Piratismi ja vapaamatkustajat

[Koke72]

Piratismin aiheuttamat kokonaistappiot levy-yhtiöille vuonna 2008 olivat 6,3 miljardia dollaria (joka tietty on väärin laskettu, koska se ei tue omaa näkemystäsi?).

Jos tuo luku on levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen itsensä ilmoittama, se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Etenkin jos se on laskettu kaavalla yksi laiton lataus = yksi laillinen ostos.

 

[LaTe_Show]

Tunnetko 50 -vuotiasta joka kuuntelisi puhelimestaan musiikkia?

Tunnen lukuisia 50-vuotiaita jolla on kompetenssia (halutessa) kuuntelemaan musiikkia vaikka puhelimestaan.

 

[olkikuukkeli]

Piratismin aiheuttamat kokonaistappiot levy-yhtiöille vuonna 2008 olivat 6,3 miljardia dollaria (joka tietty on väärin laskettu, koska se ei tue omaa näkemystäsi?).

Nämähän ovat ihan oikeasti päin persettä laskettuja lukemia (suurin osa, en tiedä kenen laskemaan "tappioon" viittaat). Ei jokainen laiton digitaalinen kopio vie suoraan tuloja keneltäkään, itse asiassa suurin osa ei vie. Tappioiden laskeminen on vaikeaa, mutta sen tulisi perustua kuitenkin jonkinlaiseen puolueettomaan arvioon esim. levymyynnin "luonnollisesta" kehityksestä viimeisen 10 vuoden aikana ja katsoa paljonko tästä kehityksestä on jääty. Tietenkään levyteollisuus ei tällaista laskentatapaa suosi vaan luvut pyritään esittämään mahdollisimman suurina.

 

[Tarinankertoja]

Tunnen lukuisia 50-vuotiaita jolla on kompetenssia (halutessa) kuuntelemaan musiikkia vaikka puhelimestaan.

Musiikki- ja videotoisto-ominaisuuksilla varustettuja matkapuhelimia löytyy 40 % suomalaisista. Näistä 43 % kuuntelee laitteellaan musiikkia päivittäin tai ainakin muutaman kerran viikossa. Eli siis about 20% väestöstä. Radiota, joiden puhelimesta sellainen löytyy, kuuntelee 21 %.
Kun tarkastellaan ainoastaan nuorisoa (15-24-vuotiaat), löytyy musiikkipuhelin noin 63%.

Matematiikkaa tuosta vaan, niin saat suhteen nuoret vs. vanhat käyttäjät.

Lähde: Otantatutkimus Oy:n Teosto tutkimus

 

[Tarinankertoja]

Tietenkään levyteollisuus ei tällaista laskentatapaa suosi vaan luvut pyritään esittämään mahdollisimman suurina.

Paljonko valehdellaan? puolet? enemmän? Vai onko jopa päinvastoin..

Tosiasia on, että laitonta kopiointia tapahtuu. So, uskooko väitteisiin, että tämä LISÄÄ äänitemyyntiä vai vähentää sitä?

Jos uskoo, että se lisää, miksi se ei näyt tilastoissa?
ja jos vähentää, miksi pitää lataamista haitattomana?

 

[LaTe_Show]

Matematiikkaa tuosta vaan, niin saat suhteen nuoret vs. vanhat käyttäjät.

Ehkä näin, mutta silti tosiasia - ja alkuperäinen väitämä - oli se, että luvattoman materiaalin hankinta on nykyisin erittäin helppoa nykyisin ihan perusmattimeikäläiselle, eikä tämä vaadi hakkerimaista erityistietokoneosaamista.

 

[FreezingHell]

Vertaus on aivan hölmö, mutta perustelet toki oman kantasi lainauksen jälkeisessä osuudessa hyvin.

Joo, vähän, mutta ennenkaikkea ilmaisusi oli vähintään epätarkka. Luvan kysymättä jättäminen on perusteena varastamisella huonompi kuin se, että lupaa ei todennäköisesti olisi saanut.

 

[LaTe_Show]

Jos uskoo, että se lisää, miksi se ei näyt tilastoissa? ja jos vähentää, miksi pitää lataamista haitattomana?

Näissä tilastoissa on nykyään se ongelma, että ennen oli helppoa laskea fyysisen materiaalin myyntiä ihan sen vuoksi, että kyseessä oli fyysisen materiaalin lukumäärästä ja koska jakelukanavia oli "rajoitetusti".

Nykyään ostokanavia on 13-tusinassa ja lisäksi asiakkaat saattavat ostaa kokonaisen albumin sijaan yhden kappaleen.

Unohtamatta sitä tosiasiaa, että maailma on muuttunut ja ihmisillä on mahdollisuus kuunnella musiikkia maailmanlaajuisesti ilmaiseksi kiitos nettiradioiden ja spotifyn jne.

 

[Taze]

Periaatteessa kyllä. Jos tekee maksamatta jotain mistä pitäisi maksaa, on se mielestäni varastamista.

Olet silti väärässä.

Varkaus on toisen irtaimen omaisuuden, kuten tavaran tai rahan, anastaminen toisen hallusta. (linkki vie Wikipediaan)

Eli television katselu luvatta tai musiikin lataaminen verkosta eivät ole määrittelyn mukaan varastamista, koska omaisuus tai tavara ei katoa sen haltijalta. Noille rikkeille on ihan omat nimikkeet.

 

[kakkonen]

Varkaus on toisen irtaimen omaisuuden, kuten tavaran tai rahan, anastaminen toisen hallusta. (linkki vie Wikipediaan)

Eli television katselu luvatta tai musiikin lataaminen verkosta eivät ole määrittelyn mukaan varastamista, koska omaisuus tai tavara ei katoa sen haltijalta. Noille rikkeille on ihan omat nimikkeet.

Kuten jo edellisellä sivulla mainitsemani auton ja polkupyörän varastamiset. Siltikin suuri osa ihmisistä mieltää auton varastamisen todellakin auton varastamiseksi eikä "luvattomaksi käyttöönotoksi".

Tosin mun mielestä aika turhaa potato-potato ihmettelyä. Onko sillä väliä otatko auton luvattomasti käyttöön vai varastatko sen? Sama pätee aineiston hakemiseen netistä.

 

[Rod Weary]

Varkaus on toisen irtaimen omaisuuden, kuten tavaran tai rahan, anastaminen toisen hallusta. (linkki vie Wikipediaan)

Löytyykö sieltä identiteettivarkaus myös?

 

[lihaani]

Periaatteessa kyllä. Jos tekee maksamatta jotain mistä pitäisi maksaa, on se mielestäni varastamista.

Entäs arkikäytännössä? Oletko valmis samalla lailla käräyttämään poliisille nämä varkaat, kuten TV-maksun maksamatta jättäjän sekä warettajan?

 

[Rommeli]

Entäs arkikäytännössä? Oletko valmis samalla lailla käräyttämään poliisille nämä varkaat, kuten TV-maksun maksamatta jättäjän sekä warettajan?

Miten tämä oikeastaan liittyy asiaan? Jos nyt kuitenkin välttämättä haluat vastauksen, niin en suinkaan vaan tyydyn pelkästään paheksumaan kyseistä toimintaa.

 

[jokeripokeri]

teoria? Ei se ole mikään teoria, se on tekijänoikeuslaki ja Geneven kansainvälinen sopimus jonka suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut 1963 ja WIPO (The World Intellectual Property Organization) soppariin vuodelta 1996.

Kotipiirikopiointi on sallittua, samoin varmuuskopiointi. Verkkoteknologioiden kehitys on tehnyt tästä ongelmallisen lainkohdan, koska kotitarvekopiointia ei haluta kieltää järjettömänä pilkunnussimisena.

Tuomitaanko warettaja tekijänoikeusrikkomuksesta vai varastamisesta? Miten voi ylipäätään varastaa abstrakteja asioita?

Tutkimustuloksia saadaan kysymyksen asettelulla ja tutkimukseen valikoitavalla ryhmällä. Jos et tätä ymmärrä, etkä tätä kautta omaa lähdekritiikkiä, olen vain pahoillani.

Mutta kaikki mielipidettäsi tukeva tutkimus on ”paskaa ”oletusarvoisesti?

Taloustutkimus Oy:n kesäkuussa 2008 tekemän tutkimuksen mukaan noin 92 % suomalaisista tiesi, että musiikin ja elokuvien luvaton nettijakelu on lain vastaista, mutta vain 16 % kertoi imuroineensa internetiin luvatta laitettua musiikkia tai elokuvia (vain 5 % kertoi jakaneensa luvatta internetissä musiikkia tai elokuvia)

Piratismin aiheuttamat kokonaistappiot levy-yhtiöille vuonna 2008 olivat 6,3 miljardia dollaria (joka tietty on väärin laskettu, koska se ei tue omaa näkemystäsi?).

Minkä takia tutkimuksen kysymyksenasettelu ei ole hyvä? Sinä itse tässä haet tiettyä asetelmaa, jolla saisit tuloksen mieleiseksesi (warettaja vs. musiikinsuurkuluttaja). Osoita nyt minulle, mikä tekee tutkimuksesta a) epäluotettavan, b) tarkoitushakuisen tai c) puolueellisen.

Sitä paitsi, minä puhun warettamisesta, en piratismista. En siis koe kovin tarpeelliseksi kommentoida piratismin tappiosta kertovaa laskelmaa. Varmaan ihan oikein laskettu kuitenkin, eihän levy-yhtiöt nyt huijaisi omaksi edukseen. ;)

Eli kyse on nuorista ihmisistä, niistä joiden ATK taidot riittävät ja jotka ovat musiikin suurkukuttajia muutekin. He kuluttavat tukitusti musaan ja leffoihin huomattavasti enemmän kuin vanhempansa, saati eläkeläiset. Kuitenkin viittaamasi tutkimus ottaa nämä keski-ikäset ja eläkeläiset mukaan laskiessaan keskiarvokulutusta.. ring the bell? no?

Ettei vain tuo nuorten suuri kulutus musiikin saralla johtuisi siitä, että he tutustuvat netissä jatkuvasti uusin bändeihin latailemalla biisejä? Kerro nyt toki vielä, miten olisit itse asiaa tutkinut, kun ammattilaisten tekemä tutkimus on täysi susi ja tieteen häpeäpilkku.

@Rommeli: Miksen omista levyllä olevaa sisältöä? Jos joku vahingoittaa sitä, minulla on oikeus vaatia korvauksia ja hänet tuomitaan (selvyydeksi: koskee myös elokuvan poistamista tai pilaamista muokkaamalla tms.) omaisuuteni vahingoittamisesta.

 

[Rommeli]

´
@Rommeli: Miksen omista levyllä olevaa sisältöä? Jos joku vahingoittaa sitä, minulla on oikeus vaatia korvauksia ja hänet tuomitaan (selvyydeksi: koskee myös elokuvan poistamista tai pilaamista muokkaamalla tms.) omaisuuteni vahingoittamisesta.

No kenties sitten omistat sen kyseisen kopion, muttei se anna sinulle oikeuksia sen kopion levittämiseen. Millä tavalla muuten esimerkiksi alkuperäisen CD:n, DVD:n tai BluRayn vahingoittaminen onnistuu vahingoittamatta sitä fyysistä levyä, jonka omistat?

Olisi muuten ihan mukava lainata tekstiä mihin viitataan, jotta vastaaminen helpottuisi edes pikkuisen.

 

[jokeripokeri]

No kenties sitten omistat sen kyseisen kopion, muttei se anna sinulle oikeuksia sen kopion levittämiseen. Millä tavalla muuten esimerkiksi alkuperäisen CD:n, DVD:n tai BluRayn vahingoittaminen onnistuu vahingoittamatta sitä fyysistä levyä, jonka omistat?

Olisi muuten ihan mukava lainata tekstiä mihin viitataan, jotta vastaaminen helpottuisi edes pikkuisen.

Aivan, oikeudet ovat niiden virallisella haltijalla (levy-yhtiö, artisti, tuotantoyhtiö tms.). Lainaus kaikkitietävästä ja -pätevästä Wikipediasta: "Tarkemmin sanottuna tekijänoikeus on joukko sääntöjä, jotka määrittelevät oikeudenomistajan yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleenvalmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta sekä yksinoikeuden poikkeukset eli tekijänoikeuden rajoitukset". Boldattua kohtaa siis rikotaan warettaessa, levittäjä lataajaa pahemmin. Mitään ei siis kuitenkaan varasteta.

Voihan levyn sisältöä muokata ja poistaakin vahingoittamatta levyä itseään? Noin maalaisjärjellä ajateltuna tuntuisi varsin luontevalta, että ostetun levyn sisältökin olisi suojattu vandaaleilta. Myönnettäköön kuitenkin, etten mä tiedä varmaksi tätä. Eli siis kaverin kaverilta kuultua jne. :)

 

[tomageeni]

Vielä tuosta varkaus-asiasta: mielestäni warettamisen voi rinnastaa esimerkiksi pummilla matkustamiseen tai huoltoaseman maksullisen WC:n luvattomaan käyttöön. Näissä oikeudenhaltija ei siis varsinaisesti menetä mitään,mutta hän on investoinut näihin kiinteän määrän valuuttaa, joka olisi tarkoitus saada asiakkailta välillisesti tai suoraan takaisin.

Käsittääkseni näitä ei kuitenkaan oikeudessa tulkita varkaudeksi. Toki vessan tai bussin omistaja ajattelee että "olisihan se maksanut jos ovella olisi ollut vartija keräämässä rahaa, joten menetin rahaa eli se oli varkaus". Ei välttämättä, silti voi käydä kusella puun juurella ja bussin sijasta voi esim. pyöräillä. Samoin, jos musiikkia ei voisi warettaa, niin aina voisi kuunnella radiota tai ilmaista musiikkia (sitäkin on). Eivät vaihtoehdot "maksan" tai "waretan" ole mitenkään toisensa poissulkevia.

Myönnettäköön, että olen Youtubesta voinut kuunnella jonkun kappaleen, joka on saattanut olla maksullisella levyllä myynnissä. Ei silti kyllä tulisi mieleenkään ostaa mitään levyä. En oikeastaan haluaisi yhtään CD-levyä edes ilmaiseksi sillä ne vievät vain tilaa, ja harvoin niitä jaksaa kuunnella.

Itse uskallan väittää että Internet ja waretus/Youtube/MySpace on yksittäisen artistin kannalta vain hyvä juttu. Huomattavasti helpompi saada musiikilleen kohdeyleisöä, kuin joskus 80-luvulla. Toisaalta sitten kun kuuntelijoita on niin paljon, että musiikilla saa leipää pöytään, niin siitä leivästä aika pieni osa tulee levymyynnistä.
Levy-yhtiöiden kannalta Internet on tietenkin aika ikävä juttu. Silti lapsellista heidän kannaltaan olettaa että waretettu levy on 20 euroa heidän tililtään pois.

 

[lihaani]

Jotain faktaa nykyisestä tekijänoikeuslain hulluudesta:

- Suurin hulluus on samanaikainen kotikopioinnin salliminen massamuistimaksuineen, mutta "vahvojen" kopiosuojauksien murtamien on laitonta.

Eli Linuxissa on DVD-katseluohjelmia, jotka sallivat ostetun leffan katsomisen. Eli yksiselitteisesti ne murtavat "vahvan" kopiosuojauksen.

Samoin aivan laillisesti Suomessa on myytävänä ajuriohjelma AnyDVD. Sen tarkoituksena on mahdollisuus toistaa kaikki ostettu materiaali tietokoneen kautta omasta telkkarista.

Mutta tekijänoikeusjärjestöt itkevät, että tämä on laitonta. Siis oman ostetun levyn toisto?

 

[tant gredulin]

Itse uskallan väittää että Internet ja waretus/Youtube/MySpace on yksittäisen artistin kannalta vain hyvä juttu. Huomattavasti helpompi saada musiikilleen kohdeyleisöä, kuin joskus 80-luvulla.

On paljon artisteja ja bändejä, jotka haluavat levittää musiikkiaan tuolla tavoin ja he tekevätkin niin - Nine Inch Nails, Radiohead nyt vaikka esimerkkeinä. Miksei se sitten riitä, vaan pitää saada niidenkin tuotanto, jotka eivät halua noin toimia? Eivät kaikki halua esiintyä ja tehdä keikkoja, kuka mistäkin syystä. Olisi aika loogista, että oikeudenomistaja saisi itse saa päättää, miten jakelee musiikkiaan... Se kuulostaisi minusta oikeudenmukaiselta tällä hetkellä, kun ala jälleen kerran hakee uomiaan. Emmekö me kaikki odoteta tehdystä työstämme korvausta?

Levy-yhtiön rooli oli toisenlainen ennen, kun studiot olivat kalliita ja jonkun piti kantaa riski siitä, että levy myy sen verran että studio-, kaiverrus-, painatus-, muusikko-, kansi- ja markkinointikulut peittyvät. Joten ei välitetä nyt levy-yhtiöstä :) Nykyäänhän mahdollisuus tehdä musiikkia on käytännössä kaikilla, joilla on tietokone, mutta viehän jo pelkkä äänittäminenkin valtavasti aikaa ja vaivaa, ja jokuhan sen biisin on sydänverellään tehnyt...

Eikö kirjoittajissa btw ole yhtään harrastelijamuusikkoa tai -säveltäjää? Tai edes kavereita? Luulisi heidän älähtävän, kun teostot ja Gramexit jäävät tilittämättä - sehän tuntuu omassa taskussa heti. Nehän tilitetään myytyjen kappaleiden mukaan ja ovat monelle musiikkialan ammattilaiselle tuki ja turva jos/kun luovuus hetkellisesti ehtyy.

 

[Rommeli]

Levy-yhtiön rooli oli toisenlainen ennen, kun studiot olivat kalliita ja jonkun piti kantaa riski siitä, että levy myy sen verran että studio-, kaiverrus-, painatus-, muusikko-, kansi- ja markkinointikulut peittyvät. Joten ei välitetä nyt levy-yhtiöstä :) Nykyäänhän mahdollisuus tehdä musiikkia on käytännössä kaikilla, joilla on tietokone, mutta viehän jo pelkkä äänittäminenkin valtavasti aikaa ja vaivaa, ja jokuhan sen biisin on sydänverellään tehnyt...

Viilaan nyt toki pilkkua, mutta ovathan nuo studiot kaiketi edelleenkin kalliita. Ei kunnollisia äänityksiä kuitenkaan tehdä missään autotalleissa läppärin kanssa. Jo pelkkä ammattitason studion akustointi maksanee äkkiä vähintään saman kuin keskinkertainen omakotitalo. Eli kyllä sillä myynnillä on kaiketi edelleenkin tarkoitus peittää ihan noita samoja kuluja kuin aiemminkin.

 

[tant gredulin]

Kirjoitin ensin 'demoäänittäminen' mutta korjasin :) Totta puhut. Ja jos fyysistä tuotetta haluaa myydä, ei kuluista häviä mitään. Paitsi tietenkin rahoittaja, the Levy-yhtiö, joka sitten ottaa omansa myynnistä.

 

[Teloch]

Eikö kirjoittajissa btw ole yhtään harrastelijamuusikkoa tai -säveltäjää? Tai edes kavereita? Luulisi heidän älähtävän, kun teostot ja Gramexit jäävät tilittämättä - sehän tuntuu omassa taskussa heti.

Tuon pohjalta kun lähdin asiaa miettimään, ei yhtäkkiä tule mieleen tuttavapiiristä kuin ehkä yksi henkilö joka on koskaan maininnut että hänen musiikkinsa warettaminen ottaa päähän. Suurinta osaa porukasta ei juurikaan ole koskaan näyttänyt kiinnostavan. Yksi kaveri taas päinvastoin suorastaan käski warettamaan - myynnit eivät kiinnosta, vaan ainoastaan se että saa tehdä musiikkia ja mahdollisimman moni sitä kuuntelee. Ja nyt ei kuitenkaan puhuta mistään autotallibändistä, vaan ihan useita levyjä tehneestä orkesterista, jolla on myös esim. Euroopan ja Japanin rundia takanaan. Asia erikseen sitten nämä anssikelat jotka ovat vinkumassa jokaisesta oletetusti menetetystä pennistä.

 

[Mr.Fox]

No tässä olet kategorisesti väärässä. Vain katseluoikeutta myydään ja sitä omistetaan. Leffa maksaa 300 miljoonaa, DVD 20 euroa. Sen DVD omistaja ei omista elokuvaa, joka on se sisältö, vaan sen mekaanisen kopion, DVDn, tai tiedoston, joka on sen sisällön, elokuvan, mekanisoitu kopio.

Tekijänoikeuden haltijalta, jolla ainoana on oikeus luovuttaa teoksen käyttöoikeutta. Mekaanisen kopion ostaneella ei ole teoksen edelleenluovutusoikeutta, ainoastaan mekaanisen kopion. Tiedostomuodossa hän ei luovuta mekaanista kopiota pois itseltään vaan jakaa sisältöä, johon hänen oikeutensa ei yletä.

ei tän nyt luulis ihan näin vaikeata olevan.

Tämä on muuten mielenkiintoinen juttu. Ei liity ihan suoranaisesti piratismiin tai laittomaan kopioimiseen, mutta sivuaa varsinkin jälkimmäistä.

Siis mitä normikuluttaja oikein ostaa/saa silloin, kun hän maksaa CD:sta tai DVD:sta 20e marketin kassalla? Luonnollisesti sen fyysisen kopion tuotteesta, mutta mitä muuta?

Katselu- ja kuunteluoikeuden luonnollisesti, mutta myös kotipiirissä tapahtuvan esittämis- ja kopiointioikeuden; eikö? Kauan nämä oikeudet ovat voimassa? Loppuvatko nämä oikeudet, jos tuotteen alkuperäinen ostaja myy, luovuttaa, kadottaa tai tuhoaa tämän fyysisen kopion? Näinhän se homma menee, mutta miksi?

Kuinka nuo oikeudet tuohon ei-fyysiseen tuotteeseen voivat loppua jonkun fyysisen kopion kadotessa/tuhoutuessa? Tavallaan tämähän on selvä juttu. Ostan DVD:n, unohdan sen kaupan kassalle, josta se fyysinen kopio varastetaan. Se on minun tappioni.

Vastaavasti mihin katosi silloin minun katseluoikeuteni? Tällaista ei-fyysistä oikeuttahan ei käytännössä voida varastaa, joten minun tulisi käsittääkseni saada tämä ei-fyysinen sisältö käyttööni tavalla tai toisella, fyysisessä muodossa tai tiedostomuodossa. Tämähän ei kuitenkaan oikeuta minua käymään Pirate Bayn duty free -alueella, mutta tuskinpa marketin tai edes maahantuojan edustajatkaan pahemmin voisivat auttaa tässä tilanteessa. Mitä siis tehdä? Menikö se 20e kuin tuhka tuuleen?

Voihan levyn sisältöä muokata ja poistaakin vahingoittamatta levyä itseään? Noin maalaisjärjellä ajateltuna tuntuisi varsin luontevalta, että ostetun levyn sisältökin olisi suojattu vandaaleilta. Myönnettäköön kuitenkin, etten mä tiedä varmaksi tätä. Eli siis kaverin kaverilta kuultua jne. :)

Eikös digitaalisen levyn sisällön tuhoamiseen kelpaa ihan riittävän voimakas magneetti? Sisältö tuhoutuu ilman ulkoisia jälkiä.

Kyllä minunkin maalaisjärkeni sanoo, että minkä tahansa CD:n tai DVD:n ostaessa myös levyn sisältöön tulee tietynlainen omistusoikeus. Mikä järki muuten olisi seuraavassa esimerkissä:

1) ostat CD-levyn, kuuntelet kerran, hukkaat levyn => sinulla ei ole kuunteluoikeutta
2) ostat käyttöjärjestelmälevyn, asennat kerran, hukkaat levyn => sinulla on edelleen käyttöoikeus (=lisenssi) jäljellä

Ensimmäisessä tapauksessa en voi ilmoittaa kenellekään, että Scooterin Greatest Hits -levyni on kadonnut; saisinko uuden kopion. Toisessa tapauksessa riittää soitto maahantuojalle, ilmoitus Windows XP Home -levyn katoamisesta ja parin päivän päästä uusi kopio on postissa. Parhaimmassa tapauksessa voit marssia johonkin tietokoneliikkeeseen ja saat viidessä minuutissa kopion asennuslevystä.

Mitä siis saan, kun ostan jonkun tuotteen, jossa on immaterialista hyödykettä? Olkoon tämä immaterialinen hyödyke sitten levyllinen musiikkia, elokuva tai tietokoneohjelma. Eikö minulla pitäisi olla edelleen näihin hyödykkeisiin kuuntelu-, katselu- tai käyttöoikeus, vaikka se fyysinen tuote katoaisikin?

 

[Mr.Fox]

Vielä tuli mieleeni näistä musiikin nettikaupoista.

Esimerkiksi DJ:t käsittääkseni ostavat nykyisin lähes kaiken tarvitsemansa musiikin netistä. He maksavat tietyn summan ja lataavat biisit koneilleen tai paremminkin ulkoisille kovalevyilleen. Mitä tapahtuu, jos tämä ulkoinen kovalevy hajoaa? Katoavatko nämä biisit silloin kuin tuhka tuuleen vai onko heillä oikeus ladata uudelleen nämä kappaleet, joihin he ovat jo kerran ostaneet käyttöoikeuden?

Jokin hämärä muistikuva mulla on, että olisin itse joskus ostanut ja ladannut netin kautta jotain, jonkun ohjelman tms. tai sanotaan vaikka saksalaista viiksipornoa! Muistaakseni sain Mastercard-suorituksen jälkeen sähköpostiini viestin, jossa ilmoitettiin "elinikäisestä latausoikeudesta". Näin mä sen käsitin silloin, että mä olen kerran maksanut sen ohjelman (tai pornon) käyttöoikeudesta, ja saan ladata sitä niin monta kertaa uudelleen kuin haluan. Tunnuksieni takana oli tieto tuosta maksustani eli käyttöoikeuksien ostosta.

Miten menee nykypäivän musiikkikaupassa?

EDIT: itse asiassa kyseessä taisi olla joku Windowsin rekisterinpuhdistusohjelma tms. Jokseenkin näppärää oli, kun sen pystyi aina lataamaan uudestaan ja asentamaan suoraan paikan päällä eikä tarvinnut sählätä minkään muistitikkujen tai CD-R:ien kanssa.

 

[jussi_j]

.. Emmekö me kaikki odoteta tehdystä työstämme korvausta?
...

Mutta muusikot odottavat saavansa korvauksen samasta työstä moneen kertaan, jopa niin, että jos ostat levyn niin kun kopioit siitä biisin kännykkään soittoääneksi, niin maksat siitäkin. Tällähän sitä teostomaksua perustellaan, sallitun yksityisen kopioinnin korvaus. Itse olen tehnyt tietokoneohjlemia jotka ovat edelleen käytössä ja joku tekee niillä rahaa. En odota saavani vuotuista korvausta, koska sain palkan kun tein ne.

Katselin joku aika sitten kun teostoväki oli addressia jossain julkaisemassa, että Anssi Kelahan se myöskin siellä äänessä. Tutkin sitten Anssin kotisivuja jota kautta löytyi Anssin kaikki keikat jotain 15 vuoden aikana. Anssi Kela on käynyt keikalla, eli töissä siis, harvemmin kuin kerran kahdessa viikossa 15 vuotta. Levyjen tekemiseen tuskin menee enempää aikaa kun keikkailuun, joten kaveri käy keskimäärin kerran viikossa duunissa ja kitisee pienestä liksasta. Melko turhaa ja halveksittavaa, vaikka vituttaahan se varmaan jos ei ole Brucen tulot.