Nyt tuntuu vähän olevan taas ääripäät valloillaan. Tuntuu että toiset tahtovat, että "poja vain pelaa" ja toiset taas että "pelikirja ohjaa kaiken".
Itse näen homman niin, aivan kuin esim. Barcelonassakin(kun tuota nyt täällä käytiin läpi), että huomioidaan kokoajan pelaajien ikä ja herkkyyskaudet sekä sopivat kehityskohteet.
Eli meillä on selkeä tavoite millaisia junioreita ja myöhemmin aikuisia, tahdomme saada siitä ns. pelaajaputkesta. Nyt sitten mietimme miten se tapahtuu? Niin, että jokaisessa iässä onnistumme rakentamaan pienen palan lisää, jotta meillä on se iso palapeli/taulu valmiina sitten aikuisena.
Jos nyt vaikka mietitään mitä tämä tarkoittaa 7-vuotiaalle, niin se tarkoittaa sitä, että hänen pitäisin tulisi osata tietyt asiat sen ikäisenä, jotta sitten 8-vuotiaana hän osaa seuraavat asiat, jotta 9-vuotiaana voi opetella seuraavat, jne.
Eli opit hallitsemaan kiekon niin hyvin, että saat katseen irti kiekosta. Kun lapsen näkökenttä alkaa laajenemaan ja katse on irti kiekosta, hän voi alkaa miettimään mihin liikkuisi kiekon kanssa. Kun hän oppii liikkumaan kohti tyhjää tilaa, eikä kohti vastustajaa hän on jo mennyt eteenpäin pelinäkemyksen ja ns. pelislmän osalta. Seuraavaksi sitten kun edelleen havainnointi kasvaa, hän alkaa huomaamaan myös pelikavereita. Sitten kun hän oppii syöttämään ja näkee kavereita, niin hän voi myös alkaa pohtimaan "olisiko kaveri lähempänä maalia kuin minä" "olisiko kaverin mahdollista tehdä maali helpommin, kuin minun" jne. Sitten hän voi alkaa ratkaisemaan 2vs1 tilanteita niin että välillä syöttää ja välillä kuljettaa. Samalla sitten se kiekoton kaveri kun havainnointi kasvaa ja hän ymmärtää että kaveri voi joskus syöttää, niin kiekoton alkaa hakemaan paikkaa mihin voisi syöttää, jne.
Tästä lähdetään liikkelle. Sitten muutaman vuoden päästä puhutaankin jo 3vs1/3vs2 luomisesta ja ratkaisemisesta. Eikä se pelaaja mieti silloin tilanteen ratkaisemista nuorena tai juniorina sitä kautta että "se lukee meidän pelikirjassa" vaan miettii sitä "liikun siihen koska sitä kautta saamme pallon hallintaan/voimme liikuttaa palloa haluaamme suuntaan, jotta voimme tehdä maalin".
Ei Barcelonassakaan opeteta junnuja kuten aikuisia, vaan junnuille opetetaan työkalut pelata sitä peliä mitä sitten aikuisissa tahdotaan. Eli minne liikutetaan palloa missäkin tilanteessa ja miten. Pelaaja opetetaan havainnoimaan tilanteet ja ratkaisemaan ne sitten sen oman tietyn pelifilosofian kautta. Tämä tarkoittaa vaikka nyt jos laitetaan Barcelona vs Bayern(ennen Pep Guardiolaa) pelifilosofia vastakkain, että tietyt tilanteet ratkaistaan hyvinkin eri tavalla, mutta välineet varmasti ovat suhteellisen lähellä pelaajilla toisiaan. Ainoastaan se triggeri tai ennenkaikkea mitä siitä tapahtuu on erilainen. Esim. joku positiivinen tilanteenvaihto omassa puolustuspäässä, niin Bayern yrittää pelata aina kun mahdollista terävästi heti ylöspäin, kun taas Barcelona yrittää hallita palloa lyhyemmillä syötöillä, saada pallon varmasti hallintaansa jne.
Näenkin nyt tässä keskustelussa ongelmaksi sen, että varsinkin "pelikirjauskovaisilla" on jonkunlainen tarve saada hyvinkin nuorena pelistä kauhean organisoitua ulkoapäin. Siis sellaista missä valmentaja asettaa hyvin tiukat rajat miten tehdä ja mitä. Toiset taas ehkä lähtevät siitä, että "antaa poikien palta ja kyllä ne oppii". Kumpikaan ei mielestäni toimi niin hyvin, kuin mahdollista, varsinkaan nykymaailmassa. Vaan nykyisin tärkeintä on saada pelaaja itse ymmärtämään ja oivaltamaan. Valmentajan tehtävä on luoda suuntaviivat ja tavoitteet, pelaajien itse ratkaista ongelmat jotta päästään tavoitteeseen.
Tämä tarkoittaa kärjistettynä fudiksen puolella että tahdon meidän avauksessa saada pallon tietyille alueille ja pelaajien tehtävä on miettiä minne niistä ja miten se saataisiin. Samoin rakennuksessa tahdon pelaajan esim. tietylle alueelle ja pelaajat taas ratkaisevat miten se sinne menee. Ja sama vielä murtautumisessa.
Lyhyesti. On tärkeää, että on tietty mielikuva millaisen pelaajan haluat kehittää. Sen jälkeen sinun pitää pystyä miettimään miten tiettyä yksilöä voidaan auttaa kohti sitä tavoitetta. Ja siihen tarvitaan selvä suunnitelma ja sopiva pelitapa aivan junioreista saakka. Pelitapa, siis tietty tavoitemalli pitäisi olla kaikilla junioreilla. Pelitapa tässä tarkoittaa esim. sitä että 7-vuotias vain ottaa pallon ja lähtee täysiä tyhjää tilaa kohden ja kun menettää pallon iskee täysiä vastustajaan kiinni ja yrittää voittaa pallon takaisin. Se ei tarkoita, että 7-vuotias(tai 10-vuotias) yrittää syöttää tietyllä tavalla tietylle pelaajalle.
Sama pätee jääkiekkoonkin, vaikka termit ja peli onkin eri.