Pesiskausi 2011

  • 182 472
  • 924

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Opettaja, joka tekee harjoituksen aamulla ennen työpäivää ja tulee töihin päiväksi, ei palaudu illan harjoitusta varten niin hyvin kuin urheilija, joka menee harjoituksen jälkeen tankkamaan ja lepäämään.

Kissanpaskat. Tiedät itsekin, että tuo on ihan itse keksimäsi väite, jonka totuuspohja on nolla. Miten ajattelit laskea, että kumpi on kovemmassa kunnossa, Sami Haapakoski vai Jarkko Ruutu? Niko Korhonen vai Joel Armia? Mikä on se absoluuttinen arvo, että kumpi treenaa kovempaa ja kumpi on kovempikuntoinen urheilija? Tuosta nelikosta Ruutu ja Armia pärjäävät vain luistimilla, kaikki muu peruskunnosta lihaskunnon kautta kestävyyteen menee kaksikolle Haapakoski - Korhonen.

Se ero tuossa trollaamisessa, että minä en tule kertomaan Ässien kausiketjuun kuinka paska seura on kyseessä ja, että TPS voittaa kriisiaikoinakin enemmän mestaruuksia kuin Ässät ollessaan voimansa tunnossa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kissanpaskat. Tiedät itsekin, että tuo on ihan itse keksimäsi väite, jonka totuuspohja on nolla. Miten ajattelit laskea, että kumpi on kovemmassa kunnossa, Sami Haapakoski vai Jarkko Ruutu? Niko Korhonen vai Joel Armia? Mikä on se absoluuttinen arvo, että kumpi treenaa kovempaa ja kumpi on kovempikuntoinen urheilija? Tuosta nelikosta Ruutu ja Armia pärjäävät vain luistimilla, kaikki muu peruskunnosta lihaskunnon kautta kestävyyteen menee kaksikolle Haapakoski - Korhonen.

Se ero tuossa trollaamisessa, että minä en tule kertomaan Ässien kausiketjuun kuinka paska seura on kyseessä ja, että TPS voittaa kriisiaikoinakin enemmän mestaruuksia kuin Ässät ollessaan voimansa tunnossa.

Nyt en ymmärrä. Olet todella sitä mieltä, että alla olevan lauseeni totuuspohja on nolla?? Mikäli näin on, voimme lopettaa keskustelun tästä aiheesta tähän, sillä sinun uskomukset harjoittelusta ja palautumisesta ovat jostain satumaailmasta.

Opettaja, joka tekee harjoituksen aamulla ennen työpäivää ja tulee töihin päiväksi, ei palaudu illan harjoitusta varten niin hyvin kuin urheilija, joka menee harjoituksen jälkeen tankkamaan ja lepäämään.

Oletko todella sitä mieltä, että S. Haapakoski ja N. Korhonen ovat lihaskunnoltaan ja kestävyydeltään paremmassa kunnossa kuin J. Ruutu ja J. Armia? Millä perusteella?
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Oletko todella sitä mieltä, että S. Haapakoski ja N. Korhonen ovat lihaskunnoltaan ja kestävyydeltään paremmassa kunnossa kuin J. Ruutu ja J. Armia? Millä perusteella?

Olen. Millä perusteella sinä väität, että tilanne on toisinpäin? Näinhän sinäkin olet tätä keskustelua käynyt viime viesteissäsi. Esität omia mielipiteitäsi yleisenä faktana.

Ruutu ja Armia vetävät 30 sekunnin vaihdon ja ovat puolikuolleina vaihtoaitiossa siinä, kun esimerkiksi Haapakoski juoksee vaikka kuuhun. Käy joskus seuraamassa, kun oikeat pesäpalloilijat treenaavat. Minulla on ollut kunnia seurata läheltä useampien Superpesispelaajien harjoittelemista muun muassa Sotkamossa (koko joukkue), Ylivieskassa (Haapakosket, Timo Vesaluoma ja Teijo Kankaanpää) ja kovin ammattimaista se toiminta kaikkine oheisharjoitteluineen ja tankkauksineen on. Sinä voit toki väittää mitä tahdot, mutta tämä nyt vain on ihan omin silmin nähty ja uskallan väittää, että tältä palstalta löytyy muitakin Superpesispelaajien treenaamista nähneitä. Siellä tehdään muutakin kun juodaan Karhua ja tapellaan räkälöissä.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Miten ajattelit laskea, että kumpi on kovemmassa kunnossa, Sami Haapakoski vai Jarkko Ruutu? Niko Korhonen vai Joel Armia? Mikä on se absoluuttinen arvo, että kumpi treenaa kovempaa ja kumpi on kovempikuntoinen urheilija? Tuosta nelikosta Ruutu ja Armia pärjäävät vain luistimilla, kaikki muu peruskunnosta lihaskunnon kautta kestävyyteen menee kaksikolle Haapakoski - Korhonen.

Joopa joo. Alkaa menemään koko ajan vain enemmän ja enemmän vellit ja sopat ja keitot sekaisin, vai mitä ne oli. On muuten aika paskoja lätkän pelaajat ihan koko maailmassa kaikilla fyysisillä ominaisuuksilla mitattuna, kun Rudikin on kuitenkin yli 600 peliä vääntänyt isojen pikien kanssa Ameriiikassa ja pärjännyt siellä omassa roolissaan... Ja silti työssä käyvät pesispelaajat päihittää kaikki lätkäjätkät. Se on hyvä huomio, että toisilla on luistimet ja toisilla ei, ja siksi ihan turha lähteä kauheasti näitä lajeja vertailemaan, kun ovat aika erilaisia. Tai sitten voisi esim. tuoda vähän tarkemmin esille perusteita näille väitteille pesispelaajien fyysisestä ylivoimasta. Itse en pysty tällaista vertailua tekemään.

Pesiksessä, kuten monessa muussakin lajissa Suomessa, varmaankin pyritään tekemään asiat mahdollisimman ammattimaisesti, vaikkei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta harjoittaa sitä ammattikseen. Harjoitusmääristä voidaan kai todeta se, että moni suomalainen urheilija olisi luultavasti maailmamestari tai mitalisti, jos pelkkä harjoittelun määrä ratkaisisi paremmuuden. Jo vuosia sitten satuin istumaan eräässä tilaisuudessa, jossa urheilijoiden fysiikkapuolen asiantuntija kertoi, että suomalainen urheilija ei osaa pitää lepopäivää, vaikka tämä on kalenteriin merkitty. Mennään varmuudeksi vähän treenaamaan ominpäin ja sehän se on menestyksen tae.

Meikäläisen setti vetelee OT:na ihan kokonaan, mutta ainakin hauskaa on ollut lukea tätä keskustelua. Ja tulihan tossa jotenkin sivuttua pesistä.

Kauden huipennuksen "kevennyksenä" voitaneen pitää Lapuan ja Kirittärien kolmannen loppuottelun tapahtumia, kun pelin tiimellyksessä joku Kirittärien pelaaja oli haukkunut Lapuan pelinjohtaja Jukka Liikalaa homoksi... Kovaa puhetta naispesäpallistilta...
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Siellä tehdään muutakin kun juodaan Karhua ja tapellaan räkälöissä.

Sellasia viherpiipertäjiäkö ne pesispelaajat ovat, ettei niille edes kuppi maistu?! Erikoisia ovat tosiaan! Niin no, jos käy töissä ja treenaa sekä pelaa samalla, niin eikai siinä juuri muuhun olekaan sitten aikaa kuin levolle ja palautumiselle.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
On muuten aika paskoja lätkän pelaajat ihan koko maailmassa kaikilla fyysisillä ominaisuuksilla mitattuna, kun Rudikin on kuitenkin yli 600 peliä vääntänyt isojen pikien kanssa Ameriiikassa ja pärjännyt siellä omassa roolissaan...

Tuossahan se pointti juuri on, kyllähän paskassa seurassa pärjää, jos on itse tarpeeksi vähän paska.

Tuo harjoitusmääräpointtisi on hyvä, mutta se koskee suomalaisessa urheilussa ihan kaikkea kepinheittämisestä jääkiekon ja jalkapallon kautta pesäpalloon. Pesäpallo eroaa muista lajeista sillä, että Suomi on kehnosta harjoittelusta huolimatta aina paras maa kyseisessä lajissa, joten onhan siinä varaakin treenata vähän sinnepäin.

Sellasia viherpiipertäjiäkö ne pesispelaajat ovat, ettei niille edes kuppi maistu?! Erikoisia ovat tosiaan! Niin no, jos käy töissä ja treenaa sekä pelaa samalla, niin eikai siinä juuri muuhun olekaan sitten aikaa kuin levolle ja palautumiselle.

Minä kirjoitin, että pesäpalloilijat tekevät MUUTAKIN kuin juovat Karhua. Porissahan Karhun juominen kuuluu paikallisen jääkiekkojoukkueen kesäharjoitteluun yhdessä kapakoissa tappelemisen kanssa. Ammattilaisiakin on urheilun saralla monenlaisia.

TosiFani sitäpaitsi juuri kertoi meille, ettei pesäpalloilijoilla ole aikaa levätä ja palautua, joten olet väärässä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen. Millä perusteella sinä väität, että tilanne on toisinpäin? Näinhän sinäkin olet tätä keskustelua käynyt viime viesteissäsi. Esität omia mielipiteitäsi yleisenä faktana.

Ruutu ja Armia vetävät 30 sekunnin vaihdon ja ovat puolikuolleina vaihtoaitiossa siinä, kun Haapakoski esimerkiksi Haapakoski juoksee vaikka kuuhun...

No, eihän me tähän saada ratkaisua, koska meillä ei ole käytössä testituloksia. Mutta jos analysoi peliä, niin Armian ja Ruutun rytmi on jotakuinkin tälläinen.

8 x 45s. 40 - 100%, suoritusten välissä ~2 min palautus.

Tämä tehdään kolme kertaa, sarjojen välissä 18min. palautus ja mahdollisesti 3 x 45s. 40 - 100% vielä päälle. Eli yhteensä noin 25 x 45s 40 - 100%.

Pesäpallossa tälläistä rytmiä ei ole, mutta sisäpelissä Haapakosken suoritus voisi olla:

1 x ~20m, 40 - 100%
1 x ~50m, 40 - 100%
1 x ~40m, 40 - 100%
1 x ~40m, 40 - 100%

Palautukset välissä 10 - 60s. Näitä sarjoja tulee pelissä maksimissaan ehkä 10kpl, en tosin tiedä kenenkään kiertäneen kenttää yhdessä Superin pelissä kymmentä kertaa. Sarjojen välissä on erittäin pitkät palautukset. Ulkopelissä tulee hyvin lyhyt aikaisia maksimisuorituksia ehkä 1 - 3kpl/ vuoro eli kokonaisuutena noin 8 - 24kpl.

Tällä perusteella kiekossa tehdään fyysisesti huomattavasti enemmän töitä joka pelissä, vaikka se Haapakoski juokseekin kuuhun. Ja epäilisin J. Ruudun voimatasoja selvästi S. Haapakoskea paremmiksi, Korhosen Niko taas oli tv-pelissä sen verran vahvan näköinen, että meidän Joel ei kyllä varmaan hänelle pärjää...
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Ammattilaisuus tarkoittaa mahdollisuutta keskittyä urheiluun täysi päiväisesti. Tämä tarkoittaa harjoittelun lisäksi mahdollisuutta lepoon, ravintoon, lihashuoltoon jne. Opettaja, joka tekee harjoituksen aamulla ennen työpäivää ja tulee töihin päiväksi, ei palaudu illan harjoitusta varten niin hyvin kuin urheilija, joka menee harjoituksen jälkeen tankkamaan ja lepäämään.

Viimenen lause on hieno, ensin moitit minua provoilusta ja sitten sinä... niin jatkat omalla linjallasi.

edit: Ehdinpäs...


Hieman OT, mutta pakko kertoa omakohtaisia havaintoja Turun suunnalta.

Kaudella 2010 - ( 11 ) eräillä TPS:n pelaajilla oli kyllä huomattavasti epäammattimaisempi asenne urheiluun kuin "verrokkeina" olleilla Turku-Pesiksen naispelaajilla. Niin treenaamisen kuin esim. alkoholin käytönkin suhteen.

Eli minä käsittäisin ammattilaisuuden olevan sitä, että saa (pääosan) tuloistaan urheilemalla.

Ei se, että olosuhteet mahdollistavat paremman ja tehokkaamman treenaamisen tarkoita ainakaan Suomen tasolla sitä, että keskivertoliigajyrä ottaisi kaiken hyödyn irti mahdollisuuksistaan.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Korhosen Niko taas oli tv-pelissä sen verran vahvan näköinen, että meidän Joel ei kyllä varmaan hänelle pärjää...

Yllättyisit muuten.

Sinun faktojesi mukaan jalkapalloilijat ne sitten vasta rapakunnossa ovatkin, kun he ottavat spurtin siinä suunnilleen viiden minuutin välein, kunnes kuuden sekunnin jälkeen heittäytyvät mahalleen maahan pitelemään krampannutta reittä. FC Barcelonan pelaajat vielä huonokuntoisempia, kun ne vain potkivat palloa mieheltä toiselle ja kävelevät keskialueella.

Nimimerkki oliwalta hyviä pointteja. Ei tainnut Turussa mennä se paljon hehkutettu kesäharjoittelukaan kesällä 2010 kovin ammattimaisen treenaamisen merkeissä...
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yllättyisit muuten.

Sinun faktojesi mukaan jalkapalloilijat ne sitten vasta rapakunnossa ovatkin, kun he ottavat spurtin siinä suunnilleen viiden minuutin välein, kunnes kuuden sekunnin jälkeen heittäytyvät mahalleen maahan pitelemään krampannutta reittä. FC Barcelonan pelaajat vielä huonokuntoisempia, kun ne vain potkivat palloa mieheltä toiselle ja kävelevät keskialueella...

Jalkapallon ja jääkiekon lajiominaisuudet ovat hyvin erilaiset, vertailu on erittäin vaikeaa.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ei se, että olosuhteet mahdollistavat paremman ja tehokkaamman treenaamisen tarkoita ainakaan Suomen tasolla sitä, että keskivertoliigajyrä ottaisi kaiken hyödyn irti mahdollisuuksistaan.

On ihmisen ammatti ihan mikä tahansa, niin ainahan se asia menee näin. SM-liigassa 14 joukkueeseen mahtuu jos jonninmoista viheltelijää ja viheltelijää, mutta heidän tasonsa riittääkin sitten "vain" SM-liigaan. Kyllähän sitä aina kuulee eri paikkakunnilta muutamista yksilöistä, jotka jaksavat pörrätä yössä ihan ns. normi-ihmisen tapaan.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Jalkapallon ja jääkiekon lajiominaisuudet ovat hyvin erilaiset, vertailu on erittäin vaikeaa.

Joo, ja pesäpallon lajiominaisuudet ovat lähellä jääkiekkoa tai jalkapalloa? Ainakin kovasti olit näitä vertaamassa keskenään. Tiedätkö enää itsekään, että mitä tarkoitat? Et voi verrata jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta vertaat jääkiekkoa ja pesäpalloa?

Kumpaa arvostat kovempana suorituksena, lyödä kiekkoa 170 kilometriä tunnissa vai heittää palloa 152 kilometriä tunnissa? Minun mielestäni aika lailla samanarvoisia tekoja. Toisen teki maailman paras (ja isoin) jääkiekkopuolustaja, toisen 18-vuotias pesäpalloilija, joka ei mielestäsi ole yhtä voimakas kuin se yksi ylihypetetty jääkiekkoileva porilaisjunnu. Voisi tehdä tiukkaa Armialta nakata pallo tuolla nopeudella seinään.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Joo, ja pesäpallon lajiominaisuudet ovat lähellä jääkiekkoa tai jalkapalloa? Ainakin kovasti olit näitä vertaamassa keskenään. Tiedätkö enää itsekään, että mitä tarkoitat?

Fyysisesti pesäpallossa ja jääkiekossa on enemmän yhteisiä piirteitä kuin jääkiekossa ja jalkapallossa. Jääkiekossa ja pesäpallossa on kyse anaerobinentyö - palautuminen nopealla rytmillä, kun jalkapallossa liikutaan enemmän aerobisella tasolla ja tehdään harvemmin anaerobisia suorituksia. Lisäksi pelien välinen palautumisrytmi on selvästi erityyppinen.

edit: muutettu maksimityö anaerobiseksityöksi.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Jalkapallon ja jääkiekon lajiominaisuudet ovat hyvin erilaiset, vertailu on erittäin vaikeaa.

Täältä internetin kiehtovasta maailmasta löytyy mm. noiden lajien lajianalyysit ja niiden pohjalta voi joku sitten vertailua tehdä. Pesiksen kattavaa lajianalyysiä en ihan heti löytänyt. Kaippa sellainenkin on tehty.

Joo-o, ainakin palautumisaikaa Sotkamolla ja Vimpelillä on ennen ratkaisevaa ottelua.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Fyysisesti pesäpallossa ja jääkiekossa on enemmän yhteisiä piirteitä kuin jääkiekossa ja jalkapallossa.

Olet taas väärässä. Esimerkiksi ulkopelissä ei ole tarkoitus, että pelaajat seisovat vain paikoillaan, vaan he liikkuvat koko ajan aerobisella tasolla. Se on totta, että sisäpelissä tulee ne nopeat pyrähdykset, mutta se on vain pieni osa pesäpalloilijan arjesta. Ei jääkiekolla ja pesäpallolla ole yhtään sen enempää yhteistä kuin jalkapallolla ja pesäpallollakaan.

Tämä riittää minulle tästä aiheesta, pidä sinä oma väärä mielipiteesi, minä pidän oman aukottoman oikean.
 

halogeeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Ei siinä nyt kovin hiki välttämättä tule jos ketjullinen miehiä istuu viltissä kolmannen erän tai joku jopa koko pelin. Muutenkin peluutus vaihtelee ketjuittain. Pesäpallossa nyt sentään jokaisella on joukkueessa pelaava rooli koko pelin ajan ja ulkokentällä pitää liikkua ja olla valmiina vaikka lyöntejä ei tulisikaan.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Fyysisesti pesäpallossa ja jääkiekossa on enemmän yhteisiä piirteitä kuin jääkiekossa ja jalkapallossa.

Jääkiekkoa on mielestäni hyvin vaikea verrata ilman luistimia tapahtuvaan lajiin, oli se sitten mikä tahansa. Jää, luistimet ja kapea terä muuttaa homman totaalisesti jalan ja normaalin alustan, nurmi/tekonurmi/hiekkatekonurmi suhteen. Muutenkaan pesäpallo ja jääkiekko eivät mielestäni muistuta paljoakaan toisiaan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jääkiekkoa on mielestäni hyvin vaikea verrata ilman luistimia tapahtuvaan lajiin, oli se sitten mikä tahansa. Jää, luistimet ja kapea terä muuttaa homman totaalisesti jalan ja normaalin alustan, nurmi/tekonurmi/hiekkatekonurmi suhteen. Muutenkaan pesäpallo ja jääkiekko eivät mielestäni muistuta paljoakaan toisiaan.

Olen puhunut kokoajan fysiikasta, taitopuolen vertailu on liian vaikeaa. Lihakset tekevät samat suoritukset oli jalassa piikkarit tai luistimet.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Pesäpallossa nyt sentään jokaisella on joukkueessa pelaava rooli koko pelin ajan ja ulkokentällä pitää liikkua ja olla valmiina vaikka lyöntejä ei tulisikaan.

Kotiuttajajokeria ja välistä jätettäviä lyöjiä myöten... Huutaa joutuu kyllä kaarella ihan järjettömästi jo finaaleissa, joten kyllähän siinä väkisinkin lämpimänä pysyy. Töllöstä kun katsoo pesistä, niin tuon jatkuvan liikkeen ulkokentällä huomaa selvästi. Paljonkohan jätkien syke on koko ajan maksimista?
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Olen puhunut kokoajan fysiikasta, taitopuolen vertailu on liian vaikeaa. Lihakset tekevät samat suoritukset oli jalassa piikkarit tai luistimet.

Puhutaan kuitenkin paljolti eri lihaksista, kun ymmärtääkseni luistelussa potku suoritetaan eri lihaksilla kuin mitä nyt vaikka pesiksessä tai satasella juostaan. Ja nähdäkseni ne lihakset joutuvat töihin hyvin eri tyyppisellä rytmillä jne.
 

halogeeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Kotiuttajajokeria ja välistä jätettäviä lyöjiä myöten... Huutaa joutuu kyllä kaarella ihan järjettömästi jo finaaleissa, joten kyllähän siinä väkisinkin lämpimänä pysyy. Töllöstä kun katsoo pesistä, niin tuon jatkuvan liikkeen ulkokentällä huomaa selvästi. Paljonkohan jätkien syke on koko ajan maksimista?

Välistä jätettävät lyöjätkin pelaavat kuitenkin ulkopeliä ja kaarella on muitakin rooleja kuin väärän huutaminen, taka-avut jne. Et ole varmaan koskaan seurannut pesistä tarkasti jos et ulkokentän liikettä huomaa. Eiköhän syke korkeammalla ole kuin lätkän vilttiketjulla.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Välistä jätettävät lyöjätkin pelaavat kuitenkin ulkopeliä ja kaarella on muitakin rooleja kuin väärän huutaminen, taka-avut jne. Et ole varmaan koskaan seurannut pesistä tarkasti jos et ulkokentän liikettä huomaa. Eiköhän syke korkeammalla ole kuin lätkän vilttiketjulla.

No eipä ole tullut pesistä jurikaan seurattua, aiemmin kyllä, mutta silloin oli kyseessä eri peli kuin nyt ja silloin ei tullut tarkasteltua koko kuvaa tarkemmin.

Mitä itse olen ymmärtänyt lätkästä, niin nykyään taitaa filaketjut olla aika harvinisia, kun lähes joka sarjassa käytetään kaikkia pelaajia ja/tai neljää ketjua/kentällistä pelissä, jotta pelin tempo pysyy yllä. Kolmella kentällisellä pelattaessa tulee pitkän kauden aikana nopeasti väsy puseroon. Lisäksi ainakin SM-liigassa voi nimetä vain 18+2 pelaajaa peliin, joten täyttä filakentällistä ei edes voi tulla. Huonommissa joukkueissa täytyy tietenkin parhaita pelaajia kuormitta enemmän, kun ratkaisijoita ei riitä jokaiseen ketjuu/kentälliseen.

Joo, eiköhän tämä ala olemaan tässä. Päivän saldona tulee esille se, että pesispelaajat ovat ilmeisimmin kaikkein kovakuntoisimpia joukkue-urheilijoita, milteipä koko maailmassa.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
Paljonkohan jätkien syke on koko ajan maksimista?

Katja Saaren seminaarityö noin kymmenen vuoden takaa naisten joukkueelle. Eiköhän tuo osittain pidä paikkaansa ja tuosta varmaan löytynee joitakin vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Tuossa viitattua Honkalehdon tekelettä en verkosta äkkisältään löytänyt.

Saaren seminaarityöstä kaivettuna miesten keskisyke ottelun aikana 132-156 ja maksimi 187 +/- 6.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Pesäpallon vaatimasta harjoittelusta on ollut käynnissä mielenkiintoista vääntöä. Pelien aikana tilanneälyä, taitoa, kestävyyttä, räjähtävää voimaa, pikavoimaa ja perusvoimaa nykyisistä pelaajista tarvitsee eniten Ylivieskan Haapakosken urheilusuvun ylpeys Sami Haapakoski. Suvussa on tietoa monipuolisen harjoittelun saloista. Sieltä löytyy Suomen huipulle seiväshypyssä ja 100 metrin aitajuoksussa yltäneiden huippu-urheilijoiden harjoittelumetodit sekä tietous siitä, miten paljon huipulle pääseminen vaatii harjoittelua.

Siitä lähden liikkeelle, että Sami Haapakoski on sisäpeliroolinsa sekä laajalla koko polttolinjalla tilanteen mukaan pelaavana ulkopelaajana saanut harjoitella ominaisuuksiensa kehittämiseksi erittäin monipuolisesti. Aiemmin jo kirjoitin täällä siitä, että Samin lyöntivalikoima on poikkeuksellisen monipuolinen, minkä vuoksi hän on arvaamaton kentälle menijä ja vaihtolyöjä. Samin olisi tarvittaessa helppo siirtyä harjoittelun painopistettä muuttamalla myös lyöjäjokeriksi.

Pesäpallon sisällä vertaisin eri peliroolien pelaajien vaatimaa harjoittelua. Sami Haapakosken on harjoiteltava määrällisesti ja laadullisesti varmasti harjoittelukauden aikana paljon enemmän kuin Sami Joukaisen tai Jere Dahlströmin, joiden harjoittelu lienee peruskestävyyttä ylläpitävää ja monipuolista lyöntiharjoittelua. En lähtisi vertaamaan Sami Haapakosken, Teemu Pukin ja Tuomo Ruudun harjoitteluja keskenään, koska lajit ja peliroolit ovat niin erilaiset. Huipulla pysyäkseen on heidän jokaisen harjoiteltava optimaalisesti.

Aikoinaan seurasin Imatralla eri urheilulajien harjoittelua, kun itse harrastelin yhtä kovimmista harjoittelua vaativista lajeista eli judoa. Mieleen ovat jääneet loputtomia harjoituslenkkejä juosseet Antti Loikkanen ja Rauli Rapo. Antti oli Suomen huippumaileri ja Rauli aikansa huippupesäpalloilija. Ruli Rapo oli himoharjoittelijana tietysti poikkeus pesäpallossa, jossa myös laiskan letkeät ipokytösalmet olivat eliittipelaajia. Noista ajoista pesäpalloilijoiden harjoittelu on varmuudella edennyt Rulin viitoittamalle tielle, mutta kyllä siinä onneksi pärjäävät vieläkin monet opiskelunsa ja harjoittelunsa saumattomasti yhteen sovittavat tulevat opettajat, insinöörit, kauppatieteilijät ja maisterit.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös