määtän mailasta, oli kyllä yksinkertaisesti semmoinen mikä ei saisi edes Mestiksessä mennä maaliin asti. Tuon maalin jälkeen(kin) Penguinsilla oli useita puolittaisia ja ihan kunnollisiakin maalipaikkoja tasoittaa ottelu mutta tällä kertaa tasoitus jäi tekemättä. Burns teki sitten tyhjiin viimeisen 5-3 maalin.
Kaiken kaikkiaan yhteenvetona ottelu oli viihdyttävä ja hyvä. Penguins pelasi hyvän vieraspelin vaikka odotetusti Sharks laukoi enemmän ja pelin hallinta kotonaan oli heidän hallussaan. Penguins osoitti olevansa vieraskaukalossakin erittäin vaikea joukkue voitettavaksi ja ihan täyden päivätyön sai hait tehdä, että pisteet jäivät sinne. Ylivoimasta jäi mieleen erittäin monta kertaa kun pakki, oikeastaan aina Määttä, nousee takatolpalle. Demers eritoten pelasi tuon tilanteen pari kertaa hienosti pois kun syöttö oli leijumassa suoraan lapaan. Kerran Olli kuitenkin onnistui rokottamaan takatolpalta. Mielenkiintoista oli, että molemmat Määtän maaleista tulivat erittäin läheltä vastustajan maalia silti hän oli kuitenkin lähes aina sijoittunut pelin alle kun oli tarvettakin. Crosbyllä näkyy NHL.comin mukaan -5 tästä pelistä, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että ei Sidin peli mielestäni noin huono ollut vaikka kyllä se paljon toivomisen varaan jätti. Olosuhteet peliin lähdettäessä olivat hankalat kun Stempniak ja Goc eivät olleet ehtineet harjoitella joukkueen kanssa kertaakaan ennen kuin hyppäsivät askiin. Aamujäillä taisivat vain olla mikäli kuulin oikein lähetyksestä. Pääsivät kuitenkin erikoistilanteisiin siitä huolimatta mukaan, Stempniak ylivoimalle ja Goc ansaitusti alivoimalle. Stempniak oli todennut haastattelussa, että älyttömästi tullut uusia juttuja ja kaikkea ei ole voinut sisäistää joten tyytyi pelaamaan vain omaa peliään. Teknisen aikalisän aikana Bylsma oli flappitaulun kanssa selittämässä uusille kavereille kuvioita ja yhdessä aloituksessa Crosby kuiskutteli Stempniakin korvaan mitä tulee tehdä, minne sijoittua ja mitä tulee tapahtumaan. Sekin on aivan varmasti vaikuttanut Crosbyn peliin kun pelin sisälläkin laidalla oli välillä Stempniak jota piti opastaa pelitapaan ja välillä sitten Gibbonskin - joka ei pärjännyt kyllä ollenkaan näin fyysisessä matsissa. Nealkin oli ihan varjojen mailla kun vastustaja pelasi keskivertomatsia kovempaa. Crosby, Malkin ja Kunitz vielä kykenevät elämään kovan pelin kanssa, mutta Neal kärsii siitä kyllä eniten. Jokiselle kaksi turhahkoa jäähyä joiden siivittämänä hänen panos peliin jäi kyllä auttamatta isosti miinukselle.
Peliajoista lyhyesti: Niskanen yli 25 minuuttia ja Määttä 24.38 ja huomionarvoista on, että Bortuzzo pelasi vain 4 minuuttia vaikka peli oli erittäin fyysinen. Olikohan jotain loukkaantumista? Back-to-Back peli tulossa ankkoja vastaan ja samoja herroja täytyy kuormittaa. Minusta tuntuu, että muunmuassa valkeaori vähättelee noita kahden ykköspuolustajan puuttumista. Liveseurantaketjussa odotetaan, että Penguinsin pitäisi ilman kahta kärkipakkiaan pyöritellä Sharks kumoon mennen tullen tämän kotiluolassa.
Zatkoff neljättä maalia lukuunottamatta pelasi minusta ihan hyvän pelin ja tarjosi mahdollisuuden voittoon. Tiukoissa peleissä yksittäiset virheet usein kostautuvat ja niin nytkin. Harmi hänen kannaltaan, että koko tappio profiloituu tuohon hörppyyn. Määttä kahdella maalilla pelasi erinomaisen pelin vaikka sinne yhden maalin hänen piikkiin laittaisinkin. Malkin ja Crosby tekivät parhaansa, mutta tänään ei vain tuntunut oikein mikään osuvan kohdilleen. Kunitz kärsi toisessa erässä jonkun loukkaantumisen eikä kolmannessakaan palannut enää ensimmäisen erän tasolleen. Toivottavasti ei jälkikäteenkään ilmesty mitään vammaa mikä aiheuttaisi sairaslomaa. Nealista jo puhuinkin, että oli kyllä erittäin paljon poissa kuvasta vaikka pelasi yli 20 minuuttia. Uusista jätkistä Goc pelasi hyvin vaikka saikin yhden kakkosen. Tosin ylivoimaa siitä ei seurannut kun Sharkskin sai samasta rytäkästä jäähyn joten ei ongelmia sen suhteen. Hoiteli aloituksia ja peitti alivoimalla erinomaisesti laukaisulinjoja. Otanta on pieni, mutta jos nyt tämän ottelun perusteella ratkaistaisiin ensi kauden kohtalo niin vaihtaisin Sutterin häneen mutta on selvää, että tulevat pelit näyttävät paremmin missä mennään. Stempniakilla oli sitten vähän enemmän vaikeuksia päästä peliin sisään ja tietysti roolikin oli haastavampi kun tulosta pitäisi syntyä. Aloittivat maltillisilla peliajoilla, Stempniak karvan verran yli 15min ja Gocilla jääaika siellä 11min paikkeilla.
Tilastot olivat kaikki NHL.comista heti ottelun jälkeen joten muutoksia ja heittelyitä voi olla.