Briljantti vertailu. Täydet pisteet oivalluksesta.Köyhyys esim. Etelä-Sudanissa tai Suomessa on kuitenkin hiukan eri asia eli kyse on suhteellisesta köyhyydestä.
Briljantti vertailu. Täydet pisteet oivalluksesta.Köyhyys esim. Etelä-Sudanissa tai Suomessa on kuitenkin hiukan eri asia eli kyse on suhteellisesta köyhyydestä.
Briljantti vertailu. Täydet pisteet oivalluksesta.
No höh. Sitten pitää vain neuvotella vuokranantajan kanssa uudestaan siitä vuokrasta. Kyllä ne tietenkin tulevat vastaan, paljonkin. Täältä luin.Ihan mielenkiintoinen tuo tuleva asumistukiuudistus. En nyt itse tuohon ainakaan suuremmin muutoksia enää oleta tulevan. Saa nähdä, millaista säpinää tuo aiheuttaa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoille. Varmaan jossain määrin tulee aiheuttamaan (myös vuokrien) maksuongelmia. Hesarin mukaan pääkaupunkiseudulta löytyy vuokramarkkinoilta se vajaa 900 asuntoa alle asumismenonormin. Tässäkin mukana vielä kimppakämpät, asokämppiä ja muuta sälää.
Asumismenot | Kokoomuksen Laiho arvioi edullisia vuokrakoteja olevan runsaasti – näin paljon niitä todellisuudessa on
Kokoomuksen kansanedustajan Mia Laihon mukaan Etuovi-palvelusta löytyy 10 000 vapaata vuokra-asuntoa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Kelan asumismenonormin alle jääviä asuntoja on oikeasti näissä kaupungeissa merkittävästi vähemmän.www.hs.fi
Onko sulla ollut kokemusta sellaisesta, että aina kun lapsena halusit jotain, sanottiin tyyliin: "Ajattele afrikan lapsia! Ne siellä näkee nälkää ja sä vaan haluat uuden lelun!"Ottamatta poliittista kantaa asiaan, on kuitenkin huomattava, että lapsiperheköyhyys määritellään alle 60% kunkin maan kotitalouksien mediaanitulosta.
Toinen asia tässä on Unicef. Kun nämä kaksi asiaan lyödään jutussa yhteen, saadaan perin järkyttävä kuva köyhyydestä. Köyhyys esim. Etelä-Sudanissa tai Suomessa on kuitenkin hiukan eri asia eli kyse on suhteellisesta köyhyydestä.
No höh. Sitten pitää vain neuvotella vuokranantajan kanssa uudestaan siitä vuokrasta. Kyllä ne tietenkin tulevat vastaan, paljonkin. Täältä luin.
Sarkasmista huolimatta sanon, että kyllä vuokrataso tulee tippumaan, jos sen on pakko. Vuokranantaja pudottaa vuokraa jos vaihtoehto on nolla euroa tulopuolella, eli vuokralaista ei saa ja yhtiövastikkeet juoksee.No höh. Sitten pitää vain neuvotella vuokranantajan kanssa uudestaan siitä vuokrasta. Kyllä ne tietenkin tulevat vastaan, paljonkin. Täältä luin.
Tuota vuokranalennuspakkoa ennen saadaan kuitenkin melko helvetisti maksuhäiriömerkittyjä vuokralaisia ketkä eivät ole pystyneet maksamaan liian korkeaa vuokraa, eivätkä toisaalta ole löytäneet halvempaa kämppää (koska semmoisen etsijöitä kysyntäalueilla on moninkertaisesti tarjontaan nähden eikä esimerkiksi pk-seudulla matalapalkkaisessa mutta pakollisessa työssä olevaa lämmitä tieto että Sulkavalta saisi ostettua rivarinpätkän sillä summalla mitä Helsingissä menee vuodessa vuokraan) tai uskaltautuneet ryhtyä telttaelämää viettämään.Sarkasmista huolimatta sanon, että kyllä vuokrataso tulee tippumaan, jos sen on pakko. Vuokranantaja pudottaa vuokraa jos vaihtoehto on nolla euroa tulopuolella, eli vuokralaista ei saa ja yhtiövastikkeet juoksee.
Niin se markkina toimii, ja pidän mahdollisena että se jolle mustapekka tässä lopulta jää käteen on vuokranantajat, jotka ehkä joutuvat alkaa myymään asuntojaan jos vuokrista saatava kate ei enää riitä velalla ostettua kämppää tekemään bisnesmielessä kannattavaksi. Se taas pudottaa asuntojen hintoja.
Eikä se paljon sitä pienituloista lohduta, että ehkä vuoden päästä vuokrataso on hänen nykyisessä vuokra-asunnossaan laskenut sille tasolle, että hän pystyisi sen maksamaan. Eiköhän valtaosa vuokranantajista ole sitä mieltä, että jos nykyinen ei pysty omien sanojensa mukaan maksamaan vuokraa, niin tilalle löytyy joku, joka pystyy. Koska miksi juuri hänelle jäisi käteen se mustapekka ja juuri hän jäisi ilman maksukykyistä vuokralaista. Ja näin lähtee asunnosta nykyinen vuokralainen, vaikka olisi siihen asti hoitanut omat velvoitteensa moitteetta. Ja kun se kämppä on ollut vuoden tyhjillään, niin vuokranantajakin alkaa miettiä asiaa uudestaan. Tätä odotellessa hän on kuitenkin hävinnyt jo vastikkeet ja mahdollisen lainanlyhennyksen ja korot pitämällä tupaa tyhjillään, ja entinen vuokralainen on joutunut muuttamaan mahdollisesti hyvinkin kauas ja ehkä toivottavasti onnistunut löytämään työtä jostain muuttotappiokunnasta. Ei kait sen niin väliä ole, että verkostot jäivät 300 kilometrin päähän. Pääasia hänellekin on huomata vuoden päästä, että nyt pääsisi vanhaan kämppäänsä sillä hinnalla, minkä olisi pystynyt maksamaan.Tuota vuokranalennuspakkoa ennen saadaan kuitenkin melko helvetisti maksuhäiriömerkittyjä vuokralaisia ketkä eivät ole pystyneet maksamaan liian korkeaa vuokraa, eivätkä toisaalta ole löytäneet halvempaa kämppää (koska semmoisen etsijöitä kysyntäalueilla on moninkertaisesti tarjontaan nähden eikä esimerkiksi pk-seudulla matalapalkkaisessa mutta pakollisessa työssä olevaa lämmitä tieto että Sulkavalta saisi ostettua rivarinpätkän sillä summalla mitä Helsingissä menee vuodessa vuokraan) tai uskaltautuneet ryhtyä telttaelämää viettämään.
Toki siitä olen täysin samaa mieltä että vuokrien hinnat ovat kohonneet tolkuttomiksi, mutta nuohan pohjautuvat toisaalta täysin älyttömiin neliöhintoihin jotka etenkin vanhemmissa kohteissa ovat perustuneet lähinnä siihen kuinka pari vuosikymmentä puhkuttiin kilpaa että laina on ilmaista ja kämppien arvo tuplaantuu vuosikymmenessä ad infinitum. Siis ihan semmoista kuplan tuntua ollut. Korjaustoimista paras ei kuitenkaan välttämättä ole "laastarin irti repäisy nopeasti", kun seurannaisvaikutukset voivat olla ja todennäköisesti tulevat olemaan todella kipeitä ja pitkäkestoisia.
Ensinnäkin, täytyy määritellä, mitä tarkoitetaan tuloerojen kasvamisella. Epäilemättä alimman tulodesiilin tulojen suhdetta, mutta mihin? Ylimpään desiiliin, palkansaajien tulojen keskiarvoon tai kaikkien tulojen keskiarvoon tai ehkä mediaanituloihin? Lisäksi pitää ottaa huomioon ostovoiman muutokset.Kyllä, mutta usein tuo suhteellinen köyhyys tuntuu ottavan eniten kierroksia varakkaissa, joilla se "vielä vähän enemmän" on se tärkein syy hengittää. Harmittahaan se sielläkin jos ei saa enemmän kuin naapurifirman johtaja jne.
Todistettu kai on jo useammassakin tutkimuksessa, että tuloerojen kasvattaminen ei johda parempaan maailmaan, mutta silti sitä aina vaan yritetään, koska se muka on parempi. No ei ole.
Lisäksi tätä kapitalismin huumaa perustellaan alati sillä, että se on vähentänyt köyhyyttä, mutta se mikä sille rajaksi on määritelty on luokkaa naurettava, ja onkin huono peruste sille, että ei haluta mitään korjata siinä. Onkin -kuten viittasitkin- tilalle ajettu se suhteellinen köyhyys, joka saattaa olla jopa vielä pahempi vaihtoehto, koska nyt kuitenkin on rahaa, mutta ei sillä mitään saa, joten melko laiha lohtu sitten loppu viimeksi.
Ongelmana ei ole rikkaiden rikastuminen, ei edes suhteellinen köyhyys (Suomessa) vaan se, että köyhien ostovoima heikkenee. Toisin sanoen, alin tulodesiili kykenee entistä vähemmän ostamaan asioita. En näe perusteita sille, että alimman tulodesiilin ostovoiman pitäisi nousta, koska varsinaisesti tulot ansaitaan työnteolla. Toki on niin, että valtiontalouden säästötavoitteita täytyy miettiä myös korruption ja tuhlaamisen ehkäisyn kautta, samoin, että säästöjä ei kannata tehdä niin, että ne kostautuvat myöhemmin pakollisten sosiaalimenojen kasvulla.
Harvoin keskustelussa tuodaan esiin rahavirtojen seuraamista. En ainakaan pikaisella hakemisella löytänyt tietoa kuinka moni yritys Suomessakin pyörii todellisuudessa valtion rahoilla, ainakin välillisesti. Enkä tarkoita tällä hyvin tienaavia valtion virkahenkilöitä, tai yrityksille maksettavia yritystukia. On totta, että rikkaita verotetaan täällä melko reilusti, mutta kuinka paljon verojen alentaminen vaikuttaisi investointeihin ja näistä syntyviin alihankintaketjuihin?Toisaalta, on työtä ja työtä. Kernaasti jonkun sotejohtajan palkkaa voisi vähentää, koska kyseessä ei ole kansantalouteen tulevaa rahaa, vaan verovaroilla pyöritettyä, pääosin ylläpitävää nk. julkisen sektorin toimintaa. Yritykset ja niissä työskentelevät tuovat kansantalouteen markkinoilta rahaa. Tätä kaipaamme kipeästi. Mikään kansantalous ei voi sulkeutua ja kuvitella, että pärjätään pelkästään kotimaiden kysynnällä, on osallistuttava globaaleihin markkinoihin ja menestyttävä siellä.
Tähän liittyen, voisiko joku muistuttaa minua, milloin Suomessa on edellisen kerran tehty valtion ansiotuloveroon merkittäviä korotuksia? Meillä oli viime vaalikaudella hallitus, jota luonnehdittiin tällä palstalla mm. "tulipunaisiksi sosialisteiksi", mutta muistikuvani mukaan edes hekään eivät tuloveroa nostaneet. Palstakirjoituksissa tätä jatkuvaa verojen korottamista toki esiintyy säännöllisesti, mutta koska siis todellisessa elämässä.Ratkaisuna ei kuitenkaan voi olla "pakotettu hyväntekeväisyys" eli se, että rikkailta viedään entistä enemmän tuloja.
Oliko Ilkka Kivi itse aiemmin jonkin sortin kansallisradikaali, mutta teki täyskäännöksen, vai sekoitanko johonkin toiseen?
On mielestäni ihan suotavaakin, että koomikot ottavat poliitikot hampaisiinsa, mutta Kiven meno on todella ennalta-arvattavaa, ettei se edes naurata.
Ainakin se säännöllisin väliajoin väittää niin Hesarissa ja Ylessä. Mutta siitä ei ole jäänyt jälkeen pienintäkään todistetta. Sen sijaan on jäänyt jonkun Iikka Kiven laatima adressi niiltä ajoilta, ja se on täyttä wokea nykypäivän termeillä: Sinebrychoffin Wild Indian -olut markkinointikieltoon. Joten tuo Kiven tarina on vähintään hyvin kyseenalainen totuusarvoltaan.Oliko Ilkka Kivi itse aiemmin jonkin sortin kansallisradikaali, mutta teki täyskäännöksen, vai sekoitanko johonkin toiseen?
Linkkarissa joskus hämmentää/naurattaa kun jotkut firmat lyövät ylävitosia hyvistä tuloksista true business tyyliin. Sitten kun hieman kaivaa asiaa, niin tulos perustuu about kokonaisvaltaisesti valtion kuppaamiseen tietojärjestelmähankkeissa. Termi kuppaaminen tulee isoja suosivasta hankintajärjestelmästä ja erinäisistä toimittajalukoista. Sen verran Hansel tarjouspyyntöjä tullut kateltua, että kustannustehokas ja tuottava hankinta ei oikein osu samaan sarakkeeseen.Harvoin keskustelussa tuodaan esiin rahavirtojen seuraamista. En ainakaan pikaisella hakemisella löytänyt tietoa kuinka moni yritys Suomessakin pyörii todellisuudessa valtion rahoilla, ainakin välillisesti. Enkä tarkoita tällä hyvin tienaavia valtion virkahenkilöitä, tai yrityksille maksettavia yritystukia. On totta, että rikkaita verotetaan täällä melko reilusti, mutta kuinka paljon verojen alentaminen vaikuttaisi investointeihin ja näistä syntyviin alihankintaketjuihin?
Ehkä tulojen tasan meneminen on tässä nyt hyvä asia.Mitäs nyt taas? Äkkipäätään tuntuu järjettömältä. Ainoaksi kannustimeksi kunnille jää varmaan lahjusten otto, voimaloita rakennettaessa...
No ehkä tuossakin on jokin suuri ajatus takana.
MT:n tiedot: Kuntien valtionosuuksiin valmistellaan muutosta VM:ssä – kunnilta vietäisiin mahdollisuus vaurastua tuulivoimaloiden veroilla
Petteri Orpon (kok.) hallitus pohtii, tulisiko kuntien voimalaverotulot viedä niin kutsuttuun tasausjärjestelmään. Se tietäisi valtionosuusleikkauksia verotuotoista nauttiville kunnille. MT:n haastattelema kuntajohtaja pitää mahdollista esitystä järjettömänä.www.maaseuduntulevaisuus.fi
Läntisten demokratioiden kivijalan, vallanjaon kolmikannan; toimeenpanon-, lainsäädännön- ja tuomiovallan kyseenalaistaminen on aina ollut yksi persujen perusopeista. Itselleni on suuri yllätys ja pettymys että Kokoomus on lähtenyt mukaan saamaan.
Niin. Toisaalta, apulaisoikeuskanslerinkin pitäisi periaatteessa olla neutraali elin ja keskittyä siihen laillisuuden selvittämiseen eikä oman subjektiivisen vihreän ideologiansa ajamiseen. Ja Pöystihän sitten hyväksyi sen, että eipä näyttänyt vastoin perustuslakia olevankaan.Läntisten demokratioiden kivijalan, vallanjaon kolmikannan; toimeenpanon-, lainsäädännön- ja tuomiovallan kyseenalaistaminen on aina ollut yksi persujen perusopeista. Itselleni on suuri yllätys ja pettymys että Kokoomus on lähtenyt mukaan saamaan.
Itäraja | KHO:n presidentiltä poikkeuksellinen kannanotto: Apulaisoikeuskansleriin kohdistuva arvostelu ”äärimmäisen vaarallista”
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemen mukaan poliittiset toimijat kyseenalaistivat oikeusvaltiollisen tasapainon itärajan sulkemisesta koskeneessa keskustelussa.www.hs.fi