Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

[Kiekkohemmo]

Vastustatko yhtä kiihkeästi suomaisten koulujen pakkosuomea äidinkielenään ruotsia puhuville koululaisille?

Ihan yhtäpaljon,kuin ruotsalaisten koulujen pakkoruotsia suomea äidinkielenään puhuville koululaisille.

 

[Lystikäs]

Ruotsi on ansaitusti ja hyvin olennaisesti toinen kansalliskielemme. Jos kannattaa tuota statusta niin sitten hyväksyy pakkoruotsin vaikkapa sitten jossain huomattavan minimaalisessa muodossa mikä ei poista valtavia voittojamme esim espanjan- tai kiinan- tai venäjänkielisessä maailmassa. Mutta jos vastustaa ruotsin asemaa kansalliskielenä niin sitten toki on loogista olla haluamatta sen pakollista opettamista edes minimaalisen muodollisessa roolissa. Sangen yksinkertaista.

Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Itse kannatan ruotsin kielen asemaa kansalliskielenä ja oikeuksia joita ne tuovat mukanaan, mutta niiden oikeuksien takaamisella ei pakkoruotsin kanssa ole mitään tekemistä. Maailmassa on paljon maita joissa on useampia kansalliskieliä, eikä juuri missään näissä ole kansalaisia pakotettu opettelemaan sitä toista kansalliskieltä. Ja varsinkin meidän tapauksessa se on äärimmäisen absurdia, kun tätä toista kansalliskieltä puhuu vain 5% väestöstä. Ei pakkoruotsi vieläkään tuota tänne niin hyvää ruotsia puhuvia kansalaisia, että voisivat palvella ruotsinkielisiä tarpeeksi sujuvasti. Ruotsin puhujia syntyy yleensä niille alueille, joissa sitä kuulee katukuvassa, tai jos sen opiskeluun löytyy henkilökohtaista paloa - esimerkiksi sinun tapauksessa svekofiliaa (jos muistan oman luonnehdintasi oikein), jolloin se ei ole niinkään pakkoruotsia, vaan vapaaehtoista ruotsin opiskelua.

Jos pakkoruotsi olisi supistettu pelkkään alkeiden opiskeluun, se ei olisi tietenkään kenellekään enää niin haitallista kun opiskelijalla olisi sen jälkeen vielä hyvät mahdollisuudet rakentaa sitä itse haluamaansa kielipäätä, mutta se ei silti lisäisi sen pakollisuuden oikeutusta. Loppupeleissä kaikki pakkoruotsia tukevat argumentit ovat lähinnä ideologisia mielipiteitä, jotka eivät perustele sitä miksi pakollisuus olisi parempaa kuin vapaaehtoisuus muun kuin henkilökohtaisen preferenssin kautta. Esimerkiksi tuo näkökulmasi siitä, että pakkoruotsi on hyväksi, koska se sitoo maatamme ruotsalaisuuteen, on täysin suhteellinen, koska se perustuu sinun subjektiiviseen ajatukseen siitä, että ruotsalaisuus olisi jotenkin parempaa Suomelle kuin saksalaisuus, baltialaisuus, vanhat suomalaisperinteet tai mikä tahansa muu kulttuuri… tai täysin itsenäiseen kulttuuriin panostaminen. Todellisuudessa siis pohjaat perusteesi pelkkään mielipiteeseen, jolla ei ole sen parempaa pohjaa kuin kenenkään muunkaan subjektiivisilla mielipiteillä. Ei ole olemassa mitään absoluuttisesti toisiaan parempia kulttuureja, on olemassa vain mielipiteitä paremmista kulttuureista. Tai näin ainakin itse ajattelen. Enhän minäkään tiedä onko oikeasti olemassa joku Jumala, joka on antanut yhdelle kansalle ne oikeat moraalisäännöt, jotka itse asiassa olisikin ne oikeat ;)

Mutta mielipiteillä väittely siis ilman yhteistä perustaa on melko arvotonta (vaikka toki viihdyttävää) molempien mielipiteiden ollessa yhtä valideja, sillä niitä ei voi suhteuttaa keskenään yhteiseen normistoon. Diktatuurisessa kulttuurissa oletetaan, että eliitti sanelee säännöt ja se koetaan normaaliksi ja oikeutetuksi, kun taas demokraattisessa kulttuurissa koetaan, että kansan enemmistön tulisi päättää. Suhteuttaisin siis pakkoruotsin olemassa olon oikeutuksen siihen, onko se kansan enemmistön tahto. Ja ennen kuin joku kysyy onko pakkomatematiikalla kansan enemmistön tahto, niin väitän että on. Ei ole mitään isoa debattia siitä tulisiko matematiikan pakollisuudesta luopua. Pakkoruotsia vastustavilla on yleensä gallupeissa yli 70% kannatus.

Pakkoruotsihan ei itsessään ole mikään pyhä laki, jonka päälle tämä kansakunta on rakennettu, eikä sitä luotu sen takia, että hallituspuolueet olisi yhdessä nähneet sille tarvetta. Se oli 70-luvulla syntynyt lehmänkauppa - RKP:n asettama hintalappu, jonka Johannes Virolainen oli valmis maksamaan kansan vapauksista päästäkseen valtaan. Periaatteessa sen poistamisen ei siis pitäisi olla yhtään kummempi juttu kuin sen alkuperäinen luominenkaan.

 

[hammer lynx]

Turhaakin turhempaa on pakkoruotsi kun valtavasta panostuksesta huolimatta 80% ei opi sitä yhtään. Samoin 90 prosenttia Suomesta on aluetta jossa sitä ei koskaan tarvitse.

Kuinkahan moni virkamiesruotsin suorittaneista pystyy edes alkeelliseen keskusteluun. Lisäksi on typerää että meillä opetetaan ruotsia jota siellä puhuttiin joskus 400 vuotta sitten.

Ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään noin 8 miljoonaa ihmistä. Järjetöntä tuhlausta "yhteisen historian varjolla"

Nimimerkillä puhun kaikkia Pohjoismaisia paitsi Islantia.

 

[finnjewel]

Turhaakin turhempaa on pakkoruotsi kun valtavasta panostuksesta huolimatta 80% ei opi sitä yhtään.

Tämä on kyllä outoa, sillä moneen muuhun kieleen verrattuna ruotsin kieli on todella helppo oppia. Ruotsin kielen kielioppi on erittäin ohut kirja.
Ruotsin sadat tuhannet maahanmuuttajat eivät ehkä ole muilta osin sopeutuneet, mutta kieli on kyllä opittu.
Suomalaisessa kouluopetuksessa on tehty jotain aivan väärin, koska ruotsia ei ole opittu.

I dag är det måndag, den tredje juni, två tusen tjugofyra.

 

[Aihio]

Turhaakin turhempaa on pakkoruotsi kun valtavasta panostuksesta huolimatta 80% ei opi sitä yhtään. Samoin 90 prosenttia Suomesta on aluetta jossa sitä ei koskaan tarvitse.

Kuinkahan moni virkamiesruotsin suorittaneista pystyy edes alkeelliseen keskusteluun. Lisäksi on typerää että meillä opetetaan ruotsia jota siellä puhuttiin joskus 400 vuotta sitten.

Ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään noin 8 miljoonaa ihmistä. Järjetöntä tuhlausta "yhteisen historian varjolla"

Nimimerkillä puhun kaikkia Pohjoismaisia paitsi Islantia.

Onpa kova jos Tanska ja Norja (bokmål ja nynorsk) sujuu, noin laajaa kielitaitoa harvalla on :)

 

[Takapiiska]

Tämä on kyllä outoa, sillä moneen muuhun kieleen verrattuna ruotsin kieli on todella helppo oppia. Ruotsin kielen kielioppi on erittäin ohut kirja.
Ruotsin sadat tuhannet maahanmuuttajat eivät ehkä ole muilta osin sopeutuneet, mutta kieli on kyllä opittu.
Suomalaisessa kouluopetuksessa on tehty jotain aivan väärin, koska ruotsia ei ole opittu.

I dag är det måndag, den tredje juni, två tusen tjugofyra.

Kyllähän tuota koulussa aika helposti oppi, itselläni oli yläasteella 9 arvosana, mutta kun ei sitä kieltä tarvitse yhtään mihinkään koskaan, niin en osaa enää muuta sanoa kuin jag heter x. Ei opetuksessa sinänsä mitään vikaa varmasti ole, vaan taitaa kyse olla enemmän kiinnostuksesta oppia täysin turhaa kieltä.

 

[nevins]

Aina silloin tällöin pinnalle nouseva aihe joka jakaa mielipiteitä varmasti. Itse ajattelen jokaisen kielen olevan hyödyksi ja osa pitää olla pakollisia ja lisäksi valinnaisia. Englannilla pärjää toki, mutta niin pärjää puhelimen translatorilla niin miksi kannattaa opiskella kieliä ollenkaan?

Tiedän monia jotka on oppinut kieliä insinöörin urallaan, kun ovat vieneet hyvää osaamista maailmalle ja tuoneen isoja kauppoja samalla kotiin. Kaupankäynti ja projektien läpiviennissä on syytä osata paikallista kieltä vaikka ontuen. Omaan todella hyvän business puolen englanninkielen taidon, mutta silti brittein saarelle jouduin pyytämään asiakasta puhumaan englantia, että tajusin edes jonkun sanan. Ruotsi on tärkeä kauppakumppanimme ja se on paikka mihin yleensä vientiä lähdetään tekemään alkutaipaleella.

Ai niin jännästi on muuten Venäjänkielen perustelut poistunut ja miten viisasta olisi ollut panostaa siihen taannoin vs ruotsinkieleen. Historialla on todellakin merkitys tässäkin asiassa.

 

[Timbit]

Kyllähän tuota koulussa aika helposti oppi, itselläni oli yläasteella 9 arvosana, mutta kun ei sitä kieltä tarvitse yhtään mihinkään koskaan, niin en osaa enää muuta sanoa kuin jag heter x. Ei opetuksessa sinänsä mitään vikaa varmasti ole, vaan taitaa kyse olla enemmän kiinnostuksesta oppia täysin turhaa kieltä.

Minulla aikalailla samanlaiset kokemukset, eli koulussa ruotsi meni ihan hyvin, kirjoitin siitä M:n ja suoritin virkamiesruotsin yliopistossa. Ruotsissa jos alan puhua ruotsia, niin saan vastauksen englanniksi ja jatkan sitten englannilla itsekin. Suomessa olen ruotsia tarvinnut kaksi kertaa, molemmat viime juhannuksena Ahvenanmaalla kun paikallinen henkilö joko ei osannut tai ei halunnut puhua suomea. Mikäs siinä, kun sain ruotsillani selville, että savulohi oli siitä kaupasta jo loppu ja että lauttamatka tullaan rahastamaan siinä autojonossa ennen lauttaan ajamista. En muista, minä vuonna olen täällä Tampereen seudulla viimeksi kuullut ruotsia.

Mitä nyt nopeasti luin tätä keskustelua, niin eipä niitä uusia perusteluja kaikille pakollisesta ruotsista näy, ja ne samat vanhatkin ovat ihan yhtä heikkoja kuin ovat aina olleet.

 

[Cobol]

Pakkoruotsihan ei itsessään ole mikään pyhä laki, jonka päälle tämä kansakunta on rakennettu, eikä sitä luotu sen takia, että hallituspuolueet olisi yhdessä nähneet sille tarvetta. Se oli 70-luvulla syntynyt lehmänkauppa - RKP:n asettama hintalappu, jonka Johannes Virolainen oli valmis maksamaan kansan vapauksista päästäkseen valtaan. Periaatteessa sen poistamisen ei siis pitäisi olla yhtään kummempi juttu kuin sen alkuperäinen luominenkaan.

Näin se aikoinaan meni, joskin lehmänkauppa taidettiin tehdä 1960-luvun lopulla ja kaupan kohde oli kenties - tästä on erilaisia tulkintoja - myös tuleva Keskustan presidenttiehdokas Kekkonen. Keskusta halusi RKP:n hänen taakseen. Koulutusuudistuksia suunnittelevat ja monet opetusviranomaiset eivät pakkoruotsia halunneet. Taustalla oli sekin ajatus, että ruotsi säilytetään kansalliskielenä, mutta resursseja laitetaan englannin lisäksi silloista ja nykyistäkin enemmän saksaan, ranskaan ja espanjaan.

 

[eriatarka]

Turhaakin turhempaa on pakkoruotsi kun valtavasta panostuksesta huolimatta 80% ei opi sitä yhtään. Samoin 90 prosenttia Suomesta on aluetta jossa sitä ei koskaan tarvitse.

Kuinkahan moni virkamiesruotsin suorittaneista pystyy edes alkeelliseen keskusteluun. Lisäksi on typerää että meillä opetetaan ruotsia jota siellä puhuttiin joskus 400 vuotta sitten.

Ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään noin 8 miljoonaa ihmistä. Järjetöntä tuhlausta "yhteisen historian varjolla"

Nimimerkillä puhun kaikkia Pohjoismaisia paitsi Islantia.

Nimenomaan panostuksista huolimatta pakkoruotsista huolimatta porukka ei osaa ruotsia. Itse olen useammassa työpaikassa ollut ainoa, joka puhuu sujuvasti ruotsia ja siitä johtuen saanut vastuulle ruotsinkielisten kanssa asioimisen. Yliopistossa virkamiesruotsi oli täysi vitsi.

Jos joku tarvitsee oikeasti ruotsin kieltä, sen oppii kyllä, jos motivaatiota on. Aivan kuten minkä tahansa muunkin kielen.

Nimimerkillä puhun itse suomen lisäksi viittä muuta kieltä.

 

[Lystikäs]

Ruotsin sadat tuhannet maahanmuuttajat eivät ehkä ole muilta osin sopeutuneet, mutta kieli on kyllä opittu.
Suomalaisessa kouluopetuksessa on tehty jotain aivan väärin, koska ruotsia ei ole opittu.

Näinpä. Voisiko tässä olla taustalla se tarve? Kielen oppii jos sille on jotain käyttöä. Ei täällä kukaan taida väittää, että ruotsi olisi erityisen vaikea kieli, sen tarpeellisuus on vain hyvin aluesidonnaista.

Ja tässähän on tosiaan taustalla jo yli 50 vuotta tilastoja siitä, ettei pakkoruotsi toimi, joten voisi olla aika kokeilla sitä vapaaehtoisuutta. Jos ruotsin osaaminen nähdään muita kieliä tarpeellisemmaksi, ei sen markkinoimisenkaan luulisi olevan kovin vaikeaa. Motivoitu ihminen oppii paremmin kuin pakotettu ihminen.

 

[jussi_j]

....

Tiedän monia jotka on oppinut kieliä insinöörin urallaan, kun ovat vieneet hyvää osaamista maailmalle ja tuoneen isoja kauppoja samalla kotiin. Kaupankäynti ja projektien läpiviennissä on syytä osata paikallista kieltä vaikka ontuen. Omaan todella hyvän business puolen englanninkielen taidon, mutta silti brittein saarelle jouduin pyytämään asiakasta puhumaan englantia, että tajusin edes jonkun sanan. Ruotsi on tärkeä kauppakumppanimme ja se on paikka mihin yleensä vientiä lähdetään tekemään alkutaipaleella.

Ai niin jännästi on muuten Venäjänkielen perustelut poistunut ja miten viisasta olisi ollut panostaa siihen taannoin vs ruotsinkieleen. Historialla on todellakin merkitys tässäkin asiassa.

Olen lähes 30 vuotta ollut insinöörinä pöydän molemmin puolin ulkomaalaisten, myös ruotsalaisten kanssa. En ole ikinä tarvinnut ruotsia eivätkä ruotsalaiset edes halua, että suomenkieliset puhuvat ruotsia heille. On paljon reilumpaa, että molemmat puhuvat englantia. Pakkoruotsini jäljiltä osaan sanoa joitain yksittäisiä sanoja ruotsiksi, mutta kerran tuli joku äijä laiturilla kysymään parkkipaikasta jotain ruotsiksi, en osannut neuvoa, ei mitään käsitystä. En käytännössä osaa ruotsia sanaakaan.

Monet täällä kertovat omina kokemuksinaan, että on ollut hyötyä ja helppo oppia. Se on tasan sama asia kun minä sanon, että kenttäteoriaa oli helppo oppia ja maxwellin yhtälöt on hauskoja sekä helppoja. Toisille on, toisille ei. Jokainen valitkoon itse mikä kiinnostaa.

 

[nevins]

Monet täällä kertovat omina kokemuksinaan, että on ollut hyötyä ja helppo oppia. Se on tasan sama asia kun minä sanon, että kenttäteoriaa oli helppo oppia ja maxwellin yhtälöt on hauskoja sekä helppoja. Toisille on, toisille ei. Jokainen valitkoon itse mikä kiinnostaa.

Kokemus oli tuokin ja vain yhden insinöörin esittämänä. Miksi sitten Suomessakin vaaditaan palaverit suomeksi jos kerran englannillakin pärjää? Maassa maan tavalla tai maasta ulos pätee edelleen.

Ymmärsinkö, että ehdotat kaikkiin aineisiin vapautta valita. Valitettavasti se tie ei ole pitkä suomen tulevaisuuden kannalta. Siksi kirjoitin tietyt aineet pysyy pakollisena ja joitain voidaan valita.

 

[hammer lynx]

Onpa kova jos Tanska ja Norja (bokmål ja nynorsk) sujuu, noin laajaa kielitaitoa harvalla on :)

Sukurasitteita. Kun on aloittanut pohjoismaiset syvästä päästä, loput ei ole niin vaikeita. Bokmål taipuu jotenkuten, nynorsk ei niinkään...

Töissä firman virallinen kieli on Englanti, mutta illalla oluen ääressä ruotsalaisten, norskien ja tanskalaisten kanssa puhutaan Skandinaaviskaa. Kaikki ymmärtää kaikkia riittävästi.
Tanskalaiset ovat useasti sanoneet että suomenruotsi on heille helpoin vieras skandinaavikielistä. Sanat äännetään niinkuin kirjoitetaan ja puhe on verkkaista.

 

[jussi_j]

Kokemus oli tuokin ja vain yhden insinöörin esittämänä. Miksi sitten Suomessakin vaaditaan palaverit suomeksi jos kerran englannillakin pärjää? Maassa maan tavalla tai maasta ulos pätee edelleen.

Ymmärsinkö, että ehdotat kaikkiin aineisiin vapautta valita. Valitettavasti se tie ei ole pitkä suomen tulevaisuuden kannalta. Siksi kirjoitin tietyt aineet pysyy pakollisena ja joitain voidaan valita.

Kyllä, se oli nimenomaan sitä mitä sanoit, minun näkemyksni. En kuitenkaan ehdota kaikkien aineiden vapaavalintaa, mutta mielestäni on typerää, että yksi marginaalinen kieli on pakollinen. Mielummin sitten jokainen valitsee minkä kielen tahansa huvittaa jos vieraita kieliä pitää englannin lisäksi olla.

Olen muuten tänään ollut neljässä palaverissa suomessa ja kaikissa on puhuttu englantia, eikä suomea ole vaadittu keneltäkään. En tiedä missä vaaditaan, ei ainakaan IT alalla. Yksikään alaisistani ei osaa suomea.

 

[nevins]

Olen muuten tänään ollut neljässä palaverissa suomessa ja kaikissa on puhuttu englantia, eikä suomea ole vaadittu keneltäkään. En tiedä missä vaaditaan, ei ainakaan IT alalla. Yksikään alaisistani ei osaa suomea.

Kun mennään pois ns modernista busineksestä niin maailma on yllätyksiä täynnä. Tästä kielitaidosta oli eräällä tunnetulla myyntitykillä hyvä postaus somen puolella miksi eri kielitaitoja tarvitaan. Monissa euroopan maissa on oltava tulkki mukana, että päästään keskustelemaan aiheista.

Mitä tulee marginaalikieliin niin sittenhän maailmassa ei pitäisi opiskella mitään muutakuin englantia ja espanjaa. Nämä samaiset keskustelut pääsee aina käymään läpi ja turha niitä on yrittää muuttaa suuntaan tai toiseen. Peruskoulussa pidetään tietyt aineet pakollisena, koska on parempi pysyä jossain millä on huomattu olevan hyötyä ihan yleissivistyksenä. Lisäksi kallistun siksi suosimaan ruotsinkielen opiskelua suomessa, koska se pitää meidän identiteetin paremmin pohjolassa. Ilman tätä olisimme ehkä suomenkielen takia enemmän kallellaan itäänpäin.

 

[Zaster]

Kuinkahan moni virkamiesruotsin suorittaneista pystyy edes alkeelliseen keskusteluun.

Tästä virkamiesruotsista tuli mieleen kohta Heikki Mansikan loistavasta kirjasta-Hornet lentäjä.

Upseeriopintojen jatkon kannalta oli tärkeää läpäistä ruotsin kielen virkamiestutkinto, mutta Mansikka ei ruotsia osannut, ei vaikka oli lukionkin läpäissyt. Ruotsin kuullun ymmärtämisen kokeeseenkin Mansikka oli laittanut puhtaan lottorivin sisään.

Onnekseen Mansikka oli kuullut Vaasassa olevasta henkilöstä jolla olisi oikeus ottaa kielikoe vastaan ja että tämä henkilö olisi erittäin maanpuolustushenkinen.
Kokeessa Mansikka sai luettavaksi ruotsinkielisen tekstin ja itse tentti meni niin että hän vain nyökkäili tenttijän kysymyksille ja kun itse piti puhua, toisteli vain tuttuja ruotsinkielisiä fraaseja. Tentin loputtua hänellä ei ollut lainkaan varmuutta mistä he olivat puhuneet, mutta tentti meni läpi.
Onneksi meni läpi ja Mansikka sai jatkaa opiskeluja. Mieshän teki varsin loistavan uran ilmavoimissa.

 

[müller]

Mielestäni pakkoruotsista pitäisi kyllä luopua. Näin vanhempana ja jokseenkin viisaampana mua on harmittanut, että en aikoinaan panostanut siihen ruotsiin, mutta kun sen opiskelu ei ollut oma valinta vaan pakko, niin ei motivaatiota löytynyt yhtään. Silloin olisin mieluummin opiskellut italiaa tai ranskaa. Jos on pakko oppia kolmas kieli, niin kyllä sen kielivalinnan pitäisi olla jokaisen oman mielen mukainen.

Niin ja onhan se enkkukin pakollinen, mutta jotenkin mielestäni hyvin eri asia kuin ruotsi, sillä toinen on kansainvälinen ja erittäin yleisesti käytetty kieli, ja toinen on jäännös historiasta, mistä on melko vähän hyötyä käytännössä.

 

[BitterX]

Tästä virkamiesruotsista tuli mieleen kohta Heikki Mansikan loistavasta kirjasta-Hornet lentäjä.

Upseeriopintojen jatkon kannalta oli tärkeää läpäistä ruotsin kielen virkamiestutkinto, mutta Mansikka ei ruotsia osannut, ei vaikka oli lukionkin läpäissyt. Ruotsin kuullun ymmärtämisen kokeeseenkin Mansikka oli laittanut puhtaan lottorivin sisään.

Onnekseen Mansikka oli kuullut Vaasassa olevasta henkilöstä jolla olisi oikeus ottaa kielikoe vastaan ja että tämä henkilö olisi erittäin maanpuolustushenkinen.
Kokeessa Mansikka sai luettavaksi ruotsinkielisen tekstin ja itse tentti meni niin että hän vain nyökkäili tenttijän kysymyksille ja kun itse piti puhua, toisteli vain tuttuja ruotsinkielisiä fraaseja. Tentin loputtua hänellä ei ollut lainkaan varmuutta mistä he olivat puhuneet, mutta tentti meni läpi.
Onneksi meni läpi ja Mansikka sai jatkaa opiskeluja. Mieshän teki varsin loistavan uran ilmavoimissa.

Mä sain kanssa kerran lukiossa ruotsin kuuntelukokeesta 8 / 10 oikein rivillä:

A B B A C D A C D C

 

[Susi Mikkolainen]

Ruotsin kielen asemasta voisi joku ulkomainen historioitsijayhteiskuntatieteilijäryhmä tehdä tutkimuksen. Voisi olla mielenkiintoinen tutkimus tulosten osalta.

 

[BitterX]

Ruotsin kielen asemasta voisi joku ulkomainen historioitsijayhteiskuntatieteilijäryhmä tehdä tutkimuksen. Voisi olla mielenkiintoinen tutkimus tulosten osalta.

Minkälaisia tuloksia odottaisit?

 

[Lystikäs]

Olen lähes 30 vuotta ollut insinöörinä pöydän molemmin puolin ulkomaalaisten, myös ruotsalaisten kanssa. En ole ikinä tarvinnut ruotsia eivätkä ruotsalaiset edes halua, että suomenkieliset puhuvat ruotsia heille. On paljon reilumpaa, että molemmat puhuvat englantia.

Omakohtaisista kansainvälisistä kokemuksista kun puhutaan, niin minullakin on useampia ruotsalaisia kollegoja, ja samoissa palavereissa on välillä suomenruotsalaisia kollegoitani, ja näissä on välillä metka kielidynamiikka. Suomenruotsalaiset kollegani yrittävät välillä kommunikoida ruotsiksi ruotsalaisille (ikään kuin ylpeilläkseen kielitaidollaan), mutta ruotsalaiset kollegani vastaavat yleensä englanniksi, vaihtaen kielen takaisin sellaiseksi jonka kaikki ymmärtää. Ja tämä on tosiaan vain oma kokemukseni, mutta minusta tuntuu, että ruotsin kieli on isompi asia suomenruotsalaisille kuin ruotsalaisille, jotka varmaan ihan mielellään esittelevät palavereissa hyvää englantiaan ja luulen näiden myös pitävän töykeänä sitä, että vieraskielisessä seurassa kommunikoidaan kielellä, jota kaikki eivät ymmärrä. Ja myös minun ruotsalaiset kollegani ihmettelevät Suomen pakkoruotsijärjestelmää. He kyllä ymmärtävät, ettei ruotsi ole valtakieli, ja siten sen hallitsemisessa on melko olemattomat kansainväliset hyödyt. Olen asunut useamman vuoden Tanskassa ja asioinut paljon etenkin Malmössä, joten kavereita Ruotsin suunnalta on ehtinyt kertyä.

Mutta en sano tätä siksi, että pitäisin ruotsia huonona kielivalintana. Näkökulmani pohjaa siihen, että ruotsi on minusta hyvä valinnainen kielivaihto. Joillekin se sopii, joillekin ei.

 

[RexHex]

Itse pudottaisin tuntimäärät viiteen vuosiviikkotuntiin ja lisäisin yhden englantiin ja yksi valinnaisiin aineisiin.

Tähän liittyen niin onko nykyään englanti jo pakollinen aine? Eli ollaanko siirrytty "pakko-englantiin"? Omassa nuoruudessa kielet aloitettiin kolmannella luokalla ja A1-kieltä varten kyseltiin halukkuutta minkä otat. Vaihtoehtoina taisi papereissa olla englanti, ranska ja saksa. Noh, kaikki toki valitsiviat englannin meidän luokalta (muistaakseni olisi tarvittu ainakin viisi oppilasta, jotta kielenvalinta olisi onnistunut).

Mutta pari vuotta vanhempi kaveri valitsi aikoinaan A1-kieleksi ruotsin, koska "englannin nyt oppii muutenkin". Ja ihan oikeassahan hän oli.

Mutta siis, koska en ole asiaan niin perehtynyt ja todella paljon ihan arkielämässä törmää siihen että englanti on pakollinen aine, niin mitenkä se nyt nykyään mahtaa mennä?

 

[Susi Mikkolainen]

Minkälaisia tuloksia odottaisit?

Puolueeton tulkinta kieliryhmien tasa-arvosta/epätasa-arvosta olisi kiinnostava kuulla.