Korkeakouluopiskelija tuo enemmän verotuloja vain, jos oletetaan sen tutkinnon olevan kriteeri sellaisenaan moninkertaiselle palkalle.Hei ei tää oo niin vaikeeta! Ehkei ketjuna paras, mutta toisaalta tuli mietittyä, minkälaista politiikkaa sitä itse lähtisi ajamaan. Omasta näkökulmastani on hieman surullista, että yksikään puolue ei tunnu olevan sopiva. Kärjistäen joko yrittäjyys ja varsinkin näiden tekemät voitot ovat sellaista, joka pitää estää kaikin keinoin tai sitten veronmaksajien rahoja yritetään lappaa mahdollisimman tehokkaasti suuryritysten taskuun.
Yksittäisenä ja isoimpana asiana olisi eläkejärjestelmään ja varsinkin suuriin eläkkeisiin puuttuminen. Rehellisesti sanottuna en tiedä parasta tapaa siihen, mutta esimerkiksi valtion maksamiin eläkkeisiin yli 5 000e ylittävälle osalle voisi lyödä huoletta vaikkapa 80 % veron. Toki tässä pitäisi myös tehdä poikkeuslaskelmia, eli jos joku oikeasti on maksanut niin paljon eläkemaksuja, että on eläkkeensä ansainnut, niin tällöin leikkausta ei tehtäisi. Epäilen kuitenkin, että kukaan olisi maksanut eläkemaksuja niin paljoa. Yli 3000e eläkkeitä pitäisi myös verottaa selkeästi kovemmin.
Näistä eläkkeistä säästyneitä rahoja pitäisi käyttää koulutukseen. Inkluusio pitäisi ”peruuttaa”, ammattilaisetkin ovat sanoneet, että erityistarpeisille oppilaille on tärkeää, että heidän tarpeensa huomioidaan. Pienluokille pääsy on ollut monille aiemmin todella tärkeää, jotta opiskeluista on tullut mitään, nyt nämä joutuvat olemaan suurissa luokissa, ja monesti omalla tekemisellään pilaavat kaikkien muidenkin opiskelurauhan. Myös ammattikouluille ja lukioille sekä ammattikorkeille ja yliopistoille pitäisi tarjota lisää rahaa, jotta opintojen taso ei laske. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa leikkaukset ovat jo näkyneet opetuksen laadussa, kun opetushenkilökunta joutuu käyttämään aikaansa hurjasti muuhunkin kuin siihen omaan leipätyöhönsä.
Kasvattaisin myös opintotukea opiskelijoiden kohdalla, sillä korkeakoulusta valmistunut opiskelija tuo keskimäärin enemmän verotuloja kuin opiskelematon, jolloin korkeampi opintotuki tulisi maksettua verojen muodossa nopeasti takaisin. Korkeampi opintotuki voitaisiin sitoa esimerkiksi opintopisteiden määrään, jolloin sekin kannustaisi opiskelemaan nopeasti. Lisäksi nostaisin tulorajoja roimasti, jos opiskelija tekee sen 60 opintopistettä vuodessa, joka on ”täysi vauhti”. Mielestäni silloin saisi tienata vaikka 30 000e vuodessa, jos kerran opinnotkin etenevät nopeasti.
Peruskouluissa älypuhelimet pitäisi olla pannassa koko koulupäivän ajan, ilman lupaa opettajalta. Jos tarvitsisi soittaa tai laittaa viestiä jollekulle, siihen pitäisi pyytää opettajalta lupa. Muuten puhelin pysyisi repussa tai laukussa koko päivän ajan (ehkä yhden välitunnin voisi sallia kaikille, jolloin pystyisi lukemaan viestit yms.). Jos puhelin näkyisi käytössä muulloin, takavarikoitaisiin se ja sen saisi takaisin päivän jälkeen. Vastaava on käytössä esimerkiksi Ranskassa.
Poistaisin myös tietokoneet valtaosista oppiaineita ala-asteella (ja ehkä yläasteellakin), sillä näkisin niistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös tutkimuksissa on oltu sitä mieltä, että esimerkiksi käsin kirjoittaminen on monelta osin huomattavasti kehittävämpää kuin tietokoneella kirjoittaminen. Vielä lukiossakin omalla kohdallani olisin oppinut paljon paremmin pelkästään paperilla ja vihkolla, sillä fiksuna nuorena tablettia tuli käytettyä paljon enemmän pelaamiseen ja netin selaamiseen kuin opiskeluun. Saatikka sitten ala-aste- tai yläasteikäisen kohdalla, jolta ei voi odottaa edes sitä vähäistä määrää vastuunottoa kuin lukiolaiselta.
Hyvinvointialueiden määrää pitäisi supistaa, jotta näiden kulut saataisiin pienemmiksi. Lisäksi hankintoihin pitäisi tehdä katto, jotta kolmesta silmälääkäristä ei joutuisi maksamaan satojatuhansia yksityisille terveysyrityksille. Myös tulonsiirto yksityisille terveysyrityksille pitäisi tehdä (kuten kelakorvauksen korotus). Myös yksittäisen ihmisen kohdalla pitäisi miettiä sitä, kuinka paljon on hoitoihin järkevää käyttää rahaa. Onko ihmishenki esimerkiksi miljoonien arvoinen vai ei, etenkin jos ihminen on yli 80-vuotias. Ajattelen asian niin, että jos yli 80-vuotiaaseen käytetään miljoonia, saattaa se pitää tämän elossa pidempään, mutta toisaalta se raha on pois lapsilta ja nuorilta, joka saattaa lyhentää näiden elinikää, esimerkiksi mielenterveyspalveluiden puutteen takia. Mielestäni pitäisi karusti laskea hyötyjä, ja suunnata rahat sinne, mistä saa suurimman hyödyn.
Ajaisin myös lakimuutoksen siihen, että ruokatukkujen (etenkin Keskon ja S-Ryhmän) pitäisi kohdella kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. Tämä saattaisi laskea ruoan hintaa, kun Riston ruokakauppa saisi ostettua samaan hintaan tuotteita kuin S-Market. Muuten en ole isommin valtion hallinnan puolella, mutta kaikki ihmiset tarvitsevat ruokaa päivittäin, joten näkisin ruokapuolen olevan sellainen, johon sääntelyä voisi tehdä. Nythän Kesko ja S-Ryhmä ovat tehneet ihan järkyttävää tulosta, monesti sekä maanviljelijöiden että asiakkaiden kustannuksella. Voisi myös ajatella, että maataloustuet ovat olleet tulonsiirtoa näille yrityksille, koska he ovat kupanneet viljelijöitä niin kovasti.
Korkeatuloisten verotusta pitäisi laskea, Ruotsissa laskettiin yli 65 000e vuodessa tienaavien verotusta viisi prosenttiyksikköä, ja talous kasvoi. Nykyään ei välttämättä ole kannattavaa ottaa vastaan haastavampaa työtehtävää tai tehdä enempää töitä, koska marginaaliveroprosentit ovat niin korkeita, että vastuuseen tai ajankäyttöön nähden käteen jäävän palkan osuus on hyvin pieni. Työn kannattavuutta pitäisi kasvattaa.
Kannustinloukkuja pitäisi vähentää, esimerkiksi Kokoomuksen poistama 300 e automaattivähennys asumistukiin liittyen pitäisi palauttaa, koska se kannusti tekemään edes hieman osa-aikatöitä, nyt osa-aikatöiden tekeminen hankaloitui huomattavasti. Kannustinloukkujen poistamisesta en ikävä kyllä tarkemmin osaa sanoa, mutta uskoisin talouden asiantuntijoilta löytyvän tähän keinoja (jos esimerkiksi kansalaispalkka ei ole toimiva, siitäkin vähän erilaisia näkemyksiä).
Työntekijän palkkaaminen helpommaksi, sekä myös huonosta työntekijästä pitäisi päästä helpommin eroon. Nyt ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yrittäjälle on uskomattoman suuri riski, jonka takia moni jättää työntekijän palkkaamatta. Jos koeajan jälkeen tämä alkaakin saikuttamaan, osoittautuu laiskaksi tms., voi yritys mennä pelkästään sen takia konkurssiin. Lisäksi kulut työntekijästä ovat todella suuret, vaikka työntekijä olisikin hyvä, joka sekin nostaa kynnystä palkata työntekijä. On kuvaavaa, että Suomessa on huomattavasti helpompi päästä eroon 100 työntekijästä kuin yhdestä, joka on esimerkiksi Saksassa päinvastoin. Toki en tarkoita mitään USA:n mallia, jossa työntekijöillä ei ole mitään oikeuksia, mutta toisaalta hyvä työntekijä on todella arvokas yritykselle, eikä sellaisesta haluta luopua, ellei ole ihan pakko, esimerkiksi taloudellisista syistä.
Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa huomattavasti, mutta humanitäärinen maahanmuutto pitäisi ”vetää minimiin”. Tanskan malliin voitaisiin auttaa ihmisiä siellä missä hätä on, ei Suomeen eikä Eurooppaan voida tuoda kuitenkaan kaikkia hädässä olevia, joten pitäisi pyrkiä luomaan heidän kotimaahansa paremmat oltavat. Työperäinen maahanmuutto on lähes kaikille länsimaille elinehto demografisten tekijöiden takia, ja Suomen on jo valmiiksi vaikea kilpailla työntekijöistä korkean verotuksen ja kylmän ilmastonsa takia. Toki täällä positiivisina puolina on puhtaus, turvallisuus ja luonto, joten niiden hyviä puolia pitäisi pyrkiä tuomaan paljon enemmän esille.
Rikosjärjestelmää muuttaisin myös, pienempänä tekijänä, roskaamisesta pitäisi ruveta sakottamaan. Tästä ei olisi kenellekään haittaa, mutta yleinen viihtyvyys paranisi. Alkuun voisi palkata isoimpiin kaupunkeihin muutamia poliiseja pelkästään sakottamaan roskaamisesta, kun ihmiset oppisivat, että on riski saada sakko, vähenisi roskaaminen varmasti. Ja kun roskaaminen vähenisi, tulisi siitä todennäköisesti myös sosiaalisesti paheksuttavaa.
Muihin kohdistuviin rikoksiin kuten väkivaltarikokset, raiskaukset yms. pitäisi tulla kaksivaiheinen asteikko. Ensimmäisellä kerralla pääsisit vielä nykyisen kaltaisiin oloihin vankiloihin, voisi olla ensikertalaisvähennys ja hyvästä käytöksestä pääsisi ulos. Yksi ”hölmöily” voidaan ehkä katsoa sillä tasolla sormien läpi, ja antaa vielä toinen mahdollisuus. Jos esimerkiksi tappaisit uudestaan, pitäisi tuomioiden olla selkeästi kovempia, ilman mitään aikaisempaa ulospääsymahdollisuutta. Mielestäni tällaiset ihmiset eivät kuulu yhteiskuntaan. Ja myös rahasyistä tällaisten ihmisten oltavat pitäisivät olla heikommat vankiloissa. Tietysti inhimilliset, mutta varmasti pystyisi säästämään huomattavia määriä rahaa, jos olot olisivat hieman vähemmän mukavat.
Rinnastaisin myös puhelimen käytön ajaessa rattijuopumukseen, monesti puhelin saattaa häiritä jopa vielä enemmän. Puhelimeen voi puhua kaiuttimen tai handsfreen tai auton kaiuttimien kautta, ja varsinkin kun puhelin korvalla ajaminen ei ole läheskään se pahin. Paljon pahempi on tekstaaminen, jossa ruutua joutuu kurkkimaan jatkuvasti. Mielestäni liikenteessä ei ole syytä katsoa puhelinta, tai jos jotain niin tärkeää on, niin sitten ajaa tien sivuun ja pysähtyy. Puhelimen käytöstä ajaessa voisi mielestäni ottaa kortin suoraan pois, varsinkin taajama-alueilla. Toki tähän vaikuttaa se, että tuttuni polvi tuhoutui lopullisesti, kun jäi suojatiellä kuljettajan alle, joka katsoi puhelintaan.
Myös rattijuopumuksista pitäisi saada kovemmat tuomiot, jolloin se voisi toimia pelotteena paremmin. Esimerkiksi auto menetettäisiin valtiolle (jos olisi oma auto), jos kyseessä olisi jonkun toinen auto, ensimmäisestä kerrasta varoitus ja toisesta roimat sakot, tai vastaavaa. On vain käsittämättömän itsekeskeistä lähteä ajamaan humalassa ja vaarantaa muiden terveys. Muutenkin näen alkoholin melkein vain pahentavana asiana tuomioissa, jos tiedät, ettet hallitse itseäsi humalassa, pitäisi jättää juomatta. Jos juot, olet tehnyt sen tietoisesti ja korottanut riskiä tehdä typeryyksiä.
Lisäksi someihin pitäisi saada ikärajat, joita oikeasti valvottaisiin. Esimerkiksi Koreassa monet tilit ovat henkilötunnuksen takana, eli ilman henkilötunnusta ei pysty tekemään tilejä. Samaa en haluaisi tänne, mutta mielestäni someista on lapsen kehitykselle vain haittaa. Lisäksi ongelma on se, että jos joku haluaisi kasvattaa lapsensa ilman someja, jää tämä helposti ulkopuoliseksi, jos kaikilla muilla kavereilla on IG:t ja TikTokit jne. Ei ole sattumaa, että näitä sovelluksia kehittävät henkilöt monesti kieltävät niiden käytön lapsiltaan, koska tietävät kuinka turmelevia ne ovat. Ja kyllähän sen aikuisenakin on huomannut, kuinka paljon turhaa aikaa esimerkiksi IG:n reelseihin saa upotettua, ja ne ainoastaan tuhoavat keskittymiskyvyn viimeisetkin rippeet.
Myös liikkumiseen pitäisi kannustaa ja sitä pitäisi tukea, etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Toki sekin veisi rahaa, mutta toisaalta saattaisi hyvinkin maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa, vähentyneiden sairaslomien (fyysiset ja psyykkiset) tai jopa täystyökyvyttömyyksien laskussa. Ala-asteella itse tuli tykättyä todella paljon liikuntakerhoista päivien jälkeen, joissa pelattiin erilaisia pelejä, ja testattiin ja pelattiin ihan uusiakin lajeja, ilman kilpailullisuutta.
Näihin lisäisin vielä sen, että lääkärien byrokratiaa pitäisi pienentää, ja niiden töistä osan voisi siirtää esimerkiksi sairaanhoitajille, jolloin kallista lääkärin työaikaa ei menisi hukkaan. Toki tämä lisäisi työvoiman tarvetta, joka tarkoittaisi lyhyellä aikavälillä lisää kustannuksia, mutta toisaalta kustannus potilasta kohden laskisi selkeästi.
Laskepa uudelleen homma, jos ajattelet että osa muista saattaa tehdä helpostikin 10-20 vuotta pidemmän työuran, joten kyllä silläkin verokannalla katetaan melko paljon iloa monellekin ikiopiskelijalle, joten täytyy kyllä tarkasti miettiä sitäkin, että kuinka monta koulutusta se yhteiskunta makselee, vaikka eittämättä opiskelu on hyvästä. Aina se ei kuitenkaan sada sekään sen yhteiskunnan laariin siinä suhteessa mitä toivottaisiin.
Lisäksi moni niistä opiskeluiden jälkeen "onnistuneista" on juurikin porukkaa, joka harrastaa erilaisia verojärjestelyitä, niin sekin pitää huomioida.