Sillä vain ihmettelen, kun tuntuu että joka saapumiserälle tuo intti aina löystyy ihan helvetisti. Lienee ollut melkoinen rautajamppojen takomo joskus 70-luvulla. Nykyisellään se on tietysti jo sellainen pullamössö lomapaikka että parempi olisi vain lakkauttaa.
Tai vaihtoehtoisesti, ihmiset vain kuvittelevat intin joskus olleen jotain muuta kuin se on koskaan ollut. Sitä en kiellä etteikö siellä mentäisi tasapäisesti sieltä mistä kaikki pääsevät eteenpäin. Mutta tavoitteena on kouluttaa siviileistä sellaisia sotilaita jotka pystyvät hallitsemaan jonkin kapean osa-alueen, ei muuta. Itseäni aina ihmetyttää kun jotkut pitävät pitkiä valitusvirsiä siitä kuinka löysää perseilyä se intti oli. No niinhän se on tasan aina ollut. Miten se kenellekään asiasta kiinnostuneelle voi tulla yllätyksenä? Maailmassa on kyllä useita mahdollisuuksia jos kaipaa sotilaallista haastetta.
Ikävä jos oma kokemuksesi oli huono (itselle sieltä jäi ihan hyvät muistot, vaikka kävin intin II/06 saapumiserässä ja olen siis tätä mammanpoika aikaa), mutta ihan oikeasti. Mitä oikein odotit? Joku alikin koulutus nyt on yhtä tyhjän kanssa ja välillä sinne pakotetaan täysin ilman motivaatiota olevia tyyppejä. Jos kerran tuo aliupseerikoulutus ei ollut vaatimustasoltaan sitä, mitä luulit sen olevan. Miksi et hakenut rukkiin? Kyllä siellä jo ihan sitä haastetta tarjotaan ja koulutuksesta voi jopa olla jotain hyötyä jatkoelämässä. Sen enempää sarvia ja hampaita näyttämättä, veikkaan tietäväni syyn miksi päätit "olla lähtemättä Haminaan, vaikka olisit päässyt".
Toki Ilmavoimissa kaikki sai moottoripyörän, nahkatakin ja nuoren Kelly McGillisin näköisen punkanlämmittäjän. Mä ainakin.Kyllä ennen intissä hiihdettiin kesät talvet ja molempiin suuntiin oli ylämäki. sudet söivät hitaimmat ja ruokatunnilla katseltiin valokuvia perunoista ja lihoista.
Vessoista ei ollut ovia ja nössöjä simputettiin.
Tämän vuoksi maailman huippufirmat ovat täynnä RUK:n käyneitä suomalaisia huippujohtajia. Vai oliko ne suomalaisissa setämiesorganisaatioissa?Jymäkkä kirjoitti:ja RUK on jo työnantajienkin puolella arvostettu meriitti. Se on kyllä melko opettavainen mankeli, ja sen läpikäyvät kyllä saavat sellaista aineetonta pääomaa, ettei se ihan itsekseen muille tule, vaikka samat asiat voi tietysti oppia muuallakin.
Tällä logiikalla mikä tahansa koulutus on pelleilyä, koska valtaosa työllistyy suomalaisiin yrityksiin, eikä mikään ryhmä täytä maailman huippufirmoja. Tyypillistä vähättelyä, mutta RUKista saa johtajakoulutusta, jollaista ei juuri mistään normikoulutuksesta ole saatavilla.Tämän vuoksi maailman huippufirmat ovat täynnä RUK:n käyneitä suomalaisia huippujohtajia. Vai oliko ne suomalaisissa setämiesorganisaatioissa?
Niin, tää on vähän samanlainen ilmiö kuin se, että jokainen ruutuliinoja 8 kk viikkaillut ojatorpedo on Suomessa pätevöitynyt turpo/Nato-asiantuntija.Tällä logiikalla mikä tahansa koulutus on pelleilyä, koska valtaosa työllistyy suomalaisiin yrityksiin, eikä mikään ryhmä täytä maailman huippufirmoja. Tyypillistä vähättelyä, mutta RUKista saa johtajakoulutusta, jollaista ei juuri mistään normikoulutuksesta ole saatavilla.
Miksi se olisi myytti? Tietenkään kaikki ei arvosta, voihan se rekrytoija olla vannoutunut pasifisti ja armeijan vastustaja, eikä työ muutenkaan välttämättä vaadi RUKin tarjoamia ominaisuuksia. Kyllähän RUKin käyminen silti paljon kertoo ihmisestä, ja totta kai nämä vaikuttavat arvioon. Tuskin tämä kuitenkaan mikään sellainen seikka on, että se näitä suoraan ratkoo. Plussaa tuosta saa usein.Ainoa tuntemani pörssiyhtiön johtoryhmän jäsen löysäili nuoruudessamme intin läpi kuudessa kuukaudessa vältellen johtajakoulutusta, vaikka silloin oli jo tavoite korkealla. Väärin sluibattu.
Tää RUK:n arvostus kuulostaa aika myytiltä kyllä. Varmaan toki niitä yksittäistapauksia löytyy työnantajista, jotka tätä arvostaa.
Niin mitä se RUK:n käyminen kertoo ihmisestä? Odotan innolla.Miksi se olisi myytti? Tietenkään kaikki ei arvosta, voihan se rekrytoija olla vannoutunut pasifisti ja armeijan vastustaja, eikä työ muutenkaan välttämättä vaadi RUKin tarjoamia ominaisuuksia. Kyllähän RUKin käyminen silti paljon kertoo ihmisestä, ja totta kai nämä vaikuttavat arvioon. Tuskin tämä kuitenkaan mikään sellainen seikka on, että se näitä suoraan ratkoo. Plussaa tuosta saa usein.
Kertoo perusarvoista sekä siitä, että on tottunut tekemään päätöksiä ja johtamaan ihmisiä. En pidä RUKia minään ylivertaisena meriittinä, mutta kovasti ihmettelen, etteikö tuolta muka mitään avuja jäisi käteen.Niin mitä se RUK:n käyminen kertoo ihmisestä? Odotan innolla.
Multa on taas aina kysytty. Ja juu, en oo RUKia itse edes käyny, eli en oo siksi täällä vänkäämässä;)Ei ole tullut niissä useissa kymmenissä haastatteluissa joita olen ollut pitämässä koskaan mieleenkään kysyä armeijan käymisistä tai rukeista. Jotenkin asiantuntijatyö ja siinä johtajana toimiminen poikkeaa vaan niin paljon jostain sulkeisista.
En omalta kohdalta osaa kokea, että siitä olisi ihmeempää hyötyä ollut mutta voi kai se joillekin olla. Itse en sitä sen kummempana näe kuin vaikkapa urheilujoukkueen kapteenina tai valmentajana toimimista. Ehkä vanhemmuuskin riittäisi. Toisaalta on tuosta sen verran aikaakin, ettei ihan kaikkia tuntemuksia ja kokemuksia enää niin kristallinkirkkaana mielessäkään ole.Niissä harjoituksissa joutuu oikeasti ryhmänjohtamisen lisäksi tekemään jatkuvalla syötöllä päätöksiä paineen alla ja vajavaisin tiedoin. Monella tuollainen tulee sitten eteen vasta työelämässä. Ehtiihän sen oppia sielläkin mutta edelleen, jos tämä on tuttua etukäteen, niin kai se eduksi on?
Eikö siellä vauvafoorumilla ollut keskustelu aiheesta, huolisiko puolisoksi miestä, joka ei ole RUK:ia käynyt? Keskustelun avannut nainen ei olisi huolinut. Että kyllä sillä tietyissä rekrytoinneissa voi merkitystä olla.
Tämä jääköön nyt tästä aiheesta, mutta taidetaan olla aika samaa ikäluokkaa, ja koulutus on uudistunut sittemmin paljonkin, ja nykyään kokelaille annetaan rutkasti vastuuta niin harjoitus- kuin kasarmioloissakin. Aiemmin oli käsittääkseni enemmän ohjattua toimintaa.En omalta kohdalta osaa kokea, että siitä olisi ihmeempää hyötyä ollut mutta voi kai se joillekin olla. Itse en sitä sen kummempana näe kuin vaikkapa urheilujoukkueen kapteenina tai valmentajana toimimista. Ehkä vanhemmuuskin riittäisi. Toisaalta on tuosta sen verran aikaakin, ettei ihan kaikkia tuntemuksia ja kokemuksia enää niin kristallinkirkkaana mielessäkään ole.
Et ole ihan hiljattain työhaastattelussa käynyt ilmeisesti. Nykyään kun ei saa kysyä, edes armeijan käymisestä mitään.Multa on taas aina kysytty. Ja juu, en oo RUKia itse edes käyny, eli en oo siksi täällä vänkäämässä;)
Vähän huono esimerkki kyllä nuo sulkeiset, ei kai kukaan niitä minään osaamisena pidä. Niissä harjoituksissa joutuu oikeasti ryhmänjohtamisen lisäksi tekemään jatkuvalla syötöllä päätöksiä paineen alla ja vajavaisin tiedoin. Monella tuollainen tulee sitten eteen vasta työelämässä. Ehtiihän sen oppia sielläkin mutta edelleen, jos tämä on tuttua etukäteen, niin kai se eduksi on?
Kait sitä saa kysyä onko velvollisuus suoritettu? Hiljattain törmäsin tähän. Sitä ei saa kysyä missä ja miten. On se sitten siviilipalvelus tai RUK. Eihän saa myöskään kysyä oletko raskaana tai meinaatko lähiaikoina perheen perustaa. Häpesin silmät päästäni kun pomo tuota kysyi haastateltavalta (olin siis toinen haastattelija ja mun alaisuuteen olisi tullut. Ei se tuohon valinta kaatunut). Tuosta on toki aikaa.Et ole ihan hiljattain työhaastattelussa käynyt ilmeisesti. Nykyään kun ei saa kysyä, edes armeijan käymisestä mitään.
Työnhakija, muista oikeutesi – nämä asiat eivät kuulu työhaastatteluunKait sitä saa kysyä onko velvollisuus suoritettu? Hiljattain törmäsin tähän. Sitä ei saa kysyä missä ja miten. On se sitten siviilipalvelus tai RUK. Eihän saa myöskään kysyä oletko raskaana tai meinaatko lähiaikoina perheen perustaa. Häpesin silmät päästäni kun pomo tuota kysyi haastateltavalta (olin siis toinen haastattelija ja mun alaisuuteen olisi tullut. Ei se tuohon valinta kaatunut). Tuosta on toki aikaa.
Työnhakija, muista oikeutesi – nämä asiat eivät kuulu työhaastatteluun
Tuossa mm. mainitaan asiasta. Äitini, joka on He-puolella eräässä isohkossa yhtiössä on kertonut, ettei työhaastattelussa saa kysyä asepalveluksesta mitään.
Tässä on PAMin lista samoista asioista ja perässä pykälät joihin ne perustuvat. Kyllä se on ihan fakta, ettei henkilötietoja saa muualta kerätä ja kaikkiin kysymyksiin ei ole mikään pakko vastata.Linkitetyssä artikkelissa väitettiin paljon, mutta perusteltiin vähän. Tuntuu hyvin erikoiselta, ettei työhakijaa saisi googlata tai tutkia julkisia rekistereitä. Tämän tietysti pystyy kiertämään helposti, kun kysyy suoraan työntekijältä asioista, jotka näkyy esim. somessa.
Tässä on PAMin lista samoista asioista ja perässä pykälät joihin ne perustuvat. Kyllä se on ihan fakta, ettei henkilötietoja saa muualta kerätä ja kaikkiin kysymyksiin ei ole mikään pakko vastata.
Voihan niitä kiertää monella tavalla, mutta jos esimerkiksi jää kiinni sometilien silmäilystä, tai utelee perheenlisäyksestä ja jättää kysymykseen vajavaisesti vastanneen naishakijan palkkaamatta, voi aika äkkiä olla pulassa.
Joo, yli 15 vuotta tosiaan edellisestä. Saisinkohan edes enää mitään duuneja, kun some-maailmasta mua ei löydä.Et ole ihan hiljattain työhaastattelussa käynyt ilmeisesti. Nykyään kun ei saa kysyä, edes armeijan käymisestä mitään.
Mikä tossa nyt on epäselvää? Työntekijä saa valehdella laittomiin kysymyksiin ja työnantajan pitää saada kaikki tiedot työnhakijalta itseltään. Nyt molemmat jyvät samalle radalle.... Kuka on oikeassa, valehteleva työnhakija vai googlettava työnantaja?