Phoenix Coyotes (3) - Chicago Blackhawks (6), lännen puolivälierät 2012

  • 38 143
  • 163

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
Huh, olipas tyly matsi kaikin puolin, mutta tällästä tää välillä on. Onnittelut Phoenix-faneille etenemisestä, varmasti hyvä fiilis. Rotsi hieman nyt tyhjä "pitkän" kauden jälkeen (jokaikinen Hawks-peli tuli väijyttyä), mutta eiköhän tässä vielä matseja tule useampi vyölle. Saa katsella ainakin ilman yber korkeaa pulssia :().

Haksien ensikauden rosteria ja muita juttuja sitten jossain vaiheessa uudessa kausiketjussa. Nyt, kiitos, kumarrus ja Ugh...lomille lomps.
 

Cibbura

Jäsen
Huhhuh, on Mike Smith kyllä aivan eri tasolla kuin viime kaudella. No, hienoa että mies on päässyt joukkueeseen jossa oma peli toimii. Coyotes pelaa kyllä ajottain erinomaista shutdown-kiekkoa ja Kanekin taisi mainita haastattelussa, että kaikista kokemistaan playoff-sarjoista tässä oli vaikein luoda maaleja/maalitilanteita. Coyotes-Predators sarjassakaan ei varmaan runsailla maaleilla juhlita.
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Onnea Phoenix-faneille (pl. muutamat Kanerin kanssa riidelleet lapselliset pellet). Kojootit oli tällä kaudella liian kova vastus haukoille. Sarja ratkesi Phoenixin rautaiseen puolustuspeliin, joka teki Chicagon hyökkäyspelistä onnettoman näköistä ja loput hoiteli Smith. Chicago oli hallitsevampi joukkue, mutta kun ei päästä kunnon maalipaikoille ja tehdään liikaa virheitä omassa päässä, niin ei voi odottaa voittoja. Ja olihan Torreksellakin oma lusikkansa sopassa. Hossan menetys horjutti Chicagoa liikaa.

Vaikea sanoa, miten Phoenix tulee pärjäämään Nashvilleä vastaan. Vähämaalisia pelejä tullaan varmasti näkemään enkä yllättyisi, jos Phoenixille tulee lisää jatkoaikapelejä.
 

ysiyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks, Kärpät, Rams, Real Madrid
Kaaduttiin tässä sarjassa muuriin nimeltä Mike Smith, huikea kaveri. Oli Blackhawksilla taas hyvät paikat ensimmäisessä erässä mennä ottelussa johtoon, mutta tämä kaveri se vaan seisoo päällään ja ottaa kaiken kiinni!

Ylivoima oli totuttua kuraa mitä se on koko kauden ollutkin... jospa sitä ensi kaudella sitten!

Onnea Phoenix-faneille, menkää pitkälle!
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Onnea Phoenix-faneille (pl. muutamat Kanerin kanssa riidelleet lapselliset pellet). Kojootit oli tällä kaudella liian kova vastus haukoille. Sarja ratkesi Phoenixin rautaiseen puolustuspeliin, joka teki Chicagon hyökkäyspelistä onnettoman näköistä ja loput hoiteli Smith. Chicago oli hallitsevampi joukkue, mutta kun ei päästä kunnon maalipaikoille ja tehdään liikaa virheitä omassa päässä, niin ei voi odottaa voittoja. Ja olihan Torreksellakin oma lusikkansa sopassa. Hossan menetys horjutti Chicagoa liikaa.
Kyllähän Kaner itse kirjoittaa ajoittain niin provosoivasti, että miksi siihen eivät saisi vastapuolen fanit puuttua tai kommentoida? Jos kirjoittaa tuohon malliin niin miksi muut eivät saisi puukkoa kääntää haavassa tässä tilanteessa?

Tasainen sarja tosiaan oli ja aika pienellä marginaalilla sarja Phoenixin suuntaan kääntyi. Smith oli varsinkin viime yön pelissä maaginen, mies on tosiaan vastannut tällä kaudella hyvin haasteeseen jonka Maloney, Tippet ja Burke miehelle tarjosivat. Loistava nousu varmaksi ykkösveskariksi ja Coyotesin pelitapa varmasti helpotti tilannetta vielä sopivasti.

Vrbatan loukkaantuminen ensimmäisessä matsissa on tainnut vaikuttaa miehen pelaamiseen? Tällä hetkellä yksi syöttöpiste plakkarissa. En ole päässyt kyllä kuin yhden pelin katsomaan, mutta tehojen ja +/- suhteen aika pahalta on näyttänyt miehen peli.

Ja onnittelut erityisesti Doanerille myös minunkin puolestani!
 

Worrell

Jäsen
Suosikkijoukkue
RIP Coyotes 1996-2024
On tämä kyllä huikea tunne! Ei voi muuta sanoa. Kirjoitinkin jo aikaisemmin tuonne Coyotesin kausiketjuun vähän ennakkoa tulevasta, mutta voisi kai tässä sanoa muutaman sanasen tästä ottelusarjasta.

En olisi uskonut, että näinkin "helposti" Hawksit kaatui. Loistavia otteluita ja joka pelissä sai kyllä pelätä pumpun kestävyyttä, kun pisti sen verran ajoittain jännittämään. Torresin törkeyksistä en jaksa enää puhua, mutta sen verran täytyy sanoa, että iski pieni pelko puseroon, että näinkö se vaan kääntyy Blackhawksien eduksi, kun Torres törttöili ja ajattelin, että Hawksit saa tästä ylimääräistä energiaa. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt ja saatiin tämä sarja hoidettua.

Mike Smith! Huikea jamppa. Mies kyykytti kaikkia, niin pelaajia kuin epäilijöitä. Jotenkin tuo Coyotesin pelityyli vaan toimii ja Smith oli se viimeinen lukko.

Kyllähän Kaner itse kirjoittaa ajoittain niin provosoivasti, että miksi siihen eivät saisi vastapuolen fanit puuttua tai kommentoida? Jos kirjoittaa tuohon malliin niin miksi muut eivät saisi puukkoa kääntää haavassa tässä tilanteessa?

Täytyy tähän kyllä todeta, että ei voi olla muuta kuin samaa mieltä. Siis, että ihan normaalia kuittiahan se on näin playoffien aikaan vähän nokittaa vastustajan kannattajia, jos toisella meinaa vähän mopo keulia. Toki hyvän maun rajoissa tietysti nämä jutut.

Kiitos kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille ja onnittelijoille. Oli mukava lukea ketjua, vaikka itseltä jäi viestit vähiin. Niin ja onnea toki myös kaikille fanitovereille!
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
GAME 6: Phoenix-Chicago 4-0

Blackhawks

Kuten tulikin spekuloitua yhtenä vaihtoehtona, Shaw pelasi kokoonpanoon Kanen vierelle. Quenneville hajautti avainhyökkääjänsä kaikkiin neljään ketjuun ja jauhoi edellisen pelin tavoin lyhyitä vaihtoja koko hyökkäysarsenaalilla.

17 Morrison - 19 Toews - 25 Stålberg
15 Brunette - 88 Kane - 65 Shaw
29 Bickell - 36 Bolland - 67 Frolik
10 Sharp - 16 Krüger - 39 Hayes

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 8 Leddy
4 Hjalmarsson - 20 Lepistö

50 Crawford
(30 Emery)

Coyotes

Hanzal teki paluun ja Korpikoski pelasi myös, kuten Game 5:ssä. Schlemko pelasi myös sarjan ensimmäisen pelinsä Aucoinin tiputtua kokoonpanosta.

17 Vrbata - 11 Hanzal - 13 Whitney
89 Boedker - 50 Vermette - 19 Doan
28 Korpikoski - 15 Gordon - 14 Pyatt
8 Brule - 24 Chipchura - 22 Langkow

3 Yandle - 53 Morris
23 Ekman-Larsson - 16 Klesla
32 Rozsival - 6 Schlemko

41 Smith
(1 Labarbera)

CSN Chicagon highlight-video kauden viimeisestä ottelusta

Coyotes menetti jälleen yhden pelaajan heti alkuminuuteilla. Tällä kertaa tosin poikkeuksellisesti puolustajan. Minuutin jälkeen Klesla jäi makaamaan tuskissaan maalin kulmalle. Hidastuksesta näkyi, että Korpikoski tönäisi Morrisonin poikittaisella kumoon ja kaatuvan Morrisonin käsi liukui mailaa pitkin alas, niin että mailantuppi osuu suoraan perässä kaatuvan Kleslan kasvoihin. Vaikea nähdä tuota tahallisena vahingoittamisena, eikä tuomarit asiasta rangaistusta antaneetkaan. Klesla palasi onneksi kaukaloon toisen erän puolivälissä. Kypärään ruuvatun junnuhäkin takaa näkyi turvonnut oikea silmä.

Chicago tuli peliin hurjalla vauhdilla ja asenteesta näkyi, että joukkue haluaa nopean avausmaalin ja ratkaista pelin aikaisin. Kolmen minuutin jälkeen Smithilla oli jo 8 torjuntaa. Ekman-Larson laukoi kuuden minuutin jälkeen vieraiden ensimmäisen laukauksen, mutta hänen nousunsa johti 2-1 hyökkäykseen Coyotes-päätyyn. Shaw ei tosin onnistunut ohjaamaan Kanen lättysyöttöä Smithin ohi maaliin. Kahdeksan minuutin jälkeen Smith kaatui pelastessaan kiekkoa maalin takana. Hawks-hyökkääjät ja Yotes-puolustajat olivat nopeasti paikalla ja Smith pääsikin itse jatkamaan peliä. Hän laukoi pelivälineen katsomoon, mutta onnekseen kiekko otti pleksistä osumaa. Seuraavassa vaihdossa Sharp ja Krüger pelasivat Hayesille loistavan paikan maalin eteen. Raamikkaan tulokashyökkääjän laukaus kimposi kuitenkin Smithin suojuksista kulmaan. Tilanteen jälkeen Chipchura otti keskialueella aika kevyen jäähyn Bollandin kiinnipitämisestä. Edelleen uskomatonta, miten vaikeaksi Chicagon hyökkäyspeli menee, kun vastustajalla on yksi pelaaja vähemmän kentällä. Joukkue myllytti erän ensimmäiset kahdeksan minuuttia Smithin maalilla, mutta ylivoimalla ei päästä kunnolla edes siniviivan yli. 13 minuutin jälkeen Keith laukoi Coyotes-paineen alla kiekon katsomoon ja lähti jäähyboksiin. Eipä saanut Coyoteskaan mitään aikaiseksi ylivoimalla. Sarjan kolme ylivoimamaalia ovat syntyneet Game 2:ssa. Tauolle lähdettiin yksipuolisesta erästä huolimatta 0-0 tilanteessa. Eikä vähiten Smithin ansiosta. Kotijoukkue voitti laukaukset 16-2. Vieraiden molemmat laukaukset lähtivät Ekman-Larssonin lavasta.

Maalittoman avauserän jälkeen lähdettiin toiseen erään, jotka Coyotes on vienyt sarjan viidessä aiemmassa pelissä maalein 4-1. Erä alkoi ensimmäistä tasaisempana, mutta viiden minuutin kohdalla Stålberg ja Toews pelasivat hienoilla syötöillä Morrisonin nokikkain Smithin kanssa. Kokenut hyökkääjä ei kuitenkaan saanut nostettua kiekkoa ja Yotes-vahti ehti venyttää patjansa laukauksen eteen. Seuraavassa tilanteessa maaliin perältä kerättiin Smith, Hawks-hyökkääjiä ja Yotes-puolustajia. Kiekosta ei ollut varmuutta ja tuomarit viittoivatkin sen merkiksi, että maalia ei syntynyt. Pelin puolivälissä laukaukset olivat kotijoukkueelle 22-4. Tällä kertaa moni niistä oli varsin hyviltä paikoiltakin, eikä vain siniviivan jälkeen maalille heitettyjä.

12 minuutin jälkeen Toews yritti välttää paitsiota ja törmäsi omaan päähän luistelevaan Schlemkoon. Tästä Kapteeni joutui jäähylle kiekottoman pelaajan estämisestä. Yksi joukkueen tärkeimpiä alivoimapelaajia saikin katsoa boksista, kun Ekman-Larsson laukoi siniviivalta vieraat johtoon. Crawfordilla ei ollut juurikaan mahdollisuutta nähdä vasempaan alakulmaan viuhunutta kiekko Seabrookin ja Hanzalin takaa. Maaliin johtanut laukaus oli ottelun kuudes vierasjoukkueelle. Heti jäähyn jälkeen Shaw pääsi läpiajoon, mutta ajautui kiekon saadessaan niin lähelle, että laukaus meni päin Smithiä. Pari minuuttia tästä eteenpäin olivat taas hurjaa myllytystä, mutta Coyotes kesti, vaikka Pyatt ja Smith pelasivat välillä ilman mailaakin. Doanilla oli myös vastahyökkäyksestä hyvä paikka, mutta kiekko lipui harhautuksen jälkeen maalin ohi. Myös Langkow'lla loistava paikka, kun kiekko kimpoili Hawks-puolustajien kautta suoraan maalin eteen. Seuraavassa tilanteessa Langkow sai jäähyn helpohkon kamppaamisesta, kun Brunette oli osittain jo valmiiksi kaatumassa. Toinen erä päättyi tilanteiden vastaisesti vieraiden 1-0 johdossa. Laukaukset tässä vaiheessa peliä 28-8 Chicagolle.

Kolmas erä alkoi Hawksien lyhyellä ylivoimalla. Kahden minuutin jälkeen Phoenixin neloskenttä sai kuitenkin tilanteen ja lopulta Brule sai jatkaa maalin edestä Chichuran syötön yläkulmaan. Minuutti myöhemmin Vrbata pääsi vastaiskusta testaamaan Crawfordin torjuntataitoja. Ratkaisevaa osumaa ei kuitenkaan syntynyt. Viiden minuutin jälkeen Kane pääsi jo toista kertaa kolmannessa erässä hyvään paikkaan, mutta tilanne päättyi jälleen ohilaukaukseen. Seitsemän minuutin jälkeen Toews sai hyvän paikan, jossa visiiriin vaihtanut Klesla blokkasi ensimmäisen laukauksen ja jatkotilanteeseen loppujoukkue ehtikin suojaamaan maalia.

Erän puolivälin jälkeen Hayes taklasi selkä kentälle päin olevaa kiekollista Roszivalia, joka jäikin makaamaan jäähän taklauksen jälkeen. Sharp oli myös tilanteessa mukana, mutta Hayes oli se, joka taklauksen ajoi loppuun. Hayes saikin tilanteesta 5 minuutin jäähyn erittäin pahaan paikkaan. Hienoa, että tuomareilla oli tällä kertaa kanttia antaa oikea tuomio, vaikka tuo näyttikin lopulliselta naulalta Chicagon arkkuun.

Alivoiman alussa Toews ja Keith olivat lähellä tehdä maalin terävällä vastahyökkäyksellä. Ylivoiman loppupuolella Whitney pääsi nokikkain Crawfordin kanssa, mutta tuon Corey vielä torjui. Seuraavaa tilannetta Crow ei kuitenkaan saanut enää torjuttua, kun Vermette ohjasi maalin kulmalta tyhjiin. Hayesin rangaistuksen jälkeen Hawksille jäi kuusi minuuttia tehdä kolme maalia päästäkseen jälleen kerran jatkoajalle. Minuutin päästä Coyotes-neloskenttä pelasi kiekon hyökkäyspään kulmaan. Tuon väännön jälkeen Chipchura sai vapaasti tehdä Crawfordin edestä 4-0 maalin. Tässä vaiheessa yleisö alkoi hylätä Madhousen. Blackhawks ei enää toipunut romahduksesta, eikä viimeisistä viidestä minuutista ei jäänyt jälkipolville juuri kerrottavaa. Smithille 39 torjuntaa, uran ensimmäinen nollapeli pudotuspeleissä ja tappioton putki United Centerissä jatkui seitsemännellä voitolla (7-0-0).

Coyotesille ensimmäinen voitto pudotuspelisarjasta ja organisaatiolle kolmas ylipäätään. Edellinen oli tosiaan vuodelta 1987. Saa nähdä tekeekö tämän vuoden Coyotes lisää historiaa menemällä organisaation historian ensimmäistä kertaa konferenssifinaaleihin. Nashville tarjoaa ainakin kovan vastuksen, joten siinä voitaisiin ehkä puhua jo yllätyksestä, vaikka Coyotes kotiedun saakin sarjaan divisioonavoittonsa ansiosta.

Ratkaiseva kuudes peli kuvasi koko sarjaa hyvin, vaikka loppulukemien iso ero ei vastannutkaan peliä. Chicago pelasi sarjaa tälle kaudelle tyypillisesti vaikeimman kautta ja venymiskyky loppui yksinkertaisesti kesken. Blackhawks sai hyviä paikkoja runsaasti, mutta niin vain Coyotes kesti Smithin johdolla. Chicago sai maksaa kovaa hintaa rangaistusten muodossa, kun yrittivät vastata Phoenixin fyysisyyteen ja taitavaan pikkusikaan. Sitkeä kojoottilauma käytti harvat paikkansa tehokkaasti hyväkseen ja tuon lisäksi ylivoima oli juuri ratkaisevasti vähemmän huono. Siinä se. Yksinkertaisen koruton, mutta sitoutumista vaativa resepti. Tämä Rocky Balboa-taktiikka turhautti ainakin itseni totaalisesti ja mieleen tulivat lukuisat Leijonien väännöt valkovenäjiä ja latvioita vastaan.

Yksi ratkaiseva asia oli myös, että Game 1 oli ainoa peli, jonka kotijoukkue voitti. Runkosarjan kova kotijoukkue Blackhawks hävisi kaikki pelinsä Madhousessa.

Kun läntisen konferenssin jatkajia katsoo, ei voi olla miettimättä, onko NHL palaamassa työsulkua edeltäneeseen aikaan, jolloin joukkueet puolustivat toisensa kuoliaiksi. Minua ainakin harmittaa, jos niin käy. Tykkään viihdyttävästä vauhtikiekosta, jota Chicago on esittänyt viime kaudet.

Onnittelut kojooteille. Erityisesti uskolliselle kapteeni Doanille tämän suo mielellään, vaikka olisinkin kannattamani joukkueen toivonut jatkavan.
 
Viimeksi muokattu:

Kaner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hawks, SaiPa
Vielä näin useampi tunti läskin leidin laulamisen jälkeen vituttaa uskomattoman paljon, mutta ei auta itku markkinoilla. Kyllähän se kieltämättä ottaa koville kun 82 katsotun runkosarjamatsin jälkeen lähdetään kovin odotuksin pudotuspeleihin ja lähtö lauluun koittaa 6 ottelun jälkeen. Takki on niin sanotusti aivan tyhjä.

Onnittelut joka tapauksessa Phoenixille jatkopaikasta. En usko, että pystytte seuraavalla kierroksella kampeamaan samalla tavalla bussinsa siniviivalle parkkeeraavaa, mutta astetta paremmin viritettyä, Nashvilleä jatkosta, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tämä on vain meikän arvio, joten älkää ihmeessä vetäkö herneitä nokkaan.

Sitten ohi aiheen. Koska kirjoitan ajoittain miten kirjoitan, niin meitsille saa kyllä vittuilla takaisin niin paljon kuin näkee sille olevan tarvetta. Ei liikuta, ei hetkauta, joskin jotain kompetenssia soisi olla ennen kuin alkaa räkättämään kuin rastas. Mutta antaa tulla vaan... Vaikka onhan se toki hieman huvittavaa miten esim. yhdeltä nimeltä mainitsemattomalta nimimerkiltä on mennyt kuppi täysin nurin ja meikän jokaiseen sanaan tartutaan niin kuin ne olisi jotain lakiin kirjoitettuja totuuksia. Ei ole.

DEAL WITH IT!

Ensi kaudella tulee taas. Koko ajan ja IHAN VITUN AINA. LET'S GO HAWKS!
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Kyllähän Kaner itse kirjoittaa ajoittain niin provosoivasti, että miksi siihen eivät saisi vastapuolen fanit puuttua tai kommentoida? Jos kirjoittaa tuohon malliin niin miksi muut eivät saisi puukkoa kääntää haavassa tässä tilanteessa?

Totta kai saa puuttua ja kommentoida, mutta rajansa kaikella. Joillakin täällä jäi levy pahasti päälle. En puolustele tai symppaa Kaneria millään tavalla. Onhan hän itsekin myöntänyt olevansa homer ja tyyli on provoava. Itse vain tykkään enemmän asiallisesta kirjoittelusta kuin jatkuvasta kuittailusta.

Mutta se siitä. Onnea vielä kerran Phoenix-faneille. Doaner, Worrell, Carcillo13 jne. Nauttikaa täysin rinnoin!
 

Ferguson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes
4-2, ja "unelma" on tosi. Mahtava kausi saa arvoisensa huipennuksen.

Nyt naatitaan! Kaikki voitot jatkossa on enää pelkkää plussaa.
 

Kiekko-Kolli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks & KooKoo
Noh, näinhän siinä sitten kävi. Ratkaisu löytyi sieltä, mistä useimmat sen arvelivatkin löytyvän. Smith oli sarjan MVP ja Crawford sitten... Ei tullut sitten sitä tason-nostoa mitä odotin/toivoin. Takana nyt sitten se 88 katsottua virallista Hawks peliä tällä kaudella ja parit harkka höntsät päälle ja onhan tässä vähän pettynyt olo.

Mutta onnea kaikille Coyotes faneille, parempi voittaa paras seitsemässä sarjan aina, joten pulinat pois. Eli onnea sinne aavikolle.
 

dangler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Coyotes, Boedker#89 ja Hotspur
Kiitos kaikille! :)

Se, että teillä menee pata jumiin syystä, että lainailen jonkun kaverin täysin lapasesta lähteneitä kommentteja omiin viesteihini, on harmillista. Onhan se aivan uskomatonta, jos kommentteihin ei saisi millään tavalla takertua, näkemyksemme muutenkin peleistä oli hieman erilaiset, ainakin käyttäjän Kaner kanssa, tästä johtui varmasti suurin osa takerteluista.

Suoraan ei saa ilmeisesti kuittailla, mutta piilottelemalla vinkkauksia yhdestä henkilöstä lauseisiinne noin kymmenen viestin verran on siis suotavaa. Vasta kuitenkin kritisoitiin sitä, kuinka jauhettiin turhaa paskaa Kaner vs. muut. Melko turhaa paskaahan tuokin on.

No, mutta olen tavallaan kuitenkin Kanerin tyyppinen, otan kaiken vittuilun vastaan, mutta annan myös takaisin, ihan vitun sama. Jos vastapuoli olisi keulinut vähemmän, olisi vittuilukin piilotetumpaa, eikä noin avonaista. Toisaalta nämäkin kuuluu playoff-kiekkoon, ihan vitun mukava oli mennä jatkoon! :)
 
Viimeksi muokattu:

reme

Jäsen
Suosikkijoukkue
-Chicago Blackhawks-
Onnittelut vaan Phoenix faneille historiallisesta toisen kiekan paikasta ja tsemppiä jatkoon! Joukkueenne pelasi kurinalaista puolustuspeliä ja maalivahtinne oli luonnollisesti parempi kuin meidän toinen kakkosmaalivahtimme Corey Crawford.
Chicagon joukkueesta puuttui jollakin tapaa riittävä voiton nälkä ja uhrautuminen joukkueen eteen. Joukkueessamme oli vaan liikaa heikkoja lenkkejä ratkaisevilla pelipaikoilla + YV oli naurettavan heikolla tasolla läpi kauden ja ilman toimivaa YV:tä ei näitä sarjoja ratkota.

Parempi joukkue voitti !
 

RaZzi

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, Los Angeles Kings, KelA
Kuten todettu, Crawford ei kyllä ole ykkösvahti. Kivasti pilas mun fantasialiigankin runkosarjan epävarmoilla otteillaan. Chicago tarvitsee parempaa veskaria.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös