Mainos

Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 853 920
  • 13 140

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Varmasti osin on käynyt niin, että pohjoisamerikkalainen valmennus on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja toisaalta pitänyt samalla kiinni oman identiteettinsä parhaista puolista. Eli ei pelata puhdasta pystysuuntaa koko aikaa mukaan lukien alivoimainen väkisin hyökkääminen, vaan osataan tarvittaessa myös rytmittää peliä, mutta tehdään se silti kovassa temmossa. Fyysisesti valmiit ja taitavat pelaajat mahdollistavat siten erittäin korkean pelinopeuden ja tähän on sitten vaikea enää vastata pelkästään taktisin keinoin. Iso vuori on kiivettävänä, jos Suomi mielii palata nopealla aikataululla huipulle. Ja pidemmälläkin aikataululla on vaikea vastata pohjoisamerikkalaisten isompaan pelaajamassaan.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Ja kun asia näin on, niin minusta on jotenkin erikoista lähestyä asioita niin, että täällä meillä on tämä Tapolan ja Virran edustama ylivertainen pelitapa, jota muu maailma ikään kuin sitten joutuu lähestymään ja kopioimaan. Kun ei se siellä lehtereillä todentotta siltä näyttänyt, että niiden pohjoisamerikkalaisten tarvitsisi tämmöistä tehdä.

Jotain mätää tuossa meidän pelaajakehityksessämme on. Ja en näe, että miten joku meidän pelin hinkkaaminen ainakaan siellä junioreissa auttaa heitä ottamaan tuota ilmiselvää etumatkaa kiinni?

Junnupuolella saa kyllä pikkasen miettiä miten yksilötaidoille annetaan tilaa ja miten peliä, peliälyä kehitetään. Onko valmennusfilosofinen asia vai lähtevätkö valmentajat hakemaan junnuissa cv-merkintöjä joukkuemenestyksen kautta, yksilökehityksen kustannuksella?

Toisaalta, en pidä tuossa mainittuja Virtaa ja Tapolaa ihan yksoikoisina valmentajina. Tapola on pyyhkiny pöytää Liigan puolella, mutta pärjännyt Tapparan kanssa loistavasti myös Eurojäillä. Virran KalPa 2009 vs 2017 saati Lukko 2020-21 on esittänyt erityylistä jääkiekkoa. Erityisesti Lukon mestaruus -21 näyttäytyi ja esiintyi edukseen lähihistoriassa pelinopeutensa puolesta. Oli rytmejä, ukkoa liikkui ylöspäin useammalla kaistalla, näppäriä syöttöjä ja pienpelejä, ja keskialueen yli lentäen.

Ilmeisesti hieman samaan johtopäätökseen Lukon pelinopeudesta oli tullut myös Ässien U20 valmentaja Samuli Marjeta joka oli käynyt asiasta keskusteluja Pekka Virran kanssa. Ja nuorten mestaruus tuli hieman hyökkäysvoittoisemmalla ja nopeammalla pelillä.
 

Seiskakerros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Eikö se nyt oo tätä ollut kohta 20 vuotta? Lasketaan viivelähtöjä, kehutaan miten itse on tämä kehitetty ja nyt jopa NHL:ssä pelataan Sihovsen peliä. Aina kun joukkueet pärjää niissä pelataan meidän peliä, jos se on raikasta hyökkäyspeliä on se meidän peliä vähän toisella twistillä. 2023 Ilves pelasi runkosarjassa meidän peliä, mutta mystisesti pleijareissa vaihtoikin pelitapansa siitä pois ja tippui.
Tuo viivelähtöjen ylikorostaminen on kyllä huvittava asia. Itsekin joskus nuorena poikana uskoin tämän Petteri Sihvosen provoaman meemin, että Pohjois-Amerikassa ei ymmärrettäisi peliä ja taktinen osaaminen olisi jotenkin alempaa kuin Suomessa. Tutustuttuani hieman tarkemmin pelistä käytävään diskurssiin esimerkiksi Twitterissä huomasin, että tämä oli kyllä ihan puutaheinää ja taktinen ymmärrykseni jääkiekosta pelistä on kasvanut huomattavasti seurattuani asiantuntevien valmentajien tekemiä huomioita pelistä. Esimerkkeinä nostettakoon Kyle MacLennan ja Jack Han.

Pidän näistä Corey Sznajderin tilastoinneista huomattavan paljon. Viivelähdöt ovat siellä yksi tilastoitava asia, noin viidenkymmenen muun pelistä tehtävän havainnon ohella. Yksi peliin liittyvä taktinen nyanssi kymmenien muiden joukossa.

 

Dorian Gray

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johdossa oleva joukkue
Kuuntelin Sihvosen Aition mm. Liigan jääkiekkovalmentajista ja pelitavoista. Siipimies Savolainen passasi todennäköisesti etukäteen sovitulla tavalla Sihvosta, joten ei hänestä enempää. Mutta Sihvoseen. Kuvittelin - turhaan - että Sihvonen olisi vihdoin kaivanut analyytikon hanskat esille eikä jatkaisi populistista menoa. Todellakin turhaan.

Sihvosen mukaan Tappara voitti Liigan Grönborgin ymmärrettyä meidän pelin hädän hetkellä. Höpsis. Sihvosen mukaan kansainvälinen jääkiekko lähestyy Taposen ja Virran meidän peliä. Höpsis. Vastaavaa lätinää löytyi paljon muutakin, mutta katsotaanpa mainitsemiani hieman tarkemmin.

Oleellista on se, mitä meidän pelillä jääkiekon pelitapana tarkoitetaan. Vaikka Sihvonen laskee hitaita lähtöjä varmaan edelleen, meidän peli ei todellakaan tarkoita sihvoslaista yksinkertaisuutta vaan kyseessä on hyvin kattava pelitapa kaikkiin tilanteisiin.

Meidän pelissä pyritään ensisijaisesti nopeaan hyökkäykseen, mutta puolinopeat ja hitaat lähdöt ovat paikallaan kun peli vaatii sitä. Tärkeää on säilyttää puolustusvalmius, hyökkäysvalmius ja hyödyntää erilaisia rytmejä. Viisikon etäisyydet ja tuki kiekolliselle sekä rintamahyökkäykset alivoimahyökkäysten sijaan ovat osa meidän peliä.

Ja tällä määrittelyllä päästään toki propagandassa aina siihen, että kun inhotaan Grönbergin ja vuosia Jukurien Olli Jokisen pelitapaa, niiden menestys onkin meidän pelin ansiota. Grönberg siis tajusi Sihvosen mukaan siirtyä hädissään kohti meidän peliä - ja kas, Tappara vei mestaruuden.

Todellisuudessa viimeinenkin NHL-seura pelaa osan pelistä meidän peliä. Viivelähtö maalin edessä tai sen takana ei kuitenkaan tarkoita kuin Sihvosen jutuissa pelaamisen siirtymistä kohti Virran meidän peliä.
Täsmälleen tämä.

Sihvoslaisittain (ainakin julki-Sihvoslaisittain) määriteltynä Meidän peli ei ole muuta kuin kehäpäätelmä. Joukkue voitti, koska se pelasi Meidän peliä. Sen tietää pelanneen Meidän peliä, koska se voitti. Ja joukkue hävisi, koska se unohti Meidän pelin, koska jollei olisi unohtanut, se olisi voittanut.

Tälle tasolle vietynä Meidän peli -mantra ei merkitse enää mitään. Kuten edellä hyvin todettiinkin, laveaan määritelmään mahtuvat kaikki joukkueet.

Raimo Summasen kirjassa on hyvä ohjenuora. Jokainen pelitaktiikka tai jopa asenne, kuten sisukkaasti tai suomalaisesti pelaaminen, pitää olla purettavissa konkreettisiksi peliteoiksi, jotta ohje tai strategia on omaksuttavissa (ja minkään arvoinen).

Pelitaktiikoiden eroista junnupuolesta annettiinkin jo hyviä esimerkkejä. Yksi itselleni painajaiseksi piirtynyt kuva on World Cup 2016, kun nuorisojoukkue teurasti täydellisesti Marjamäen leijonat. Marjamäki oli tuolloin johtava Meidän peli -mies, mutta pienessä kaukalossa fyysisesti kyvykkäitä nuoria tähtiä vastaan Meidän (kiekonhautomis)peli tuhottiin poteroonsa.
 

Waqu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Dallas Stars
Tuo viivelähtöjen ylikorostaminen on kyllä huvittava asia. Itsekin joskus nuorena poikana uskoin tämän Petteri Sihvosen provoaman meemin, että Pohjois-Amerikassa ei ymmärrettäisi peliä ja taktinen osaaminen olisi jotenkin alempaa kuin Suomessa. Tutustuttuani hieman tarkemmin pelistä käytävään diskurssiin esimerkiksi Twitterissä huomasin, että tämä oli kyllä ihan puutaheinää ja taktinen ymmärrykseni jääkiekosta pelistä on kasvanut huomattavasti seurattuani asiantuntevien valmentajien tekemiä huomioita pelistä. Esimerkkeinä nostettakoon Kyle MacLennan ja Jack Han.

Pidän näistä Corey Sznajderin tilastoinneista huomattavan paljon. Viivelähdöt ovat siellä yksi tilastoitava asia, noin viidenkymmenen muun pelistä tehtävän havainnon ohella. Yksi peliin liittyvä taktinen nyanssi kymmenien muiden joukossa.


Tuosta Pohjois-Amerikkalaisen pelin "vihaaminen" ja monesti vilisevä "edes NHL:ssä ei pelata näin tyhmästi" haiskahtaa omaan nenään jopa hieman politiikalta. Jotain jenkki-vihaa tai sinne päin. En tiedä onko näin, mutta siltä se vaikuttaa. Aika paljon siellä asioita tehdään pelillisesti oikein ja monessa muussakin vaiheessa, vaikka en tietenkään sitäkään osta että siellä kaikki tehdään paremmin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuossa tuli muutamina vuosina solkenaan niitä juniorimestaruuksia ja mitaleja.

Ehkä se on vähän sokaissut täällä toimintaa, että sitä ei nähdä miten ilmiselvästi ja pahemman kerran etenkin noiden pohjoisamerikkalaisten kelkasta on pudottu juniorikehityksessä. Sen on nyt tässä jo muutaman vuoden ajan pystynyt todistamaan, että kun noissa U18 ja U20-kisoissa ei tahdo olla oikein mitään palaa kilvoitella mestaruudesta.

Kärki menee aika kaukana tällä hetkellä. Ei se asia vielä tuossa 5 vuotta sitten näin ollut, mutta nyt on. Eikä ole näkyvissä mitään merkkejä muutoksesta.

Sinänsä tämä ei Sihvoseen liittynyt kuin ehkä siten, että onko tämä meidän peli nyt sittenkään se onneen ja autuuteen vievä asia? Kun nuo kärkijoukkueet maajoukkuepeleissä perustaa pelinsä nimenomaan todella kovaan nopeuteen. Niin miten se hidas meidän pelin hinkkaaminen viivelähtöineen ja träppeineen valmistaa junioripelaajia kilpailemaan tämmöisessä pelissä?
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Ihan OK oli eka Kiuas-jakso, odotin vielä vahvempaa kulmaa moneenkin asiaan, mutta ehkä se on perjantain Kiuas Infernon asialistalla?

Ja sen verran tuosta ”meidän pelistä”, että itse koen se enemmänkin pyrkimyksenä pelata mahd. paljon kiekollisena. Ja siinähän Petteri on oikeassa, että KV-jääkiekko menee kohti kiekkokontrollia siitä perinteisestä puolusta - vastahyökkää - käännä aina ylös - dumppaa kiekko selustaan - karvaa se itselle jne. meiningistä…

Ihan mielenkiintoinen alku Aitiolle!
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuosta Pohjois-Amerikkalaisen pelin "vihaaminen" ja monesti vilisevä "edes NHL:ssä ei pelata näin tyhmästi" haiskahtaa omaan nenään jopa hieman politiikalta. Jotain jenkki-vihaa tai sinne päin. En tiedä onko näin, mutta siltä se vaikuttaa. Aika paljon siellä asioita tehdään pelillisesti oikein ja monessa muussakin vaiheessa, vaikka en tietenkään sitäkään osta että siellä kaikki tehdään paremmin.

Tuo USA-viha voisi selittää paljon. Mielenkiintoinen pohdinta!

Ja sen verran tuosta ”meidän pelistä”, että itse koen se enemmänkin pyrkimyksenä pelata mahd. paljon kiekollisena. Ja siinähän Petteri on oikeassa, että KV-jääkiekko menee kohti kiekkokontrollia siitä perinteisestä puolusta - vastahyökkää - käännä aina ylös - dumppaa kiekko selustaan - karvaa se itselle jne. meiningistä…

Pelinopeus on kasvanut. Pakki-sentteri-kiekko ristipäätyyn-kiekon voittaminen takaisin-pitkä hyökkäys/laukaisu-rebound jne on hyvin tyypillistä nykyjääkiekkoa NHL:ssä ja Euroopassa. Edelleen on paljon hyviä joukkueita, jotka eivät ota riskejä keskialueella. Kapeassa laatikossa tämä on lähes ehdotonta.

Sanoisin, että pelinopeus puolustusalueella, keskialueella ja hyökkäysalueella kasvaa edelleen. Kiekko tekee työn ja jalalla pelin nostaminen vähenee. Samalla kiekko on useissa hyökkäyksissä aiempaa vähemmän aikaa 5vs5 hyökkäävän joukkueen hallussa. Suuri osa 5vs5 maalipaikoista luodaan riistojen kautta.

e: lisätään se itsestäänselvyys, että jääkiekko on aiempaa enemmän viihdettä, joka taistelee kuluttajien vapaa-ajasta. Tämä tulee kehittämään peliä NHL:n suuntaan, jolloin peli on enemmän pelaajien kuin valmentajien.
 
Viimeksi muokattu:

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Sanoisin, että pelinopeus puolustusalueella, keskialueella ja hyökkäysalueella kasvaa edelleen. Kiekko tekee työn ja jalalla pelin nostaminen vähenee. Samalla kiekko on useissa hyökkäyksissä aiempaa vähemmän aikaa 5vs5 hyökkäävän joukkueen hallussa. Suuri osa 5vs5 maalipaikoista luodaan riistojen kautta.
Tämä on aivan totta, mutta se mikä itselle pistää silmään, niiden jengien pelissä joita itse koitan seurata, on harkitumpi HAHP-kulmapelaaminen => ei sitä kiekkoa välttämättä pelata aina heti ylös jos ei olla pääsemässä punaviivan jälkeen tilanteeseen jossa oma H1 on hyvässä asemassa hakemaan sen kiekon sieltä kulmasta.

Mutta hyvä on, että peli kehittyy, ja eliittipelaajat tekevät samoja juttuja kuin aiemmatkin, mutta entistä kovemmassa kyydissä!
 

TJ MACKEY

Jäsen
Junnupuolella saa kyllä pikkasen miettiä miten yksilötaidoille annetaan tilaa ja miten peliä, peliälyä kehitetään. Onko valmennusfilosofinen asia vai lähtevätkö valmentajat hakemaan junnuissa cv-merkintöjä joukkuemenestyksen kautta, yksilökehityksen kustannuksella?

Toisaalta, en pidä tuossa mainittuja Virtaa ja Tapolaa ihan yksoikoisina valmentajina. Tapola on pyyhkiny pöytää Liigan puolella, mutta pärjännyt Tapparan kanssa loistavasti myös Eurojäillä. Virran KalPa 2009 vs 2017 saati Lukko 2020-21 on esittänyt erityylistä jääkiekkoa. Erityisesti Lukon mestaruus -21 näyttäytyi ja esiintyi edukseen lähihistoriassa pelinopeutensa puolesta. Oli rytmejä, ukkoa liikkui ylöspäin useammalla kaistalla, näppäriä syöttöjä ja pienpelejä, ja keskialueen yli lentäen.

Ilmeisesti hieman samaan johtopäätökseen Lukon pelinopeudesta oli tullut myös Ässien U20 valmentaja Samuli Marjeta joka oli käynyt asiasta keskusteluja Pekka Virran kanssa. Ja nuorten mestaruus tuli hieman hyökkäysvoittoisemmalla ja nopeammalla pelillä.
Pekka Virta taitaa olla jonkin verran sen ensinmäisen Kalpa-aikansa vanki. Silloinhan tietyt mediat maalittivat häntä tämän jätön-jätön-jättö pelin apostoliksi, joka kuulemma ”tappaisi jääkiekon”. No sittemmin Lukon mestaruuden osalta Virta peluutti erittäin pelinopeaa, agressiivista, modernia, kiekollista ja hyökkäävää peliä. Jos joku pelitapa pitää itseni valita, mikä on viihdyttävää, fiksua ja samalla voittavaa niin se on juuri tuo. Pelin viihdyttävyyden arvionti on sinänsä aika haastavaa, koska sehän on useimmiten katsojan silmässä. Toki, varmasti nykyisella vaikkapa USA:junnumajun pelityylillä on enemmän kannattajia kuin 2000-luvun Rautakorpi-lätkällä, tietysti.

Mutta itse en esimerkiksi tykkää sellaisesta jatkuvasta pystysuunnan kiskomisesta, jossa kiekko vaihtaa jatkuvasti omistajaa, ei nähdä syöttöketjuja, kiekkoa dumpataan, kiskotaan omissa kauhealla vauhdilla ränniin. Vauhtia on, mutta siitä syntyy herkästi sellaista puuroa.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Latasin tuon Apu360-apin ja otin ilmaisen testikuukauden.

Nyt yritän etsiä kohtaa, mistä löytäisi pelkän urheilusisällön ja mistä saa pelkät podcastit omaksi listakseen. Audio ja podcast kyllä lukee, mutta niitä painamalla ei tapahdu mitään. Jossei tätä muuteta, niin on todella heikko appi ja karkoittaa käyttäjät.

Pesäpalloasiantuntija pitää sitten täälläkin olla Antti Tokkari. Eikö ketään muuta Suomesta löydy? Pitäisi löytää vähän tuoreempaa näkökulmaa ja ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa asioita suoraan. Nyt tässä valinnassa soditaan heti sitä vastaan, millä urheilusisältöä mainostetaan.

Sinänsä positiivista Kiukaan paluu. Mutta pelkästään sillä tämä kuvio ei kauaa elä. Pitää olla paljon muutakin.

Pitäisikö Aitiolle olla oma ketju, vai kaikki asiaan liittyvä Sihvosen ketjussa?
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Pitäisikö Aitiolle olla oma ketju, vai kaikki asiaan liittyvä Sihvosen ketjussa?

Avasin aika laiskalla alustamisella ketjun, mutta tuonne Vapaan keskustelun puolelle.

Pitäskö siirtää Yleinen jääkiekkokeskustelu vai Muu urheilu alle?

 

stonec_86

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Nyt yritän etsiä kohtaa, mistä löytäisi pelkän urheilusisällön ja mistä saa pelkät podcastit omaksi listakseen. Audio ja podcast kyllä lukee, mutta niitä painamalla ei tapahdu mitään. Jossei tätä muuteta, niin on todella heikko appi ja karkoittaa käyttäjät.
On joo. Katsoin että tätä Apu360-appia on Androidin puolella ladattu 1+ tuhat kertaa, eli käytännössä jotain 1000-5000 väliltä. Itse en edes lataa appeja puhelimeeni joilla on näin vähäinen käyttäjämäärä koska tuo jo itsessään epäilyttää.

Onneksi nuo kiukaat on ilmeisesti kaikki Spotify:ssa niin niitä voi kuunnella entiseen tapaan. Tuollainen appi alustana ei oikein taida olla enää tätä päivää mutta jostain kai ne rahat on kerättävä. Tästä oli vähän puhe kun olivat vieraana Urheilucast-jaksossa eli pitäisi saada Seppänen mukaan kehittämään tuota some-puolta, mutta tosiaan pitää kyllä löytyä joku käytetympi alusta näille.
 

msg

Jäsen
Ennen oli Messias Jalonen, nyt on uusi palvottava valmentaja Suomen Turusta eli Pekka Virta. Lieneekö yhtään podcast-jaksoa, jossa ei ihmetellä miksi kukaan ei palkkaa Pekka Virtaa tai muuten pumpata Pekan renkaita.
 

nahkiainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
1931
Ennen oli Messias Jalonen, nyt on uusi palvottava valmentaja Suomen Turusta eli Pekka Virta. Lieneekö yhtään podcast-jaksoa, jossa ei ihmetellä miksi kukaan ei palkkaa Pekka Virtaa tai muuten pumpata Pekan renkaita.
Mielestäni ihan validi kysymys, miksei Pekka valmenna? Onko kenties kieltäytynyt Saipa-pestin jälkeen alemman (ja keski-) kastin joukkueista, mutta kyllä Pekalla annettavaa olisi suomalaiselle kiekolle.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mielestäni ihan validi kysymys, miksei Pekka valmenna? Onko kenties kieltäytynyt Saipa-pestin jälkeen alemman (ja keski-) kastin joukkueista, mutta kyllä Pekalla annettavaa olisi suomalaiselle kiekolle.

Taustalla lienee tekijöitä, joita ei julkisuudessa ole ollut esillä. Virran pelitapa kehittyi tavallaan pohjois-amerikkalaiseen suuntaan ja se teki yhdistelmänä hänestä voittavan valmentajan. Pakkien säännölliset pitkät avaukset/pyrkiminen pitkiin avauksiin olisi muillekin valmentajille hyvä lisä.
 
Ennen oli Messias Jalonen, nyt on uusi palvottava valmentaja Suomen Turusta eli Pekka Virta. Lieneekö yhtään podcast-jaksoa, jossa ei ihmetellä miksi kukaan ei palkkaa Pekka Virtaa tai muuten pumpata Pekan renkaita.

Ei kai se kovin uusi ole jos on jo 15 vuotta sitten hehkuttanut?
 

msg

Jäsen
Ei kai se kovin uusi ole jos on jo 15 vuotta sitten hehkuttanut?

Onhan se, mutta kieli on siirretty syvältä Jalosen perseestä yhtä syvälle Virran perseeseen ja nyt varsinkin kun liigassa valevalmentaa kaikenlaisia meidänpelinvihollisia ja märkäkorvia eikä Pekka Virtaa uskalla nöösipoikaurheilujohtajat palata.

Sihvonen itsessään on viihdettä, jota kuunnellessa kannattaa muistaa että Petterille tärkein tuote tässä huomiotaloudessa on Petteri itse. Harmi että se PAF:n sivuilla julkaistu Johtavan mediapelikirja on kadonnut ATK:sta. Siinähän Petteri ihan itse avasi touhuaan ja silti moni luulee että tässä ollaan jonkun suomalaisen kiekkoilun asialla. Ei olla yhtään enempää kuin THF tai muut Rantasen teekeleet olivat
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Onhan se, mutta kieli on siirretty syvältä Jalosen perseestä yhtä syvälle Virran perseeseen ja nyt varsinkin kun liigassa valevalmentaa kaikenlaisia meidänpelinvihollisia ja märkäkorvia eikä Pekka Virtaa uskalla nöösipoikaurheilujohtajat palata.

Tuo taitaa olla hieman isompikin teema tuo kokeneempien valmentajien sivuraiteet.

Ja kullakin valmentajallakin voi olla omat motiivinsa tehdä päätöksiään. On Pekka Virta ja Lukko kuitenkin viimeisin ja aika moneen vuoteen ainoa joka on kyennyt lyömään kapuloita vaikkapa Tapparan rattaisiin. Pelasivat siinä noin kalenterivuoden sarjan paremman puoleista kiekkoa ja päätyyn asti.

Silti, kolme vuotta tuosta ei ole Liigavalmentajan posti auennut. Saattaa olla toki hieman omanlaisensa persoona, mutta kukapa ei olisi ja tulokset on puhuneet puolestaan.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Voihan se olla, että Virran "projekti" SaiPassa vähän vaikuttaa rekrymarkkinoilla olkoonkin, että koko seura oli aikamoisessa suossa tuolloin. Materiaaliin sopimattoman pelitavan jääräpäinen puskeminen, pelaajiston pelillisen vapauden rajoittaminen ja kaikkea muuta kuin ihmislähtöinen johtaminen eivät välttämättä olleet kuitenkaan se paras käyntikortti. Ei voi tietenkään yrityksen puutteesta moittia kumpaakaan osapuolta, mutta kyseessä oli aikamoinen match made in hell, joka myös Virralle riitti noin kahden kauden jälkeen.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Voihan se olla, että Virran "projekti" SaiPassa vähän vaikuttaa rekrymarkkinoilla olkoonkin, että koko seura oli aikamoisessa suossa tuolloin. Materiaaliin sopimattoman pelitavan jääräpäinen puskeminen, pelaajiston pelillisen vapauden rajoittaminen ja kaikkea muuta kuin ihmislähtöinen johtaminen eivät välttämättä olleet kuitenkaan se paras käyntikortti. Ei voi tietenkään yrityksen puutteesta moittia kumpaakaan osapuolta, mutta kyseessä oli aikamoinen match made in hell, joka myös Virralle riitti noin kahden kauden jälkeen.
Tähän ku lisätään vielä öykkäröinti joka suuntaan, alkohooli, kielitaitojen puute ja se, et tietää kaikesta kaiken, niin sellanen hahmo ei ole ykköskorin ukko koutsimarkkinoilla.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Kuuntelin Pekka Virran pitkän haastattelun ja tämmöisenä Virran fanipoikana tykkäsin kyllä kovasti. Erityisesti tykkäsin KalPan miehenä kuulla niistä alkuajoista kun jotain piti keksiä kun KalPa kynsi syvällä ja materiaali oli mitä oli. Siitä siiten kehittyi se monen vihaama kiekkokontrollilätkä.
 

Stevie Why

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Red Wings, Rams, Blue Jays
Mielestäni ihan validi kysymys, miksei Pekka valmenna? Onko kenties kieltäytynyt Saipa-pestin jälkeen alemman (ja keski-) kastin joukkueista, mutta kyllä Pekalla annettavaa olisi suomalaiselle kiekolle.
Voi myös oikeasti olla terveyskysymyskin kun korona vei sillon aikanaan miehen niin pitkäksi aikaa lasarettiin asti.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuuntelin Pekka Virran pitkän haastattelun ja tämmöisenä Virran fanipoikana tykkäsin kyllä kovasti. Erityisesti tykkäsin KalPan miehenä kuulla niistä alkuajoista kun jotain piti keksiä kun KalPa kynsi syvällä ja materiaali oli mitä oli. Siitä siiten kehittyi se monen vihaama kiekkokontrollilätkä.

Kiekkokontrollilätkästä sen verran, että kiekkokontrollia on pelattu luokkaa 50 vuotta. Nuoremmatkin löytävät netistä Tšekkoslovakian ja Neuvostoliiton pelaamia otteluita. Karrikoiden kiekosta ei luovuttu ennen kuin se oli vastustajan maalissa. Ja kun mukaan otetaan Erkka Westerlund, Jukka Jalonen, Pekka Virta ja muutama muu valmentaja tarkasteluun, heidän toimestaan kehitettiin ns. meidän peli.


Ketjun otsikkohenkilön suurin ansio tässä prosessissa oli suomalaisen jääkiekkomaailman vastakkainasettelun vahvistaminen. Oli Summasen ja Sihvosen ryhmä idioottimainen leimakirves erityisesti Westerlundin ja monen muun valmentajan sekä niiden toimittajien suuntaan, jotka eivät ostaneet Sihvosen kylmiö ja laskelmoituja väitteitä. Mutta siitä huolimatta Sihvosella on ansionsa Suomilätkässä.

Suomalaisvalmentajista jääkiekon ja jääkiekkoilijan kehitysprosessia on sen jälkeen parhaiten vienyt eteenpäin Olli Jokinen. Yksi osoitus on Jukurien menestys suhteessa rosteriin Liigassa ja Jukurien pelaajien määrä maajoukkueissa. Jokisen Jukurit sai Tsekin MM-turnaukseen Suomesta peräti kolme pelaajaa: Pekka Jormakka, Patrik Puistola ja Konsta Helenius. Jukurien pelaajia on myös Tšekin, Tanskan ja Norjan joukkueissa.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Suomalaisvalmentajista jääkiekon ja jääkiekkoilijan kehitysprosessia on sen jälkeen parhaiten vienyt eteenpäin Olli Jokinen. Yksi osoitus on Jukurien menestys suhteessa rosteriin Liigassa ja Jukurien pelaajien määrä maajoukkueissa. Jokisen Jukurit sai Tsekin MM-turnaukseen Suomesta peräti kolme pelaajaa: Pekka Jormakka, Patrik Puistola ja Konsta Helenius. Jukurien pelaajia on myös Tšekin, Tanskan ja Norjan joukkueissa.

Jokinen on kiistatta kyennyt sekä luomaan kollektiivista kilpailuetua että kehittämään pelaajia näiden Jukuri-kausien aikana suhteessa rosteriin ja resursseihin. Niemelä ja Karjalainen pärjänneet hyvin hekin. Niemelä varmasti jotain kulttuurimuutostakin joutui säveltämään, mutta Jokisella oli siinäkin suurempi työmaa.

Hieman aiemmin Pennasen Kerholla oli omaleimaisuutta. Ja Pekka Virran KalPa toisella tulemisellaan onnistui niin joukkueena kuin nuorten yksilöiden puolesta. 2017 hopeajoukkueesta ponnahti maailmalle mm. Juuso Riikola, Niko Mikkola, Otto Leskinen, Eetu Luostarinen, Mikael Seppälä, Joonas Lyytinen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös