Todella typerää toimintaa kaikenkaikkiaan. Koulutukseen piti lisätä resursseja ja rahaa aina peruskoulusta yliopistoihin saakka. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ammatitaitoisempaa työvoimaa. Erikoisosaamista kannattaa arvostaa.
On leikkaustalkoiden ainainen ongelma, että niistä saa apua lyhyelle aikavälille, mutta ei pitkälle. Suomelta kuluu turhaan rahaa syrjäytyviin ja mieleltään oireileviin nuoriin. Sen sijaan että he olisivat tuottava osa yhteiskuntaa, he kuluttavat sen varoja.
Mitä enemmän ihmiset joutuvat kilpailemaan, mitä epävarmemmaksi he olonsa kokevat ja mitä enemmän markkinatalous luo rajatonta ärsykeyhteiskuntaa, jossa ei ole yhteisiä rakenteita ja yhteisiä aikatauluja, sitä useampi tippuu kyydistä pois.
Pitäisi päästä eroon kilpailuyhteiskunnasta, koska kilpailuyhteiskunta on syrjäytymisyhteiskunta. Kun kilpailua ja epävarmuutta olisi vähemmän, ihmiset pääsisivät mukaan yhteiskunnan tuottavaksi osaksi. Menestyviä ja tasapainoisia lapsia ei kasva ylivaativissa perheissä. Sama koskee yhteiskuntaa. Pitäisi päästä eteenpäin kannustamisen kautta, koska keppi vain katkeroittaa ja lamauttaa.
Suomen tulevaisuus ei hääviltä näytä, kun sitä mitataan kymmenissä vuosissa. Olemme näivettymisen tiellä. Kännykän poistaminen tunneilta kuulostaa ratkaisulta, mutta ei se auta, koska se pitäisi poistaa myös vapaa-ajalta, jotta nuorilla olisi aivorauha. Oppiminen ilman keskittymiskykyisiä aivoja on mahdotonta. Turun yliopisto valitteli, että yliopistossakin opiskelevat nuoret kokevat kirjojen lukemisen liian haastavana.
Enemmän koulutuksen tasoon auttaisi opetuksen eriyttäminen, mutta se maksaa, joten sitä ei edes harkita keinovalikoimaksi. Inkluusiosta on tullut säästökeino ja se pysyy säästökeinona.