Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.
Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.
www.is.fi
Näin se tosiaan menee, eikä muutoksia ole suunnitteilla itse periaatteeseen - joskin maksimikeston lyhentäminen iskee myös tähän kikkailuun.
Ansiosidonnaisen logiikka on erilainen kuin monessa muussa sosiaaliturvan elementissä. Se on hieman kuin vakuutuksessa (joo, tiedän, että se on aika kaukana ihan tavallisesta vakuutuksesta, mutta kuitenkin...). Korvaus maksetaan, jos ehdot täyttyvät (eli on työtön työnhakija lain mukaisella tavalla): Rahaa voi saada vaikka olisi säästöjä, osaketuloja, vuokratuloja, vakuutuskorvauksia, metsätuloja - kunhan ne eivät ole työtuloja. Työtulot maksetaan sovitellun päivärahan mukaan. Samoin sivutoimisen yrittäjän tulot sovitellaan. Olisi aika iso muutos nykyjärjestelmään, jos noihin lähdetään puuttumaan...
Käytännössä enemmistöllä suuria pääomatuloja saavilla lienee jonkinlainen yhtiö tulojen ja menojen järkevään hallintaan, ja tällainen yhtiö katsotaan lähes varmasti päätoimiseksi, vaikka se ei vaatisikaan päivittäistä yrittäjätyötä, ja silloin ansiosidonnaista ei saa.
Työmarkkinatuessa sen sijaan oli aikanaan "tarveharkinta", jonka suurin merkitys oli siinä, että hyvätuloinen puoliso saattoi estää työmarkkinatuen maksun, mutta Kataisen hallitus poisti tarveharkinnan...
Nollatuntisopimuksilla kikkaileminen on mielestäni tässä yhteydessä lähes merkityksetöntä, koska saman vaikutuksen saa hakemalla paikkoja, joita ei saa. Työttömyysturvaa ei siis saa, jos ei ole "työnhakija", ja kai tuossa ajatellaan, että nollatuntisopimuksella osoittaa olevansa "työnhakija", vaikka oikeasti ei halua nollatuntisopimusta enempää. Työkkärillä on kuitenkin aika vähän keinoja testata tosielämän työhalukkuutta - ei siihen nollatuntisopimusta tarvitse "suojaksi"...
Työttömyysturvaa saadakseen nollatuntisopimuksen rinnalla pitää aina "olla valmis vastaanottamaan kokoaikasta työtä", joten se ei kuitenkaan "suojaa" velvoittavilta työtarjouksilta tai koulutustarjouksilta. Helpoin tapa estää tällainen kikkailu, olisi osoittaa johonkin velvoittavaan palveluun, jossa pitää olla läsnä n. klo 9-16 joka päivä (nollatuntisopimus ei sitä estä). Suurin osa niistä työnhakijoista, jotka pystyvät elättämään itsensä jollain muulla tavalla, yleensä katkaisevat työnhakunsa siinä vaiheessa, kun tällainen velvoittava tarjous napsahtaa.
Yksinkertaisin tapa hallitukselle puuttua mainittuun kikkailuun olisi lisätä julkisen sektorin työllistämistukipaikkojen määrärahoja (koska vain julkisen sektorin työllistämistukipaikkoihin voidaan käytännössä määrätä niin, että paikan saaminen on varmaa). Luulen että porvarihallitus ei kuitenkaan ihan helposti lisää "tempputyöllistämistä julkiselle" - vaikka sillä on ihan tietoinen positiivinen oheisvaikutus...
Toinen keino voisi olla, että isot tulot tai varallisuus rinnastettaisiin "omassa työssä työllistymiseen" (mihin jutussa haastateltu TE-toimiston edustaja viittaisikin), vaikka ei olisikaan virallisesti yritystä taustalla. Mutta en usko, että edes kokoomus on valmis sellaiseen uudistukseen, joka iskisi erityisesti hyväosaisiin ansiosidonnaisella oleviin. Eiköhän monella tilapäisesti "between jobs" espoolaisella ekonomilla/insinöörillä ole osaketuloja, pari sijoitusasuntoa, peritty metsätila tms. Heidän etuihinsa koskeminen saattaisi näkyä kannatuksessa. Ja jos taas tulorajat vedettäisiin kovin ylös, ei se koskisi enää juuri ketään...