Tuli iltapäivän ratoksi vilkuiltua matsi sellaisella krapulaviihdettä mentaliteetilla kylmää cokista naatiskellen, mutta kyllähän tuota seuratessa teki enemmän kuin mieli väkevöittää sitä linjaa sillä semmoista puolivaloilla himmailua tuo oli erityisesti siihen Lavin herättelevään aikalisään asti. Sen jälkeen jo hivenen parani ja näytti jopa jääkiekolta, mutta eipä niiltä virheiltä vältytty loppumatsinkaan aikana jolloin Ducksit ottivat ne pinnat Flyersin pikku kiristä huolimatta. Pari päivää levännyt ja harjoitellut Ducks oli siis vain selvästi terävämpi ja parempi tässä kohtaamisessa.
Kävi siis hivenen siten kuin pelkäsinkinkin eli Bobo joutui (jälleen) ihmettelemään tuollaista aneemista paskaa. Pelasi sinänsä mielestäni hyvin, mutta jos vastustajia päästetään jatkuvasti laatupaikoille niin kyllähän väliin mahtuu myös niitä laatusuorituksiakin näistä paikoista, joille maalivahdin on paha sen suurempia sanoa. Olisihan Bobo varmaan voinut joillain aivan maagisilla gamesavereillä estää maalin tai pari, mutta eipä noita nyt kaverin piikkiinkään voi laittaa. Lukemat olisivat olleet paljon rumemmat ellei olisi nähty useampaa hyvää pelastusta. Lisäksi eipä se tulos olisi ollut yhtään sen ihmeellisempi olisi siellä maalilla ollut sitten Leighton taikka Boucher. Turpaan olisi yhtälailla tullut. Edellisessä matsissa Leighton päästi pari lapsusta, mutta siitä huolimatta joukkue voitti. Nyt näitä lapsuksia ei puolestaan Bobolle mennyt, mutta joukkue vain hävisi. Kingsiä vastaan Flyers oli siis huomattavasti pirteämpi ja näyttöhaluisempi sen heikosti sujuneen Nucks löytyksen jäljiltä, mutta nyt nähtiin jälleen tätä alla voitto ja seuraavana päivänä peli -sarjaa ja näinhän siinä siis kävi. Seuraavassa matsissa varmaankin sitten Boucher pääseekin nauttimaan hivenen paremmin pelaavista viisikoista...toivotaan ainakin näin sillä muuten Wingsit tarjoanevat kunnon selkäsaunan.
Ketjuista sen verran, että peli aloitettiin Kings-ottelun vitjoilla, mutta toisessa erässä Lavi rupesi reagoimaan esityksiin ja ketjuja hiottiin jälleen. Toisen erän loppu mentiin vähän millä yhdistelmillä milloinkin, mutta kolmanteen löytyi jälleen sitä pysyvyyttä noihin ketjuihin. Ne menivät siis...
Nödl - Carter - Leino
JVR - Richards - Zherdev/Powe
Hartnell - Giroux - Briere
Carcillo - Betts - Powe/Zherdev
Carterin ketju pysyi siis kasassa läpi matsin ja kieltämättä se olikin ainoa noista Kings-peliin kootuista vitjoista, joka sai jatkuvasti aikaan jotain Ducksiakin vastaan. Ehdottomasti siis Flyersin vaarallisin ja paras ketju. Olivatkin myös niiden molempien maalien takana.
JVR-Richards -kaksikko on puolestaan se toinen positiivinen asia, mitä noista Kings-matsin ketjuista on löytynyt sillä pelasivat jälleen kohtuu mukavasti, joskaan ei nyt ihan samaa tekemistä kuin Kingsiä vastaan. Briere puolestaan ei oikein päässyt tuohon mukaan, joten muuntelu oli ihan paikallaan. Powe pelasi ketjussa toisen lopulla ja kolmannen alussa ilman sen suurempaa menestystä. Sen jälkeen kokeiltiinkin Zherdeviä ja tämä näyttikin jo hivenen paremmalta, joten tuo voitaisiin säylyttää seuraavaankin matsiin.
Hartnell-Giroux-Briere:kin löysi sitä peliään siellä kolmannen lopussa. Ihan mielenkiintoista sinänsä sillä Briere ja Giroux kokeilivat ja vuorottelivat vaihdosta toiseen tuossa keskellä ja varsinkin Briere oli aina parhaimmillaan kun pääsi pelaamaan sitä sentteriä, laidalla on ollut oikeastaan varsin näkymätön molemmissa Kalifornian-matseissa. Claudestakin pitää sanoa sen verran, että ei nyt niitä uran loistokkaimpia otteluita. Hartnell puolestaan näkyi oikestaan ensimmäisen kerran kolmannen lopulla hukatessaan todellisen tuhannentaalanpaikan 4-2 tappioasemassa, joten siitä voi jokainen päätellä millainen ilta Scottilla tällä kertaa oli. Sen energisen ja fyysisen jyrän sijaan kehissä oli taas vaihteeksi se täysin turha seinäkoriste. Wingsiä vastaan toivoisi jälleen sitä kunnon rymistelyä sillä nyt Scottilla on mennyt jo pari peliä pelinulkopuolella muniaan puhallellen ja se ei ole asia mistä kaverille on maksettu ja maksetaan varsin ruhtinaallisella caphitillä.
Nelonen oli mielestäni hyvä ja näkyvämpi kuin Kingsiä vastaan, jolloin lähinnä vain hoitivat sen omanpään kunnialla. Nyt saivat jälleen niitä mukavia pyörityksiä vastustajan päätyyn, joten ei voi moittia.
Puolustuksessa parit olivat vanhat tutut. Pelasivat sinänsä ihan ok kiekkoa, mutta joukkueen linjan mukaisesti niitä lapsuksia ja uinahduksia mahtui näillekin. O'Donnell-Bartulis pari oli jälleen eniten helisemässä. Mielestäni se suurin ongelma oli kuitenkin hyökkääjien aika-ajoin täysin luokaton puolustaminen sillä jo kaksi maalia syntyi siitä, että Visnovsky päästettiin nousemaan täysin vapaasti loistavalle paikalle ja kas kummaa sinnehän se kiekkokin sitten löysi ja kyllähän tuon tason offensiivinen pakki vain käyttää ne hyödykseen komeilla viimeistelyillään. Ei vain voi käsittää. Silloin jos joku Andy Sutton sattuisi once-in-lifetime -tyyliin nousemaan yllättäen koko areenan niin tätä voisi edes hivenen ymmärtää, mutta kyllähän se pitäisi nyt jokaisen ymmärryksestä löytyä, että Visnovskyn kohdalla näitä tilanteita pitää oikein odottaa ja siten puolustaa entistä tarkemmin ja huolellisemmin. Muutenkin viisikot olivat läpi matsin aivan liian hajallaan ja välimatkat olivat aivan liian suuria ja tästäkös Ducks tykkäsi.
Ei siis kovinkaan kaksinen ottelu Flyersilta vaikka laukauksia kohtuu paljon saivatkin aikaan, mutta ne tulivat pitkälti kohtuu kaukaa ilman sen suurempia vaaranpaikkoja. Aivan liikaa virheitä ja aivan liian lepsua pelaamista. Ensimmäiset n. puolitoistaerää ja varsinkin se toisen alku olivat aivan kauheata seurattavaa. No ensimmäisessä oli edes jotain hyvää, mutta toisen alku oli aivan käsittämätöntä ihmettelyä. Täytyy toki sanoa, että mielestäni Ducksit tarjosivat hivenen tasokkaamman vastuksen mitä Kingsit, joskin Canucks on näistä lännen nipuista toistaiseksi jättänyt parhaan vaikutelman itsestään sillä ei tuo Duckskaan nyt mitenkään ihmeellinen joukkue ole ja varsinkin tuolla puolustuksella voi tulla vielä ongelmia sillä nythän Flyers ei huonoudestaan johtuen päässyt edes liiemmin sitä koettelemaan, mutta silti siellä tuntui niitä ongelmia ilmenevän. Hyökkäys on toki kova ja tasokas ja Hiller on kelpo kassari, joten niistä se ei tule jäämään kiinni.