Pesiskausi 2011

  • 183 339
  • 924

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Tästä päästäänkin seuraavaan polttavaan kysymykseen: kuka on se seuraava numero kaksi?

Kyllähän Aki Orava hankittiin täksi kaudeksi sen takia, että Komulaisen piti lopettaa jo viime syksynä. Mutta sitten Toni Kohosen paluu sai Janinkin pään kääntymään ja Orava tulikin vain lisämausteeksi tuohon soppaan. Itse uskon, että Jymyn tulevaisuuden suunnitelmana on saada kärki muotoon Niko Korhonen - Hartikainen - Orava. Sen jälkeen sitten Kohonen ja Roberto Korhonen. Myös Kemppainen oli joskus aikoinaan erittäin lupaava vaihtaja, mutta nyt on vähän kehitys stopannut peliajan puutteen vuoksi.

Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että kotiuttajaosasto olisi kiva, jos numeroilla 4-6 löisivät Kohonen, Roope ja Kosti Rautiainen. Sitten vielä kotiuttajajokerina olisi Komulainen. Valitettavasti Komulainen on liian tärkeä vaihtajana, häntä ei ole koskaan päästy käyttämään kunnolla kotiutustehtävissä.
 
Kyllähän Aki Orava hankittiin täksi kaudeksi sen takia, että Komulaisen piti lopettaa jo viime syksynä. Mutta sitten Toni Kohosen paluu sai Janinkin pään kääntymään ja Orava tulikin vain lisämausteeksi tuohon soppaan. Itse uskon, että Jymyn tulevaisuuden suunnitelmana on saada kärki muotoon Niko Korhonen - Hartikainen - Orava. Sen jälkeen sitten Kohonen ja Roberto Korhonen. Myös Kemppainen oli joskus aikoinaan erittäin lupaava vaihtaja, mutta nyt on vähän kehitys stopannut peliajan puutteen vuoksi.

Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että kotiuttajaosasto olisi kiva, jos numeroilla 4-6 löisivät Kohonen, Roope ja Kosti Rautiainen. Sitten vielä kotiuttajajokerina olisi Komulainen. Valitettavasti Komulainen on liian tärkeä vaihtajana, häntä ei ole koskaan päästy käyttämään kunnolla kotiutustehtävissä.

Loistopaketti olisi ensi kaudelle jos tämä toteutuisi, vieläpä jos Niko saisi varmuuden kentälle menoon olisi paketti vahva. Selvästi vahvempi joukkue olisi kuin mitä tällä kaudella.
 

NaPa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Metsurit
Eipäs nyt mennä vielä asioiden edelle, mutta siinä vaiheessa kun Jani Komulainen pistää räpylän naulaan, niin yhden kaikkien aikojen kovimman pesislegendan poistuminen tekee kyllä ammottavan loven jopa koko Superpesiksen kokonaistasoon.

En usko, että Jani on vielä lopullista päätöstä tehnyt. Tonin tulo Jymyyn pitkällä sopimuksella ja edelleen valtakunnan huippupelaajana jatkosopimus voisi hyvinkin olla mahdollista. Kaverin voittamisen halu on niin suuri, että sen voimalla jo kaiken saavuttanut pelaaja motivoituu edelleen. Jokerina miehen monikäyttöisyys olisi valtakunnan parasta.

Jymyn runko ensi kaudelle on varmasti myös yksi tekijä päätöksen osalta. Jos sieltä poistuu kauden päätteeksi runkopelaajista esim. Heikkinen ja M. Korhonen, voi olla että vääjäämättä lähenevä sukupolven vaihdos tapahtuu myös Janin osalta. Päätös tulee olemaan toki miehen oma, mutta uskon että Jymyllä on jo plan B, C ja D:kin olemassa mikäli mailataituri päättää uransa. Kaikki on mahdollista ja johan tätä väläyteltiin viime kaudenkin päätteeksi.

Tästä päästäänkin seuraavaan polttavaan kysymykseen: kuka on se seuraava numero kaksi?

Hartikainen ja Orava lienee tämän hetkisen rosterin vahvimmat ehdokkaat. Hartikaiselle vaihtotilanteita on ajettu sisään jo hyvän aikaa ja myös Oravan taidot vaihtolyöjänä tunnetaan. Orava toki monipuolisempi tuohon paikkaan, joten kallistun itse jälkimmäiseen.

Edit. Itse kallistuisin lyöntijärjestykseen (1-5) Hartikainen, Orava, Kohonen, Korhonen, Rautiainen ja Niko Korhonen (+ Tuikka) edelleen etenijäjokereina ja pitkää kärkeä saataisiin edelleen peliin. Toki Komulaisen paikka ulkokentällä tulisi paikata. Tähän tarjolla voisi olla Immo Rautiainen, joka olisi sisällä heti velipojan jälkeen.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Edelleen hieman asioiden edelle, mutta kun kuitenkin puhutaan siitä, että seuraava ottelu voi olla erään pesislegendan viimeinen, niin sallittakoon pieni spekulaatio.

Jos sieltä poistuu kauden päätteeksi runkopelaajista esim. Heikkinen ja M. Korhonen, voi olla että vääjäämättä lähenevä sukupolven vaihdos tapahtuu myös Janin osalta.

Käsittääkseni Mikko Korhonen tuli kahden vuoden sopimuksella takaisin ja tarkoitus oli myös pelata ainakin kaksi kautta. Toki mieli voi muuttua, etenkin, jos Jymy lauantaina voittaa, mutta uskoisin Doksan olevan ensi kaudella vielä mukana, kun selkäkin tuntuu kestävän. Valtavia aukkoja tulee, jos kaksikin kolmikosta Komulainen - Heikkinen - M. Korhonen lopettaa uransa. Komulainen yksin on jo erittäin ikävä asia, mutta joka syksyhän sitä ollaan lähempänä kokeneen kaartin lopettamista.

Itse oletin Niko Korhosen tulevan ulkopeliin, koska poikahan oli pirun hyvä polttolinjassa pelatessaan muutaman ottelun siellä. Pitää tosin tunnustaa, että Immo Rautiainen unohtui kokonaan, sellainen mieskin tosiaan on naftaliinissa vielä. Mutta näihin asioihin voi palata ensi viikolla, jos lauantaina tulee turpaan. Muuten ensi kauden spekulointi siirtyy hamaan tulevaisuuteen...
 

Diablo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Urheilullisesti avoimet sarjat
Vaihtajana mies oli kerrassaan mainio, muutaman vuoden takaisesta Komulaisesta ja nyky-Puputista ei voi puhua samassa lauseessa mitenkään.
Ei voida tosiaan aivan ei. Hyvinhän Jani tosiaan tuolla 2000-luvun puolivälin tienoilla ja sen jälkeen on miestä vaihdellut eteenpäin, mutta Puputti omassa luokassaan. Jos Komulaiselta kaivamalla kaivetaan tilastoista paras kausi esiin, niin silloin Jani pääsee pelin enemmän pelaanneena kauden -06 kärkilyönneillään (216) vain neljän päähän Puputin viime kaudesta. Mutta kun päälle lyödään vielä vertailu kavereiden onnistusmisprosenteista, niin nyky-Puputti nousee niissä aivan omaan kastiinsa. Viime kauden uskomaton 88% ja tämän kaudenkin 82% eivät jätä selittelyillä mitään sijaa. Puputti on esittänyt viime aikoina 2000-luvun murhaavinta vaihtotyöskentelyä + päälle vielä jatkuva läpilyöntien uhka erittäin kovien peruslyöntien vuoksi. Mikä parasta kaverilla on vielä hyviä pelivuosia jäljellä ja tiedä häntä, vaikka ennätyksiä laitettaisiin vielä uusiin lukuihin. Tosin tuo 88% on jotain niin käsittämätöntä, että liekkö sitä tulee Puputti itsekään enää koskaan rikkomaan. 220 kärkkärin rajan kenties voi vielä unelmakaudella rikkoa.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Mistä päästään siihen, että Puputin lyöntien ollessa 85-90 prosenttisesti pomppua, Komulainen lyö kaikkea muuta mahdollista. Näin ollen näitä kahta ei voi verrata keskenään missään määrin. Puputti on yksi kaikkien aikojen pomputtajista, mutta Toni Kohonen ei ole koskaan saanut Janin vaihtopeliä sekaisin. Lisäksi pitää muistaa, ettei Komulaisen edellä ole koskaan juossut Sami Haapakoski. Puputin tilastot ennen Haapakoskea ovat hieman, noh, vaatimattomammat.

Kaksi hienoa pelaajaa, mutta vain yksi legenda.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
Lisäksi pitää muistaa, ettei Komulaisen edellä ole koskaan juossut Sami Haapakoski.

Niin, siellä oli Heikkisen Jamo, joka nyt parhaimmillaan etenijänä oli vähintään Haapakosken tasoa. Tai siis etenijänä parempi, mutta ehkä aavistuksen hitaampi, sellaisia pesältä lähtöjä ei kyllä ota kukaan muu.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Niin, no tarkoitin lähinnä sitä, että Puputin tilastoissa on selvä piikki Haapakosken aikaan. Komulaisen edellä on juossut monenlaista pelaajaa, silti tilastoissa ei selvää notkahdusta ole missään välissä. Tietysti yksi ero on siinä, että Puputti vaihtaa tosiaan pääasiassa pompulla ja Haapakoski on ainoa pelaaja nykysarjassa, joka ehtii kakkoselle epäonnistuneellakin pompulla. Komulainen lyö lujaa linjan läpi, joten minäkin ehtisin liikkua riittävän nopeasti pesien välillä.

Makuasia, mutta onhan Komulainen silti aina suurempi kuin Puppe. Aina.
 

Diablo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Urheilullisesti avoimet sarjat
Mistä päästään siihen, että Puputin lyöntien ollessa 85-90 prosenttisesti pomppua, Komulainen lyö kaikkea muuta mahdollista. Näin ollen näitä kahta ei voi verrata keskenään missään määrin.
Juu-u. Kunhan sohaisin ampiaispesää, kun hymyilytti tuo aiempi kommentti, jossa annettiin jotenkin ymmärtää että Komulainen on omassa kastissaan, vai miten se nyt menikään. Ei tästä asiasta jaksa eikä oikein voikkaan lähteä hirveästi väittelemään. Sanotaan nyt että molemmat on helvetin hyviä, tehokkaita ja vaarallisia vaihtajia.
Makuasia, mutta onhan Komulainen silti aina suurempi kuin Puppe. Aina.
Eli siis juuri tämän takia sohaisin sitä pesää. Jymyläisiä kun on ihan kiva huudattaa. Teille suotakoon se oikeus, että Jani on teidän mielestä aina suurempi kuin Purre jne. jne..

Puputin tilastot ennen Haapakoskea ovat hieman, noh, vaatimattomammat.
Kyllä. Tosin "ennen Haapakoskea" kaveri pelasi välillä aivan eri (lue: väärässä) roolissakin esim. kärkenä. Ja toisaalta silloin kun pelasi kakkosena, niin edessä ei ole mennyt puoliksikaan niin hyviä kavereita, joita vaikka Jani on saanut vaihtaa läpi uransa (Heikkinen siellä taisi useimpina noista huippukausista viilettää). Eli kyllä, joukkue ja pelikaverit (yllätys yllätys) vaikuttavat aina yksilönkin pelaamiseen ja tilastoihin. Ja toinen juttu, että Puputti on mennyt huimasti eteenpäin niistä ajoista, esimerkiksi paljon puhuttu pomppu nousee pikkaisen toiseen mallin kuin vaikkapa jotain 4-5 vuotta sitten.

Pomppu on Puputilla tällä hetkellä niin helvetin hyvässä tikissä, että pitäisin suoranaisena idiotismina olla käyttämättä sitä ja vaihtamatta kaveria edessä lähes 90%:n varmuudella. Vai oletko sinä toista mieltä? Niillä lyöntivaihtoehdoilla mennään, jotka ovat sillä hetkellä kuumia.
Miehen lyöntivalikoima on tosin nykyään niin laaja, että uskoisin vaihtojen onnistuvan todella hyvin muillakin lyönneillä, joita on toki myös nähty pitkin kautta. Purreltahan on nähty paikoin uskomattomia taitolyöntejä, joista suurin osa pystärillä. Pystärin saakin sitten ujutettua tarpeen mukaan todella pieniin rakoihin. Vaikka kaveri lyökin paljon pystäriä, niin myös vaakamaillalla lähtee tarvittaessa erittäin kovia ja tarkkoja pommeja.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Ja toisaalta silloin kun pelasi kakkosena, niin edessä ei ole mennyt puoliksikaan niin hyviä kavereita, joita vaikka Jani on saanut vaihtaa läpi uransa (Heikkinen siellä taisi useimpina noista huippukausista viilettää).

Juujuu. Kun Komulainen iski 216 kärkilyöntiä kaudella 2006, arvaa kuka oli Jymyn paras etenijä. Minäpä kerron. Jani Komulainen 38 tuodulla juoksulla. Toisena toki sitten Mikko Kuosmanen 34 tuodulla ja kolmantena sellainen Jarmo Heikkisen tasoinen suuruus kuin Matti Meriläinen 29 tuodulla. Eli ei se Komulainenkaan aina niitä Jarmo Heikkisen tasoisia pelaajia ole eteenpäin vienyt.

Otin muuten Bittilähteessä esiin kauden 2006 viimeisen runkosarjaottelun Sotkamo-Hyvinkää. Jymyn kärki Jarmo Heikkinen - Kuosmanen - Komulainen. Komulaisen vaihtoi kerran miehen kakkoselle, kuudesti kolmoselle ja löi kahdesti kotiin. Niin ja kärkilyöntiprosentti 100%. Oli se tosiaan aika kovassa iskussa kyseisellä kaudella: 27 ottelua, 4+22 lyötyjä, 38 tuotuja ja 216 kärkkäriä. Ylemmässä loppusarjassa ja pudotuspeleissä 15 ottelussa 8+13 lyötyjä, 24 tuotuja ja 137 kärkkäriä.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Korhoset ovat Oulusta. Mulla oli toisen käden tieto, että olisivat lähisukua entiselle vasemmistopolitiikolle, Martti Korhoselle, mutta en tiedä pitääkö tieto paikkansa.

Muista sukulaisuuksista en tiedä, mutta veljesten isä on Jarmo "Kumura" Korhonen. Antti (1993) hankki viime kesänä "mainetta" B-poikien Itä-Lännen puhalluskokeessa. Molemmat ovat nuoria pelaajia, joiden parhaat vuodet ovat edessäpäin ja vahvuudet lyöntipuolella.

Matti (1990) löi runkosarjassa 2+59=61 (26 ottelua) ja Antti (1993) Suomisarjassa 4+39=43 (15 ottelua). Pudotuspeleissä Matti löi 0+5=5 (5) ja Antti 3+15=18 (7). Antti pelasi Oulujoella siepparina eli löi numerolla.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Muista sukulaisuuksista en tiedä, mutta veljesten isä on Jarmo "Kumura" Korhonen. Antti (1993) hankki viime kesänä "mainetta" B-poikien Itä-Lännen puhalluskokeessa. Molemmat ovat nuoria pelaajia, joiden parhaat vuodet ovat edessäpäin ja vahvuudet lyöntipuolella.

Matti (1990) löi runkosarjassa 2+59=61 (26 ottelua) ja Antti (1993) Suomisarjassa 4+39=43 (15 ottelua). Pudotuspeleissä Matti löi 0+5=5 (5) ja Antti 3+15=18 (7). Antti pelasi Oulujoella siepparina eli löi numerolla.

Kiitos tiedoista, joita sain useilta nimimerkeiltä, koskien Korhosen veljeksiä. Mielestäni Nurmo on tehnyt kauaskantoiset huippuhankinnat. Tämän tason kotiutuslyöjistä on aina kysyntää ja pelivuosia on molemmilla jäljellä niin tahtoessaan ainakin 15 vuotta. Täytyy käydä Hyllykallion kentällä tutustumassa näihin oululaismörssäreihin. Toivottavasti asettuvat tänne päin pysyvästi, vaikka toivonkin Oulun nopeaa nousua takaisin superpesikseen.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
B-junnujen finaalisarja alkoi toissailtana Sotkamon Jymyn puhtaalla 2-0 -kotivoitolla Vimpelin Vetoa vastaan. Jaksot kirjattiin Jymylle 4-0 ja 5-2. Kenttä oli sateen jäljiltä aika pehmeä mikä mielestäni suosi Jymyä aika selkeästi. Ulkopeli oli koko ottelun ajan loistavaa, lisäksi kovat tykittäjät kykenivät tekemään tarvittavat juoksut, kun taas Vedon sisäpeli hyytyi Jymyn ulkopelin puristuksessa aivan täysin.

Jymyn ykköskärki toimi oikeastaan kakkosesta eteenpäin loistavasti. Saku Hakkaraisella numerolla yksi oli suuria vaikeuksia, sillä kuudesta kentällemenoyrityksestä onnistui vain kaksi. Mutta tosiaan kakkosesta eteenpäin homma toimi: Jere Vikström toi kolme juoksua ja kärkkärit 9/10, Markus Tuikka toi myös kolme, kärkkärit tosin vain 6/12, mukana kolme epäonnistunutta kotiutusyritystä. Itse vaihtotilanteet meni ihan hyvin Tuikallakin. Lisäksi etenijäjokeri Markus Mustonen meni kolmesti kentälle kolmesta yrityksestä, toi Jymyn juoksuista kaksi.

Lyöjäpuolella kunnostautuivat erityisesti lukkari Joni Tervo ja kolmoskopparina pääasiassa pelaava Veikko Vartiainen, molemmat iskivät miehen kolmesti kotiin. Jokioisten Koetuksen kasvatti, Roni Vartama sekä jokeri Sauli Pyykkönen onnistuivat saamaan kertaalleen miehen kotipesän suojiin. Yksi Jymyn juoksuista syntyi harhaheitolla. Kolmostilanteet kotijoukkueelle 23-6, joten eipä siinä voittajasta mitään epäselvyyttä ollut missään vaiheessa.

Toinen finaali ensi viikon tiistaina Vimpelin Saarikentällä.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Superpesiksen sivuilla Toni Kohosen haastattelu. Kode ilmeisesti voitti jonkinlaisen Facebook-äänestyksen ja sen vuoksi hänet valittiin haastattelun kohteeksi. Kyseisellä sivustolla myös finaalien tilastot, muutkin kuin juoksujen lyöjät ja tuojat sekä molempien joukkueiden entisten lukkarien (Hietakangas ja Lahtinen) haastattelut.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Tänään se sitten ratkeaa, kumman kattilan kestää ja kumpi jää haavoja nuolemaan. Perhanan jännäksi tähän asti tämä sarja on ainakin menny. Tähän vielä lopuksi viimoisen päälle tiukka ottelu ja ratkaisu Superiin, nii avot.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Onneksi olkoon Sotkamon Jymylle pesiskullasta. Pari viimeistä peliä osoittivat selvästi Jymyn paremmuuden.

Onnittelut Vedolle hopeasta.
 

Mustakotka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Vilpittömästi onnea Sotkamolle mestaruudesta. Vimpeli oli tänään löysä ja heikko, Sotkamo puolestaan rautaa. Vedolle onnea hopeasta, aina ei voi voittaa. Palataan asiaan ensi keväänä.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Oi. Oi. Uih. Voih. Oijoijoi.

Niinhän siinä sitten kävi, että iso ja paha Kainuun karhu tuli, näki ja voitti. Kainuulainen kultajuna on jo käsite ja nyt, vuoden tauon jälkeen se ihanainen juna on jälleen saatu raiteilleen. Sotkamolainen pesäpalloyleisö uittaa ja saunottaa poikaa tänään ja tästä päivästä lähtien sen noin vuoden verran, vähintään. Toissa kaudella mestaruus tuntui hyvältä, mutta kyllä Vimpelin Veto ja sen parin viime vuoden aikainen nousu on saanut sen aikaan, että tämä mestaruus tuntuu erittäin hyvältä, kenties paremmalta kuin koskaan aikaisemmin. Kiitos siitä Vimpelin Vedolle. Veto on niin hienosti hoidettu seura ja loistavasti kasattu joukkue, että se voisi olla selkä dynastia nykypesäpallossa. Vimpelin Vedon ainoa kivi kengässä on Sotkamon Jymy, se ainoa oikea dynastia nykypesäpallossa, joka silloin tällöin näyttää olevan jo pois pelistä, mutta siitä huolimatta se nostaa päänsä ja ottaa väkisin Suomen mestaruuden muiden nenän edestä. Tätä me kutsumme voittamisen kulttuuriksi.

Mihin viides finaali minun mielestäni ratkesi? Jymy halusi voittaa mestaruuden, Jymy uskalsi voittaa mestaruuden, Jymy pelasi paremmin. Toni Kohonen oli aivan loistava koko finaalisarjan, vaikka asiantuntijoiden mukaan taso heitteli. Ei heitellyt enää, kun pelattiin selkä seinää vastaan. Neljännessä ja viidennessä finaalissa Toni Kohonen oli maailman paras pesäpalloilija. Vuoden lukkari -palkinnon pitäisi olla selviö, vaikka Topi Kosonen hyvän kauden pelasikin. Suomessa on paljon hyviä pesäpalloilijoita, mutta vain yksi kuningas. Ja Jani Komulainen. Kenties legendan viimeinen ottelu sai ansaitsemansa päätöksen, kun mies tuhosi järjestään kaikki Vedon kotiutusyritykset. Miksi Rantatorikka halusi lyödä Komulaiselle, kun mies oli niin itsevarma? Kaiken kruunasi tietysti ensimmäisen jakson lopullinen niitti kolmosrajasta, tuloksena kunnari ja pari tavallista. Vedon kärjen piti olla kivikova, kun taas Jymyn jokereilta ei onnistunut mikään. Niin vain Jymyn nuori jokeriosasto otti ratkaisevassa finaalissa roolia ja meni kentälle, kun taas Kohonen ja Jymyn ulkopeli hyydytti Haapakosken ja Puputin. Ei taida Puppe tänään tanssia Hiukassa.

Kiitos Antti Hartikainen. Kiitos Jani Komulainen. Kiitos Toni Kohonen. Kiitos Roope Korhonen. Kiitos Kosti Rautiainen. Kiitos Aki Orava. Kiitos Jimi Heikkinen. Kiitos Mikko Korhonen. Kiitos Mikko Kemppainen. Kiitos Immo Rautiainen. Kiitos Jarkko Tuikka. Kiitos Niko Korhonen. Kiitos Jere Vikström. Kiitos Mikko Kuosmanen. Kiitos Sami Heikkinen. Kiitos Matias Ylitalo. Kiitos Jarmo Heikkinen ja kiitos Juha Tanskanen. Kiitos Sotkamon Jymy, te teitte sen mitä teidän piti tehdä. Vaimo kysyi, että miltäs nyt tuntuu. Totesin, että vain vähän paremmalta kuin TPS:n Suomen mestaruus keväällä 2010 plus Suomen maailmanmestaruus tänä keväänä. Vain vähän. Kiitos myös Vimpelin Veto ja sen Jatkoaikakirjoittajat. Ilman teitä pesäpallokeskustelut olisivat aika hiljaisia.
 

KIMPE

Jäsen
Jaa-a, että tälläinen finaali tällä kertaa. Ensimmäisellä jaksolla Sotkamo osoitti paremmuutensa, toisella molemmilla oli sitten paikkansa, vähän paremmalla tuurilla mestari voisi olla nyt toinen tai toisinpäin Sotkamo olisi karannut silläkin jaksolla. Ensimmäinen jakso oli niin kovaa näytöstä että en tiennyt oikein miten päin olla tässä koneella seuraamassa peliä sen verran Sotkamo oli parempi,kipiää teki katsella mutta eiköhän se siitä.

Allekirjoittaneen silmin jokusen kymmenen peliä tänä kaudella Vimpeliltä nähneenä niin suurin ero viime kauden joukkueeseen ei ollut pelaajamateriaalissa tai pelaajien onnistumisissa vaan pelinjohdossa ja jos nyt ääneen voi sanoa niin Rantatorikalla puuttui munat tiukoissa paikoissa. Ei nähty mitään yllättävää oikeastaan missään vaiheessa kautta, viime kaudella mestaruus tuli räiskyvällä lyöntipelillä kun tänä vuonna suurin osa vaihdoista tuli pompuilla ja tuntui ettei pelaajille annettu edes lupaa kokeilla mitään "erikoisempaa". Kun taas etenkin finaalisarjassa Kuosmasen porukka teki mitä sattui ja eritoten uskalsi kokeilla kaikennäköistä, ennen neljännen pelin jokerirulettia olisin lyönyt vetoa Vimpelin mestaruudesta mutta vaihtoruletin seurauksena asiat kääntyivät päälaelleen. Mestaruus ratkesi siis mielestäni pelinjohtoon eikä niinkään pelaajistoon. Huuskosen huonoudesta puhuville todettakoon että pelasi paremmin kuin Hietakangas viime kaudella.

Onnittelut Jymylle mestaruudesta!
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Huuskosen huonoudesta puhuville todettakoon että pelasi paremmin kuin Hietakangas viime kaudella.

Itse totesin jo viime kaudella, että Hietakangas on heikoin mestarilukkari, jonka olen koskaan nähnyt. Veto oli muuten materiaaliltaan niin ylivoimainen, että se pärjäsi, vaikka lukkarina olikin pelkkä nostelija. Tällä kaudella oli yksi tasavertainen joukkue, jolle ei enää pärjännytkään keskinkertaisella lukkarilla. En edelleenkään väitä kumpaakaan huonoksi lukkariksi, mutta ei Hietakangas tai Huuskonen ole mitään mestaruuksia ratkovia lukkareita kuten Toni Kohonen tai Topi Kosonen. Kosonen voitti mestaruuden 2008 ja nyt Kohonen oli suurin yksittäinen pelaaja, joka homman käänsi. Toki Jani Komulainen ja Roope Korhonen antoivat loistavaa taustatukea sisäpelissä, KKK-akseli sen homman pelaajapuolella käänsi. Kuosmanen sen sijaan lisää yhden K:n tuohon, vei Rantatorikkaa kuin pässi narusta käytännössä koko ajan.

Jymyllä on muutama sellainen pelaaja, jotka nostavat tasoa tosipeleissä. Vedolta ei tällaisia löytynyt yhtään, sen sijaan Kohonen hyydytti Haapakosken ja Puputin viidennessä finaalissa ihan täysin. Suurin ero siis mielestäni pelinjohdon ja lukkaripelin lisäksi avainpelaajien onnistumiset.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuten jo aikaisemmin sanoin, Toni Kohonen on se pelaaja, miksi Sotkamo juhlii tänään mestaruutta. Ilman Kohosta Vimpelissä olisi juhlittu jo viikko.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Muahhahaa, jos Jymyllä olisi ollut kentälle meneviä etenijäjokereita ennen tätä päivää, niin Sotkamossa olisi juhlittu jo viime lauantaina. Oikeasti TosiFani, onko tuossa olettamuksessasi mitään järkeä, koska Toni Kohonen kuitenkin on olennainen osa Sotkamon Jymyn mestarijoukkuetta siinä missä Hartikainen, Komulainen ja Korhonenkin? Miksi Sotkamon Jymy voitti mestaruuksia senkin jälkeen, kun Kohonen lähti Kiteelle ja jatkoi matkaansa Kouvolaan?

Ihan sama, Sotkamon Jymy on Suomen mestari vuonna 2011.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Muahhahaa, jos Jymyllä olisi ollut kentälle meneviä etenijäjokereita ennen tätä päivää, niin Sotkamossa olisi juhlittu jo viime lauantaina. Oikeasti TosiFani, onko tuossa olettamuksessasi mitään järkeä, koska Toni Kohonen kuitenkin on olennainen osa Sotkamon Jymyn mestarijoukkuetta siinä missä Hartikainen, Komulainen ja Korhonenkin? Miksi Sotkamon Jymy voitti mestaruuksia senkin jälkeen, kun Kohonen lähti Kiteelle ja jatkoi matkaansa Kouvolaan?

Ihan sama, Sotkamon Jymy on Suomen mestari vuonna 2011.

Käsittääkseni tässä ketjussa keskustellaan Pesiskaudesta 2011??

Kohonen hyydytti Vedon sisäpelin, mikä oli heidän vahvuus, kaksi tai kolme kärkeä ja huippukotiuttajat, Kohonen jäädytti heidät. En väheksy Komulaisen tai R. Korhosen roolia Jymyn mestaruudessa, mutta totuus on, että ilman Kohosta mestaruutta ei olisi tullut. Sarjassa on kaksi huippulukkaria, Kohonen ja Kosonen, muut ovat enemmän tai vähemmän hyviä.

Kohonen on tehnyt jo vuosikausia ison rahan pesäpalloa pelaamalla ja siksi on joutunut kiertämään rahan perässä seurasta toiseen. Nyt Sotkamo nauttii hänen palveluistaan, koska päätti maksaa eniten.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
SM-liigan pelit katsottu, joten nyt voi kommentoida Sotkamo-Vimpeli peliä. Ensimmäinen jakso oli Sotkamon ylivoimaa. Kohonen tylsytti Vimpelin sisäpelin. Rautiaisen veljekset olivat Sotkamon sytyttäjiä, kun Vimpeli oli mennyt 0-1 johtoon. Kosti Rautiainen löi 2-1, 3-1 ja 4-1 juoksut. Immo Rautiainen toi Roope Korhosen lyönnillä 1-1 tasoituksen. Komulainen löi sitten Huuskosen väärästä 1-rajasta läpi juoksut 5-1, 6-1 ja 7-1. Puputti epäonnistui vaihtolyönneissään, mikä oli tietysti Kohosen ansiota. Toinen jakso oli sitten totutun tiukka, mutta Sotkamolle riitti Haapakosken harhaheiton tuloksena syntynyt 1-1 tasoitus. Kohonen oli myös 2. jakson erinomainen ja Vimpeli ei saanut lisäjuoksuja, vaikka Mäkelä pääsi yrittämään 4. vuoron ajolähtötilanteessa lisäjuoksua.

Kainuuseen meni mestaruus ansaitusti. Vimpelin kärkietenemisen Kohonen ja hyvin liikkunut etukenttä tylsyttivät ja siinä oli ottelun ja mestaruuden ratkaisu. Onnittelut Sotkamolle ja JA:n innokkaille Jymy-kannattajille.

Vuoden paras pesäpalloilija on mielestäni Toni Kohonen. Kovin kilpailija tulee Sotkamosta, sillä Jani Komulainen oli erinomainen pudotuspeleissä ja finaalisarjassa.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Toni Kohonen ei saa vuoden pesäpalloilijan palkintoa, koska kyseinen palkinto tunnutaan antavan parhaalle runkosarjapelaajalle, joka säilyttää edes jonkinlaisen tason myös loppupeleissä. Kohonen oli ehdottomasti pudotuspelien arvokkain pelaaja ja tämä palkinto hänelle myös tulee antaa. Jostain syystä kyseinen pysti on jäänyt kummasti vuoden pesäpalloilija -tittelin varjoon, vaikka omasta mielestäni pudotuspelit ovat ihan himpun verran arvokkaampi peliympäristö kuin runkosarja, mutta kukin tyylillään.

Kyllä tänä iltana on vähän sellaista signaalia tullut, että Jani Komulaisen ja Jimi Heikkisen pelaajaurat olivat nyt tässä. Sikäli ihan ymmärrettävät ratkaisut, Komulaisella on perhe sillä mallilla, että lastenkin kanssa on kiva olla ja lisäksi virkavapaa on tainnut jo päättyä. Heikkisellä puolestaan on iso rooli toimistolla ja mieshän kärsi jo loppuunpalamisesta kauden aikana. Eipä tyylikkäämpää tapaa olisi päättää komeita uria kuin tähän, komeaan mestaruuteen arvoisestaan vastustajasta. Mikko Kuosmanenhan haastattelussa jo totesi, että kaksi miestä tullaan ajamaan ulkopeliin. Eiköhän nämä kaksi ole Niko Korhonen ja Immo Rautiainen. Mutta se on sitten tulevaa kautta koskevan ketjun pohdintaa, nyt nautitaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös