Historiallisesti tästä pitää kyllä olla jonkun verran eri mieltä. Tilanne on toki nykyään toinen mutta uskoisin sen johtuvan pääosin siitä etteivät läntiset demokratiat ole joutuneet oikeasti kovaan paikkaan sitten toisen maailmansodan. Silloin läntiset demokratiatkin nostivat sotimistahtoa nimenomaan vihollista demonisoivalla propagandalla:
Natsi-saksalainen (Hitler) kaluaa (valloitettujen maiden) luita propagandajulisteessa
The battle for civilization, jossa saksalainen on raivoisa gorilla.
Halt the hun, jossa naisen (ja lapsen?) kimpusta saksalaista repii uljas länsisoturi.
Deliver us from evil, buy war bonds
Saksa ja Japani inhoina käärmeinä, "stamp em out"
Tässä vain jokunen esimerkki. Eikä tämän ole tarkoitus mitenkään samaistaa diktatuureja ja demokratioita tai väittää etteivätkö nuo olisi ihan ansaittuja vertauksia. Keskustelun kannalta pitää kuitenkin tiedostaa ettei propagandistinen vihollisen demonisointi oman taistelutahdon kohottamiseksi ole diktatuurien yksinoikeus.
Tuo on ihan totta.
Myöhemmin länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa, Vietnamin sota teki käänteen. Sen raportoiminen mediassa oli jo niin tarkkaa ja yksityiskohtaista, että vapaissa yhteiskunnissa toleranssi sekä siviiliuhreille että sotilaiden kuolemille laski. Silmille tullutta raakuutta ja kuolemaa ihmiset eivät olleet valmiita hyväksymään.
Putin esimerkiksi näki tuon vielä ennen viime helmikuuta lännen heikkoutena, että kuolonuhreja ei kestetä. Ja itseasiassa tämän suuntaisia näkemyksiä kuuli myös länsimaissa, että Venäjä ja muut diktatuurit olisivat resilienssiltään vahvempia.
Näkemys on kuitenkin vahvasti väärä ja sen on osoittanut viimeistään Ukrainan sota, jossa Ukraina hyödyntää länsimaisia aseita, strategiaa, taktiikoita sekä tiedustelua. Liberaaleissa demokratioissa, joissa kansalaismielipide vaikuttaa myös sota- ja puolustuspolitiikkaan, laskenut toleranssi kuolonuhreja kohtaan nimittäin lähti jo 70-luvulta alkaen viemään aseteknologian, sotastrategian ja -taktiikan sekä sotilastiedustelun kehitystä kaatuneita merkittävästi vähentävään sekä "collateral damagea" välttävään suuntaan. Se ei heikentänyt länsimaita, vaan lisäsi niiden sotilaallista tehokkuutta merkittävästi.
Sodankäynnin tehokkuuden lisääntymisen takia länsimaiden ei tarvitse enää propagandistisesti dehumanisoida vihollista oikeuttaakseen siviiliuhrit ja lietsomaan raivoa kansassa sekä sotilaissa. Venäjän tarvitsee, koska sen pelikirjaan kuuluu edelleen keskeisesti siviilien terrorisointi.
Hesari on ihan totaalisesti hypännyt Venäjän ja Putinin kelkkaan. Ja ehkä vain siksi, että hesarille Jussi Halla-aho on pahempi kuin Putin. Jos joku on oksettavaa niin tämä. Ihan oikeasti antavat noille murhaajille mahdollisuuden vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin. Hyi vittu.
Jussi Halla-aho kirjoitti Facebookissa, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä. Venäjän suurlähettiläs vastaa hänelle.
www.hs.fi
Halla-ahon muotoilua harva pitää onnistuneena. Mutta sen voi jokainen todeta, että muotoiluongelmasta huolimatta teksti sisälsi asiaa. Tässä mielessä voisi odottaa, että HS ja YLE arvostettuina medioina näkisivät kokonaisuuden antamatta Venäjälle valkopesun mahdollisuutta.
Ikävä kyllä Halla-aho itse epäonnistuneella muotoilullaan antoi Venäjälle mahdollisuuden alkaa jeesustelemaan. Kuten täällä muut kirjoittajat ovat tuoneet ilmi, niin valta lisää vastuuta - myös omista puheistaan ja kirjoituksistaan.
Dynamiikka kun menee niin, että Venäjän propagandakoneisto etsii tämmöisiä juttuja ihan jo liki peruspulliaisten twiiteistä ja mitä korkeammalta taholta tämmöinen syöttö tulee, sitä terävämmin se napsahtaa Kremlin lavassa. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on jo melko korkealla ulkopoliittisessa hierarkiassa, joten paljon parempaa harkintaa olisi suotavaa käyttää.
Kyllähän tuohon Kuznetsovin vastenmielisen tekopyhään paskapuheeseen ihan kaikki suuret suomalaismediat näyttävät tarttuneen - moni vastaavanlaisella otsikolla kuin HS:kin. Siitä olen toki täsmälleen samaa mieltä lainaamieni kirjoittajien kanssa, että medialta on myös syytä edellyttää tarkkaavaisuutta siinä, etteivät ne vahingossakaan toimi minään propagandan äänitorvina.