Mainos

Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

  • 8 706
  • 198

Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

  • Kyllä

  • Ei


Tulokset ovat nähtävissä vain äänestämisen jälkeen.
Tuli tästä Ylen artikkelista ja sen kommenteista mieleen kysyä palstalaisten mielipidettä pakkoruotsista: Tutkimus: Monen yhdeksäsluokkalaisen suullinen ruotsin taito lähes olematon

Kommenteista suuri osa on sitä mieltä, että ruotsin kielen sijasta olisi parempi, jos opiskelijat saisivat itse valita jonkun muun kielen tai, jos ruotsin opiskeluun käytetty aika käytettäisiin jonkun kokonaan toisen aineen opiskelun.

Lisäksi kommenteissa nousee esiin se, että suuri osa ruotsalaisista vaihtaa suomalaisten kanssa keskustellessaan suoraan englantiin. Englannilla muutenkin pärjää kaikkialla, eikä suurin osa suomalaisista tarvitse ruotsia mihinkään.
 

PetriVaris

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Pitäisi. Täysin hukkaan heitettyä aikaa omina opiskeluvuosinakin kun takapulpetissa turhauduttiin konsukiepreen ja muuhun sontaan. Aikuisiällä olen asunut Suomessa kaksikielisessä kaupungissa ja matkustellut Ruotsissa eikä missään vaiheessa ole tarvinnut sönköttää ruotsiksi. Nykynuoriso puhuu englantiakin jo niin hyvin koulusta päästyään, kiitos netflixien ja tietokonepelien, että nuo ruotsin opiskelulta säästyvät tunnit voitaisiin kohdentaa vapaaehtoiseen toiseen kieleen tai vaikka yhteiskuntaoppiin.
 
Täydellisessä maailmassa ei pitäisi, mutta kyseisen oppiaineen vastustus on Suomessa saanut niin absurdit ylisukupolviset mittasuhteet, ettei sitä ole enää oikein hyötyä roikottaa mukana.

Ruotsin kieli itsessään ei ole kovinkaan vaikeaa, sitä näkee halutessaan Suomessa kolmanneksi eniten suomen ja englannin jälkeen ja kyseisessä oppiaineessa kyse ei ole pelkästään kielestä vaan käydään läpi mm. Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kulttuureja, jotka kuitenkin ovat meille suomalaisille edelleen niitä läheisimpiä ihan jo maantieteellisistä syistä. Mitään hyötyä tästä ei kuitenkaan ole niille ihmisille, jotka vastustavat pakkoruotsia pakkoruotsin takia, sillä he eivät useinkaan edes huomaa, että oppitunneilla käydään läpi kulttuureja ja että ulkona voi halutessaan nähdä ruotsia, sillä silmät ja korvat on suljettu vanhempien ja isovanhempien ja isoisovanhempien toimesta, jotka ovat syntymästä asti kertoneet, että pakkoruotsi paha. Ja sitten itsekin aikuisena argumentoidaan sitä, että "ikinä en ole ruotsin kieltä tarvinnut", eikä huomioida ollenkaan oppiaineen vaikutusta kulttuurillisen tuntemuksen tai kielellisen älykkyyden kasvattamisessa.

Olen siis pakkoruotsin säilyttämisen kannalla ihan siinä missä pakkomatematiikankin (en ole myöskään tarvinnut yhtään toisen asteen yhtälöä aikuisiällä), mutta oppiaineen stigma on kasvanut niin vahvaksi, että haitat ovat sitä myötä kasvaneet hyötyjä suuremmiksi. Eikä sillä lopulta tunnu olevan edes mitään tekemistä itse ruotsin kielen kanssa. Jos jotain muutosta haluttaisiin tehdä, niin ehkäpä toiseksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi voisi sitten itse valita jonkin esimerkiksi ruotsin, saksan ja espanjan välillä. Näin päästäisiin pikku hiljaa pakkoruotsin stigmasta eroon, vaikka edelleen näkisin tuon sekä kielellisesti helpoimpana että kulttuurillisesti läheisimpänä valittavasta listasta.

Muita oppiaineita opetetaan koulussa jo ihan tarpeeksi, eikä esimerkiksi matematiikan lisääminen pakkoruotsin tilalle juurikaan kasvata kulttuurista tuntemusta tai kielellistä älykkyyttä. Mielestäni on suomalaisen koulun ehdoton vahvuus moniin muihin maihin verrattuna, että opitaan laajasti myös muista kulttuureista, vaikka tosiaan monella tuo meneekin pakkoruotsin vastustuksen takia kokonaan ohi.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En luopuisi ruotsin pakollisuudesta. Olen aina tykännyt ruotsista ja ruotsia oli helppoa oppia, joten olen vähän jäävi kommentoimaan, mutta kun tämä tykkääminen on nykypäivänä nähtävästi tärkeintä niin mennään samalla linjalla.

No mistä muusta luovuttaisiin ja mitä kouluaineita jätetään? Hei, netistä löytää kaiken, minkä tarvitsee ja puhelimella voi laskea välttämättömän ja mitään, mikä ei ole kivaa ei tarvitse tehdä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vaikka Suomi virallisesti on kaksimielinen maa, tosiasiallisesti enemmistössä Suomen maakunnista ruotsin kieltä ei puhuta juuri ollenkaan. Tässä mielessä ruotsin pakko-opiskelu koko maassa on aika epätarkoituksenmukaista.

Ei Sveitsissäkään ole kaikkien pakko lukea saksaa ja ranskaa, vaan alueellisesti on erilaisia ratkaisuja. Näin tulisi Suomessakin olla. Turun tai Vaasan seudulla ruotsi voi ihan hyvin olla pakollinen kaikille koululaisille, mutta jossain Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa pakkoruotsin ylläpitäminen on valtavaa järjen köyhyyttä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Sinällään pakkoruotsin ylläpito säilyttää tietynlaisen tasapainon/tasavertaisuuden eri koulujen välillä. Esimerkiksi maaseudulla on huomattavasti vähemmän niitä kieli vaihtoehtoja kuin jossain isommissa kaupungeissa. Esimerkiksi siinä missä isommissa kunnissa on nyt tarjolla niin espanjaa, ranskaa, saksaa, kiinaa ja muita kieliä niin siellä maaseudulla on tarjolla ranska ja saksa. Toki ei tuo ole automaattinen syy olla tekemättä muutosta. Alueellisia eroja kun on muutenkin.

Minulla ei ole enää vahvaa mielipidettä asiaan. Kovin hankala nähdä että muutos aiheuttaisi mitään erityistä muutosta (vähän ehkä miettisin mitä kaikki ruotsin opettajat sen jälkeen tekisivät, varmaan menisivät opettelemaan uuden kielen jossain täydennyskoulutuksessa).
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Muistan lukeneeni kyselyn tai tutkimuksen jossa päätelmä oli että ne jotka eivät ottaisi valinnaista ruotsia eivät ottaisi mitään muutakaan (kolmatta) kieltä tilalle. Ja kääntäen ruotsin valinneet ottavat silti muita vieraita kieliä.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Pitäisi luopua. Kielitaito on rikkaus, mutta kielet yleensä unohtuvat, ellei niitä ylläpidetä, jolloin opiskelemme koulussa periaatteessa alkeita joita voi myöhemmin aktivoida halutessaan. Kielet voivat toimia myös avaimina sukulaiskielien opiskelussa. Jokaisella tulisi olla oikeus päättää minkälaisilla kielialkeilla haluaa itsensä varustaa, koska jokaisella tulisi olla oikeus tehdä tulevaisuudestaan sitä mitä hän itse haluaa.

En sano, että ruotsi on tarpeeton kieli. Ja varsinkin ruotsinkielen alkeet ovat hyödyllistä osata. Mutta se ei ole esimerkiksi ns. kieliavaimena kovin hyödyllinen kuuluessaan anglosaksiseen kieliperheeseen, johon englanti tarjoaa jo sen avaimen. Minulta, kuten varmasti monelta muultakin löytyy kieliavaimina englanti, ruotsi ja saksa, jotka ovat säännöiltään kovin lähellä toisiaan - ja siksi koemme ne helpoksi. Jos minua jokin asia harmittaa opiskeluajoilta, se on se, etten tajunnut opiskella jonkun vieraan kieliperheen kielialkeita, jolloin en olisi niin totaalisen hukassa vieraillessani esimerkiksi Espanjassa (jossa ei aina pärjää englannilla, toisin kuin Skandinaviassa).

Olisi myös viisasta tiedostaa, että jos koulutamme itseämme kohti globaalia maailmaa, meidän olisi fiksua varustaa kielitaitoamme valtakielillä. Me olemme nyt jo takamatkalla globaalissa kielitaidossa, koska oma kielemme on marginaalikieli. On melko tyhmää pakottaa ihmiset valitsemaan siihen rinnalle vielä toinen marginaalikieli. Keskiverto ihmisellä on kuitenkin rajallinen mahdollisuus pitää yllä useamman eri kielen taitamusta.

Ja mitä tuohon edellä mainittuun "kulttuuriaspektiin" tulee, niin onhan se nykymaailmassa aika perseestä, jos valtio pakottaa ihmiset kiinnostumaan juuri tietyistä kulttuureista kielivalinnan kautta. Mitä vikaa olisi kulttuurihistorian pakollisissa kursseissa, joissa käytäisiin läpi eri kulttuureja - eikä rajattaisi sitä vain ruotsiin? Suomella on nykyään muitakin kansainvälisiä kumppaneita kuin Ruotsi.

Jos näin jälkikäteen saisin suositella itselleni kielivalintoja - niin B-kielenä ottaisin espanjan ja C-kielenä ruotsin. En siis koe ruotsinkieltä huonona, mutta sitä on tuputettu minulle ainoana pakollisena oppiaineena jokaisella eri kouluasteella, ja se on silti sillä samalla alkeistasolla, jolle se olisi tullut muutaman vuoden motivoituneemmalla opiskelulla. Ruotsia pitäisi markkinoida opiskelijoille porkkanalla, ei kepillä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsin kieltä itseään ei luonnollisesti mitään vastaan ole (Aika paljon perhetaustaakin kyseisen kielen osalta.), mutta nykyisessä mittakaavassaan en voi olla pohtimatta, voisiko siihen käytetyt resurssit käyttää paremminkin.

Nuo "resurssit", eivät luonnollisesti ole mitään lego-palikoita, mitä voi nopeasti siirtää muualle, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, mitä esim. useampi ylimääräinen liikuntatunti viikossa yläkoulussa saisi aikaan, mikäli ns. pakkoruotsin tunnit käytettäisiin siihen, tai jonkin muun oppiaineen hyväksi.

Haluan lopuksi korostaa vielä, että ruotsin kieltä itseään ja sitä äidinkielenään puhuvia suomalaisia minulla ei ole mitään vastaan, vaan ajattelen asiaa ennen kaikkea talouden kannalta.

Yksi vaihtoehtohan voisi olla ns. hybridimalli, missä ruotsin kielen pakollisuus säilyisi, mutta sen painotusta opetuksesta kevennettäisiin. Jo kulttuurillishistoriallisista syistä näen hyvänä meidän kaikkien osaavan vähintään ruotsin kielen alkeet.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Nuo "resurssit", eivät luonnollisesti ole mitään lego-palikoita, mitä voi nopeasti siirtää muualle, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, mitä esim. useampi ylimääräinen liikuntatunti viikossa yläkoulussa saisi aikaan, mikäli ns. pakkoruotsin tunnit käytettäisiin siihen, tai jonkin muun oppiaineen hyväksi.
Joitain nuoria vituttaisi koululiikunta entistä enemmän, kun pitäisi sietää vittuilua pari tuntia enemmän viikossa?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joitain nuoria vituttaisi koululiikunta entistä enemmän, kun pitäisi sietää vittuilua pari tuntia enemmän viikossa?
Varmasti näin, mutta huomioiden miten huonokuntoisia me suomalaiset enenevissä määrin olemme jo nuorina, voisi se tunti lisää liikuntaa päivään koulun toimesta olla suorastaan kansanterveydellinen teko.

Itselle liikka oli myös ihan lempiaineita ala-asteelta lukioon.
 
No mistä muusta luovuttaisiin ja mitä kouluaineita jätetään? Hei, netistä löytää kaiken, minkä tarvitsee ja puhelimella voi laskea välttämättömän ja mitään, mikä ei ole kivaa ei tarvitse tehdä.

Näin. Jos koulussa mentäisiin sen mukaan, mikä on kivaa ja tarpeellista, niin luultavasti ei paljoa jäisi jäljelle. Tai no, tarpeellisuus on tietenkin kovin vaikea määritellä, sillä lähes kaikissa oppiaineissa on piilohyötyjä, joita ei tule ajatelleeksi arkitilanteissa. Näin myös ruotsin kielessä, jossa kyse on muustakin kuin vain siitä, että osaat keskustella keskivertotukholmalaisen kanssa sunnuntaiaamuna krapulassa kostean laivareissun jälkeen.

Pitäisi luopua. Kielitaito on rikkaus, mutta kielet yleensä unohtuvat, ellei niitä ylläpidetä, jolloin opiskelemme koulussa periaatteessa alkeita joita voi myöhemmin aktivoida halutessaan. Kielet voivat toimia myös avaimina sukulaiskielien opiskelussa. Jokaisella tulisi olla oikeus päättää minkälaisilla kielialkeilla haluaa itsensä varustaa, koska jokaisella tulisi olla oikeus tehdä tulevaisuudestaan sitä mitä hän itse haluaa.

En sano, että ruotsi on tarpeeton kieli. Ja varsinkin ruotsinkielen alkeet ovat hyödyllistä osata. Mutta se ei ole esimerkiksi ns. kieliavaimena kovin hyödyllinen kuuluessaan anglosaksiseen kieliperheeseen, johon englanti tarjoaa jo sen avaimen. Minulta, kuten varmasti monelta muultakin löytyy kieliavaimina englanti, ruotsi ja saksa, jotka ovat säännöiltään kovin lähellä toisiaan - ja siksi koemme ne helpoksi. Jos minua jokin asia harmittaa opiskeluajoilta, se on se, etten tajunnut opiskella jonkun vieraan kieliperheen kielialkeita, jolloin en olisi niin totaalisen hukassa vieraillessani esimerkiksi Espanjassa (jossa ei aina pärjää englannilla, toisin kuin Skandinaviassa).

Olisi myös viisasta tiedostaa, että jos koulutamme itseämme kohti globaalia maailmaa, meidän olisi fiksua varustaa kielitaitoamme valtakielillä. Me olemme nyt jo takamatkalla globaalissa kielitaidossa, koska oma kielemme on marginaalikieli. On melko tyhmää pakottaa ihmiset valitsemaan siihen rinnalle vielä toinen marginaalikieli. Keskiverto ihmisellä on kuitenkin rajallinen mahdollisuus pitää yllä useamman eri kielen taitamusta.

Ja mitä tuohon edellä mainittuun "kulttuuriaspektiin" tulee, niin onhan se nykymaailmassa aika perseestä, jos valtio pakottaa ihmiset kiinnostumaan juuri tietyistä kulttuureista kielivalinnan kautta. Mitä vikaa olisi kulttuurihistorian pakollisissa kursseissa, joissa käytäisiin läpi eri kulttuureja - eikä rajattaisi sitä vain ruotsiin? Suomella on nykyään muitakin kansainvälisiä kumppaneita kuin Ruotsi.

Jos näin jälkikäteen saisin suositella itselleni kielivalintoja - niin B-kielenä ottaisin espanjan ja C-kielenä ruotsin. En siis koe ruotsinkieltä huonona, mutta sitä on tuputettu minulle ainoana pakollisena oppiaineena jokaisella eri kouluasteella, ja se on silti sillä samalla alkeistasolla, jolle se olisi tullut muutaman vuoden motivoituneemmalla opiskelulla. Ruotsia pitäisi markkinoida opiskelijoille porkkanalla, ei kepillä.

Niin siis, juuri ruotsin ja englannin kielen oppiaineiden kautta tutustutaan ainakin 10 eri kulttuuriin. Sanoisin, että tuo on aika kattava kombo, vaikka tietysti joku espanja voisi näiden ohella olla tässä mielessä hyödyllinen. Maailma on toki nykyään globaali ja Suomella on muitakin kauppakumppaneita kuin Pohjoismaat ja englanninkieliset maat, mutta ei se ole mikään sattuma, että vielä vuonna 2024 esimerkiksi Suomen hallitus hakee perusteluja ratkaisuihinsa ensisijaisesti Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Historiallis-kulttuurillis-poliittinen linkki Pohjoismaiden välillä on yhä hyvin vahva EU:sta ja muusta globalisaatiosta huolimatta. Väittäisin myös, että esimerkiksi monilla jatkokoulutusaloilla on hyödyllistä tietää lähialueiden ja etenkin Ruotsin toimintatavoista, vaikka itse kieltä ei suoranaisesti tarvittaisikaan. Ja on tässä vielä sekin aspekti, että nykyisen ilmasto- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen takia yhteistyö lähialueiden kanssa tulee luultavasti vain lisääntymään pitkän globalisaation kasvun aikakauden jälkeen.

Mutta joo, kaikki muu tarpeellinen tuli sanottua jo aiemmassa viestissäni. Ainoa syy pakkoruotsista luopumiseen mielestäni on oppiaineen vahva stigma ja absurdi vastustus, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä itse opiskeltavan asian kanssa, mutta joka tekee sen opettamisen haitoista hyötyjä suurempia.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Varmasti näin, mutta huomioiden miten huonokuntoisia me suomalaiset enenevissä määrin olemme jo nuorina, voisi se tunti lisää liikuntaa päivään koulun toimesta olla suorastaan kansanterveydellinen teko.

Itselle liikka oli myös ihan lempiaineita ala-asteelta lukioon.
Itselle jäi koululiikunnasta ylä- ja ala-asteella lähinnä suuri inho hiihtoa, pesäpalloa ja lentopalloa kohtaan. Lukiossa oli ihan kivaa kun ne äänekkäimmät idiootit ja huutelijat olivat muualla eikä tarvinnut ahdistua siitä että heitä joutui kuuntelemaan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Joitain nuoria vituttaisi koululiikunta entistä enemmän, kun pitäisi sietää vittuilua pari tuntia enemmän viikossa?
Ehkä koulunkäynnin saisi maistumaan paremmin jos nuorilla olisi enemmän sitä kuuluisaa valinnanvaraa valita sinne lukujärjestykseen niitä aineita jotka vituttavat vähiten? Vitutus ei ole vahva motivaattori, ja veikkaisin, että prosentuaalisesti ruotsi on useimmille koululaiselle se kaikkein vituttavin aine - ja nimenomaan se pakkoruotsi, jonka hyötyjä nuoren on hankala nähdä - etenkin jos asuu siellä osin Suomea, jossa siihen ei koskaan törmää.

Niin siis, juuri ruotsin ja englannin kielen oppiaineiden kautta tutustutaan ainakin 10 eri kulttuuriin. Sanoisin, että tuo on aika kattava kombo, vaikka tietysti joku espanja voisi näiden ohella olla tässä mielessä hyödyllinen.
Kymmeneen melko samankaltaiseen anglosaksiseen kulttuuriin. Ei tuo ole omasta mielestäni millään tavalla kattava kombo, sillä nuo kulttuurit ovat edustettuna maantieteellisesti tässä muutenkin. Jos kymmenen kulttuuria on kattava määrä, eikö olisi parempi, että siinä olisi muutama aasialainen kulttuuri (Kiina?), muutama latinalainen kulttuuri, afrikkalainen kulttuuri yms.? Kulttuureita, jotka antaisivat meille paremman globaalin käsityksen koko maailmasta, eikä vain tästä naapurustosta, joiden kulttuuri me pitkälti jo jaetaan?

Kieltenopiskelu tulisi muutenkin olla enemmän taidon opiskelua kuin kulttuurista aivopesua. Kulttuurivalistuksen voisikin siirtää sujuvasti historian opetuksen alle, jolloin saataisiin kontekstiakin siihen taustalle.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ehkä koulunkäynnin saisi maistumaan paremmin jos nuorilla olisi enemmän sitä kuuluisaa valinnanvaraa valita sinne lukujärjestykseen niitä aineita jotka vituttavat vähiten? Vitutus ei ole vahva motivaattori, ja veikkaisin, että prosentuaalisesti ruotsi on useimmille koululaiselle se kaikkein vituttavin aine - ja nimenomaan se pakkoruotsi, jonka hyötyjä nuoren on hankala nähdä - etenkin jos asuu siellä osin Suomea, jossa siihen ei koskaan törmää.
Missä ikähaarukassa noita valintoja voisi sitten tehdä? Onko esimerkiksi 13-vuotias kykeneväinen tekemään valintoja sen perusteella mikä hänestä tuntuu mukavalta? Itse en olisi osannut. Olisin varmaan ottanut mahdollisimman vähän matemaattisia aineita koska "eihän niillä tee mitään jos aikoo jotain ei matemaattista opiskella tulevaisuudessa" ymmärtämättä että sen opiskelu olisi enemmän avartanut tiettyjä ajattelumalleja. Nyt myöhemmin on kaduttanut, kuten myös erittäin vahva inhoni ruotsia kohtaan samoihin aikoihin. Yllättäen vähän mielenterveyden kanssa taisteleva nuori ei ole erityisen kykeneväinen tekemään omia päätöksiään pitkällä aikavälillä.

Eli joo valinnanvapaus on sinällään ihan hyvä juttu kouluissa, mutta ei ole mielestäni järkevää toimia niin että oikeustoimikelvottomien henkilöiden annetaan tehdä hyvin pitkälle kantavia päätöksiä. Tai no käytännössä ne vanhemmat tekevät kyseiset päätökset tai antavat lastensa vaikuttaa niihin melko minimaalisesti.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Vanhemmiten olen kallistunut sille kannalle, että jossakin muodossa ruotsin kielen opetus tulisi säilyttää pakollisena.

Koko nykyinen yhteiskuntajärjestyksemme, sivistyksemme ja kulttuurimme on Ruotsin vallan ajan muovaama ja ruotsin kieli oli koko yhteiskuntamme virallisen järjestyksen pohjalla jo paljon, ennen kuin suomen kieltä pystyttiin kirjoittamaan.

Nykyään Ruotsi on läheisin ystävämme ja liittolaisemme, jota ilman emme nykyäänkään olisi se yhteiskunta, joka nykyään olemme. Yhteiskuntamallimme noudattaa Ruotsin antamaa esimerkkiä. Lisäksi se, että lännessä on naapurin kaltainen yhteiskunta, on aina antanut meillekin läheisen kontaktipisteen länteen. Näin oli Venäjän vallan sekä myös suomettumisen vuosien aikana. Täysin hypoteettisesti: jos koko Ruotsi olisi joutunut Suomen sodan päätteeksi Venäjän vallan alle, emme olisi geopoliittisesti länsimaa emmekä kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti nykyisen kaltainen pohjoismaa. Tämän huomaa siitä, kuinka paljon itäiseen suuntaan suomalainen yhteiskunta muuttui ja kuinka suureksi Venäjän vaikutusvalta kasvoi muokaten politiikkaamme myös itsenäisyyden aikana aina tähän päivään asti.

Ruotsi on ollut ja tulee olemaan niin tärkeä Suomelle, että meille on etu ymmärtää Ruotsia ja ruotsalaista yhteiskuntaa syvällisesti. Juu, ruotsalaiset osaavat englantia, mutta yhteiskunnan syvälliseen ymmärtämiseen se ei vielä riitä. Siihen vaaditaan kielen osaamista. Jo jonkinlainen ymmärrys riittää hyvin alkuun - joskin maassa asumiseen ja integroitumiseen vaaditaan vahvempaa ymmärrystä. Tämän olen havainnut asuessani suurimman osan aikuisiästä ulkomailla.

Vedin aikanaan pakkoruotsin koulussa vasemmalla kädellä ja olin harvinaisen epämotivoitunut. Nykyään olen kuitenkin iloinen ja ylpeäkin siitä, että pystyn riittävällä tasolla ymmärtämään esimerkiksi ruotsalaista uutisointia ja jossain määrin myös puhuttua kieltä. Vaikka en osaa ruotsia puhutusti tuottaa kaksisesti, jo nuo ymmärtämisen perusteet tuovat merkittävästi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta Ruotsiin ja lisää huomattavasti ymmärrystä maasta.

Otin lukiossa vähän yhteen ruotsin opettajani kanssa, joka otti asiakseen motivoida jatkuvasti kyseenalaistavaa oppilastaan ystävällisesti, mutta jämäkästi. Jälkikäteen olen sanonut, että hän oli täysin oikeassa ja minä väärässä. Hän kuitenkin onnistuikin motivoinnissa sen verran hyvin, että suoriuduin ruotsin yo-kirjoituksista lopulta varsin hyvin, vaikka ruotsin arvosana lukion päättötodistuksessa on itse asiassa aivan paska (= läpi meni vähän rimaa hipoen). Hyvällä opettajalla oli valtava rooli siinä, että opin lopulta jotakin.

Ruotsin opetusta voisi kuitenkin muuttaa ja kenties jollakin lailla vähentääkin vaikkapa muiden kielten (esim. saksa, ranska ja espanja) kustannuksella. Perinteisen kielen opetuksen asemesta voisi mahdollisesti myös enemmän pureutua Ruotsin ja Suomen yhteiseen historiaan sekä nykyiseen läheiseen yhteistyöhön. Ehkei meidän kaikkien suomalaisten tarvitse lähtökohtaisesti osata ja opiskella ruotsin kieltä samalla tavalla, kuin osaamme ja opiskelemme englantia.
 
Viimeksi muokattu:

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Ehdottomasti se pitäisi poistaa. Nyt on tavallaan vähän väsynyttä perustelua kun ei ole muistissa lukuja eikä lähdettä mutta Suomen pitäminen kaksikielisenä pakollisen ruotsin kanssa, on aivan järkyttävän kallista hupia.

Toki tässä ei maksa se pakollinen ruotsin opiskelu vaan kaksikielisyys.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Täydellisessä maailmassa ei pitäisi, mutta kyseisen oppiaineen vastustus on Suomessa saanut niin absurdit ylisukupolviset mittasuhteet, ettei sitä ole enää oikein hyötyä roikottaa mukana.

Ruotsin kieli itsessään ei ole kovinkaan vaikeaa, sitä näkee halutessaan Suomessa kolmanneksi eniten suomen ja englannin jälkeen ja kyseisessä oppiaineessa kyse ei ole pelkästään kielestä vaan käydään läpi mm. Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kulttuureja, jotka kuitenkin ovat meille suomalaisille edelleen niitä läheisimpiä ihan jo maantieteellisistä syistä. Mitään hyötyä tästä ei kuitenkaan ole niille ihmisille, jotka vastustavat pakkoruotsia pakkoruotsin takia, sillä he eivät useinkaan edes huomaa, että oppitunneilla käydään läpi kulttuureja ja että ulkona voi halutessaan nähdä ruotsia, sillä silmät ja korvat on suljettu vanhempien ja isovanhempien ja isoisovanhempien toimesta, jotka ovat syntymästä asti kertoneet, että pakkoruotsi paha. Ja sitten itsekin aikuisena argumentoidaan sitä, että "ikinä en ole ruotsin kieltä tarvinnut", eikä huomioida ollenkaan oppiaineen vaikutusta kulttuurillisen tuntemuksen tai kielellisen älykkyyden kasvattamisessa.

Olen siis pakkoruotsin säilyttämisen kannalla ihan siinä missä pakkomatematiikankin (en ole myöskään tarvinnut yhtään toisen asteen yhtälöä aikuisiällä), mutta oppiaineen stigma on kasvanut niin vahvaksi, että haitat ovat sitä myötä kasvaneet hyötyjä suuremmiksi. Eikä sillä lopulta tunnu olevan edes mitään tekemistä itse ruotsin kielen kanssa. Jos jotain muutosta haluttaisiin tehdä, niin ehkäpä toiseksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi voisi sitten itse valita jonkin esimerkiksi ruotsin, saksan ja espanjan välillä. Näin päästäisiin pikku hiljaa pakkoruotsin stigmasta eroon, vaikka edelleen näkisin tuon sekä kielellisesti helpoimpana että kulttuurillisesti läheisimpänä valittavasta listasta.

Muita oppiaineita opetetaan koulussa jo ihan tarpeeksi, eikä esimerkiksi matematiikan lisääminen pakkoruotsin tilalle juurikaan kasvata kulttuurista tuntemusta tai kielellistä älykkyyttä. Mielestäni on suomalaisen koulun ehdoton vahvuus moniin muihin maihin verrattuna, että opitaan laajasti myös muista kulttuureista, vaikka tosiaan monella tuo meneekin pakkoruotsin vastustuksen takia kokonaan ohi.
Mutta miksi nimenomaan pakkoruotsi? Jos tavoitteena on kasvattaa kielellistä älykkyyttä, niin miksei anneta valita sitä ylimääräistä kieltä, mitä opetetaan?

Olen jopa asunut Ruotsissa ja silti voin rehellisesti todeta, että olisin toistaiseksi elämäni aikana hyötynyt esimerkiksi espanjankielen opiskelusta enemmän. Enkä ole koskaan käynyt espanjankielisessä maassa.

Pakkoruotsilla on stigma, mutta ihan syystä. Suurin on siinä, että se on nimenomaan pakollista ja ilman järkevää syytä. Suomi ei ole aidosti kaksikielinen maa, eikä ole ollut sitä todella pitkään aikaan. Pakkoruotsi on muinaisjäänne.

Voin myös ihan rehellisesti sanoa, että ruotsinkielen opiskelu ei ole opettanut minulle yhtään mitään Ruotsin (tai muiden pohjoismaiden) kulttuurista. Siis ei yhtään mitään. Olisin varmastikin ollut kiinnostuneempi oppimaan Ruotsiin liittyviä asioita, jos ei olisi pakotettu opettelemaan sitä kieltä.

Ja minulla ei kuitenkaan ole mitään Ruotsia vastaan. Hieno maa ja rakas vihollinen jääkiekossa. Voisin muuttaa sinne tulevaisuudessa uudelleen, jos hyvä tilaisuus osuu eteen.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Eli joo valinnanvapaus on sinällään ihan hyvä juttu kouluissa, mutta ei ole mielestäni järkevää toimia niin että oikeustoimikelvottomien henkilöiden annetaan tehdä hyvin pitkälle kantavia päätöksiä. Tai no käytännössä ne vanhemmat tekevät kyseiset päätökset tai antavat lastensa vaikuttaa niihin melko minimaalisesti.
Olen melko samaa mieltä kanssasi siitä, ettei kaikkea voi pitää vapaaehtoisena - mutta ehkä niiden määrää voisi ainakin vaihdella.

Valinnaisuuden kanssa kysymys peruskoulussa on yleensä siitä annetaanko perheiden tehdä päätöksiä itse, vai saneleeko valtio päätökset heidän puolestaan. Jos perhe ei osaa nähdä ruotsia parhaana mahdollisuutena heille, se harvoin sitä on, koska vanhemmat pyrkivät ajattelemaan lapsiensa parasta. En inhonnut koulussa mitään ainetta niin paljon kuin pakkoruotsia, mutta silti tyrkytin sitä omille lapsilleni valinnaisena. Ja kielivalintojen ollessa kyseessä, näin laajassa maassa kuin Suomessa ollaan aika eri arvoisessa asemassa niiden suhteen. Länsirannikolla asuva kuluttaa pakkoruotsin kanssa aikaansa taitoon, jonka hyödyt on paljon helpompi nähdä, kuin Itä-rajalla asuvan.

Mutta tämän keskustelun ytimessä minua ehkä häiritsee eniten se, että millä oikeutuksella valtio määrää (ja pakottaa) minut tuhlaamaan aikaani johonkin jonka hyötyjä en osaa nähdä. Jos valtio haluaa, että opiskelen ruotsia, mikseivät he markkinoi sitä paremmin, jolloin valitsisin sen vapaaehtoisesti. Ei keppi motivoi niin hyvin kuin porkkana.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tällä on näemmä taas keskustelu käynnissä tutuin vanhoin argumentein.

Kaikkeen en nyt jaksa tarttua, mutta siihen väitteeseen liittyen, että ruotsin pakollisuus olisi ihan sama asia kuin vaikkapa matematiikan pakollisuus, heitän pienen haasteen tuon väitteen puolustajille. Ruotsi, Suomi. Luettelin tuossa ne maat, joissa ruotsi on pakollinen oppiaine. Luetelkaapa te ne maat, joissa matematikka on pakollista.
 

Byvajet

Jäsen
Ruotsia pitäisi opettaa niin paljon, että kielitaito kehittyisi käytettävälle tasolle. Vaihtoehtoisesti siitä pitäisi luopua kokonaan.

Nykymalli, jossa vain harvat pystyvät käyttämään sujuvasti kieltä opintojen jälkeen, on pelkkää rahan tuhlausta ja ajanhukkaa.

Harva huonosti suomea osaava suomenruotsalainen haluaa lääkärin, jolla on suoritettuna vain virkamiesruotsi. Sen suorittaminen tarkoittaa hyvää kielitaitoa ainoastaan poikkeustapauksissa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei pitäisi.

Ruotsin oppiminen on portti muihin kieliin. Opiskeltuaan ruotsia osaakin käytännössä jo lähes vaikka saksaa, italiaa ja mandariinia.

Jokainen myös tarvitsee arjessaan ruotsin kieltä, esimerkiksi kun käy Ruotsin risteilyllä muutaman tunnin Tukholmassa muutaman vuoden välein. Myös Stockmannilla käydessä olisi kunniallista suorittaa ostokset toisella kotimaisella.

[/s]
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tällä on näemmä taas keskustelu käynnissä tutuin vanhoin argumentein.

Kaikkeen en nyt jaksa tarttua, mutta siihen väitteeseen liittyen, että ruotsin pakollisuus olisi ihan sama asia kuin vaikkapa matematiikan pakollisuus, heitän pienen haasteen tuon väitteen puolustajille. Ruotsi, Suomi. Luettelin tuossa ne maat, joissa ruotsi on pakollinen oppiaine. Luetelkaapa te ne maat, joissa matematikka on pakollista.
Matematiikka on toki huono vertauskohde, mutta joku terveystieto esimerkiksi on ihan kummallinen aine. Eikö sen voisi yhdistää ihan yhtä hyvin biologian opiskeluun? Samoin se että ihmisille opetetaan uskontoa on hyvin erikoista kun voisi olla ihan hyvin joku yksi kurssi elämänkatsomustietoa kaikille. Siis koko peruskoulussa. Eihän sillä tee oikein mitään. Nuokin voisi korvata vaikkapa tietotekniikan kursseilla joilla sitten opetettaisiin kaikkia koodaamaan kun on todennäköisempää että ihmisen täytyy tietää miten tietokone toimii, kuin se että miten luterilaisuus oikeastaan eroaa calvinismista. Voisivat mennä opiskelemaan vaikka uskonnon historiaa jollekin vapaaehtoiselle kurssille jos niin kiinnostaa.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
En poistaisi ruotsin kielen pakollisuutta. Mutta jos niin tehtäisiin, toivoisin, että ruotsin tunnit korvattaisiin täysimääräisesti äidinkielen tunneilla.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Länsirannikolla asuva kuluttaa pakkoruotsin kanssa aikaansa taitoon, jonka hyödyt on paljon helpompi nähdä, kuin Itä-rajalla asuvan.
Eikä tarvitse mennä edes itärajalle asti. Usein unohdetaan, miten kapealla ja vain osan rannikkoa kattavalla kaistalla ruotsinkielisiä on edes kohtalainen osuus väestöstä. Esimerkkejä läntisistä maakunnista, joissa ruotsinkielisiä ei juuri ole, ovat mm. Satakunta 0.4 %, Pirkanmaa 0.4 %, ja monelle ehkä yllättävä Etelä-Pohjanmaa 0.3 %. Noista viimeisen selittää se, että rannikkokaistale on oma maakuntansa, ja siellä ruotsia toki puhutaan paljonkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös