Pesiskausi 2015

[Mazaa]

Samapa nuo valinnat sinänsä, makuasioita joista voi kiistellä. Kuitenkin, tuon kultaisen mailan suhteen Jussilan edelle menee ainakin pari kaveria, Vedosta ja Jymystä.. Ei ole sarjan paras sisäpelaaja. TOP5:ssa joo ja hiinä ja hiinä onko TOP3:ssa.

Superpesiksen pelaajat äänestivät siis Tuomas Jussilan Superpesiksen parhaaksi sisä- ja ulkopelaajaksi. Mielestäni tämän jälkeen on täysin selvää, että Jussila oli vuoden paras pelaaja ja samalla vuoden miespesäpalloilija. Pelaajat eivät todennäköisesti ole väärässä.

Jussilalla oli kuitenkin sarjan paras kärkkäriprosentti (75,0%), joka saattaa kertoa siitä miksi pelaajat äänestivät hänet parhaaksi sisäpelaajaksi. (Tai paras prosentti oli V-P Ylihirvelällä (75,5%), mutta en laske täysin puhtaita kärkietenijöitä tähän kategoriaan, koska ykköskärkkäri on prosenttien valossa pesiksen helpoin kärkilyönti. Toisaalta allaoleva tilasto ei tue tätä täysin fiilispohjalta heitettyä ajatustani juurikaan, joten joudun perumaan puheeni tämän osalta.)

2015 parhaat kärkilyöjät eri pesäväleillä.

0->1 (min. 50 kärkilyöntiä)
1. 82,1%, Veli-Pekka Yli-Hirvelä, 160 kpl
2. 73,9%, Ville Posti, 68
3. 73,5%, Tuomas Jussila, 61
4. 72,6%, Lauri Kaartokallio, 143
5. 70,2%, Niko Korhonen, 59

1->2 (min. 50 kärkilyöntiä)
1. 83,5%, Jussi Kemilä, 86
2. 76,0%, Anssi Lammila, 127
3. 74,0%, Tuomas Jussila, 114
4. 72,7%, Toni Laakso, 80
5. 72,5%, Timo Kallio, 100

2->3 (min. 50 kärkilyöntiä)
1. 79,3%, Henri Puputti, 65
2. 78,3%, Sami Haapakoski, 90
3. 77,6%, Antti Hartikainen, 52
4. 77,3%, Henri Pulkkinen, 75
5. 76,6%, Jani Komulainen, 98

3->K (min. 20 kärkilyöntiä)
1. 69,2%, Henri Puputti, 81
2. 61,7%, Jani Komulainen, 37
3. 58,0%, Mikko Rantalahti, 47
4. 57,5%, Aleksi Rautiainen, 42
5. 57,4%, Toni Kohonen, 62

 

[Diablo]

Superpesiksen pelaajat äänestivät siis Tuomas Jussilan Superpesiksen parhaaksi sisä- ja ulkopelaajaksi. Mielestäni tämän jälkeen on täysin selvää, että Jussila oli vuoden paras pelaaja ja samalla vuoden miespesäpalloilija. Pelaajat eivät todennäköisesti ole väärässä.

Jussilalla oli kuitenkin sarjan paras kärkkäriprosentti (75,0%), joka saattaa kertoa siitä miksi pelaajat äänestivät hänet parhaaksi sisäpelaajaksi. (Tai paras prosentti oli V-P Ylihirvelällä (75,5%), mutta en laske täysin puhtaita kärkietenijöitä tähän kategoriaan, koska ykköskärkkäri on prosenttien valossa pesiksen helpoin kärkilyönti. Toisaalta allaoleva tilasto ei tue tätä täysin fiilispohjalta heitettyä ajatustani juurikaan, joten joudun perumaan puheeni tämän osalta.)

Ensinäkin kommentoin vain tuota valintaa parhaaksi sisäpelaajaksi. Eli en missään vaiheessa kiistänyt, etteikö voisi ollakin vuoden miespesäpalloilija, kun otetaan huomioon kokonaisuus (sisä- ja ulkopeli). Tässä mielessä vuoden miespesäpalloilijan valinta oli ihan hyvä ja oikeutettu.

Jos tilastoja ja kärkilyöntejä ja -prosenteja tulkitsemalla olisi aina valittu vuoden paras sisäpelaaja, niin ainakaan historia ei tätä täysin tue. Lisäksi riippuu aina, mille annetaan eniten painoarvoa, esim. kotiuttaminen ei ole helppoa hommaa (Puputti numerolla 81 pinnaa ja lähes 70 prosentit 3 --> K, ei huono). Runkosarjavalintoja nämä kai pitäisi pääosin olla, mutta onko sitten jonain toisena vuonna korostettu enemmän pudotuspelejä - mene ja tiedä. Todennäköisesti näitä ei ole valittu minkään tietyn kaavan tai kriteerin mukaan, vaan enemmänkin mutu- ja fiilispohjalta - millainen kausi on kokonaisuudessaan ollut ja miten kyseinen pelaaja suorittanut / vaikuttanut joukkueensa otteisiin omalla panoksellaan. Veikkaan, että ne ketkä näitä valintoja ovat tehneet (esim. pelaajat) eivät ota sitä puoliksikaan niin vakavasti mitä vaikka jotkut "tilastoniilot". Vähän sama homma kuin Itä-Länsi valintojen kanssa joka vuosi..

Niin vielä.. tilastoista esimerkiksi vuosi 2013:
Henri Puputti
Kärkkärit: 221
Prosentit: 84.35%

Pesee selkeästi Jussilan vastaavat tältä kesältä. Silti kultainen maila meni Jani Komulaiselle ja vuoden pesäpalloilija oli Antti Hartikainen.

Noniin alkuperäisestä kommentista varmaan paisuu nyt isompi juttu mikä oli tarkoitus ja tästäkin alkaa vääntö sivutolkulla.. :)

 

[Grainger]

Pesee selkeästi Jussilan vastaavat tältä kesältä. Silti kultainen maila meni Jani Komulaiselle ja vuoden pesäpalloilija oli Antti Hartikainen.

Pitää muistaa, että vuodet eivät ole veljeksiä. Tuona kesänä Jymy päästi runkosarjassa 26 ottelussa 87 juoksua (toisena Veto 121 päästettyä) ja Hartikainen oli Jymyn ulkopelin sielu yhdessä Kohosen kanssa jo tuolloin. Hartikaisen kesä 2013 oli huikea ja oli aika kyseenalaista, että kultainen räpylä meni Kohoselle eikä Hartikaiselle. Kopparin on pirun vaikea olla sarjan paras ulkopelaaja, koska kotipesästä linjaan asti tulee huomattavasti enemmän huomiota. Siksi kopparin pitää pelata lähes täydellinen sisäpelikausi tullakseen valituksi vuoden pelaajaksi.

Tänä vuonna olisin tosin palkinnut Kanalan, ainoa vetolainen, joka oli tasollaan myös finaaleissa.

 

[Diablo]

Pitää muistaa, että vuodet eivät ole veljeksiä.

Ei ole ei. Ja Hartikainen veti kyllä tasapainoisen kauden, niin sisällä, kuin ulkonakin, että ei siinä mitään, en minä valintaa moittinut. Komulainen valittiin kultaisen mailan saajaksi ilmeisesti sitten pitkälti pudotuspelien perusteella? En nyt jaksa taas alkaa tilastoja kollaamaan, mutta eikö hän rukosarjassa hävinnyt ainakin Jussilan tapauksessa mainitut kärkkärit ja prosentit Puputille pystyyn. Mennäänkö jonain toisena vuonna enemmän runkosarjan näyttöjen mukaan ja jonain toisena pudotuspelejä painotetaan enemmän? Tällainen pieni kyseenalaistus.. Ja tuo kysymys pitäisi varmaan esittää ennemminkin sille/niille tahoille, jotka näistä valinnoista päättää.

Kanala oli kyllä hemmetin hyvä läpi kauden. Tosin pudotuspeleissä hänelläkin oli (ulkomuistista) useampi heikohko peli sisällä. Muistelisin, että finaaleissakin oli heikkojen prosenttien pelejä, mutta ehkä muistan sitten väärin. Enkä jaksa sitäkään just nyt tarkistaa.

 

[erku]

Ei ole ei. Ja Hartikainen veti kyllä tasapainoisen kauden, niin sisällä, kuin ulkonakin, että ei siinä mitään, en minä valintaa moittinut. Komulainen valittiin kultaisen mailan saajaksi ilmeisesti sitten pitkälti pudotuspelien perusteella? En nyt jaksa taas alkaa tilastoja kollaamaan, mutta eikö hän rukosarjassa hävinnyt ainakin Jussilan tapauksessa mainitut kärkkärit ja prosentit Puputille pystyyn. Mennäänkö jonain toisena vuonna enemmän runkosarjan näyttöjen mukaan ja jonain toisena pudotuspelejä painotetaan enemmän? Tällainen pieni kyseenalaistus.. Ja tuo kysymys pitäisi varmaan esittää ennemminkin sille/niille tahoille, jotka näistä valinnoista päättää.

Tottakai valinnat varioituvat. Joskus joku täräyttää runkosarjassa sellaiset näytöt, että vain totaalinen sulaminen pudotuspeleissä voi estää palkinnon. Joskus taas käy niin, että joku pelaa niin huikeaa peliä kauden ratkaisuhetkillä, että runkosarjan epäonnistumiset pyyhkiytyvät pois. Vuonna 2013 Komulainen napsi kultaisen mailan pitkälti ylivertaisilla otteillaan finaaleissa. Kun nakuttaa kolmeen finaalipeliin 29 kärkkäriä, niin vääjäämättähän siinä nousee kanssapelaajien silmissä sisäpelin kuninkaaksi, vaikka runkosarjan perusteella toki palkinto olisi kuulunut kärkkärikuningas Puputille tai tehopistetilaston voittaneelle Roope Korhoselle.

Vuoden pelaaja -palkinnon osalta kriteerit selvästi muuttuivat vuonna 2009, kun Sami Haapakoski pitkälti runkosarjameriittien perusteella valittiin vuoden pelaajaksi ohi Jymyn mestaruuden takuumiehen R.Korhosen, jota sitten taas hyvitettiin uudella runkosarjan arvokkaimman pelaajan palkinnolla. Tuohon asti oli aika lailla kirjoittamaton sääntö, että mestarijoukkueen avainpelaaja pokkaa pystin. Joskus tässä mentiin mielestäni jopa liiallisuuksiin asti, kuten 2007, jolloin Eerikäinen valittiin vuoden pelaajaksi, vaikka hän ei pelannut edes koko kautta. Tuolloin olisi ehkä ollut perustellumpaa ottaa käyttöön tuo pleijarien MVP ja ojentaa se Simolle sekä antaa sitten Komulaiselle tai Haapakoskelle vuoden pelaajan pysti.

 

[Da-Capo]

Tottakai valinnat varioituvat. Joskus joku täräyttää runkosarjassa sellaiset näytöt, että vain totaalinen sulaminen pudotuspeleissä voi estää palkinnon. Joskus taas käy niin, että joku pelaa niin huikeaa peliä kauden ratkaisuhetkillä, että runkosarjan epäonnistumiset pyyhkiytyvät pois. Vuonna 2013 Komulainen napsi kultaisen mailan pitkälti ylivertaisilla otteillaan finaaleissa. Kun nakuttaa kolmeen finaalipeliin 29 kärkkäriä, niin vääjäämättähän siinä nousee kanssapelaajien silmissä sisäpelin kuninkaaksi, vaikka runkosarjan perusteella toki palkinto olisi kuulunut kärkkärikuningas Puputille tai tehopistetilaston voittaneelle Roope Korhoselle.

Tämä nyt on täyttä mutuilua, mutta jotenkin tuntuu, että lajin tilanne mahdollistaa kauden aikaisen voimakkaankin ailahtelun. Erityisesti Sotkamon tapauksessa tuntuma, että vain playoffit ja jopa vasta finaalit jaksavat kunnolla sytyttää ja tie sinne tai ainakin välieriin on vielä kohtuu helppo. Tämä siis osasyynä sille, että erot tehotilastoissa playoff vs. runkosarja nimenomaan ensin mainitun hyväksi voivat olla suuretkin. Mutta toki tämä on huippupelaajan merkki, että suhdanne on nimenomaan näin päin.

 

[erku]

Yllätyssiirron taustalla vielä yllättävämpi siirto - "Vimpeli ei ainakaan vahvistu" | Pesäpallo | Urheilulehti

UL:n Arffmanilla taas huhun tynkää:

- Rinta-Aho ei viihdy Kouvolassa ja haluaa takaisin Vimpeliin, mihin KPL suostumassa
- Lupaavan Valentin Ikosen piti siirtyä Kiteelle, mutta meneekin nyt Kouvolaan paikkaamaan Rinta-Ahon lähtöä
- Itävalo sanonut Hyvinkäälle "ei kiitos" ja on lähellä, että hän pelaa KaMassa ensi kauden.

 

[Kisapuisto]

- Itävalo sanonut Hyvinkäälle "ei kiitos" ja on lähellä, että hän pelaa KaMassa ensi kauden.

Jouni Itävalon paluu Kankaanpäähän vahvistetaan seuran sivuilla.

 

[Dorian Gray]

Asiasta ihan toiseen: onko pomppua koskaan lyöty kotiutuslyöntinä? Useimmissa tilanteissa sillä ei varmaankaan ehtisi, mutta voisiko se toimia lyhyen tapaan yllätysottona tilanteessa, jossa lukkari ja muu ulkokenttä ei ole siihen varautunut?

 

[Mazaa]

Asiasta ihan toiseen: onko pomppua koskaan lyöty kotiutuslyöntinä? Useimmissa tilanteissa sillä ei varmaankaan ehtisi, mutta voisiko se toimia lyhyen tapaan yllätysottona tilanteessa, jossa lukkari ja muu ulkokenttä ei ole siihen varautunut?

On.

Jopa yllättävän usein. Muuan Sami Joukainen löi ajolähdössä viimeisellä lyönnillä useimmiten juurikin keskipomppua ja vaikka vastustajat olivat varautuneet siihen, niin silti sillä tuli juoksu kohtalaisen hyvällä prosentilla. Sillä saa ainakin ulkokentän suorittamaan ja tilanteen jatkumaan, kun pomppu vain nousee riittävästi.

 

[Dorian Gray]

On.

Jopa yllättävän usein. Muuan Sami Joukainen löi ajolähdössä viimeisellä lyönnillä useimmiten juurikin keskipomppua ja vaikka vastustajat olivat varautuneet siihen, niin silti sillä tuli juoksu kohtalaisen hyvällä prosentilla. Sillä saa ainakin ulkokentän suorittamaan ja tilanteen jatkumaan, kun pomppu vain nousee riittävästi.

Kiitoksia tiedosta, enpä tosiaan tiennyt tuota Joukaisen bravuuriksi. Tosiaan totta on, että varsinkin paineisessa tilanteessa tuonkaltainen lyönti voisi olla yllättävänkin tehokas, hieman samaan tapaan kuin ns. hermopallo polttolinjaan. Siitäkin tulee helppo palo - kunhan vaan polttaja ei rähmää...

 

[Larionov #8]

Asiasta ihan toiseen: onko pomppua koskaan lyöty kotiutuslyöntinä? Useimmissa tilanteissa sillä ei varmaankaan ehtisi, mutta voisiko se toimia lyhyen tapaan yllätysottona tilanteessa, jossa lukkari ja muu ulkokenttä ei ole siihen varautunut?

SiiPen (tai olisiko ollut peräti SiiPo) Hannu Litmanen kotiutteli keskipompulla, eikä ollut edes kiire kotiin.
Tosin tämä oli ajalta, jolloin etukaari oli lähempänä ja miehet rautaa ja mailat puuta.

 

[Grainger]

Roope Korhonen käyttää keskipomppua varsin usein ajolähdössä, mikäli kotiutus jää viimeiseen lyöntiin. Kohtalaisen varmasti tilanne jatkuu tuolla tavalla ja parhaimmillaan keskipomppu on varsin tehokas hermopallo linjaan, kunhan se ylittää etumiehen. Juuri eilen tutkailin syksyn 2011 viimeistä finaalia ja tuossahan Roberto kotiutti keskipompulla, tosin se meni aika pitkälti Huuskosen Hannun kauhaisun piikkiin.

 

[NaPa]

Kyllähän keskipomppu nimenomaan on yksi käytössä oleva lyöntiratkaisu varsinkin ajolähdön viimeisenä lyöntisuorituksena. Mm. Kosonen löi vastaavalla lyönnillä 2. jakson voittojuoksun Rännärillä elokuisena iltana kuluvaa kautta Jymyä vastaan..Ihan ikävä tulee jo noita aikoja.

Hannu Litmanen, mulla on 99 %:n varmuudella tämänkin kaverin raapustus jossain nimmariruutuvihkossa muistona 90-luvun alun pelinjälkeisten metsästysten tuloksena. Oi niitäkin aikoja..

 

[Squit]

Itavalon tulo kotiin on KaMalle kova juttu. KaMa saa kovan karjen, jos ja kun Kaartokallio jatkaa (optio ensi kaudesta) ja Pulkkinen melko varmasti jatkaa. @Mazaa tilastoissa nakee, etta nuo kaverit on hyvin karkilyonneissa onnistunut. Itavalo sopii siihen valiin hyvin ja vahvistaa ulkopeliakin merkittavasti. Kotiuttaminen on se isoin ongelma edelleen, Lankinen on ok, mutta liian ailahtelevainen. Kylla noin kova karki tarvisi osaamista 4. paitaan ja miksei kunnon Jokeriakin. Loput on sitten A-junnujen SM-kultaa voittaneita kavereita, jotka on taas ensi vuonna vuoden vanhempia ja parempi. Yksi kova kotiuttajakin riittaisi, niin KaMalla olisi ensi kaudeksi todella yllatysvalmis jengi.

 

[Steus]

Juoppo-Pekan huhut on nyt viime aikoina osuneet poikkeuksellisen hyvin (mm. Lipon trio), joten eiköhän se Rinta-aho lähde kotikylille äitinsä kainaloon. Iso menetys KPL:lle ja pistää kyllä vituttamaan toteutuessaan. Ikonen ulkopelin korvaajana ei nyt ihan heti vakuuta. Junnuissa on pelannut etukentällä, mutta aikuisissa pelkkää linjaa. Sisäpelissä melko näppärä kaveri mailassa ikäisekseen.

 

[Kisapuisto]

Juoppo-Pekan huhut on nyt viime aikoina osuneet poikkeuksellisen hyvin (mm. Lipon trio), joten eiköhän se Rinta-aho lähde kotikylille äitinsä kainaloon.

Onko se Lippoon huhuttu trio muka vahvistettu jossain?

 

[Hockey#11]

Onko se Lippoon huhuttu trio muka vahvistettu jossain?

Ei ole vielä vahvistettu, mutta ainakin Lipon twitteriin laittamasta kuvasta pystyy tunnistamaan Antti Korhosen ja Marko Pelkosen. Tänäänhän ne julkaistaan, joten pitkään ei sitä tarvitse jännittää.

Edit: Nyt tuli vahvistuskin. Eli näiden kahden lisäksi Jere Vikström odotetusti liittyi joukkueeseen. Samalla tiedotettiin VP Jokisen ja Saku Hakkaraisen jatkoista. Hyvät hankinnat Lipolta. Näillä pelaajilla pystytään varmasti haastamaan keskikastin joukkueita. Ihan kärkeen en usko riittävän, mutta 6. sija on ihan realismia.

 

[erku]

Valentin Ikonen KPL:ään kahden vuoden sopimuksella ja Matias Rinta-ahon sopimus puolestaan on purettu. Eli Matias kaiketi siirtyy takaisin Vimpeliin.

Valentin Ikonen KPL:ään - Matias Rinta-ahon sopimus purettu - KPL Kouvolan Pallonlyöjät

 

[Diablo]

Alunperinkin hieman ihmettelin Rinta-Ahon Kopla-sopparia ja näin myös näköjään tuli Matias toisiin aatoksiin yhden betoni-kaupungissa vietetyn vuoden jälkeen. Hyvä vahvistus etukentälle, etenkin jos Lönni lopettaa ja siihen täytyy uusi sieppari saada. Lönni pelasi huippukauden myös sisällä, joten sisäpelinkin osalta on Matiaksella isot saappaat täytettäväksi.

Jos sieltä joku Saukko on Ankkureista tulossa, niin ei hän kyllä Rantalahtea mitenkään korvaa. Ainut plus puoli versus Rantalahti on Saukon etenemisvoima.

Pattijoen tilanne alkaa käydä tukalaksi. Ilmeisesti Pelto teki jatkot, kun ei Lippoonkaan päässyt? Jo ennestään ohueksi käyneestä keihäänkärjestä (Kosonen, Kallio, Kemilä, Korhonen) on nyt puolet poistuneet, joten ennustaisin vaikeaa kautta Pattijoelle.

Niin täällä sitä ollaan jo spekuloimassa ensi kaudella, vaikka meikäläisen piti vissiin hengähtää näiden asioiden osalta hetkeksi..

 

[Kisapuisto]

Pattijoen tilanne alkaa käydä tukalaksi.

Eipä ole Hyvinkäälläkään tilanne kovin kummoinen. Sopimusta ensi kaudeksi ei tällä hetkellä ole ilmeisesti kuin Puhtimäellä, Kuosalla ja Vierimaalla. Pelkonen lähti Ouluun ja Ikonen päästettiin täysin käsittämättömästi Kouvolaan. Luulisi, että yhdestä ikäluokkansa lupaavimmista nuorista pelaajista olisi pidetty kiinni vaikka väkisin. Tämän lisäksi Tahkolla ei ole edes pelinjohtajaa vielä.

 

[A-piste]

Tässä hieman muuta pesisasiaa väliin....Maakuntalehti Pohjalaisessa oli tänään juttua, että maineikas Vaasan Hietalahden pesäpallostadion on jäämässä jyrän alle. Pesäpallokentän tilalle suunnitellaan parkkipaikkaa keskussairaalan ja alueelle rakennettavan terveyskeskuksen tarpeisiin. Saman jyrän alle jää myös viereinen (junioreiden) harjoituskenttä. Uutta pp-kenttää kaavaillaan johonkin skuugiin.

Hietalahden pp -kenttä otettiin käyttöön joskus 1960-70 –luvun taitteessa. 1980 –luvun alussa lyöntisuunta käännettiin mereltä kaupunkiin päin, ja samalla alkoi kenttäalueen voimakas kehittäminen. Mailan ja kaupungin tekemää kehitystyötä edesauttoivat mm. Mailan vakiintunut asema SM-sarjassa/Superpesiksessä ja hienot katsojamäärät edustusjoukkueen otteluissa. Viimeisen silauksen Hietalahti sai miesten Itä-Länsi –otteluun 1988. Hietalahti kulki ”stadionajattelun” tienraivaajana katettuine pääkatsomoineen ja tilavine aurinkokatsomoineen. Mailan huippuvuosina yleisömäärät huitelivat 3500-5000+ katsojan lukemissa, ja tuo 5000 ihmistä mahtui katsomoihin istumaan. Voidaan sanoa, että Hietalahti toimi suunnannäyttäjänä monien muiden paikkakuntien, kuten Seinäjoen, Alajärven, Vimpelin, Oulun ja Sotkamon pp -stadioneille. Toki näistä uusista stadioneista tuli sitten hienompia ja edustavampia viritelmiä, mitä Hietalahti oli ja on. Tuon em. Itä-Länsi –ottelun yleisömäärä muuten oli 7090 katsojaa. Yleisömäärä on vieläkin ihan kärkipäässä miesten arvo-otteluissa, jotka on pelattu Helsingin ulkopuolella.

Hietalahden kentän suurin puute on ollut sen ahtaus. Vuosien mittaan kenttäaluetta on pystytty suurentamaan, mutta mihinkään Pihkalan kaltaisiin juoksu –ja kunnarijuhliin ei Hietalahdessa ole koskaan ylletty. Pienillä fiksauksilla kenttäaluetta pystyttäisiin kyllä edelleen suurentamaan. Mutta nyt tosiaan näyttää siltä, että kehitys kehittyy ja historia jää asvaltin alle. Näin paljasjalkaisena hietalahtelaisena asia kirpaisee kyllä todella pahasti. Museovirasto oli todella aktiivinen Hietalahden jalkapallostadionin vanhan pääkatsomon suojelussa. Ehkä nyt pitäisi hälyttää viraston mustatakkiset (tai popliinitakkiset) miehet paikalle suojelemaan pp -stadion. Ehkä sieltä löytyisi jotain ainutkertaista 70- ja 80 –luvun rakentamistyyliä, joka olisi ehdottomasti säilytettävä tuleville sukupolville.

 

[Vesuri]

Hannu Litmanen, mulla on 99 %:n varmuudella tämänkin kaverin raapustus jossain nimmariruutuvihkossa muistona 90-luvun alun pelinjälkeisten metsästysten tuloksena. Oi niitäkin aikoja..

Litmanen oli aikansa kovimpia mailamiehiä, jolla oli aivan uskomattomat ranteet. Veteli pomppujaan kuin olisi lyönyt vaakamailalla ja pyöräytti puhtaasti ranteillaan lyönnin pompuksi.

Kotiutuspompuista puheen ollen Väisäsen Unkka veteli sillä rottinkimoukarillaan silloin tällöin kolmosrajaan pitkiä pomppuja, jotka onnistuessaan tuli maihin kolmospesän takana.

 

[erku]

Vimpeli on tiedottanut Janne Mäkelän ja Teemu Isokedon jatkosopimuksista. Isoketo jatkaa ViVessä kauteen 2017 saakka, kun Mäkelä taas teki vain yhden vuoden jatkon. Lisäksi seura tiedotti, että Jussi Haapakoski jatkaa ensi kesänä edustusjoukkueen kakkospelinjohtajana.

 

[NaPa]

Saukko ja Rinta-aho ViVeen kahden vuoden soppareilla. Runko taitaa olla hyvin pitkälle kasassa ensi kauteen ?