Mainos

Phoenix Coyotes (3) - Chicago Blackhawks (6), lännen puolivälierät 2012

  • 38 170
  • 163

Bael

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suurin ja kaunein
Suuri paskakasa voisi olla myös Shaw, mikäli Smith olisi loukkaantunut. - Siinä tilanteessa oli muuten kaikki vaaranainekset!

No itse en ole missään vaiheessa kyseenalaistanut Shawn saamaa pelikieltoa koska maalivahdin koskemattomuus on niin selkee homma. Mutta ennemmin laskisin ton tilanteen menevän yli-innokkaan rymistelyn piikkiin kuin puhtaan sikailun. Torres taas vuodesta toiseen jatkaa samoja otteita eikä näytä mikään tepsivän, vaan aina tullaan kädet ylhäällä ja hyppien. Shaw tuskin halusi loukkannuttaa Smithiä, Torresin toimet taas viittaa siihen, että vastustajan loukkaantuminen on bonusta, ei muuten noin epäkunnioittavaa asennetta kanssapelaajia kohtaan voi olla.
 
Ai niin. Corey vitun Crawford. Varasti tämän matsin Hawksille. Tämän sarjan paras maalivahti country mailin erolla. Yhtään löperöä ei ole vielä uponnut toisin kuin vastapäässä. Chicago ei missään nimessä tule kaatumaan maalivahtipeliin.


Kiva hörppy nollakulmasta jatkoajalla. Seuraavassa matsissa vielä vastaava ja Chicagon kausi alkaa olemaan taputeltu.
 

mchi

Jäsen
Melko neutraalilta pohjalta lähdin tätä sarjaa seuraamaan, mutta tätä ketjua lukiessa melkein alkaa kääntyä Phoenixin puolelle. ;)

Ja kyllähän se olisi Phoenixilläkin jo aika päästä sinne toisellekin kierrokselle, jospa vaikka kahdeksas kerta sanoisi vihdoin toden. Mutta ei tästä kyllä vielä osaa ennustaa suuntaan tai toiseen, siitä kertoo jo sekin, että kaikki pelit menneet jatkoille. Eiköhän tässä vielä Game 7 nähdä. Vaikeaksi Chicago tämän joka tapauksessa tekee, jos kerta ihan läpikäveltävä sarja oli luvassa!

Shawn pelikiellon pituutta en osaa sen paremmin arvioida, mutta jotainhan siitä oli aivan selkeästi annettava. Shaw olisi saanut väistettyä, ja ei sitä vaan voi ajella veskaria päähän, filmaa Smith sitten tilanteessa taikka ei (enkä minä edes selvää filmiä tuossa näe). Torresin taklaus myös törkeä ja ehdottomasti pelikiellon arvoinen, ei kahta sanaa. Selvä hyppy.
 

dangler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Coyotes, Boedker#89 ja Hotspur
Turha verrata Torresia Nealiin ja Nealin yhden ottelun pelikieltoon. Torres on tehnyt näitä jo niin monesti, että pelikielto tulee moninkertaisesti Nealiin verrattuna ja niin kuuluukin tulla. Hyppäsi vielä oikein lopuksi tehdäkseen taklauksestaan pahemman.. veikataan tähän vähintään neljä ottelua pelikieltoa.

Niin, Torresilla ~650 pelin (runkosarja+playoffs) aikana kaksi pelikieltoa ja sakot, Nealilla alle puolessa tuosta pelikielto, sakot ja tuon tuomiovideon mukaan kaksi varoitusta tältä kaudelta alla.

Sikäli olet oikeassa että Torresia varmasti Shanny arvioi kovemmalla kädellä, mutta syyt ovat muut: Neal on stara ja Torres on duunari, ja Hossa loukkaantuu tilanteessa. Ja eiköhän myös mediassa liikkuvat Torresin (ansaittu) maine sikana ja Nealin (ei-ansaittu) puhtaan pulmusen status vaikuta.

Kental vastasikin sinulle aika hyvin ja nuo luvut peleistä ja kielloista oli hyvä lisä. Torres saa enemmän pannaa juuri tuon stara-duunari -vastakkainasettelun takia, sehän on nyt jo itsestäänselvää. Veikkaan itse kolme peliä. Syy, miksi vertasin Nealin taklausta Torresin taklaukseen oli, että taklaukset olivat hyvin pitkälle identtisiä..


No itse en ole missään vaiheessa kyseenalaistanut Shawn saamaa pelikieltoa koska maalivahdin koskemattomuus on niin selkee homma. Mutta ennemmin laskisin ton tilanteen menevän yli-innokkaan rymistelyn piikkiin kuin puhtaan sikailun. Torres taas vuodesta toiseen jatkaa samoja otteita eikä näytä mikään tepsivän, vaan aina tullaan kädet ylhäällä ja hyppien. Shaw tuskin halusi loukkannuttaa Smithiä, Torresin toimet taas viittaa siihen, että vastustajan loukkaantuminen on bonusta, ei muuten noin epäkunnioittavaa asennetta kanssapelaajia kohtaan voi olla.

Niin, no yleistinkin tilanteen, sillä useat täällä kyseenalaistivat Shawn pelikiellon. En siis välttämättä puhunut sinulle. Muutama peli tuosta tulee ja se on oikein.
 

Worrell

Jäsen
Suosikkijoukkue
RIP Coyotes 1996-2024
Hieno ja erittäin tärkeä voitto Chicagosta. Ehkä voidaan sittenkin viedä tämä homma himaan ja jatkaa toiselle kierrokselle. Jos seuraavakin peli onnistutaan voittamaan, niin on hyvin mahdollista, että Blackhawksien selkäranka alkaa rutisemaan jo. Mutta tässä sarjassa voi tapahtua näköjään mitä vain ja Game 7 on hyvin mahdollinen, niin kuin mchi tuossa jo sanoikin.

Raffi Torresin taklaus oli kyllä törkeä ja sen hypyn olisi voinut jättää välistä. Mies on kuitenkin sen verran mukava rotta, että kyllä sille olisi käyttöä tässä sarjassa vielä, mutta saa nähdä kuinka pitkän penaltin Shanahan tuosta antaa.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Game 3: Phoenix @ Chicago 3-2 OT

Blackhawks

10 Sharp - 19 Toews - 25 Stålberg
15 Brunette - 88 Kane - 81 Hossa
29 Bickell - 36 Bolland - 67 Frolik
52 Bollig - 16 Krüger - 22 Mayers

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 8 Leddy
4 Hjalmarsson - 34 Olsen

50 Crawford
(30 Emery)

Coyotes

13 Whitney - 50 Vermette - 17 Vrbata
37 Torres - 22 Langkow - 19 Doan
14 Pyatt - 15 Gordon - 89 Boedker
12 Bissonette - 24 Chipchura - 8 Brule

3 Yandle - 53 Morris
23 Ekman-Larsson - 32 Rozsival
16 Klesla - 33 Aucoin

41 Smith
(1 Labarbera)

Hanzal ja Korpikoski eivät toipuneet pelikuntoon, joten Phoenixin kokoonpano meni hiukan uusiksi. Myös Shaw'n pelikielto pisti Chicagon ketjuja uuteen uskoon ja tuon lisäksi Lepistön tilalle oli nostettu astetta fyysisempi Olsen puremaan tuppia vaihtopenkille. Hossan loukkaantuminen nosti Krügerin kakkoskenttään, jossa Kane siirtyi oikealle laidalle.

Pelin huippukohdat (CSN Chicago)

Ei jäänyt kovin hyvä fiilis tästä pelistä. Harmi, että kuva rehdisti kovaa pelaavasta Coyotes-nipusta kärsii idiootista nimeltä Torres. Hänkin on pelannut sarjan aiemmat pelit hyvin, mutta nyt nähtiin taas jo viime keväältäkin tuttu aivopieru.

Taalaliigan ammattituomarit näyttivät ensimmäisessä erässä parastaan:

Bollig halaa Chichuraa maalin edessä -> 2 min väkivaltaisuudesta
Torres hyppytaklasi kiekotonta Hossaa päähän -> 0 min ja vaihtopenkille juomaan Hartsportia
Kuten kuuluu, Bollig ojentaa Torresta, jolla ei ole munaa vastata nyrkein teostaan -> 2 + 10 min väkivaltaisuudesta

Toki raitapaidatkin petrasivat, mutta Chicagon ensimmäinen erä valui hukkaan jäähyjä tappaessa ja Hossan loukkaantumista sulatellessa. Crawford erityisesti piti joukkuetta pystyssä ja se palkittiinkin erän viimeisellä minuutilla, kun kovan maskin takaa tullut Kanen ranneveto meni Brunetten ohjauksesta maaliin.

Toisessa erässä Blackhawksilla oli kolme ylivoimaa, joita joukkue ei tietenkään saanut hyödynnettyä. Keith tosin laukoi kiekon kerran tolppaan Toewsin taisteltua kiekon hänelle avopaikkaan. Erä loppui Ekman-Larssonin kovistellessa Kanea ja Toewsia. Kapteeni oli laukonut kiekon maalille summerin jo soitua ja pääsikin aloittamaan kolmannen erän boksissa. Crawford odotti otteiden kuumettua pelaaja-aition edessä erätauolle luistellutta Smithiä ja vahdit vaihtoivat muutaman valitun sanan.

Kolmas erä jatkui yhtä fyysisenä. Edellisessä pelissä toisiaan kilpaa taklanneet Doan ja Hjalmarsson passitettiin boksiin ja tuon tasavajaan aikana syntyi kolme maalia. Phoenix-puolustaja Klesla pääsi tasoittamaan pelin Chicago-puolustajien hävittyä jälleen yhden päätykiekon maalinsa takana. 33 sekuntia myöhemmin kokoonpanoon nostettu Frolik pääsi lyömään Seabrookin laukauksen paluukiekon tyhjiin. Tärkeä maalin jälkeinen vaihto muutti lukemia vielä kerran, kun Whitney pääsi niin ikään lyömään paluukiekon tyhjään maaliin Sharpin tuijottaessa tilannetta vierestä.

Peli ratkesi ensimmäisessä jatkoerässä 13 minuutin jälkeen, kun Crawford haparoi ensimmäistä kertaa kunnolla koko sarjassa. Boedkerin kulmasta laukoma kiekko livahti längistä kuin Kanen Stanley Cup-voittomaali Leightonin taakse.

Harmillista siinäkin mielessä, että Chicago peittosi Phoenixin niin laukauksissa (37-34) kuin taklauksissa (41-39) ja aloituksissakin (35-28). Sarjan tiukkuutta tosin kuvaa, että ero oli hyvin pieni noissakin.

Jos jotain hyvääkin, niin Hossa on päässyt sairaalasta kotiin tarkkailtavaksi (NHL.com). Paluulle ei ole vielä annettu aikataulua. En ihmettelisi, vaikka Marianin pelit olisivat tältä keväältä ohi.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Phoenix ei anna Chicagolle yhtään tilaa pelata omaa kiekollista peliään vaan antaa painetta koko ajan, myös alivoimalla. TweetyLeaf taisi aiemmin kirjoittaa ettei Blackhawksin kiekoton peli riitä ja siltä se näyttää. Chicago häviää paljon irtokiekkoja ja kaksinkamppailuja, ja kovasta prässistä johtuen joukkueelle tulee myös liikaa huonoja syöttöjä ja kiekonmenetyksiä. Taitava joukkue on silloin vaikeuksissa kun vastassa on näin organisoitu ja sitkeästi pelaava joukkue jonka pelisuunnitelma toimii, ihan kuin Nashvillekin oli aika hankala vastustaja keväällä 2010 vaikka Chicago oli silloin paljon kovempi ryhmä kauttaaltaan.

Nyt sarjaa viedään Coyotesin ehdoilla eikä United Centeriin siirtyminen tuonut oikeastaan mitään muutosta pelin kuvaan vaikka itse ainakin sitä odotin. Olihan siinä Keithillä 2-0-maali todella lähellä ja muutenkin kotijoukkueella oli hyviä hetkiä toisessa erässä, mutta onko muka tarpeeksi jos pystyy kotona vain ajoittaiseen (vai näennäiseen?) hallintaan. Quennevillella on vähän miettimistä.
 
Voisiko se tuleva Quebecin fanikunta tässä ketjussa lakata tuomitsemasta Hawks faneja Kanerin tekstien perusteella, kiitos. Erityisesti Dangler.

Ihan sillä että viimeiset kaksi sivua ovat olleet suurimmaksi osaksi aivotonta paskanjauhamista "eikun sä" tyyliin. Vancouver fanienkin jutuissa on ollut enemmän pointtia.

Mitä tulee Torrekseen ja tuohon taklaukseen niin sanon saman kun olen tainnut joskus aikaisemminkin sanoa. Uran lopettava loukkaantuminen voisi siunaantua kyseiselle herralle, kiitos. Perkele kun olisi se Carcillo kokoonpanossa niin voisi vetää vaikka "vahinko" polvitaklauksella Torresin polvet solmuun.

Torres ei ole 3 vuoteen playoffeissa ollut millään muulla asenteella liikenteessä kun vahingoittamis tarkoituksissa.

------------
Shawn pelikiellon pituus on mikä on ja ilman Shawta pitää nyt sitten pärjäillä.
Se mitä tuosta sanon niin kontaktia siinä Shaw haki, mutta on noi kieriskelyt kyllä potkupallo tavaraa eikä kuulu jääkiekkoon.
------------

Tuomareilta tämä peli oli tämän kauden surkein suoritus, ja ei, tämä ei johdu pelkästään Torres-Hossa taklauksesta vaan sieltä jäi viheltämättä paljon muutakin.
Hammer-Doan kiekonviskely jäähyt oli täysin tarpeettomia dumareilta.
Hjalmarsson selvisi yhdestä selvästä korkeasta mailasta, Sharp yhdestä selvästä koukusta ja muutakin tuolla oli selviä vihellyksen paikkoja.
Ei tämä mihinkään tuomareihin ratkennut tämä peli mutta uskomatonta että vuoden huonoin peli dumareilta sattui playoffeihin. Noh ainakaan ei tartte noita katella ensikierroksella.

-----------------------

Kuten taisi Mazzakin todeta niin kovasti on Chicagolla tekemistä laitakahinoitten ja kiekkolisen miehen auttamisen kanssa. Tuntuu että Phoenixillä on kovempi halu pistää kroppaa likoon voittaakseen noita yksittäisiä kiekkoja. Tämä johtaa siihen että Chicagolla ei ole kiekkoa mikä aiheuttaa välittömän vitutus reaktion punapaidoissa.
Toisinsanoen enemmän duunia pojat.

Liian pehmeää, liian hidasta ja liian huolimatonta peliä Hawksilta.

------------------------------

Oma lempipelaajani Bolland ei ilmeisesti vielä ole herännyt playoffeihin kunnolla. Onhan se totaalinen kone puolustussuuntaan mutta pleijareissa on tottunut näkemään enemmän kiekollista panosta mieheltä.

Frolik pelasi hienon pelin.
Lepistö kokoonpanoon takaisin kiitos, sydäntä siellä ainakin on enemmän kun Olsenilla.
 

reme

Jäsen
Suosikkijoukkue
-Chicago Blackhawks-
Kiva hörppy nollakulmasta jatkoajalla. Seuraavassa matsissa vielä vastaava ja Chicagon kausi alkaa olemaan taputeltu.

Kylläpä juuri näin, pari erittäin hyvää erää Crawford pelasi tässäkin pelissä, mutta hänelle typpillinen uinahdushan tuossa jatkoajalla pääsi taas käymään.

Chicagon ylivoima ui syvyyksissä, tässäkin ottelussa oli paikkoja ratkaista ottelu YV:llä jo paljon aiemminkin mutta kun ei niin ei toimi. Eikä sitä auta yhtään, että joukkueen vaarattominta lapasta (16) vaan pidetään YV:llä vaikka koko kausi on jo näyttänyt, ettei hänellä ole siellä mitään tekoa.

Ykkönen yskii, kakkosesta teilattiin joukkueen runkosarjan paras pistemies, kolmonen on tällä hetkellä paras kenttä. Frolik pelasi heti pirteän ottelun ja ansaitsi ehdottomasti paikkansa.
Leddy ja Oduya ovat jatkuvasti pulassa omassa päässä ja heitä peluutetaan liikaa. Molemmat jäävät leipomaan kiekon kanssa ja menettävät lätyn liian usein. Ykkösparin peluutus on myös kohtuutonta 33-34 minuuttia tässäkin matsissa. Phoenixin puolustusta peluutetaan huomattavasti tasapainoisemmin ja tuo rupeaa näkymään sarjan edetessä...

Mutta ei voi muuta sanoa kun että onpa tiukkaakin tiukempi sarja, kaikki matsit ovat menneet jatkoajalle. Ei tämä sarja vielä ole taputeltu. Chicagolla on nyt 7 voittoa 9 viimeisestä playoff ottelusta kotona.

Huikea tunnelma vaikuttaisi jälleen olevan Madhousessa.
 

Ferguson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes
Voisiko se tuleva Quebecin fanikunta tässä ketjussa lakata tuomitsemasta Hawks faneja Kanerin tekstien perusteella, kiitos. Erityisesti Dangler.

Vaikea noita provoja vahinkovoitoista ja muista on ohittaa. Toki pitäisi, mutta särähtää vaan aina aika ikävästi korvaan. Toinen juttu on tämä tulevat "Quebec kannattajat". Tällä hetkellä joukkue on Phoenix Coyotes, ja ainakin itse kannatan nimenomaan sitä, enkä mitään Quebecia. Muutenkin NHL:n ykkösprioriteetti on se, että seura pysyy tulevaisuudessakin Phoenixissa.

---------------

Tuomaritoiminta oli tosiaan hyvin linjatonta. Mainitsemiesi tilanteiden lisäksi mieleen jäi Bolligin alussa saama väkivaltaisuus kakkonen ja Morrisin maalinedustan puhdistamisesta saama kakkonen poikittaisesta mailasta.

---------------

Torresin menettäminen tekee kyllä harmittavan ison loven hyökkäykseen. Torres on kuitenkin ollut ehdottomasti yksi Phoenixin parhaista hyökkääjistä näissä kolmessa pelissä. Sen lisäksi Raffin fyysistä peliä ei pysty kukaan korvaaja paikkaamaan.
 
Viimeksi muokattu:

dangler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Coyotes, Boedker#89 ja Hotspur
Erityisesti Dangler.

Ok.

Kirjoitin viestissäni myös, että yleistin hieman liikaa tekstiäni, käyttäen pohjana hieman liikaa Kanerin kirjoituksia, jotka ovat eittämättä värikkäitä ja yliampuvia.

Hänen juttunsa ovat vain kohtuullisen hauskoja, niin pakko takertua, anteeksi.

Kiitos ja hei!
 

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
Brandon Saad liittyy Blackhawksien pelaavaan kokoonpanoon mitä ilmeisimmin huomenaamulla. Itseä lämmittää tämä tieto. Jos/kun rosteri spottia kaavaillaan hänelle jo ensikaudeksi, niin tällaisessa tilanteessa (Hossan loukkaantuminen) juuri Saadin kaltainen iso ja taitava pelaaja osuu kympiin. Lisäksi arvokasta mentaalipuolen kokemusta jannulle, kun ottelusta ei panosta puutu.
 

Ferguson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes
Arvokas voitto. Boedker tutusti ratkaisijana. Kolme ottelupalloa nyt Phoenixilla. Ensimmäinen mahdollisuus sarjan katkaisuun on lauantaina Jobingilla.

Mutta on tämä uskomaton Joukkue. Ketjullinen avainhyökkääjiä sivussa ja silti haetaan pari vierasvoittoa Chicagosta. Upea suoritus.
 

lohipro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Chicago Blackhawks, Oranje
Paljon kovempaa joukkuetta vastaan tultiin viime vuonna 3-0 -asemasta game seveniin asti. Nyt vastassa heikompi joukkue, joten ei tässä vielä ole aika huolestua. Go hawks!
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Mutta mihin on kadonnut Kaner ja topfemma? 84% tässäkin pelissä.

Tätä minäkin odottelen. No ei pidä huudella liian aikaisin ennen kuin sarja on ratkennut.

Pitkin kautta Phoenixin pelejä jonkin verran seuranneena on tullut ihmeteltyä, että miten sillä Boedkerillä oli niin vähän pisteitä plakkarissa. Mies on todellinen kiitäjä luistimilla, laukauskaan ei ole paska ja kädetkin on hyvät. Kentällä on näyttänyt paljon enemmän 70 pisteen pelurilta kuin 20 pisteen jannulta. Nyt sitten playoffeissa kaksi jatkoaikamaalia. Toivottavasti ensi kaudella tulee se läpimurto ja 50-80 pojoa. Toki tämän keväänkään maalit eivät saisi jäädä tähän. Hieno fiilis.
 

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
Voi elämä mä sanon. Ensin tullaan väkisin tasoihin ja sitten toistamiseen sama herra ratkaisee tuollaisella softiksella. Tällaisella kokonaisvaltaisella esiintymisellä mitä tämän kevään Blackhawks suorittaa, on kyllä hyvin vaikeaa nähdä menestymismahdollisuuksia ja sarjan katkeaminen arizonassa ei tulisi ylläripyllärinä, kunhan se tapahtuu vain jatkoerässä.

Kojooteille krediittiä. Vaikka me ollaan laukauksissa yleensä niskan päällä, niin ei niitä mahtisektoreilta päästä piiskaamaan, vaan aivan muualta. Tosin hyvä se on että pelivälinettä saadaan edes maalia kohti, aina on optiona mennä sisään kuten game kolmosen ja nelosen ratkaisija todisti, fcuk!

Toewsin pelaaminen vieläkin hakemista, mutta jostain pitäisi saada nyt pientä momentumia kaivettua joukkueelle ja eihän tässä auta kuin kliseisesti lähteä pelaamaan peli kerrallaan eteenpäin.
 

expertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brodeur, Hughes bros., Dawson Mercer, NJD, HPK
Tätä minäkin odottelen. No ei pidä huudella liian aikaisin ennen kuin sarja on ratkennut.

Juu, ei tässä yksikään sarja ole ratkennut. Lähinnä vain alunperinkin nauratti tämä "4-0 ja yhtään helppoa ei topfemma päästä, ikinä".
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
GAME 4: Coyotes @ Chicago 3-2 OT

Blackhawks

43 Saad - 19 Toews - 15 Brunette
10 Sharp - 16 Krüger - 88 Kane
29 Bickell - 36 Bolland - 67 Frolik
52 Bollig - 17 Morrison - 25 Stålberg

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 8 Leddy
4 Hjalmarsson - 6 O'Donnell

50 Crawford
(30 Emery)

Coyotes

13 Whitney - 50 Vermette - 17 Vrbata
24 Chipchura - 22 Langkow - 19 Doan
14 Pyatt - 15 Gordon - 89 Boedker
12 Bissonette - 43 Pouliot - 8 Brule

3 Yandle - 53 Morris
23 Ekman-Larsson - 32 Rozsival
16 Klesla - 33 Aucoin

41 Smith
(1 Labarbera)

Pelin highlight-video CSN Chicagon sivuilta

Game 4 alkoi kotijoukkueen komennossa. Chicago pääsi kerrankin pelaamaan ominta vauhtikiekkoa ja hallitsemaan kiekkoa mielin määrin. Phoenix sai ensimmäisen laukauksen vasta yli 9 minuutin pelin jälkeen. Hurja vauhti näytti toimivan lääkkeenä myös vierasjoukkueen fyysisyyteen. On vaikea taklata, jos ei ehdi iholle. Ainoastaan maalit jäivät puuttumaan ensimmäisessä erässä Blackhawksilta. Ja kun itse ei tee, niin Yandle pääsi laukomaan aloituksen jälkeen siniviivalta kiekon Crawfordin ohi. Tällä kertaa kuitenkin tolppaan. Avauserä päättyi siis maalittomana.

Toinen erä alkoikin sitten heti välittömästi Whitneyn läpiajolla, jonka Crawford sai torjuttua. Tempo laski ensimmäisestä erästä ja peli jatkui aika tasaisena erän seitsemännelle minuutille, jolloin Frolik blokkasi Yandlen siniviivalaukauksen ja pääsi läpiajoon. Smith torjui ensimmäisen yrityksen, mutta Bolland pelasi tilanteen loppuun ja tökkäsi patjojen välissä olevan kiekon maaliviivan yli. Valitettavasti peli oli vihelletty poikki jo ennen tuota. Kotijoukkue sai tuosta momentumin ja Aucoin koukkaisikin itsensä pian jäähyaitioon. Poikkeuksellisen hyvin pyörinyt ylivoima oli tälläkin kertaa tuloksetonta. 2 minuuttia ennen erän loppua Boedker sai karvattua kiekon Hjalmarssonilta, joka joutui häiritsemään läpiajoon päässyttä hyökkääjää. Boedker avitti kaatumalla ja tottakai tuomarit antoivat ruotsalaiselle jäähyn. Samat tuomarit jättivät Bickellin kamppaamisen aiemmin viheltämättä. Myös ensimmäisessä erässä Klesla kopautti Sharpia päähän, mutta raitapaidoilla ei silloinkaan ollut kanttia laittaa vieraita 2 miehen vajaalle. Toinenkin erä päätyi jäähystä huolimatta kuitenkin maalittomana.

Kolmanteen erään Quenneville muokkasi ketjuja uuteen uskoon. Muun muassa Kane käväisi Toewsin rinnalla sekä Stålberg Krügerin ketjussa ja muutenkin ketjulottoon oli syötetty voiton toivossa kuponkeja koko rahalla. Näytti, että lotto pikemminkin sekoitti kotijoukkueen peliä ja erän seitsemännellä minuutilla nähtiinkin lopulta ottelun avausmaali. Joukkueilla oli vaihto kesken ja Oduya lähti nostamaan kiekkoa jalalla. Doan kuitenkin karvasi kiekon pois ennen siniviivaa ja sai luotua 2-1 hyökkäyksen. Crawford sai torjuttua Whitneyn onetimerin, mutta Doan ehti irtokiekkoon ensimmäisenä ja siirsi vierasjoukkueen johtoon pudotuspelien ensimmäisellä maalillaan. Ja kun avausmaali oli nähty, maalilamppu paloi 44 sekunnin päästä uudestaan. Vermette voitti aloituksen ja pääsi syöttämään kulmasta maalin eteen, jossa Pyatt jatkoi kiekon ohi Crawfordin. Numerot 2-0 vieraille ja ensimmäinen kerta sarjassa, kun kumpikaan joukkue johtaa enemmän kuin yhdellä maalilla. Tuohon Coyotes ei saanut kuitenkaan kauan tuudittautua, kun Morrison lämäsi laidasta Kleslan mailankärjen kautta ja verkko pöllysi Smithin takana. Paljon pressikatsomossa istuneen kokeneen hyökkääjän avausosuma Blackhawks-paidassa ei olisi voinut tulla parempaan paikkaan.

12 minuutin jälkeen Coyotes-pelaajalta nähtiin jälleen yksi myöhäinen taklaus ja Blackhawks sai illan kolmannen ylivoiman. Tuo ylivoima jäi kuitenkin kesken, kun Sharp syyllistyi kamppaamiseen karvatessaan korkealla Doania. Vieraiden ylivoima ei ollut kuitenkaan yhtä vaarallista kuin aiemmin. Näytti kuin Coyotes olisi yrittänyt vain tappaa minuutteja johtoasemassaan. Siitäkin huolimatta, että Blackhawks oli tasoittanut sarjassa jo kaksi ottelua viime hetkillä ilman maalivahtia. Puolitoista minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua Bollandin kenttä sai pyörityksen Coyotes-maalille. Bickell ehti laukoa jo tolppaankin ennen kuin Frolik räjäytti hallin siirtämällä Bollandin rystyvedon irtokiekon maaliin. Ketään ei varmaan yllätä, että Blackhawks teki tämänkin viime hetken maalin ilman maalivahtia. Hienoa nähdä Frolikin löytäneen pelinsä surkean runkosarjan jälkeen.

Game 4 meni siis jatkoajalle, kuten sarjan aiemmatkin ottelut. NHL:n pudotuspelihistoriassa vain kerran aiemmin on sarjan neljä ensimmäistä ottelua venynyt jatkoajalle. Ennätys on viisi peräkkäistä peliä 1951 Stanley Cup finaaleista. Jatkoaikaa ei kuitenkaan tarvinnut pelata kauan. Toewsin ketju sai loistavan tilanteen Smithin maalille, mutta hurjasta runnomisesta huolimatta kiekko ei mennyt maaliin. Tilannetta seurasi nopea vastahyökkäys, jossa O'Donnell pelasi siniviivalla itsensä ulos. Edellisen pelin ratkaissut Boedker ohitti Leddyn keskialueella ja teki äkkikuolemamaalin läpiajosta. Tanskalainen ei takakarvauksen vuoksi saanut edes kunnon laukausta aikaan, mutta niin vaan kiekko lipui Crawfordin patjojen välistä maaliin.

Chicagon kova kotitilasto on siis ollut paperia tässä sarjassa, kun toinenkin ottelu meni vieraille. Yksi suuri syy siihen on Smithin uratilasto United Centerissä: 5-0-0. Coyotes on muuten tehnyt jokaisessa pelissä kolme maalia ja voiton onkin tuon tilaston mukaan ratkaissut Chicagon onnistuminen hyökkäyspäässä. Ei tietenkään noin yksinkertaista oikeassa elämässä. Katkera tappio Blackhawksille ja Coyotesille ratkaisevan tuntuinen 3-1 tilanne tiukkaan sarjaan. Sarja on niin tiukka, että 2-2 voitot olisivat mielestäni kuvanneet sitä paremmin Phoenixiin palatessa. Toki Blackhawks on näyttänyt tässäkin sarjassa venymiskykynsä, mutta juuri nyt on vaikea uskoa kolmeen peräkkäiseen voittoon.

Vaikka se ei varmaan muutakaan kuvaa meistä puusilmäisistä Hawks-faneista, täytyy antaa tunnustus vittumaisen hyvälle vastustajalle. Tämänkin ottelun toisessa erässä oli pitkiä jaksoja, jolloin näytti, että Coyotes ei edes yritä hyökätä. He vain karvasivat väsymättömästi sääntöjen rajamailla ja heittivät kiekkoa Chicagon päätyyn, kun Blackhawks hakkasi kerta toisensa jälkeen päätään puolustusmuuriin. Ratkaisevat maalit syntyvät sitten terävistä vastahyökkäyksistä vastustajan puolustajien koomaillessa liian itsevarmana. Ei voi sanoa, että olisi erityisen viihdyttävää, mutta arvostan periksiantamatonta asennetta.

Toivottavasti teksti ei ole tällä kertaa täynnä kirjoitusvirheitä.
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Tämä sarja on kyllä Chicago-lasien läpi katsottuna äärimmäisen turhauttava. Viime yönäkin oli paikat tappaa peli, mutta kun ei mene, niin ei mene. Sitten Odoyalle tulee vitun tyypillinen aivohäiriö ja ikäloppu O'Donnell häviää luistelukilpailun, niin heti soi omissa. Jos seuraavassa pelissä mennään jatkiksille, niin voi suoralta laittaa Emeryn maaliin. Crawfordin kupoli ei näytä noita kestävän.
 
Tämä sarja on kyllä Chicago-lasien läpi katsottuna äärimmäisen turhauttava. Viime yönäkin oli paikat tappaa peli, mutta kun ei mene, niin ei mene. Sitten Odoyalle tulee vitun tyypillinen aivohäiriö ja ikäloppu O'Donnell häviää luistelukilpailun, niin heti soi omissa. Jos seuraavassa pelissä mennään jatkiksille, niin voi suoralta laittaa Emeryn maaliin. Crawfordin kupoli ei näytä noita kestävän.


Chicagon kannalta valitettavasti tämä sarja tulee ratkeamaan siihen, että vastapuolen maalivahti pelaa paremmin ja voittaa ottelut. Molemmat jatkoilla päästetyt maalit ovat olleet todella helppoja ja voidaan pistää suoraan Crawfordin piikkiin. Kaikki Kanerin ennustukset menevät niin perseelleen, että nyt kannattaisi tulla veikkaamaan Phoenixia varmaksi voittajaksi :D
 

dangler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Coyotes, Boedker#89 ja Hotspur
Huhhuh, mikä ottelu jälleen kerran.

pari erää Blackhawks myllytystä - loistavasti Kojootit sen kesti. Sitten vastahyökkäyksistä peli kahteen-nollaan!

Sen jälkeen (ylläri) Hawksit tasoittaa ottelun viimeisillä minuuteilla ilman maalivahtia ja mennään jatkoille.

Kojootit on ollut siinä asiassa kyllä loistava, että yleensä tuollaisesta tasoitusmaalista kaverit saa melkoisen momentumboostin ja voittaa ottelun jatkoerässä, mutta tämä joukkue on pystynyt silti raapimaan voitot. Crawford on päästänyt pari helppoa ja auttanut Kojootit voittoon.. Tähän väliin pitääkin lainata Kanerin tekstiä otteluseurantaketjusta, joka kuvaa pitkälle myös Kojootteja:

BOOOOOOOOOOOOOM!

VITTU MIKÄ JOUKKUE!

Yotes is better, deal with it! Don't be mad.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Puolueettomana seuraajana (tai no jostain syystä olen aina vähän altavastaajan puolella) täytyy todeta, että nautin tästä sarjasta enemmän kuin Phillyn ja Pittsburghin päättömästä säntäilystä. Näyttää, että Phoenix on onnistunut skouttaamaan Chicagon pelityylin täydellisesti. Karvaajat ovat juuri siellä missä pitää ja oman maalin edusta pidetään tiiviinä. Ykköskiekko saa tulla oikeastaan mistä vaan, niin Smith ottaa kopin. Riparissa on aina ensin Coyotes-maila. Näyttää jopa vähän siltä, että Chicagolla alkaa olla uskon puutetta maalien teon suhteen. Phoenix taas tekee kovalla prosentilla omista paikoistaan. Pyatt on aika monsteri ja Yandle helvetin hasardi näin yksittäishuomioina.

DET-NSH -sarjassa selostaja sanoi, ettei Detroit edes tosissaan yritä maalia ensimmäisellä laukauksella, koska Rinne on niin hyvä, vaan he pyrkivät saamaan riparin aikaiseksi. En ole nähnyt Chicagolla mitään jatkuvaa pyrkimystä pitää vetoja matalina tai blokkeripuolella. Tämä on tosin melko ymmärrettävää, koska ripareita on siivoamassa viisi miestä. Chicagon jatkoonmeno vaatisi jotakin uutta kikkaa kyllä ehdottomasti.

Jobbing.com -areenan meno yllätti minut ihan täysin ensimmäisissä peleissä ja uskon, että Phoenix saa sieltä tarvittavan lisäpotkun sarjan katkaisemiseksi seuraavassa pelissä.

***

Koska viimeksi kaksi enforceria on ottanut yhteen pudotuspeleissä muuten?
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Koska viimeksi kaksi enforceria on ottanut yhteen pudotuspeleissä muuten?

Tämä taitaa olla viimeisin:
Apr 14, 2012
Ottawa Senators Matt Carkner
New York Rangers Brian Boyler

Noista en kyllä tiedä lasketaanko Boylea enforceriksi.
Kaksi supertähteä tappelussa taitaa olla myöskin aika harvinainen?

Apr 15, 2012 '
Pittsburgh Penguins Sidney Crosby
Philadelphia Flyers Claude Giroux
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös