Mainos

Pisa-tutkimus - lopullinen totuus

  • 7 776
  • 59
Väärää kuvaa mediassa luo myös tämä OAJ:n aikaansaama marttyyriasema opettajille. "Meillä on hyvin koulutettuja opettajia, jotka täydellä sydämellä tekevät 18-tuntista päivää mutta eivät vain voi mitään sille että lapset ja lasten vanhemmat ovat niin vitun kamalia ihmisiä." Sitten opettajien suusta kuulee jatkuvasti tätä juttua, miten oppilasaines muuttuu vuosi vuodelta vaikeammaksi. Mun mielestä tässä tulee muistaa, että opettajatkin ovat vain ihmisiä, jotka muiden ihmisten tavoin ovat välillä aika kyllästyneitä omaan työhönsä. En toki väitä, etteikö opettajien työ olisi muuttunut vaikeammaksi ja stressaavammaksi, mutta sama pätee niin moneen muuhunkin ammattiin. Esim. sairaanhoitajat puhuvat omasta työstään täsmälleen samanlaiseen sävyyn kuin opettajatkin. "Koko ajan on kiire, kaikkialle pitäisi ehtiä, kaikkea ei millään ehdi tehdä, kunta säästää kaikesta, tää työ ei olekaan sellaista kuin luulin, potilaat käyttäytyy huonommin kuin kultaisella 80-luvulla, tää on alipalkattua, vaihdan kohta alaa."

Täyttä totta ja mikä yhdistää mainittuja aloja? Naisvoittoisuus. Olen työskennellyt vuosia naisvoittoisessa työyhteisössä, työntekijänä sekä heidän esimiehenään ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Mikään ei ole koskaan hyvin, kaikki on paskaa ja mitä se Mervikin puhui siihen sävyyn eilen. Nykyään kouluttaudun vahvasti miespainotteiselle alalle ja jo työssäoppimassa on huomannut selvän eron työkulttuurissa, jossa pidetään ensisijaisena töiden hoitamista ei ihmissuhteiden tmv.

Luulen, että miesten on jostain syystä helpompi erottaa työ- ja siviiliminät oikeassa paikassa.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Käsittääkseni Pisa-tutkimus tehdään yläastelaisille. Yläaste on hyvin erilainen maailma kuin lukio, ja esim. matikan opetus yläasteella on sellaista pelleilyä, että aika herkästi pyyhekumin palasten heittely vie mielenkiinnon.
Mulla oli yläasteluokalla pari sellaista oppilasta, jotka oikeasti olivat matemaattisesti aika lahjakkaita, ja kyllä he käyttäytyivät suurimman osan ajasta täysin moitteettomasti ja keskittyen asiaan. Sen sijaan huonosti käyttäytyviä riitti. Ainakin kaikkein huonoiten käyttäytyvien arvosanat löytyivät usein asteikolta 4-6. Toki sitten oli muutama "vauhtipää", jotka saattoivat joskus sen piilevästä lahjakkuudesta kertovan seiskan tai kasin saada vaikka tunneilla fokus oli enemmän siellä ylimääräisen häsläämisen osastolla. Sen sijaan en muista yhtään sellaista oppilasta, joka olisi käyttäytynyt matematiikan tunneilla huonosti ja saanut silti ysejä ja kymppejä.

Ala-asteelta muistan tosin sellaisen jätkän, joka oli aika kova säheltämään, mutta oli silti kohtalaisen lahjakas niin matemaattisesti ja kielellisesti kuin urheilussakin. Myöhemmin näin hänen päässeen lääkikseen opiskelemaan. Mutta se ala-aste oli nyt muutenkin aika säheltämistä itse kunkin osalta, eikä pisa-testi mittaa ala-asteikäisten osaamista.

Sitten lukiossa (kävin kovatasoisen lukion, jatkuvasti top-5 tai vähintään top-10 valtakunnallisissa listoissa) oli sellaisia tapauksia, joille se lukion pitkä matikkakin oli ns. "walk in the park" eikä tietoakaan siitä, että kiitettäviin arvosanoihin olis tarvinnut esim. läksyjä tehdä. En kuitenkaan muista näidenkään oppilaiden tuntikäyttäytymisessä minkäänlaista moitteen sijaa, vaikka se kokeissa pärjääminen ei olisikaan vaatinut keskittymistä tunnilla.
Älykkyyttä lähtisin ennemmin mittaamaan Mensan testillä kuin koulunumeroilla.
Tästä olen sinänsä samaa mieltä. Olen kuitenkin sinun "koulukuntasi" kanssa eriävillä linjoilla siitä, ettei oppilaan älykkyys ja lahjakkuus olisi minkäänlaisessa yhteydessä hänen käyttäytymiseensä esimerkiksi matematiikan tunnilla. En tiedä, onko aihetta tutkittu, mutta mä voisin melkein vaikka lyödä vetoa sen puolesta, että älykkäät oppilaat keskimäärin käyttäytyvät oppitunneilla paremmin kuin tyhmät. Alleviivasin sanan keskimäärin, koska yksittäisiä poikkeuksia voi tietenkin olla ja onkin.
 
Mulla oli yläasteluokalla pari sellaista oppilasta, jotka oikeasti olivat matemaattisesti aika lahjakkaita

Miten yläasteella huomaa sen, että oppilas on oikeasti matemaattisesti aika lahjakas?

En tiedä, onko aihetta tutkittu, mutta mä voisin melkein vaikka lyödä vetoa sen puolesta, että älykkäät oppilaat keskimäärin käyttäytyvät oppitunneilla paremmin kuin tyhmät.

Olen tästä samaa mieltä. Tosin älykkyyden puute ei tee ihmisestä välttämättä tyhmää. sillä viisaus on elämässä paljon tärkeämpi ominaisuus kuin älykkyys. Mutta kummat käyttäytyvät keskimäärin yläasteen oppitunneilla paremmin: ne, joiden ÄO on 140, vai ne, joiden ÄO on 110?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Miten yläasteella huomaa sen, että oppilas on oikeasti matemaattisesti aika lahjakas?
Alkaa olla GM:lläkin nukkumaanmenoaika mutta todetaan nyt vielä tähän, että mielestäni he ymmärsivät niitä tehtäviä paremmin kuin muut, saivat muita parempia arvosanoja ja olivat myös kiinnostuneita aineesta, joka oli monille tervanjuontia. Tiedän myös, että ainakin toinen hakeutui myös jatko-opintoihin matemaattista kyvykkyyttä vaativalle alalle Teknilliseen korkeakouluun. Toisen myöhemmistä opinnoista minulla ei ole tietoa.

Muistatko omilta kouluajoiltasi sellaisia tapauksia, että älykkään/lahjakkaan/kyvykkään oloinen oppilas olisi turhautunut tehtävien helppouteen ja käyttäytynyt siksi oppitunneilla huonosti?
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Mun mielestä tää "älykkäät oppilaat mekastaa kun ne tunnit ei tarjoa mitään älyllistä haastetta" on aikamoista tuubaa. Ehkä jossain ala-asteella näin voi ollakin, mutta menepä huviksesi seuraamaan opetusta johonkin huippulukioon ja sitten alemman sisäänpääsykeskiarvon "jämälukioon" ja tee pientä vertailua tuntikäyttäytymisestä. Vai onko se niin, että ne huonomman lukion mekastavat oppilaat onkin oikeasti niitä älykkäitä, joiden lahjat eivät vain pääse esiin, ja vastaavasti niistä huippulukion oppilaista tulee dippainssejä ja lääkäreitä vaan sen takia että ne jaksaa istua hiljaa, tehdä läksyt ja totella opettajaa ilman että he oikeasti olisivat älykkäämpiä kuin ne jämälukion mesoajat?

Aikalailla samaa mieltä tuosta fiksujen häiriköinnistä, myönnän kyllä että olin itse ekalla luokalla hyvin villi mutta se tosiaan kesti sen yhden vuosipuoliskon, sen jälkeen lähinnä kisasimme kaverin kanssa kumpi on enemmän edellä opetusta esim. matematiikan kirjan sivujen tekemisellä. Noin viestinä Kirjoittelijalle, kai sitä jonkinlaisena indikaationa voi pitää lahjakkuudesta jos pystyy suoriutumaan oppikirjojen tehtävistä ilman opetusta, ehkä jopa opettajat pystyvät huomioimaan tällaiset asiat.
En ole itse mikään supernero, se on selvinnyt kyllä varsin selvästi yliopistotasolla mutta selvästi siis peruspaavoa lahjakkaampi, koskaan en kuitenkaan muista varsinaisesti riehuneeni tunneilla sen takia että etenemisvauhti olisi ollut hidas. Ala-asteen luokaltani oman muistikuvani mukaan kaikilla paitsi yhdellä on korkeakoulututkinto, sillä yhdelläkin taitaa olla vain AMK-tasoinen tutkinto (ja nyt ihan tietoisesti erotan AMK-tutkinnon korkeakoulututkinnosta).

No, ala-asteen luokka siirtyi oikeastaan sellaisenaan yläasteelle.
Sitten kun yläasteluokan keskiarvotaso oli ysin kieppeillä niin meno oli täysin rauhallista ja oppimistilanne erittäin helppo juuri ns. keskitason kavereille joitten tarpeisiin opettaja pystyi keskittymään vs. erikoistunnit (valinnaiset aineet) joissa sitten taas ryhmissä oli seassa muitten luokkien porukkaa ns. jätejengiä ja tunneilla meno oli paljon rauhattomampaa.

Ja tosiaan ei myöskään lukiossa, joka silloin oli TOP-3-lukio, ei ollut merkkiäkään lahjakkaitten riehumisesta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En minä toki väittänyt, että lahjakkaat alkaisivat häiriköidä, vaan totesin vain, ettei älykkäiden oppilaiden keskittymä luokalla takaa opetusrauhaa. Älykäs tyyppi voi olla yhtälailla ilkeä ja kun nyt puhuttiin käsittääkseni yläkoululaisista, heitä on kypsymättömyytensäkin myötä yllättävän paljon. Aivan kuten heikko oppilas voi olla myös hyvin rauhallinen ja hyvätapainen. Nämä kaksi ääripäätä ovat ainakin omasta mielestäni ne vaikeimmat, koska heikko ja hiljainen jää usein huomaamatta ongelmineen ja taas toisaalta älykäs, mutta luonteeltaan hivenen haasteellisempi osaa haastaa opettajan ja olla välillä todella ilkeäkin. Luokan kokonaisuus on pitkälti kuitenkin se, joka määrittelee opetusrauhan, olipa kyseessä sitten lahjakkaita oppilaita tai ei.

Tuota miesvaltaisen työyhteisön paremmuutta en taas tässä yhteydessä ymmärrä. Jos naiset hakeutuvat ihmisläheisiin duuneihin, on aika loogista, että niillä aloilla tulee myös valitusta duunin raskaudesta juuri naisilta. Kun työn kohteena on potilas tai oppilas, on ymmärrettävää, ettei asiaa voi täysin ajatella vain työsuoritteena, jos nyt yhtään empatiaa on takataskussa. Lisäksi miehet kyllä juoruavat siinä missä naisetkin, mutta tyyli on ehkä rouheampi. Samaa paskaa eri paketissa.
 
Noin viestinä Kirjoittelijalle, kai sitä jonkinlaisena indikaationa voi pitää lahjakkuudesta jos pystyy suoriutumaan oppikirjojen tehtävistä ilman opetusta, ehkä jopa opettajat pystyvät huomioimaan tällaiset asiat.

Minä taas väitän, että jos yläastematikasta vetelee vasemmalla kädellä kymppejä, se ei vielä todellakaan ole merkki matemaattisesta lahjakkuudesta.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pisa-tulokset onkin jännä, kun jokainen voi haukkua sitä, mitä on aina haukkunut. Maahanmuuttovastaisille kyseessä on heti mamu-asia.

Aasiassahan suositaan rauhallista temperamenttia muutenkin. Ujot osaansa tyytyvät ovat arvossaan, aktiiviset ovat lähinnä häiriöksi. Ääripäänä tästä Amerikka, jossa hymyn hyytyessä hetkeksikin aletaan kirjoittaa onnellisuuslääkkeitä. "Have a Prozac and smile!"

Ja onhan Kiinallakin sekin etu, että kun Kiinassa ei ole tyttöjä, niin jätkillä ei ole muuta tekemistä kuin laskea.

Kyllä Suomessakin pitäisi kieltää uskonto ja yli yksilapsiset perheet. Kommunismi on se, mikä tuloksia tuottaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Minä taas väitän, että jos yläastematikasta vetelee vasemmalla kädellä kymppejä, se ei vielä todellakaan ole merkki matemaattisesta lahjakkuudesta.

Niin, no se vähän riippuu mitä nyt tarkoitat lahjakkuudella. Jos yrität rajata lahjakkuuden sellaiseksi että pystyy todistamaan Fermat'n teoreemia tuostavain niin kyllä, yläastematematiikan osaamisella ei ole juurikaan kausaliteettia asiaan mutta sellainen jako on aika yhdentekevä ja enemmänkin tavoitehakuinen.

Kyse on paljolti siitä että juokseeko satasen 9,5:een sekuntiin vai 9,9:iin. Olennaista on se että jos 90% ihmisistä lyllertää satasen 15 sekuntin tienoille, kyllä se lahjakkuutta on jos vetäisee kylmiltään alle kymmenen sekuntia, ihan sama vaikka joku kolmas pystyisikin juoksemaan 9,5 sekuntissa samaisen matkan. Se on toki selvää että yläastematematiikka on vielä paljoltikin kalkyyliä ts. laskentoa, eli varsinaista abstraktia matemaattista ajattelua se ei juurikaan vaadi ja sikäli pärjääminen yläastematematiikan kanssa ei kerro kuin että osaa laskea nopeasti. Mutta jos sitten se yläastematematiikan kanssa pärjääminen muuttuu jo lukion pitkän matematiikan kiitettäviksi (ei tarvita edes kymppejä) arvosanoiksi, niin ollaan jo aika pitkällä gaussin käyrän toisessa päässä koko väestöön nähden, on ihan semantiikkaa kutsuako tätä sitten lahjakkuudeksi tai joksikin muuksi.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Minä taas väitän, että jos yläastematikasta vetelee vasemmalla kädellä kymppejä, se ei vielä todellakaan ole merkki matemaattisesta lahjakkuudesta.

Minä taas väitän, että se todellakin on merkki matemaattisesta lahjakkuudesta.

Minulla on tällä hetkellä n. 80 oppilasta 6. - 9. luokan matematiikassa. Heistä yksikään ei vetele vasemmalla kädellä kymppejä. Eikä oikeallakaan. Muutama saa silloin tällöin kympin. Yksikään ei aina.

15 vuoden aikana minulla on ollut alle kymmenen oppilasta, jotka ovat saaneet kaikista matematiikan kursseista kympin. He ovat kaikki matemaattisesti lahjakkaita.

Ysin oppilaissa on paljon sellaisia, jotka ansaitsevat arvosanan työllä. On siellä sellaisia laiskojakin, jotka saisivat kympin tekemällä enemmän. Mutta käden heiluttelu ei riitä.
 
Jutta Urpilainen on huolissaan Pisa-tuloksista:
Jutta Urpilainen: Oppilailta pitää vaatia käyntiä epämukavuusalueella | Yle Uutiset | yle.fi

Minulle tulee kyllä väkisinkin mieleen Urpilaisen ottaessa kantaa tällaisiin asioihin, että onkohan hän ihan oikea ihminen tekemään sitä. Urpilainen kun on Kataisen ohella mainio esimerkki siitä, että elämässä pärjää varsin mukavasti, vaikkei laskea osaisikaan. Mutta niinhän se Henna Virkkunenkin puhui Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa kovin innokkaasti pakkoruotsin puolesta, mutta mykistyi sitten aika nopeasti, kun toimittaja alkoi esittää kysymyksiä ruotsiksi.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Sama juttu on tämä, että "oppilailla on koko ajan enemmän erilaisia erityistarpeita". Ei se niitten erityistarpeiden määrä ole mihinkään kasvanut vaan ne otetaan huomioon toisin kuin ennen, jolloin esim. monet puheviat jätettiin hoitamatta.

---

Mä kuulun kanssa niihin, jotka uskovat Pisa-tulosten heikentymisen selittyvän lähinnä maahanmuuttajien osuuden kasvulla. Ongelma tässä on se, että minkä maan tyyliseksi sitä koulujärjestelmää tulisi muuttaa? Haluammeko oikeasti aasialaisen työkulttuurin? Joku mainitsi jossain ketjussa, että Venäjällä lapset vielä arvostaa koulua. Hieno homma joo, mutta onko Venäjä oikeasti se yhteiskunta, josta Suomen tulis ottaa oppia? Ainakaan väkivalta- ja itsemurhatilastojen perusteella ei.

Lopulta tässä päästäänkin siihen, että meidän koko ajan huonompaan suuntaan menevä peruskoulumme kestää kevyesti vertailun käytännössä kaikkiin Suomen verrokkimaihin, esimerkiksi Ruotsiin. En nyt väitä, ettei peruskoulua saisi mitenkään lähteä muuttamaan, mutta usein nämä synkät näkemykset eivät oikein kestä kriittistä tarkastelua.

Tähän pari huomiota. On totta, että erityisen tuen tarvitsijoiden määrä on osittain lisääntynyt diagnostiikan kehityksen vuoksi. Määrät eivät tässä kuitenkaan ole se ongelman ydin, vaan se, että nämä oppilaat on integroitu normaaleihin opetusryhmiin, ettei heille tai vanhemmille tule paha olo. Tämä johtaa Opelixin ylempänä kuvaamaan tilanteeseen, jossa opettajan aika kuluu tuulimyllyjä vastaan käytävään taisteluun näiden sankareiden kanssa ja tavalliset oppilaat joutuvat vääjäämättä laiminlyödyiksi.

Mitä tulee siihen, että haluammeko Venäjän tai Aasian mukaista koulukuria, vastaus on ei. Sen sijaan haluaisin palauttaa 15-20 vuotta sitten olleen tilanteen, jolloin Suomen kouluissa vielä vallitsi työrauha eivätkä ne silti olleet mitään keskitysleirejä (ja se näkyi myös tulostasossa).

Ja vielä, miksi meidän pitäisi tyytyä tason laskuun siksi, että Ruotsissa taso on romahtanut. Ajatteletko ravintolassa syödessäsi paskaa annosta, että hyvähän tämä kun mäkkärillä olisi ollut vielä paskempaa?
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Ja vielä, miksi meidän pitäisi tyytyä tason laskuun siksi, että Ruotsissa taso on romahtanut. Ajatteletko ravintolassa syödessäsi paskaa annosta, että hyvähän tämä kun mäkkärillä olisi ollut vielä paskempaa?
Tottakai peruskoulua ja kaikkia muitakin koulutusjärjestelmiä tulee aina kehittää ja uudelleenarvioida. Se, mistä olen eri mieltä, on tämä joidenkin poliitikkojen ja virkamiesten näkemys, että peruskoulutuksen kehittämisestä tulisi tehdä jonkinlainen erityisprioriteetti yhteiskunnassa. Ensinnäkin nämä Suomen tulokset ovat edelleen kokonaisuutena Euroopan parhaita. Sijoituksen laskua selittää nähdäkseni lähinnä maahanmuutto ja toisaalta se, että ei enää kyetä kilpailemaan Aasian kanssa. Maahanmuuttajien suhteellisen osuuden kasvu heikentää kokonaistuloksia ja vaikka maahanmuuttajien oppimista voidaankin varmasti eri tavoin kehittää, ei sille realiteetille että he oppivat muita hitaammin itselleen erikielisessä ympäristössä oikein voi mitään. Aasian osalta taas realismia on se, että heidän hurjan työkulttuurinsa yhdistettynä kasvaneisiin taloudellisiin resursseihin on aika mahdoton yhdistelmä biitattavaksi Euroopan maille inhimillisimpine työkulttuureineen ja niukkenevine taloudellisine resursseineen. Erityisesti jos harrastetaan sellaista kikkailua, että jostain Kiinasta tähän tutkimukseen valitaan joku pelkkä Shanghai ja sitten niitä lapsia vielä koutsataan erityisesti Pisa-testejä varten.

Tottakai esimerkiksi luokkakokojen kasvu johtaa heikentyvään työrauhaan ja huonompiin mahdollisuuksiin ottaa yksittäisen oppilaan tarpeet huomioon, ja tästä taas seurauksena on huonompia oppimistuloksia. Tässä kohdin pitää kuitenkin muistaa se resurssien niukkuus. Eli jos niitä luokkakokoja halutaan pienentää, jakaa oppilaita useisiin tason mukaisiin ryhmiin, ottaa oppilaiden erityistarpeet paremmin huomioon, hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa opetuksessa paremmin ja niin edelleen, vaatii se kaikki rahaa. Ja kuten tiedetään, on niitä rahantarvitsijoita muitakin kuin peruskoulu. Näen, että vuoden 2013 Suomessa esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kehittäminen/turvaaminen on tärkeämpi prioriteetti kuin perusopetuksen kehittäminen. Jos sinä olet eri mieltä, valitse vaaleissa sellainen ehdokas joka haluaa satsata niukkenevista resursseista suurempia osuuksia peruskouluun.

Jotenkin tuntuu, että tämä "maailman paras peruskoulu" on Suomessa vähän sellainen itseisarvoinen hokema. Nyt kun ollaankin "enää" Europpan parhaita, tulisi yhtäkkiä painaa jotain paniikkinappulaa. "Tehdään perusopetuksesta erityisprioriteetti, kehitetään perusopetusta erityisesti niin kuin maassa X on tehty" tarkoittaa selkokielellä samaa kuin "syydetään lisää rahaa perusopetukseen". Mun mielestä on yhteiskunnan kehityksen kannalta suorastaan haitallista, jos jostakin asiasta tehdään pyhä lehmä ja pakkomielle. Esimerkiksi USA:ssa armeijaan suhtaudutaan sellaisella asenteella, että sen täytyy olla maailmassa "second to none", hinnalla millä hyvänsä. Tämän seurauksena se armeija onkin sitä tasoa, että se pärjäisi varmaan yksin kaikkia muita vastaan, mutta samalla valtio on pahasti velkaantunut ja maa on täynnä erinäisiä ongelmia, joihin ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin armeijan tilaan. Suomessa on vähän sellaista samanlaista henkeä peruskoulun suhteen eli meidän peruskoulun tulee olla "second to none" vaikka terveen maalaisjärjen mukaan hyvä, eurooppalaista kärkitasoa oleva perusopetus riittäisi täyttämään ne tarpeet, joiden täyttämiseen kyseistä instituutiota tarvitaan.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Minä taas väitän, että se todellakin on merkki matemaattisesta lahjakkuudesta.

Minulla on tällä hetkellä n. 80 oppilasta 6. - 9. luokan matematiikassa. Heistä yksikään ei vetele vasemmalla kädellä kymppejä. Eikä oikeallakaan. Muutama saa silloin tällöin kympin. Yksikään ei aina.

15 vuoden aikana minulla on ollut alle kymmenen oppilasta, jotka ovat saaneet kaikista matematiikan kursseista kympin. He ovat kaikki matemaattisesti lahjakkaita.

Ysin oppilaissa on paljon sellaisia, jotka ansaitsevat arvosanan työllä. On siellä sellaisia laiskojakin, jotka saisivat kympin tekemällä enemmän. Mutta käden heiluttelu ei riitä.

Mielestäni on hassua puhua matemaattisesta lahjakkuudesta. Väitän, että sellaista ei ole olemassa. Uskon, että kiinnostus ja se mihin on ennen koulua ohjattu leikeissä, auttaa lasta jollain tavalla koulussa. Jos vanhemmat ostavat legoja yms. ratkaisu leluja, niin lapsen kiinnostus matematiikkaan vahvistuu. Tällöin matematiikan opiskelu on mielekästä ja hauskaa, eli oppi menee helposti perille.
Ampukaa vaan alas, mutta olen oikeassa
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Mielestäni on hassua puhua matemaattisesta lahjakkuudesta. Väitän, että sellaista ei ole olemassa. Uskon, että kiinnostus ja se mihin on ennen koulua ohjattu leikeissä, auttaa lasta jollain tavalla koulussa. Jos vanhemmat ostavat legoja yms. ratkaisu leluja, niin lapsen kiinnostus matematiikkaan vahvistuu. Tällöin matematiikan opiskelu on mielekästä ja hauskaa, eli oppi menee helposti perille.
Ampukaa vaan alas, mutta olen oikeassa

Tuolla logiikalla ei ole minkäänlaista lahjakkuutta.
 

Stevie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jatkoajan opettajat Kyykäärme, Sampio, TosiFani, Opelix ja erku. Hannu Jortikan sanoin. Töitä, töitä töitää ! Pitää vaan tsempata enemmän
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Tuolla logiikalla ei ole minkäänlaista lahjakkuutta.

Ei niin. On vaan opittuja asioita ja taitoja joihin löytyy kiinnostusta. Uskon, että vastasyntynyt ei ole mihinkään lahjakas vaan leikkimällä oppii kiinnostuksensa kohteet. On helppoa sanoa, että joku on lahjakas, mutta tosiasiassa hän on ollut aina kiinnostunut vaikka palloista. Näin palloista vauvana ja taaperona kiinnostunut saa lahjaksi pelejä ja palloja yms. Näin hänen "pelisilmä/motoriikka" kehittyy nopeasti ja luo illuusion synnynnäisestä lahjakkuudesta.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Jatkoajan opettajat Kyykäärme, Sampio, TosiFani, Opelix ja erku. Hannu Jortikan sanoin. Töitä, töitä töitää ! Pitää vaan tsempata enemmän

Joo-o. Se ei vain välillä riitä. Olisi erittäin hienoa saada tukea vaikkapa strategiselta johdolta vanhemmista puhumattakaan. Lisärahakaan ei olisi pahitteeksi. Eiköhän lähes jokainen opettaja ole antanut kaikkensa omalle työlleen. Jossain tulee vai se raja vastaan. T. nimim. 30 oppilasta samassa luokassa, joista 8 on HOJKsattu. Neljällä on prosessi käynnissä. Lisäksi muutama on yleisen ja erityisen tuen piirissä. Ai, mikä koulunkäyntiavustaja? LV:n hommat on muuten nykyään perseestä.

Pienemmät ryhmäkoot voisivat olla ihan jees jossain utopiassa. Nykymeno on lähinnä dystopiaa...
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Jatkoajan opettajat Kyykäärme, Sampio, TosiFani, Opelix ja erku. Hannu Jortikan sanoin. Töitä, töitä töitää ! Pitää vaan tsempata enemmän

Kyllä kyllä. Se aika mikä töissä ollaan niin tsempataan mutta vain se työaika. Nykytilanne on se että monet "kutsumusopettajat",useimmiten naiset polttavat itsensä loppuun muutamassa vuodessa koska tekevät enemmän kuin tarvitsee ja itse jaksavat. Työt ei koulupuolella tekemällä lopu.

Toki näinä aikoina jokainen julkisen sektorin työläinen joutuu vastaan tulemaan mutta on kaikkien etu rajata työaikansa että jaksaa sinne hamaan eläkeikään. Veikkaampa että tämäkin meno tulee kalliiksi pitkien sairaslomien muodossa. Kaikki eivät osaa tunnistaa jaksamisensa rajoja. Riittämättömyys on joillekin tunne jonka kanssa ei pysty elämään. Onneksi itse pystyn.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllä kyllä. Se aika mikä töissä ollaan niin tsempataan mutta vain se työaika.

Mikä on opettajan työaika? Tuntimäärä on kuitenkin reilusti alle 40h/viikko. Olet oikeassa, että opettajan tekemä työ ei ole koskaan 'valmis' ja itsensä loppuun polttaminen on oikea ongelma, mutta siis ilman sarvia ja hampaita, mitä opettajana tarkoitat 'työajalla'?
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Mikä on opettajan työaika? Tuntimäärä on kuitenkin reilusti alle 40h/viikko. Olet oikeassa, että opettajan tekemä työ ei ole koskaan 'valmis' ja itsensä loppuun polttaminen on oikea ongelma, mutta siis ilman sarvia ja hampaita, mitä opettajana tarkoitat 'työajalla'?

Aika jonka opettaja käyttää työn tekemiseen. Kontaktitunnit (esim. 24 h/viikko) muodostavat ehkä noin 50 % kokonaistyömäärästä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Aika jonka opettaja käyttää työn tekemiseen. Kontaktitunnit (esim. 24 h/viikko) muodostavat ehkä noin 50 % kokonaistyömäärästä.

Niin. Työaika on perusopella laskennallisesti(24 opetustuntia/vko) tuo 24*1.5+3=39h. Eli lasketaan opetustuntia kohden puoli tuntia valmistelua+jälkityötä. Kokeiden valmistelut+korjaamiset jne..Järkevän kuuloista ei opettajille?

Tuossa kolmessa YT-tunnissa pitäisi hoitaa yhteiset kokoukset ja vanhempien kanssa palaveeraamiset. Vielä jotkut huutaa koulutuksia omalla ajalla. Joko alkaa open työ houkutella?
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Oppilaat kyselevät sähköpostilla kotitehtäviä, koetulokset pitää kirjata parhaimmillaan pariinkin eri järjestelmään ja sitten on kaiken maailman omatoimiseurantalomakkeita täytettävänä...
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Näen, että vuoden 2013 Suomessa esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kehittäminen/turvaaminen on tärkeämpi prioriteetti kuin perusopetuksen kehittäminen. Jos sinä olet eri mieltä, valitse vaaleissa sellainen ehdokas joka haluaa satsata niukkenevista resursseista suurempia osuuksia peruskouluun.

En ole jussih, mutta äänestäsin heti sellaista ehdokasta tai puoluetta, joka lupaisi asettavansa perusopetuksen kehittämisen yhteiskunnan ykkösprioriteetiksi. Uskon, että se sijoitus maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin mm. mielenterveyspalveluiden tarpeen vähentymisenä. Enkä ole ammattini tai sukulaissuhteideni puolesta missään yhteydessä opetustoimeen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös