Kuvastaa jatkumoa, että asia on ollut vasemmiston ja oikeiston yhteinen. Pois lukien Vasemmistoliitto, joka toki vastusti ja propsit siitä heille. Käsittämätön päätös.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
McDavidin työskentely paineen alla teki vaikutuksen kapteeni Sidney Crosbyyn – "Jos joku voi samaistua siihen, niin minä"Lue lisää »
-
Analyytikon aamukahvit: Yhdysvallat ja Kanada pelasivat puolustusvalmius edellä läpi ottelun – McDavid käytti toisen supertähden nukahduksen hyväksiLue lisää »
-
Connor McDavid ratkaisi 4 Nations Face-Offin mestaruuden Kanadalle jatkoerässäLue lisää »
-
Poliittiset jännitteet vellovat 4 Nations -finaalin ympärillä – Trump kertoi Yhdysvaltain joukkueelle golf-tarinoitaLue lisää »
-
Kanadan päävalmentaja Jon Cooper iloitsee huomiosta: "Ihmiset puhuvat lajistamme värikynin"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: KooKoo nitisti Sportin − Leppänen nousi sivuamaan ennätystä, Andersson loukkaantui paluuottelussaanLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 710 155
- 19 301
Todella käsittämätön päätös. Jonha aiheuttamia ongelmia hallitukset jotenkin koittaa suitsia.
Voi olla. Täysin varmoja johtavat talousasiantuntijat eivät tästä vielä ole ainakaan Suomessa. Danske Bank ennustaa arviossaan että ohjauskorot olisivat ensivuoden lopussa noin 3% tienoilla. Nordean pääanalyytikko Gerichkään ei usko huimaan korkomuutokseen. Gerich ei myöskään pidä vielä selvänä, että inflaatio laskee 2%, takaiskuja voi tulla.
Rahamarkkinoilla ennustetaan Euroopan keskuspankin laskevan ohjauskorkonsa 2,5 prosenttiin ensi vuonna. Koronlaskut myös alkaisivat ennakoitua aiemmin jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo, että 2,5 prosentin ohjauskorko kuulostaa isolta muutokselta aiempiin odotuksiin nähden. Nyt EKP:n ohjauskorko on neljän prosentin tasolla.
– On se täysin mahdollista, mutta itse en odottaisi että Euroopan keskuspankki aivan näin paljon laskisi korkoa. Mutta näyttää aika itsestään selvältä, että ensi vuonna jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla tullaan laskemaan ohjauskorkoa.
Danske Bankin arvion mukaan ensi vuoden loppuun mennessä ohjauskorot olisivat laskeneet lähelle kolmea prosenttia. Keskuspankki jatkaisi korkojen laskemista seuraavana vuonna.
Myöskään Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ei usko Euroopan keskuspankin suureen ja nopeaan korkomuutokseen. Tilanne muuttuu, jos keskuspankki arvioi Euroopan talouskasvun tarvitsevan lisävauhtia.
– Jos keskuspankki kokee, että pitääkin lähteä elvyttämään taloutta nopeasti ja huoli ei olekaan enää korkea inflaatio vaan liian matala inflaatio. Tämä ei ole todennäköisin skenaario mutta se ei ole mahdoton.
Von Gerichin mukaan ei ole vielä mitenkään selvää, että inflaatio laskee tavoiteltuun kahteen prosenttiin. Takaiskujakin voi tulla.
Markkinoilla povataan EKP:lta rajua korkokäännettä – suomalaisekonomistit ovat maltillisempia
Rahamarkkinoilla on alettu ennakoida, että EKP laskisi ohjauskorkoa ensi vuonna jopa 2,5 prosenttiin. Suomessa ekonomistit arvioivat, että korot kyllä laskevat mutta hitaammin.
yle.fi
Kataisen hallituksen aikana Fortum myi verkkoliiketoiminnan Carunalle, hyvä olisi olla edes perusasiat hallussa. Toki valtio Fortumin pääomistajana olisi voinut (olisi pitänyt) kauppa estää, ja edelleen, valtiohan ei tästä kaupasta kostunut käytännössä mitään, päinvastoin, kun Fortum tunaroi rahat Venäjälle ja Uniperiin nähyin seurauksin, osakekurssi syväkyykkäsi reippaasti.
Kun ei ihan 24/7 huvita seurata syväanalyyseja päätöksenteossa, niin onko tässä pitkällä kantamalla jokin myönteinen ketunhäntä kainalossa, vai vaan ihan ajattelematon ja juosten kustu päätös tavoitteisiin nähden?
Keppiä ja keppijumppaa. Niistä on liikkujat tehty.
Metsätyöt ja lumen luonti. Edellinen käy kyllä selän päälle. No, sitä voi korjata tuolla keppijumpalla.
SDP leikkaisi teollisuuden sähköistämisen tuesta 150 miljoonaa. Moni asiantuntijakin pitää vähän huonoina tälläisiä säilyttäviä tukia. Toivottavasti tämä olisi yksi mahdollinen säästökohde. Suomen Yrittäjien ekonomistikin pitää huonoina tälläisiä.
Yksi suurimpia säästökohteita on teollisuuden sähköistämisen tuki, josta sosiaalidemokraatit nipistäisivät 150 miljoonaa euroa. Se on SDP:n mielestä suurelta osaltaan säilyttävä tuki, joka on sähkömarkkinoiden uudessa tilanteessa kallis ja tarpeeton.
yle.fi
Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.
Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.
– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.
yle.fi
Yksi suurimpia säästökohteita on teollisuuden sähköistämisen tuki, josta sosiaalidemokraatit nipistäisivät 150 miljoonaa euroa. Se on SDP:n mielestä suurelta osaltaan säilyttävä tuki, joka on sähkömarkkinoiden uudessa tilanteessa kallis ja tarpeeton.
SDP leikkaisi valtion menoja ensi vuonna lähes miljardilla eurolla ja peruisi suurituloisten verokevennyksiä
SDP:n eduskuntaryhmä on julkistanut vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden budjetiksi. SDP ottaisi ensi vuonna velkaa 430 miljoonaa euroa vähemmän kuin Orpon hallitus.
yle.fi
Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.
Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.
– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.
Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta
Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.
yle.fi
”SDP:n tiukentunut talouslinja ei Lindtmanin mukaan johdu puheenjohtajan vaihdoksesta vaan taustalla on talouden heikentynyt tilanne.”SDP leikkaisi teollisuuden sähköistämisen tuesta 150 miljoonaa. Moni asiantuntijakin pitää vähän huonoina tälläisiä säilyttäviä tukia. Toivottavasti tämä olisi yksi mahdollinen säästökohde. Suomen Yrittäjien ekonomistikin pitää huonoina tälläisiä.
Yksi suurimpia säästökohteita on teollisuuden sähköistämisen tuki, josta sosiaalidemokraatit nipistäisivät 150 miljoonaa euroa. Se on SDP:n mielestä suurelta osaltaan säilyttävä tuki, joka on sähkömarkkinoiden uudessa tilanteessa kallis ja tarpeeton.
SDP leikkaisi valtion menoja ensi vuonna lähes miljardilla eurolla ja peruisi suurituloisten verokevennyksiä
SDP:n eduskuntaryhmä on julkistanut vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden budjetiksi. SDP ottaisi ensi vuonna velkaa 430 miljoonaa euroa vähemmän kuin Orpon hallitus.
Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.
Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.
– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.
Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta
Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.
Juu u juu u. Ei siinä. Hyvä jos demareissakin ymmärretään tilanne. Jos Lindtman olisi ollut pj vaaleissa, niin voisi olla sinipuna nyt vallassa. Järkevämpi tämä vaihtoehtobudjetti kuin demareiden vaaliohjelma.
Onhan se perseestä, että hallituksesta toiseen noihin yritystukiin ei kosketa. Vielä jännempää, että Suomen Yrittäjät puuttuisi yritystukiin. Mikä siis mättää?
Sinipuna olisi varmasti ollut paras. Kokoomus ja SDP olisivat vaan molemmat joutuneet joustamaan kynnyskysymyksistään jonkun verran.
Kysymyshän on ennen kaikkea siitä, että Suomi on pohjimmiltaan korporatistinen valtio, jossa asiat sovitaan pääsääntöisesti ”kolmikantana” ja vaaleilla valittujen edustajien lisäksi lähes yhtä suurta poliittista valtaa käyttävät suuryritykset (EK) sekä AY-liike.
Suomen Yrittäjien, eli yrityskentän pienten ja keskisuurten sektorin, intressit poikkeavat merkittävästi suuryritysten intresseistä ja tarpeista.
Se, että Suomessa varsinaisia yritystukia on ihan häviävän pieni summa.
Suomessa yritystuiksi mielletään erilaisia avustuksia. Jopa se, että haja-asutusalueelle annetaan ilmaista vuokramaata tuotantolaitokselle saatetaan laskea yritystueksi ja jos mahdollisesti jopa ympäristölle haitalliseksi. Valtaosa Suomen "yritystuista" on verohelpotuksia. Eli ei varsinaisesti annettavaa rahaa, vaan yritys maksaa vain vähän vähemmän veroja tietyistä kuluista. Nämä yritykset taas monesti ovat keksisessä asemassa joko omavaraisuuden tai viennin suhteen.
Eli, hallituksien on äärimmäisen hankala koskea yritystukiin, koska mitään varsinaista konkreettista yritystukea jota valtio yrityksille maksaisi ei oikeastaan ole olemassa Suomen taloudessa. Samalla näiden leikkureiden hyöty voisi olla aika kyseenalainen meidän omavaraisuudelle ja/tai viennille. Toisaalta sitten taas nämä "ympäristölle haitalliset yritystuet" ovat sosialistista aatetta hykerteleviä ilmaisuja ja tästä syystä vasemmistopuolueet esimerkiksi Vihreät tätä tykkäävätkin viljellä. Toki hyvä muistaa, ettei tästä ole kun hetki kun Vihreät olivat itse hallitusvastuussa, ja päättivät olla koskematta näihin "tukiin".
Aika paljon esittävät asiantuntijat vaihtoehtoja, mistä voisi karsia. Sanavalinta voinut olla minulla väärä. Asiantuntijat siis puhuvat suorista yrityistuista ja lukuisista verotuista.
Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta
Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.
yle.fi
Jep, ja Pekka Haavisto oli se ministeri jolla oli vastuu näistä Caruna-kaupoista. Tyypillistä housuunkusemispolitiikkaa. Ei ajatella sen pidemmälle, kuin koetetaan saada juuri senhetkiset numerot näyttämään vähän paremmilta, tulevaisuuden tuloista viis. Tällainen politiikka on Kokoomukselle myös tyypillistä.
Minkähän takia sitä tosiaan tupataan lykkäämään Sipilän hallituksen syyksi?
Jos Suomi olisi itse pitänyt sähköverkot ja kerännyt tulot sekä verot kotimaahan, niin valtion velka voisi varmasti paljon paremmin.
SDP:n vaaliohjelmahan oli lähinnä se, että "sinimusta hallitus tulee ja kurjistaa teitä", sekä "rahaa on". SDP:llä ei ollut omaa ohjelmaa käytännössä lainkaan, keskityttiin vaan haukkumaan vastustajia.
Sitä omaa ohjelmaa olisi varmaan kannattanut ottaa esiin ennen vaaleja, jos sellainen oli oikeasti olemassa. Mutta kun ottaa huomioon Marinin politiikan perustuvan nimenomaa vastustajien haukkumiseen, niin sinänsä ei yllätä. SDP:lle tietenkin huonompi homma.
Viimeksi muokattu:
Niin, Kataisen ja Vapaavuoren avustuksella.
Ei unohdeta valtiovarainministeri Urpilaista.
Ihan samaa settiä tämä uusi SDP Lindtmanin johdolla on, haukutaan (tietysti) nykyinen hallitus, korotetaan veroja miljardilla ja suditaan siitä vain puolet uusiin menoihin. Otetaan velkaa vain 11,1 miljardia ja se on osoitus siitä, miten talous saadaan kuntoon leikkaamatta keneltäkään mitään.
Carunaa ei, mutta paljon muuta, mm. Neste.
Sipilä sanoi panevansa ”taseen töihin” kansallisomaisuudella – Neste ja Patria myyntiin, vertailussa potti jäi pieneksi
Miten Juha Sipilä onnistui omistajaohjauksessa? Paljonko omaisuutta valtio pisti lihoiksi viime hallituskaudella?
www.is.fi
Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin
Tarkoittiko Juha Sipilän ”tase töihin” oikeasti Nesteellä budjetin paikkaamista ja säätiömiljoonia?
www.is.fi
Niitä oli yli 2,4 miljardia euroa (reilut 1,7 miljardia 2017). Nesteen osuus on huomattava. Valtio sai viidestä prosentista Nesteen osakkeita 861 miljoonaa euroa myytyään potin kesäkuussa 2018. Ilman Nestettä alijäämä olisi siis paisunut yli kahteen miljardiin."
/img-s3.ilcdn.fi/634585f123ef799b73859516a9817a0960e6c501395b2751629e2f4f4728ccf0.jpg)
Näkökulma: Juha Sipilän hallituksen aikana tehdyistä Neste-kaupoista on koitunut lähes miljardin euron laskennallinen tappio veronmaksajille
Onko valtio-omistajan menettely ollut viisasta ja oikein ajoitettua? kysyy Iltalehden Mika Koskinen.
www.iltalehti.fi
Ei mennyt ihan putkeen, mutta näin saatiin bluffi velkasuhteen laskusta uppoamaan ainakin tyhmempään kansanosaan.
Carunaa ei, mutta paljon muuta, mm. Neste.
"Keskustan Juha Sipilän hallituskaudella valtio-omisteisten yhtiöiden osakkeita myytiin yhteensä 3,2 miljardin euron arvosta."Sipilä sanoi panevansa ”taseen töihin” kansallisomaisuudella – Neste ja Patria myyntiin, vertailussa potti jäi pieneksi
Miten Juha Sipilä onnistui omistajaohjauksessa? Paljonko omaisuutta valtio pisti lihoiksi viime hallituskaudella?
"Sipilä otti kunniaa julkisen talouden tervehdyttämisestä. Keskellä vahvinta talouskasvua viimeinen budjetti 2018 jäi silti yhä alijäämäiseksi, maaliskuussa valmistuneen tilinpäätöksen mukaan 1,3 miljardia euroa. Luku voisi olla rumempikin, sillä budjetti sisälsi vuoteen 2017 verrattuna huomattavan paljon tuloja osingoista ja osakkeiden myyntituloista.Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin
Tarkoittiko Juha Sipilän ”tase töihin” oikeasti Nesteellä budjetin paikkaamista ja säätiömiljoonia?
Niitä oli yli 2,4 miljardia euroa (reilut 1,7 miljardia 2017). Nesteen osuus on huomattava. Valtio sai viidestä prosentista Nesteen osakkeita 861 miljoonaa euroa myytyään potin kesäkuussa 2018. Ilman Nestettä alijäämä olisi siis paisunut yli kahteen miljardiin."
Näkökulma: Juha Sipilän hallituksen aikana tehdyistä Neste-kaupoista on koitunut lähes miljardin euron laskennallinen tappio veronmaksajille
Onko valtio-omistajan menettely ollut viisasta ja oikein ajoitettua? kysyy Iltalehden Mika Koskinen.
Ei mennyt ihan putkeen, mutta näin saatiin bluffi velkasuhteen laskusta uppoamaan ainakin tyhmempään kansanosaan.
Olisi nuokin Nesteen osakkeet tuottaneet aika paljon verrattuna lainan hintaan. Hyvvää pisnestä on tehty.
En ymmärrä miten voi Orpon hallitus olla noin pihalla työmarkkinoista ja johtamisesta. Aivan kuten Sipilän hallitus, sanellaan työmarkkinauudistukset ja itketään että AY liike vastustaa ja yhyhy. Tottakai se vastustaa, se on niiden tehtävä.
Kyse on pohjimmiltaan muutosjohtamisesta. Sanelemalla ei muutos toteudu vaan ne, joita muutokset koskee pitää edes etäisesti kuvitella tulleensa kuulluksi. Tottakai ilman tätä tunnetta asioita vastustetaan. Aivan kuten EK ja yrittäjät vastustaisivat muutosta toiseen suuntaan mitä nyt tehdään.
Orpon hallitukselta puuttuu johtajuus. Sanellaan ja kitistään ja kysymyksiin vastataan kettuilemalla. Se ei ole tapa, jolla saadaan pysyvää muutosta aikaan. Seuraava hallitus tulee kumoamaan sanellut päätökset, kuten kävi Sipilän hallituksen muutoksille.
Oikea tapa saada muutosta aikaan on aidosti keskustella ja kuunnella eri osapuolia. Kaikkien tulee ymmärtä tilanne ja osallistua yhdessä muutoksen tekemiseen. Ikävä kyllä tämä ei Perussuomalaisilta tule koskaan onnistumaan vaan hajoilevat jo maakunnissa kuten esim. Aamulehti tänään kertoo. Oman edun tavoittelu ja yhteisen edun unohtaminen sekä eripura leimaa Orpon hallitusta. Kriisitä kriisiin mennään ja muutoksia tehdään, mutta ei pysyvää muutosta.
Suomen etu olisi, että SDP ja Kokoomus löytäisivät yhteistä säveltä ja pidemmällä aikavälillä tehdään julkisen talouden tasapainotusta. Säästöjä pitää tehdä, mutta ikävä kyllä säästöissäkin tulee äkkiä lattia vastaan. Sen tähden pitää saada Suomi kasvu-uralle ja veropohja pitää olla riittävä. Suomessahan itse asiassa esim. julkisen sektorin työpaikkoja on paljon ihailtuja muita pohjoismaita vähemmän ja sotemenot on moneen muuhun Euroopan maahan nähden alhaiset. Eli tehostettu on, vienti ei vedä ja tekeminen on tehotonta. Tähän ei säästäminen tuo muutosta.
Kyllä noille demokraattisesti valituille johtajille olisi hyvä asettaa jonkinlainen osaamisvaatimus tai ainakin kunnon koulutus tehtävään, ennenkuin alkavat asioita sotkemaan.
Kyse on pohjimmiltaan muutosjohtamisesta. Sanelemalla ei muutos toteudu vaan ne, joita muutokset koskee pitää edes etäisesti kuvitella tulleensa kuulluksi. Tottakai ilman tätä tunnetta asioita vastustetaan. Aivan kuten EK ja yrittäjät vastustaisivat muutosta toiseen suuntaan mitä nyt tehdään.
Orpon hallitukselta puuttuu johtajuus. Sanellaan ja kitistään ja kysymyksiin vastataan kettuilemalla. Se ei ole tapa, jolla saadaan pysyvää muutosta aikaan. Seuraava hallitus tulee kumoamaan sanellut päätökset, kuten kävi Sipilän hallituksen muutoksille.
Oikea tapa saada muutosta aikaan on aidosti keskustella ja kuunnella eri osapuolia. Kaikkien tulee ymmärtä tilanne ja osallistua yhdessä muutoksen tekemiseen. Ikävä kyllä tämä ei Perussuomalaisilta tule koskaan onnistumaan vaan hajoilevat jo maakunnissa kuten esim. Aamulehti tänään kertoo. Oman edun tavoittelu ja yhteisen edun unohtaminen sekä eripura leimaa Orpon hallitusta. Kriisitä kriisiin mennään ja muutoksia tehdään, mutta ei pysyvää muutosta.
Suomen etu olisi, että SDP ja Kokoomus löytäisivät yhteistä säveltä ja pidemmällä aikavälillä tehdään julkisen talouden tasapainotusta. Säästöjä pitää tehdä, mutta ikävä kyllä säästöissäkin tulee äkkiä lattia vastaan. Sen tähden pitää saada Suomi kasvu-uralle ja veropohja pitää olla riittävä. Suomessahan itse asiassa esim. julkisen sektorin työpaikkoja on paljon ihailtuja muita pohjoismaita vähemmän ja sotemenot on moneen muuhun Euroopan maahan nähden alhaiset. Eli tehostettu on, vienti ei vedä ja tekeminen on tehotonta. Tähän ei säästäminen tuo muutosta.
Kyllä noille demokraattisesti valituille johtajille olisi hyvä asettaa jonkinlainen osaamisvaatimus tai ainakin kunnon koulutus tehtävään, ennenkuin alkavat asioita sotkemaan.
Kuten erku tuossa mainitsikin, jatkossa ei ole enää TE-toimistoja, vaan lähes kaikki niiden tehtävät (myös sisäinen hallinto) siirtyy "kuntien" vastuulle. Lainausmerkit, koska asiaa on markkinoitu vastuun siirtymisellä kunnille, jotka väitetysti tuntevat oman alueensa paremmin kuin valtiolliset TE-toimistot. Totuus on kuitenkin, että vain muutama kunta tai kaupunki tulee hoitamaan työvoima- ja elinkeinopalvelut itsenäisesti (mm. Helsinki ja Vantaa). Suurin osa kunnista muodostaa yhteistyössä monen kunnan alueella toimivan "työllisyysalueen", joka ottaa hoitaakseen entiset TE-toimistojen tehtävät.
Vielä vuosi sitten näytti siltä, että alueita tulee selvästi vähemmän. TEM painosti hyvin vahvasti kuntia muodostamaan isoja alueita, ja toiveissa oli, että moni nykyinen TE-toimisto olisi sellaisenaan muuttunut kuntien hallinnoimaksi työllisyysalueeksi (esim. Pirkanmaan TE-toimisto --> Pirkanmaan työllisyysalue).
Käytännössä jossain vaiheessa suunnittelua alkoi tapahtua irtiottoja, ja alueiden määrä alkoi kasvaa. Esim. Pirkanmaalla Sastamalan johdolla Länsi-Pirkanmaa halusi irtautua koko Pirkanmaan laajuisesta alueesta, koska piti sitä liian Tampere-vetoisena, ja näin myös tapahtui. Myös Valkeakosken seudulla oli samanlaisia haluja, mutta viimeisimmän tiedon mukaan sen hakemus oman työllisyydenhoitoalueen muodostamiseksi on hylätty liian pienenä. Jyväskylä taas haluaisi hoitaa asiat yksin, mutta Muurame on liian pieni omaksi alueekseen, ja sitä yritetään nyt paikkonaittaa (työllisyysasioissa) vastentahtoisen Jyväskylän kanssa. Uudellamaalla Myrskylä ei ole ottanut mitään kantaa koko asiaan. Se odottaa, että Valtioneuvosto osoittaa sille jonkun alueen, joka joutuu ottamaan hoitaakseen myrskyläläisten asiat...
En ole kunnallisen itsehallinnon yksityiskohtien asiantuntija, mutta kyllä tuo vähän sekavalta vaikuttaa. Enkä ihmettelisi, jos näistä pakkonaittamisista (virallisesti puhutaan "perälautamenettelystä", jossa Valtioneuvosto päättää diktaattorin valtuuksin, jos vapaaehtoista sopua ei synny) tulisi suurempikin sotku.
Kun kerran uudistuksella tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta sillä, että kunnat tuntevat alueensa paremmin, niin voi kysyä, mikä todellisuudessa muuttuu jos samat työntekijät, samoilla resursseilla, samalla lainsäädännöllä siirtyvät palvelemaan samoja asiakkaita niin, että vain ylin määräysvalta siirtyy valtiolta kuntien muodostamalle työllisyysalueelle ja niille, ketkä siellä asioista päättävät?
Aika moni työllisyysalue (mm. Länsi-Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa) on suoraan sanonut lisäävänsä paikallispalveluiden määrää. Eli toisin sanoa lisäävänsä palvelupisteitä nykyiseen verrattuna. Sama tulee tapahtumaan myös Uudellamaalla, jonne on suunnitteilla yhdeksän työllisyysaluetta nykyisen yhden Uudenmaan TE-toimiston sijaan. Osa alueista (esim. Hanko-Raasepori, Kerava-Sipoo) on sellaisia, joissa ei ole tällä hetkellä yhtään TE-toimiston toimipaikkaa. Tiedän, että Uudellamaalla toteutettiin vuosina 2007-2013 raju säästöohjelma, jossa pieniä toimipaikkoja suljettiin kulujen karsimiseksi. Jokainen ymmärtää, mitä tarkoittaa, jos uudistusten myötä pienten paikallisten toimipaikkojen määrää lähtee voimakkaaseen kasvuun...
Jo Sipilän hallituksen aikana aloitettiin "työllisyyden kuntakokeilut". Niissä osa TE-toimiston tehtävistä siirrettiin halukkaiden kokeilukuntien vastuulle. Kokeilut jatkuvat edelleen, ja niistä on jo saatu arviointeja: Hesari uutisoi pari vuotta sitten, että "tulokset ovat kaoottiset - etenkin suurissa kaupungeissa." Valtioneuvoston oman tutkimus kertoi neutraalimmin, että "Kuntatason tilastollisten analyysien perusteella työllisyyden kuntakokeilulla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia työvoimapalveluiden tarjontaan, työttömyyteen tai sen rakenteeseen."
TE-palvelu-uudistuksen ainoa selvä konkreettinen muutos on, että paikallisten toimipaikkojen määrä tulee kasvamaan. Samalla resursseja ei tule yhtään lisää. On mahdoton yhtälö edes ylläpitää nykyistä palvelutasoa, puhumattakaan kehittämisestä, jos samaan aikaan joudutaan laittamaan entistä suurempi osa rahoista lisääntyvien palvelupisteiden avaamiseen. Siksi ennustan, että uudistuksen seurauksena:
- ruuhkat asiakaspalvelussa kasvavat
- tarjolla olevien ostopalveluiden (esim. koulutukset) määrä vähenee
- työllisyysalueet tulevat valittamaan valtiolle saavansa liian vähän rahaa
Eli "onnea Petteri Orpo", kun jopa hallituspuolueiden johtamat kunnat tulevat valitustensa keran valtioneuvoston puheille vaatimaan lisää, kun kulut kasvavat, ja palveluvalikoima supistuu. Toki fyysisten palvelupisteiden määrä kasvaa - mutta onko sille nykypäivänä edes mitään tarvetta? Onko se oikeaa rahankäyttöä? Sitäkö hallitus haluaa edistää?
Jos rahan käyttöä ja palvelutasoa ajatellaan, koko uudistus kannattaisi perua. Voi toki olla, että pyörän pysäyttäminen on tässä vaiheessa jo vaikeaa. Toiseksi paras vaihtoehto olisi lisätä keskitettyjen ja valtiolle jäävien palveluiden määrää merkittävästi - siihen pitäsi kuulua kaikkein kalliimpia ja vaikeimmin organisoitavia palveluita. Mutta koska niissä liikkuu eniten rahaa, pelkään että juuri siksi kunnat niitä himoitsevat - pääsevät esim. ostamaan koulutuspalveluita kuntayhtymän omalta oppilaitokselta. "Keravan keppijumppa" on pientä, kun työttömille lähdetään hankkimaan palveluita miljoonilla...
Hangon keksi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Mielestäni se on ainakin ollut Kokoomukselle ideologinen kysymys, että työttömän pitää hoitaa asiansa fyysisesti työvoimatoimistossa eikä verkossa. Ajatuksena se että sillä voitaisiin tarkkailla onko hän aidosti työmarkkinoiden käytössä. Tosin tietoni on noin kymmenen vuoden takaa, joten en tiedä ajatteleeko Kokoomus enää näin.
SY on enemmän pienemmän asialla ja taas Kokoomus tunnetusti isojen firmojen asialla. 15 vuoden aikana on kolmas okeiston johtama hallitus vallalla ja pienyrittäjien tukeminen on lähinnä paskanjauhantaa...
Otan nyt esimerkiksi tilanteen, joka Suomessa on ollut vallalla jo pitkään. Pienet panimot tekevät kilpailuja voittavia tuotteita, mutta valtio pistää myynnissä hanttiin.
Vapaaksi vaan ja markkinatalous sitten näyttää, josko hommat toimivat.
Isompia tuetaan ties millä tuilla ja pienet rimpuilee. Se on ihan turha alkaa pienyrittäjäksi, kun keppiä tulee kun pitäisi antaa porkkanaa.
Edit. Voi toki olla että jotain on tehtykin. Ei vaan ole osunut silmään.
hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
Rahaa riittää järkeviin kohteisiin.
yle.fi
Turkistarhaukselle mahdollisesti lisää rahaa – ministeri Essayah haluaa palauttaa tuen, jonka Marinin hallitus poisti
Turkistarhaajat voisivat mahdollisesti jatkossa saada investointitukea tarhojen bioturvallisuuden parantamiseen. Tuen saamiselle on kuitenkin ehtoja.
yle.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy