Lounasedusta voisi luopua asteittain kuten muistakin sisämarkkinoiden yritystuista. Saataisiin työvoima sinne missä sitä tarvitaan.
Orpon hallitus aloitti tilanteessa, jossa sisämarkkinoiden yritystuista ei enää asteittain luovuttu vaan niitä lisättiin. Näin tapahtuu, koska EU:n komissio lievensi valtioiden tukimääritelmiä. Tätä muutosta Suomen kannalta väärään suuntaan vetävät Saksa ja Ranska, jotka ovat jo päättäneet uusista tuista.
Esimerkiksi Thyssenkrupp rakentaa vihreän teräksen tehtaan Saksaan ja saa investointiinsa julkista tukea yli kaksi miljardia euroa. Koko hankkeen arvioitu kustannus on noin kolme miljardia euroa. Uuden Suomen mukaan Saksa on kertonut varaavansa 200 miljardia euroa vihreiden investointien tukemiselle vuosille 2022—2026. Ranska budjetoi vuosittain puolen miljardin veroedun vihreille investoinneille vuoteen 2025 saakka.
Euroopassa, USA:ssa ja muuallakin mennään tällä hetkellä protektionismin suuntaan. Yksikään yritys ei välttämättä lopulta aiesopimuksen jälkeen investoi Suomeen mm. vihreän siirtymään, koska Suomi ei maksa miljardeja valtiontukia. Suomi on tässä kuviossa vain keino kilpailuttaa EU-valtioita toisiaan vastaan ja Suomen hauis ei tietenkään kestä Saksan ja Ranskan sekä monen muunkaan EU-valtion maksamia tukia.
Liittymättä lainkaan lainaamaani tekstiin, suuret valtiontuet ovat se myrkky, joka vie Suomelta investointeja. Vaikka joku toimittaja tai oppositiojohtaja tai tukija nostaisikin esille Suomessa harjoitettavan rasismin.