Pesäpallon vaatimasta harjoittelusta on ollut käynnissä mielenkiintoista vääntöä. Pelien aikana tilanneälyä, taitoa, kestävyyttä, räjähtävää voimaa, pikavoimaa ja perusvoimaa nykyisistä pelaajista tarvitsee eniten Ylivieskan Haapakosken urheilusuvun ylpeys Sami Haapakoski. Suvussa on tietoa monipuolisen harjoittelun saloista. Sieltä löytyy Suomen huipulle seiväshypyssä ja 100 metrin aitajuoksussa yltäneiden huippu-urheilijoiden harjoittelumetodit sekä tietous siitä, miten paljon huipulle pääseminen vaatii harjoittelua.
Siitä lähden liikkeelle, että Sami Haapakoski on sisäpeliroolinsa sekä laajalla koko polttolinjalla tilanteen mukaan pelaavana ulkopelaajana saanut harjoitella ominaisuuksiensa kehittämiseksi erittäin monipuolisesti. Aiemmin jo kirjoitin täällä siitä, että Samin lyöntivalikoima on poikkeuksellisen monipuolinen, minkä vuoksi hän on arvaamaton kentälle menijä ja vaihtolyöjä. Samin olisi tarvittaessa helppo siirtyä harjoittelun painopistettä muuttamalla myös lyöjäjokeriksi.
Pesäpallon sisällä vertaisin eri peliroolien pelaajien vaatimaa harjoittelua. Sami Haapakosken on harjoiteltava määrällisesti ja laadullisesti varmasti harjoittelukauden aikana paljon enemmän kuin Sami Joukaisen tai Jere Dahlströmin, joiden harjoittelu lienee peruskestävyyttä ylläpitävää ja monipuolista lyöntiharjoittelua. En lähtisi vertaamaan Sami Haapakosken, Teemu Pukin ja Tuomo Ruudun harjoitteluja keskenään, koska lajit ja peliroolit ovat niin erilaiset. Huipulla pysyäkseen on heidän jokaisen harjoiteltava optimaalisesti.
Aikoinaan seurasin Imatralla eri urheilulajien harjoittelua, kun itse harrastelin yhtä kovimmista harjoittelua vaativista lajeista eli judoa. Mieleen ovat jääneet loputtomia harjoituslenkkejä juosseet Antti Loikkanen ja Rauli Rapo. Antti oli Suomen huippumaileri ja Rauli aikansa huippupesäpalloilija. Ruli Rapo oli himoharjoittelijana tietysti poikkeus pesäpallossa, jossa myös laiskan letkeät ipokytösalmet olivat eliittipelaajia. Noista ajoista pesäpalloilijoiden harjoittelu on varmuudella edennyt Rulin viitoittamalle tielle, mutta kyllä siinä onneksi pärjäävät vieläkin monet opiskelunsa ja harjoittelunsa saumattomasti yhteen sovittavat tulevat opettajat, insinöörit, kauppatieteilijät ja maisterit.
