Puudelikommentit ovat siinä mielessä outoja, että missä yrityksessä toimitusjohtaja ei poistaisi omasta johtoryhmästään vastarannan kiiiskeä. Operatiivinen johtaminen helpottuu aika paljon kun työrukkasesi ei sabotoi käskyjäsi.Joo, oma puudeli antaa tassua ja haukkuu käskystä ja heiluttaa häntäänsä namipalasta.
Lainaus tuosta YLE:n jutusta (jonka muuten on kirjoittanut persuihin aivan maanisesti suhtautuva Pekka Ervasti):
Räty tunnetaan suoraviivaisena ja -sanaisena upseerina, joka on rohjennut ilmaista eriävän mielipiteensä myös esimiehilleen....Räty on modernia, kansainvälistä yhteistyötä ja Nato-kumppanuutta painottava ammattisotilas, kun taas Niinistö edustaa perinteisempää ns. sarkatakkilinjaa. Hän haikailee maamiinojen perään ja painottaa reserviläisarmeijan merkitystä jopa vahvistamista ja pohtii, josko joitakin jo kertaalleen lakkautettujen varuskuntia voitaisiin avata uudelleen.
Puolustushallinnossa on pantu merkille, että huolimatta kovasta innostaan puolustusministerin paikalle, Niinistöllä on ollut selviä vaikeuksia suhtautumisessaan kenraalikuntaan tai sen asiantuntemuksen arvostamiseen.
"Niinistö on auktoriteettiongelmainen", eräs pettynyt lähde kärjistää.
Yleensä minä ymmärrän auktoriteetin siten että siihen sisältyy käskyvalta toiseen. Kenraalikunnalla taitaa olla tuo komentoketjun hahmottamisessa nyt jotain ongelmia.
Minä olen tyytyväinen että meillä on puolustusministerinä henkilö nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä jonka mielestä maamiinojen kielto pitää kumota ja joka näkee puolustusvoimien core taskina maan puolustamisen, eikä lokkien puhdistamisen öljystä tai rauhanturvatehtäviin osallistumisen Molvaniassa. Sellainen tylsä sarkatakkinen impivaarainen puolustusministeri.
Toki ihminen voi olla toista mieltä turvallisuuspoliitikkasta eikä koe Venäjää minkäänlaisena uhkana, vaan enemmän huolestuttaa Itämeren öljyiset lokit ja se haastava Molvanian tilanne siellä länsikaukoaasiassa.