Mainos

Perintöverotus Suomessa

  • 55 163
  • 573
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Kannatatko nykyistä mallia vai pitäisikö sitä pohtia tarkemmin että vero erääntyisi maksettavaksi vasta sitten kun omaisuus myydään?

Suoraan sanottuna: en tiedä. Asioilla on puolensa. Onneksi en ole poliitikko vaan vain tavallinen äänestäjä jolla ei tarvitse olla kantaa kaikkiin asioihin. Kaipaisin vähän tutkimuksellista näyttöä siitä millainen perintöverojärjestelmä edistää parhaiten kasvua ja tuottaa valtiolle parhaan verokertymän. Nyt ongelma on vähän ollut, että sekä perintöveron puolustajat että vastustajat vetoavat vain siihen, että tämä on meidän mielestä "oikein ja kohtuullista". Perustellaan vain tunteella.

Perimisessä minusta olennaisempaa kuin perintöveroasiat olisi muokata vanhakantaista perintölainsäädäntöä (mm. rintaperilliskäsitteineen ja eri perijäryhmien luokitteluineen). Minusta vapaassa demokratiassa ihmisellä pitäisi olla oikeus testamentata omaisuutensa kenelle haluaa ilman keidenkään aikuisten erityisoikeuksia toisten varoihin. Myös leskeneläkejärjestelmä tulisi nykymuodossaan tuolla perusteella muuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokerit, Denver Broncos & Colorado Avalanche
Muutenkin tässä keskustelussa ihmetyttää tämä aivopieru, että omaisuudenhaltija säästää lapsiaan varten, joten miksei hän saa valita antaa omaisuuttaan heille. Suomessa saa täysin laillisesti antaa 3999,99 euroa verovapaasti kolmen vuoden välein niin monelle henkilölle kuin perse kestää, joka tarkoittaa, että esimerkiksi pariskunta saa antaa kullekin kersalleen 2666,66 euroa vuodessa verovapaasti kenenkään siihen puuttumatta. Lapsen täysi-ikäisyyteen mennessä hänelle saisi siis olla lahjoittanut 48 000,00 euroa, joka huonostikin sijoitettuna ehtisi kasvaa tuossa ajassa ainakin 60 tuhanteen euroon. Miten tämä ei jonkun mielestä olisi riittävän suuri verosta vapautettu pesämuna? Ja miten tyhmä ylipäätään täytyy olla, jos haluaa johonkin kahdeksankymppiseksi asti hautoa rahojaan siksi, että saisi jättää ne eteenpäin viisikymppisille kersoilleen? Eikö isä todella toivo tai odota lastensa siihen mennessä olevan omillaan toimeentulevia kansalaisia?
 
Suoraan sanottuna: en tiedä. Asioilla on puolensa. Onneksi en ole poliitikko vaan vain tavallinen äänestäjä jolla ei tarvitse olla kantaa kaikkiin asioihin.

Perimisessä minusta olennaisempaa kuin perintöveroasiat olisi muokata vanhakantaista perintölainsäädäntöä (mm. rintaperilliskäsitteineen ja eri perijäryhmien luokitteluineen). Minusta vapaassa demokratiassa ihmisellä pitäisi olla oikeus testamentata omaisuutensa kenelle haluaa ilman keidenkään aikuisten erityisoikeuksia toisten varoihin. Myös leskeneläkejärjestelmä tulisi nykymuodossaan tuolla perusteella muuttaa.

Tästä samaa mieltä mutta näiden asioiden pohtiminen voi olla toisinaan ihan hauskaa tai mielenkiintoista, kovin vahva kanta sulla oli kuitenkin esille nostamaasi asiaan ja ymmärrän jos et halua pohtia asiaa enempää.

Mä uskon saavani perintöä jossain vaiheessa ja työ verojen minimoimiseksi on aloitettu jo kymmenen vuotta sitten, rahaa on lahjoitettu ja perintöä siirretty yli sukupolvien. Sellaiset ihmiset joille omaisuutta on kertynyt osaavat sitä yleensä hyvin jälkipolville siirtääkin, nämä mun mielenkiinnon kohteet koskevatkin lähinnä tuulipukukansaa joille tuntuu joku perintömökki tulevan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vähän jopa käy sääliksi köyhiä ihmisiä joilla olisi kerrankin tilaisuus parantaa elämänlaatua ja tehdä jotain fiksua mistä jälkipolvetkin voivat nauttia mutta kateellinen demari naapurissa mölyää että verot maksuun saman tien.

Tässäkin ketjussa keskustelu on painottunut aika paljon yhden perheen ja sen yhtiön ympärille kun voitaisiin rakentavasti keskustella miten kansa ja jatkislaiset saisivat perinnöstä kaiken mahdollisen irti eikä iso osa valuisi valtion pohjattomaan kirstuun. Onhan valtio kuitenkin meitä varten eikä me ja perinnöt valtiota varten?
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Vähän jopa käy sääliksi köyhiä ihmisiä joilla olisi kerrankin tilaisuus parantaa elämänlaatua ja tehdä jotain fiksua mistä jälkipolvetkin voivat nauttia mutta kateellinen demari naapurissa mölyää että verot maksuun saman tien.

Kannattaa kuitenkin muistaa että perintöveroon on säädetty kohtuullisen korkea alaraja ja siitäkin eteenpäin on vielä portaita ennen kuin vero nousee lopulta maksimiinsa, eli kahteenkymmeneen prossaan.

Minusta on ylipäänsä aika hämmentävää miten suuria intohimoja tämä veromuoto aiheuttaa kun esim. kireä tuloverotus, joka koskee huomattavasti laajempia ihmisryhmiä ja huomattavasti kovemmilla veroprosenteilla otetaan miltei annettuna.
 
Muutenkin tässä keskustelussa ihmetyttää tämä aivopieru, että omaisuudenhaltija säästää lapsiaan varten, joten miksei hän saa valita antaa omaisuuttaan heille. Suomessa saa täysin laillisesti antaa 3999,99 euroa verovapaasti kolmen vuoden välein niin monelle henkilölle kuin perse kestää, joka tarkoittaa, että esimerkiksi pariskunta saa antaa kullekin kersalleen 2666,66 euroa vuodessa verovapaasti kenenkään siihen puuttumatta. Lapsen täysi-ikäisyyteen mennessä hänelle saisi siis olla lahjoittanut 48 000,00 euroa, joka huonostikin sijoitettuna ehtisi kasvaa tuossa ajassa ainakin 60 tuhanteen euroon. Miten tämä ei jonkun mielestä olisi riittävän suuri verosta vapautettu pesämuna? Ja miten tyhmä ylipäätään täytyy olla, jos haluaa johonkin kahdeksankymppiseksi asti hautoa rahojaan siksi, että saisi jättää ne eteenpäin viisikymppisille kersoilleen? Eikö isä todella toivo tai odota lastensa siihen mennessä olevan omillaan toimeentulevia kansalaisia?

Nyt aletaan olla asian ytimessä. Viisikymppisten kersojen tulisi olla fiksuja ja siirtää perintö suoraan seuraavalle polvelle jolloin pystytään välttämään perintöverot yhden polven osalta. Kiitoksena lapsenlapset voivat lahjottaa sitten tuon sentin vajaa neljä tonnia vanhemmilleen niin hekin ovat saaneet mukavasti "ylimääräistä" rahaa. Muutenkin mummojen ja vaarien kannattaa alkaa siirtää omaisuutta vaikka kirjekuorissa nuoremmille polville aina joulun ja syntymäpäivän aikoihin, ei näitä kukaan laske tai kyttää. Kymmenessä polvessa säästetään aika iso summa jos joka toisen osalta säästytään veroilta.

Meidän suvussa on toimittu aina sillä periaatteella että suvun etu ensiksi, oikeisto kutsuu sitä verosuunnitteluksi ja sannamarinit veronkierroksi.
 
Kannattaa kuitenkin muistaa että perintöveroon on säädetty kohtuullisen korkea alaraja ja siitäkin eteenpäin on vielä portaita ennen kuin vero nousee lopulta maksimiinsa, eli kahteenkymmeneen prossaan.

Minusta on ylipäänsä aika hämmentävää miten suuria intohimoja tämä veromuoto aiheuttaa kun esim. kireä tuloverotus, joka koskee huomattavasti laajempia ihmisryhmiä ja huomattavasti kovemmilla veroprosenteilla otetaan miltei annettuna.

Kyllähän se kannatta muistaa, sen takia yritinkin olla tässä niiden "vähäosaisten" puolella joille perintö tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mulle perintövero ei tule olemaan ongelma, työtä tehdään koko ajan että se tulee olemaan mahdollisimman pieni.

Luulen intohimojen heräävän siitä koska tämä vero liitty (aina) läheisen kuolemaan ja tulkinnanvaraisuuksia löytyy. Tämän veron määrään pystyy vaikuttamaan mutta tuloveron ei paitsi muuttamalla toiseen kuntaan tai maahan, tosin perintöveroonkin pystyy vaikuttamaan muuttamalla Portugaliin.

Kyllä mä olen huolissani jos iso suomalainen perheyritys myydään ulkomaille ja työpaikat häviää vain sen takia että pitää saada yksi verokönttä maksettua. Nykyisillä laeilla tässä häviää porvariperhe tai Suomen valtio, kun valinnan tekee perhe niin häviäjänä on valtio.
Taloudellisesti Suomen kannalta parempi ratkaisu on jättää vero perimättä kuin pakottaa firma myyntiin, touhu muistuttaa aika paljon housuunkusemista pakkasella.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Luulen intohimojen heräävän siitä koska tämä vero liitty (aina) läheisen kuolemaan ja tulkinnanvaraisuuksia löytyy. Tämän veron määrään pystyy vaikuttamaan mutta tuloveron ei paitsi muuttamalla toiseen kuntaan tai maahan, tosin perintöveroonkin pystyy vaikuttamaan muuttamalla Portugaliin.

OT mutta tuloveroon pystyy vaikuttamaan, tosin tavalliselle palkansaajalle vaikeampaa.
 
Tässäkin ketjussa keskustelu on painottunut aika paljon yhden perheen ja sen yhtiön ympärille kun voitaisiin rakentavasti keskustella miten kansa ja jatkislaiset saisivat perinnöstä kaiken mahdollisen irti eikä iso osa valuisi valtion pohjattomaan kirstuun.

Sä olet siis ilmeisesti sitä mieltä, että esim. julkisin varoin kustannettu terveydenhuolto ja koulutus eivät hyödytä kansalaisia mitenkään? Eli jos vaikkapa opettajille ja hoitsuille maksetaan palkkaa verorahoista, se on vain rahan syytämistä valtion pohjattomaan kirstuun?
 

Hawk #22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Ilves, Tampa Bay Buccaneers
Eräällä tutullani on tulossa hyvin mielenkiintoisia hetkiä perintöverotuksen kanssa, kunhan hänen vanhemmistaan aika jättää. Käytetään hänestä nimeä Matti tässä tapauksessa. Matin vanhemmat ovat olleet aikoinaan melko hyvätuloisia maatalousyrittäjiä, jotka ovat nyt eläköityneet. Ennen eläköitymistään Matin vanhemmat myivät alueet Matille ja Matti harjoittaa elinkeinoa näillä alueilla (markkinahintaisella arvolla, eli tässä ei ole ennakkoperintöseuraamuksia).

Jokunen vuosi sitten Matin vanhemmat tekivät testamentin, jossa he jakoivat omaisuutensa puoliksi Matin ja tämän sisaren kanssa. Testamentti on kuitenkin kaikkea muuta kuin tasapuolinen. Matin sisarelle annettaan vanhempien testamentilla suuri määrä osakkeita ja muuta helposti tuottavaa ja realisoitavaa omaisuutta. Mitä taas Matti sai? Vanhempiensa entisen asunnon sekä näiden omistaman huvilan. Ongelmana vain on, että molemmat rakennukset sijaitsevat keskellä Matin omistamaa tonttia, eikä näitä ole siksi käytännössä mahdollista myydä. Sen lisäksi huvila vaatisi vielä satojen tuhansien eurojen korjaukset, että tästä saisi jollain tavalla asumiskelpoisen. Onneksi asuntojen verotuksellinen arvo on yhteensä jotai 1-2 miljoonan välillä, niin veroja voi maksaa hyvillä mielin, kunhan ensin hakee lainan pankista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minusta on ylipäänsä aika hämmentävää miten suuria intohimoja tämä veromuoto aiheuttaa kun esim. kireä tuloverotus, joka koskee huomattavasti laajempia ihmisryhmiä ja huomattavasti kovemmilla veroprosenteilla otetaan miltei annettuna.
Tämä on ihan hyvä huomio. Väittäisin, että syy on siinä, että noinen näistä veroista koetaan moraalisesti oikeutetuksi ja tasapuoliseksi ja toinen ei. Ajatusmallina on, että jos kaksi ihmistä ansaitsee yhtä paljon, mutta toinen tuhlaa kaiken kun taas toinen elää säästäväisesti, niin jälkimmäisen rankaiseminen siitä että on rahaa säästänyt on väärin.

Toki se että ansioverotus on jo niin kireä vaikuttaa myös siihen, että sellaisista säästetyn omaisuuden verottaminen vielä toiseen kertaan koetaan erityisen vääräksi. Vaikea silti on väittää, että jos ansiovero olisi alhaisempi niin koettaisiinko perintöveroa sen oikeutetummaks.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Tämä on ihan hyvä huomio. Väittäisin, että syy on siinä, että noinen näistä veroista koetaan moraalisesti oikeutetuksi ja tasapuoliseksi ja toinen ei. Ajatusmallina on, että jos kaksi ihmistä ansaitsee yhtä paljon, mutta toinen tuhlaa kaiken kun taas toinen elää säästäväisesti, niin jälkimmäisen rankaiseminen siitä että on rahaa säästänyt on väärin.

Mutta kun eihän sitä säästänyttä veroteta vaan hänen perijäänsä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toistan itse itseäni. Minusta perintövero on vain lahjaveron erikoistapaus.
Jos tuo perintö kuoleman jälkeen on niin vaikea konsepti, niin miksi herra tai rouva x ei saisi niitä eläessään lahjoittaa jälkikasvulleen? Hän saa ne vaikka polttaa kokossa tai tilata niilä demarin jäsenlehtiä (alv 0%), mutta anna olla jos hän yrittää antaa ne vastikkeetta jälkikasvulleen, niin tästä veroa menee 8-20%.

Sinun rahasi eivät ole sinun rahojasi.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tässä keskustelussa jatkuvasti tulee esille ajattelutapaero. Perintöverokriittisimmät tarkastelevat asiaa perinnön jättäjän näkökulmasta, kun perintöveroon ymmärtäväisesti suhtautuvat ajattelevat asiaa perinnön saajan kannalta. Minusta verotuksen oikeudenmukaisuutta tai kohtuullisuutta pohditaessa on ehdottomasti tarkasteltava asiaa sen kannalta, joka veron maksaa eli tässä tapauksessa perinnön saajan kannalta. Korkeintaan 20 prossan vero tulosta, jonka eteen ihminen ei ole tehnyt mitään, ei voi millään muotoa olla kohtuuton, kun työtä tekemällä hankitusta vastaavan suuruisesta tulosta voidaan verottaa jopa yli 50 prosenttia. Lisäksi olisi myös talouden dynamiikan kannalta älytöntä antaa yhä enenevissä määrin rälssejä staattiselle varallisuudelle, mikä tietenkin jouduttaisiin kompensoimaan kulutusveroilla tai työn verotuksella.
 
Jokunen vuosi sitten Matin vanhemmat tekivät testamentin, jossa he jakoivat omaisuutensa puoliksi Matin ja tämän sisaren kanssa. Testamentti on kuitenkin kaikkea muuta kuin tasapuolinen. Matin sisarelle annettaan vanhempien testamentilla suuri määrä osakkeita ja muuta helposti tuottavaa ja realisoitavaa omaisuutta. Mitä taas Matti sai? Vanhempiensa entisen asunnon sekä näiden omistaman huvilan. Ongelmana vain on, että molemmat rakennukset sijaitsevat keskellä Matin omistamaa tonttia, eikä näitä ole siksi käytännössä mahdollista myydä. Sen lisäksi huvila vaatisi vielä satojen tuhansien eurojen korjaukset, että tästä saisi jollain tavalla asumiskelpoisen. Onneksi asuntojen verotuksellinen arvo on yhteensä jotai 1-2 miljoonan välillä, niin veroja voi maksaa hyvillä mielin, kunhan ensin hakee lainan pankista.
Mielenkiintoinen tapaus. Mitä jos Matti luopuu perinnöstään? Meneekö se valtiolle? Se olisikin hauska tilanne, valtiolla on kaksi rakennusta Matin omistamalla maalla joka tarkoittaisi sitä että Matti voinee periä maasta vuokraa tai velvoittaa valtiota purkamaan ne pois. Vielä kun ne olisivat museoviraston suojeluksessa... :)
Onko tuollainen testamentti muuten lainvoimainen tai voiko sen riitauttaa? Miten näiden huvilan ja talon arvo määritetään perintöverotuksessa, jollain alueen keskimääräisellä neliöhinnalla vai sen perusteella mitä joku näistä suostuisi maksamaan?

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä että perintöveron pitäisi erääntyä vasta silloin kun omaisuus myydään.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä että perintöveron pitäisi erääntyä vasta silloin kun omaisuus myydään.

Hmm, kai ymmärrät, että tämän myyntivoittoveron on oltava suurempi kuin nykyisen perintöveron, jos tällaiseen malliin ryhdyttäisiin, siis jos et halua kasvattaa valtion kestävyysvajetta enempää? Sehän on selvää, että tällainen malli aiheuttaisi niitä tilanteita, että joitakin taloja, maatiloja tai mökkejä ei myytäisi ollenkaan ja verottaja jäisi kokonaan nuolemaan näppejään.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Denver Broncos & Colorado Avalanche
Toistan itse itseäni. Minusta perintövero on vain lahjaveron erikoistapaus.

OK, meidän täytyy näköjään mennä syvemmälle... Kuten aiemmin kirjoitin:

Suomessa saa täysin laillisesti antaa 3999,99 euroa verovapaasti kolmen vuoden välein niin monelle henkilölle kuin perse kestää, joka tarkoittaa, että esimerkiksi pariskunta saa antaa kullekin kersalleen 2666,66 euroa vuodessa verovapaasti kenenkään siihen puuttumatta. Lapsen täysi-ikäisyyteen mennessä hänelle saisi siis olla lahjoittanut 48 000,00 euroa

Ilmeisesti tuo 48k€/lapsi on massimiehelle liian vähän, joten laajennetaan esimerkkiä. Tarmolla ja Justiinalla on neloset, jotka he saivat ollessaan 30-vuotiaita. He alkoivat välittömästi lasten synnyttyä siirtää jokaiselle lapselleen 2666,66 €/v, ja jatkoivat tätä projektia kuolemaansa asti, joka koitti Tarmon ja Justiinan ollessa 80-vuotiaita.

Paljonko he ehtivät verovapaasti siirtämään omaisuuttaan jälkikasvulleen? Vastaus on: 133 333,00 euroa kullekin eli 533 332 euroa noin niin kuin yhteensä. Kysynkin sinulta, kuinka tyypillistä on, että hyvätuloisellakaan suomalaisparilla riittäisi maksukyky tällaiseen projektiin? Tai sovitaan, että olisi edes kaksi lasta, joten puolita tuo 533 332. Minä väitän, että maksukyky loppuisi siinäkin tapauksessa useimmalla hyvätuloisellakin pariskunnalla ennen kuin maksuhalukkuus.

Joten mikä on todellinen ongelma? Kuten todettua, rahaa saa kyllä siirrettyä jälkikasvulleen verovapaasti jopa enemmän kuin olisi kohtuullista, jopa enemmän kuin tyypillinen suomalaisperintö on ylipäätään, mutta ulina perintöverotuksesta velloo Suomessa silti kuin oltaisiin kaikki muututtu mustalaisiksi tässä menneen vuosikymmenen kuluessa? Eli valitetaan valittamisen ilosta, kun joku joskus Hesarissa kertoi, että perintöverotus on epäoikeudenmukaista myös pienen perinnön saajalle? Ongelmaa ei todellisuudessa ole, epäoikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaan, mutta silti ulina tuntuu vain jatkuvan. Onko kyse lopulta kuitenkin siitä, että koska syy näihin perintöongelmiin löytyisi lähimmän peilin edestä, niin sen myöntämisen sijaan on helpompi vain leikkiä tyhmää ja syyttää muita? Osoita yhdellä sormella syyllistä, niin huomaat että kolme osoittaakin sinuun...
 
Hmm, kai ymmärrät, että tämän myyntivoittoveron on oltava suurempi kuin nykyisen perintöveron, jos tällaiseen malliin ryhdyttäisiin, siis jos et halua kasvattaa valtion kestävyysvajetta enempää? Sehän on selvää, että tällainen malli aiheuttaisi niitä tilanteita, että joitakin taloja, maatiloja tai mökkejä ei myytäisi ollenkaan ja verottaja jäisi kokonaan nuolemaan näppejään.
Voihan perintöverokin erääntyä maksettavaksi vasta kun omaisuus myydään jos lakiin tehdään muutos ja mun mielestä muutos olisi tämän keissin perusteella tarpeellinen. Jos tässä tapauksessa talo ja huvila menisivät suoraan valtiolle niin eikö verottaja jäisi silloin nuolemaan näppejään? Sisään ei tulisi senttiäkään rahaa mutta tilalle tulisivat rasitteet kahdesta mörskästä joita on todella hankala myydä ja toinen vaatii vielä ison remontin. Voihan tietty tässä skenaariossa ajatella että valtio maksaa Matille tonttivuokraa ja Matti tuhlaa ne rahat maksaen alveja ja muita veroja mutta tämä on jo sitten talouden kasvattamista "työttömiä mamuja haalimalla".

Onko relevanttia pohtia kestävyysvajetta perintöverotuksen yksittäisissä esimerkeissä? Onko relevanttia pohtia kestävyysvajetta yksittäisten työttömien pakolaisten kohdalla?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Onko relevanttia pohtia kestävyysvajetta perintöverotuksen yksittäisissä esimerkeissä?

No aika selvää lienee, että kyse ei olisi mistään yksittäistapauksista vaan laajamittaisesta asiasta ja täten ongelmasta valtion verotulojen suhteen. Toki ymmärrän, että kestävyysvajeesta puhuminen ei ole kivaa silloin, kun kyse on itselleen tärkeästä menolisäyksestä tai veronkevennyksestä, mutta vastuullisesti ajattelevien on tuotakin puolta mietittävä.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
- Järjestelmien toimintalogiikkaa havainnollistetaan yksittäisten esimerkkien kautta.

- Ainakin niiden jotka asioista päättävät tulee pohtia järjestelmiä kestävyysvaje -problematiikan kautta, mielellään vieläpä ensijaisesti sen kautta. Suotavaa se olisi toki äänestäjillekin.

Itse kaipailisin kansainvälistä vertailua. Oikeastaan Ruotsi on ainoa maa josta on julkisuudessa jotain puhuttu eikä senkään kohdalla ekonomistit ole arvioineet että onko heidän verojärjestelmänsä toimivampi kuin Suomen, ainostaan todenneet että se on erilainen.
 
No aika selvää lienee, että kyse ei olisi mistään yksittäistapauksista vaan laajamittaisesta asiasta ja täten ongelmasta valtion verotulojen suhteen. Toki ymmärrän, että kestävyysvajeesta puhuminen ei ole kivaa silloin, kun kyse on itselleen tärkeästä menolisäyksestä tai veronkevennyksestä, mutta vastuullisesti ajattelevien on tuotakin puolta mietittävä.
Tulkintaeroja. Jos siirryttäisiin veron maksuun myytäessä väitän että nykyisenlainen toiminta jatkuisi suurimmaksi osin kun taas nämä perintötorpat ja muut mökit olisivat juuri niitä yksittäistapauksia. En jaksa uskoa että ne jäisivät ratkaisevaksi yksityiskohdaksi kestävyysvajeen kannalta. Toisaalta ihmiset ovat niin tyhmiä perintöasioissa etten ihmettelisi vaikka jättäisivät myymättä metsäpalstoja ja asuntoja vain siksi ettei joutuisi maksamaan perintöveroa mutta samalla maksellaan mielellään vastikkeita, metsänhoitomaksuja ja kiinteistöveroja. Ja samaan aikaan demarinaapurit ovat kateellisia jostain homeisesta torpasta mitä ei käytetä kuin ehkä kerran vuodessa ja se on samalla vain ja ainoastaan taloudellinen rasite.

Mä tulen aikanaan perimään rahaa, vähän osakkeita ja puolikkaan asunto-osakkeen mutta työtä tehdään että koko aika että maksettava vero olisi mahdollisimman pieni. Selviän siis halvalla nykyisenkin mallin mukaan joten olenkin sitten harvinainen "porvari" kun puolustan näitä tyhmiä rahvaita vaatimalla heidän etuaan ajavaa lakimuutosta.
 
- Järjestelmien toimintalogiikkaa havainnollistetaan yksittäisten esimerkkien kautta.

- Ainakin niiden jotka asioista päättävät tulee pohtia järjestelmiä kestävyysvaje -problematiikan kautta, mielellään vieläpä ensijaisesti sen kautta. Suotavaa se olisi toki äänestäjillekin.

Itse kaipailisin kansainvälistä vertailua. Oikeastaan Ruotsi on ainoa maa josta on julkisuudessa jotain puhuttu eikä senkään kohdalla ekonomistit ole arvioineet että onko heidän verojärjestelmänsä toimivampi kuin Suomen, ainostaan todenneet että se on erilainen.
Mä olen havainnollistanut järjestelmien virheitä yksittäisten esimerkkien kautta.

Onko nykyinen järjestelmä paras mahdollinen kestävyysvajeen kannalta? Pitäisikö asiaa pohtia niin että se olisi mahdollisimman oikeudenmukainen kaikille eikä paras kestävyysvajeen kannalta? Onko valtio meitä varten vai ollaanko me valtiota varten?

Mäkin kaipaisin kansainvälistä vertailua mutta omat tiedot on niin hataralla pohjalla etten usko siihen pystyväni.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minä väitän, että maksukyky loppuisi siinäkin tapauksessa useimmalla hyvätuloisellakin pariskunnalla ennen kuin maksuhalukkuus.
En tiedä onko tämä vitsi vai, mutta esimerkkisi on niin epärealistisia ja elämästä vieraantuneita, että niillä ei mitään käytännön merkitystä valtaosalle ihmistä. Eli toisinsanottuna totta helvetissä monelle hyvätuloisellakin loppuu maksukyvykkyys tuollaisella suunnitelmalla. Tuon esimerkkisi ikäisillä hyvätuloisilla ihmisillä on vielä asuntolainat maksamatta, joten luonnollisesti silloin ei vielä aloiteta seuraavan sukupolven pärjäämisiä järjestelemään kun omatkin ovat vielä kesken. Realistista olisikin ollut tehdä nuo samat laskelmat alkaen 50-vuotiaasta (jolloin verottomien lahjojen loppusummaksi tulisi 70-vuoden eliniällä 28K€ per henkilö eli ei mikään jättipottien jättipotti). Tämän jälkeen olisikin voinut ehkä päätyä kyseenalaistamaan, että miksi saman kokonaissumman jättäminen jälkikasvulle yhdellä kertaa on jollain tavalla "rangaistavampaa" kuin sen pilkkominen 50 vuoden ajalle.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos lakia ei olisi joku aika sitten muutettu, niin perilliset olisivat voineet alkaa myymään esim jälkikasvun päiväkodissa piirtämiä taideteoksia verottomasti isovanhemmille ja näin olisi rahat siirretty verottomasti nuoremmille sukupolville. Näinhän poliitikot itse kiersivät lakia kerätessään lahjoituksia kampanjoihinsa. Kertoo paljon politiikkojen tekopyhyydestä ja moraalista asiassa.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Selviän siis halvalla nykyisenkin mallin mukaan joten olenkin sitten harvinainen "porvari" kun puolustan näitä tyhmiä rahvaita vaatimalla heidän etuaan ajavaa lakimuutosta.

Heh, kylläpä porvareista on yhtäkkiä tullut jalomielisiä rahvaan edun ajajia. Matti Vanhanen, Alex Stubb, Carl Haglund... Kaikki yhtäkkiä niin rahvaan asialla.

Reaalimaailmassa taitaa olla niin, että rahvas maksaa pääsääntöisesti perinnöstään veroa 0- 10 000 euroa ja vain harvalle verosta muodostuu millään tapaa ongelma. Eikä rahvaan etuja ajavat tahot ole oikein missään kohtaa nähneet perintöjen verotuksen olevan ongelma. Sen sijaan pääoman etua ajavissa piireissä ongelmaa tunnutaan pitävän melkoisena. Ja tämähän on luonnollista. Aristokratiaa ajavissa piireissä perintövero on ongelma, meritokratiaa ajavissa piireissä ei.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Denver Broncos & Colorado Avalanche
En tiedä onko tämä vitsi vai, mutta esimerkkisi on niin epärealistisia ja elämästä vieraantuneita, että niillä ei mitään käytännön merkitystä valtaosalle ihmistä. Eli toisinsanottuna totta helvetissä monelle hyvätuloisellakin loppuu maksukyvykkyys tuollaisella suunnitelmalla. Tuon esimerkkisi ikäisillä hyvätuloisilla ihmisillä on vielä asuntolainat maksamatta, joten luonnollisesti silloin ei vielä aloiteta seuraavan sukupolven pärjäämisiä järjestelemään kun omatkin ovat vielä kesken.

Josta päästään siihen, että on tyhmää jättää mukuloille velaton omistusasunto, jos se tarkoittaa sitä, että kilpajuoksussa velattomuuteen isukki menettää taloudellisen liikkumavaransa siirtää omaisuutta verovapaasti kersoilleen. Velasta kun ei perintöveroa makseta, joten isukin on turha syyttää omasta tyhmyydestään tai saamattomuudestaan valtiota. Tai no ei se tyhmää ole, mikäli itsensä oikeasti syyttömyyteensä saa uskomaan, koska on henkisesti helpompaa tuntea olevansa syytön kuin syyllinen.

Realistista olisikin ollut tehdä nuo samat laskelmat alkaen 50-vuotiaasta (jolloin verottomien lahjojen loppusummaksi tulisi 70-vuoden eliniällä 28K€ per henkilö eli ei mikään jättipottien jättipotti).

Ks. edellinen.

Tämän jälkeen olisikin voinut ehkä päätyä kyseenalaistamaan, että miksi saman kokonaissumman jättäminen jälkikasvulle yhdellä kertaa on jollain tavalla "rangaistavampaa" kuin sen pilkkominen 50 vuoden ajalle.

Puhtaasti taloudellisten lainalaisuuksien takia 10 000 euron saaminen tänään on arvokkaampi kuin tuhannen euron saaminen vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jo pelkästään sen takia on aivan perusteltua "rankaista" koko potin luovuttamisesta kerralla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös