Perintöverotus Suomessa

[Jeffrey]

Toki edelleen se 90% perinnöstäsi jauhaa tappiin asti, ja toisaalta isolla osalla ne ei sijoituksiin mene, tietty kulutusverot kilisee silloinkin kassaan.

Ei perintövero varmaan kellekään mikään rakas asia ole, mutta aika monta muuta huonompaa verotuskohdetta ja tapaa voisi ensin korjata.

Joo niinkuin jo ensimmäisessä viestissä mainitsin niin ei omalla kohdalla asia ole kivi kengässä. Tietyllä tapaa jopa toivon etten perintöä saa. Se 10% kuitenkin kaksinkertaistuu aina 5-7 vuoden välein ja jauhaa kokoajan hyvinvointia valtiolle. Kaikkien suomalaisten vaurastuminen tulisi kuitenkin olla valtion agendalla ja myös tämä tällainen vaurastumistoiminnan ulkoistaminen valtion vinkkelistä. Kuten myös todettu, ei Ruotsissa tai Norjassa kukaan ole jäänyt perintöveroa kaipaamaan.

Jos haluamme uudistua, meidän pitää myös uskaltaa luopua vanhoista toimintamalleista ja kokeilla uusia. Kansan vaurastumisen on valtiolle hyvin matalariskinen tapa kerätä investointeja ja verovaroja maahan. Eikä sillä niin väliä, vaikka jollain toisella se perintö menisi kulutukseen.

 

[Jymäkkä]

Joo niinkuin jo ensimmäisessä viestissä mainitsin niin ei omalla kohdalla asia ole kivi kengässä. Tietyllä tapaa jopa toivon etten perintöä saa. Se 10% kuitenkin kaksinkertaistuu aina 5-7 vuoden välein ja jauhaa kokoajan hyvinvointia valtiolle. Kaikkien suomalaisten vaurastuminen tulisi kuitenkin olla valtion agendalla ja myös tämä tällainen vaurastumistoiminnan ulkoistaminen valtion vinkkelistä. Kuten myös todettu, ei Ruotsissa tai Norjassa kukaan ole jäänyt perintöveroa kaipaamaan.

Jos haluamme uudistua, meidän pitää myös uskaltaa luopua vanhoista toimintamalleista ja kokeilla uusia. Kansan vaurastumisen on valtiolle hyvin matalariskinen tapa kerätä investointeja ja verovaroja maahan. Eikä sillä niin väliä, vaikka jollain toisella se perintö menisi kulutukseen.

Itse näkisin tuon sijoitustouhunkin kannalta paljon tärkeämmäksi, että työn verotuksen progressio ei olisi niin jyrkkää. Silloin alkaisi olla yhä useammalla tulojen kasvaessa mahdollisuus laittaa isommin sivuun. Lähisukulainen perittäessä vero on niin pieni, että tämä on aika marginaalinen ongelma.

 

[Mediakuutio]

Toki voisi miettiä, miksi Ruotsissa tai Norjassa oikeisto tai demarit eivät tykkää perintöverosta.

Perintövero lakkautettiin Ruotsissa ja samoin teki mm. Norja. Molemmissa maissa pyritään kasvattamaan ihmisten omaisuutta ilman valtion siivua. Varallisuuserot ovat Ruotsissa ja Norjassakin paljon suuremmat kuin Suomessa ja EU:ssa keskimäärin.

Näyttäisi yhteiskunnat silti toimivan eikä kestävyysvajetta tai samankaltaista velkataakka ole julkisella puolella kuin Suomessa. Toki perintöveron poistaminen on kaiketi Ruotsissa ja Norjassa lähinnä psykologinen tekijä: saat periä, ei tarvitse maksaa veroa, saat rikastua, tuemme sitä.

Mikä tuossa on väärin? No, tietenkin se, että perintövero vähentää erityisesti vasemmiston mielestä eriarvoisuutta. Ruotsin kokemuksen perusteella voi kysyä, olisiko kuitenkin parempi Suomessa luoda lisää varallisuuseroja ja kannustaa ihmisiä rikastumaan ja sijoittamaan? Kovin hyvin ei ole Suomen talous noussut sillä, että rikastumista sekä tulo- ja varallisuuseroja kahlitaan.

Joskus voisi olla aika kokeilla jotain muuta ja lopettaa alkuun mm. perintövero.

Eikö sitä kannattaisi nimenomaan mahdollistaa sen keskimääräisen ihmisen rikastumista niin, että hänelle jäisi työstään mahdollisimman paljon rahaa käteen. Tai vaikka niistä sijoitusten tuotoista? Perinnön kautta varallisuus siirtyy kuitenkin yleensä ihmisille joilla lähtökohdat on jo muutenkin olleet paremmat.

Edelleen jos saat esimerkiksi 200k perintöä niin maksat siitä veroa vajaat 22k. Eli kyllä siinä pääsee silti ihan mukavasti vaurastumaan.

 

[Tuamas]

Perintöveron osalta ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaa.

Perintövero on heti kiinteistöveron jälkeen verotuksen teoriaan stemmattuna paras vero mitä on tarjolla.

Perintöverolla ei ole juuri negatiivisia ohjausvaikutuksia ja se kohdistuu pääosin ansiottomaan tuloon.

Suomessa on kaikesta vinkumisesta huolimatta hyvin kohtuullinen perintöverotus, erityisesti sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta, jolloin yritysomaisuuden seuraavalle sukupolvelle siirtämisen efektiivinen verovaikutus on siellä viiden prosentin tietämillä.

Toki Suomessa tulisi hiukan hioa järjestelmää tiettyjen erityistilanteiden varalta, erityisesti kiinteistöomaisuuden osalta. Eli käytännössä joko pidentää veron maksuaikaa tai sitoa maksuaika realisointihetkeen.

Varsinkin koska tämän vuoden alusta astui voimaan 10 vuoden maksuaika perintöverolle.

Perintöveroa voidaan merkittävämmin laskea tai pohtia siitä luopumista sen jälkeen, kun ollaan ensin kestävästi pudoteltu pari tasoa alaspäin ansiotulo-, varainsiirto-, pääomatulo- ja yhteisöverotusta, jotka kaikki omaavat merkittävästi perintöverotusta enemmän haitallisia ohjausvaikutuksia.

 

[Cobol]

Eikö sitä kannattaisi nimenomaan mahdollistaa sen keskimääräisen ihmisen rikastumista niin, että hänelle jäisi työstään mahdollisimman paljon rahaa käteen. Tai vaikka niistä sijoitusten tuotoista? Perinnön kautta varallisuus siirtyy kuitenkin yleensä ihmisille joilla lähtökohdat on jo muutenkin olleet paremmat.

Edelleen jos saat esimerkiksi 200k perintöä niin maksat siitä veroa vajaat 22k. Eli kyllä siinä pääsee silti ihan mukavasti vaurastumaan.

Meillä on perintövero ja meillä työstä jää verrokkimaihin verrattuna vähemmän käteen keskituloista lähtien. Ja kun saa mahdollisuuden nousta urallaan, progressio saattaa tehdä palkankorotuksesta suhteellisen pienen vrt tiukempaan tehtävään.

Mikä siinä on, että tätä verohelvettiä ei voi purkaa jokaiselta osaltaan? Silloin julkista sektoria rahoitettaisiin kuten muutkin läntiset hyvinvointivaltiot rahoittavat. Vaikka näissä maissa maksetaan usein vähemmän ansiotuloveroja (samasta palkasta), homma kuitenkin toimii, koulut toimivat, julkinen liikenne pelaa ja poliiseja riittää noin esimerkkeinä.

Totta kai panokset tulee laittaa ansiotuloverotukseen ja progression lieventämiseen tai tasaveroon, mutta kaipaan Suomeen ruotsalaista demariasennetta: rikastua saa eikä sitä verotuksella estetä. Päinvastoin.

 

[Peltinen]

Ainut ongelma perintöverotuksessa on perheyhtiöt, mukaanlukien maatalousyritykset. Saksan teollisuus pohjautuu pitkälti perheyrityksiin, jotka ovat olleet saman suvun omistuksessa parhaimmillaan vuosisadan. Tämä on myös pitkälti syy miksi Ruotsi ei halua verottaa perintöjä. Suomessa myydään menestyvät yritykset ulkomaille ja Suomi jää renkitaloudeksi. Toki työpaikat jäävät, mutta työnteolla ei vaurastu yhtä tehokkaasti kuin omistamalla ja siksi Suomi pysyy köyhänä.

 

[Jeffrey]

Eikö sitä kannattaisi nimenomaan mahdollistaa sen keskimääräisen ihmisen rikastumista niin, että hänelle jäisi työstään mahdollisimman paljon rahaa käteen. Tai vaikka niistä sijoitusten tuotoista? Perinnön kautta varallisuus siirtyy kuitenkin yleensä ihmisille joilla lähtökohdat on jo muutenkin olleet paremmat.

Edelleen jos saat esimerkiksi 200k perintöä niin maksat siitä veroa vajaat 22k. Eli kyllä siinä pääsee silti ihan mukavasti vaurastumaan.

Perintöveroa myös kerätään häviävän pieni määrä. Perintövero on valtion verokertymästä noin 0,7% ja kokonaistuloista sitten pikkasen vielä vähemmän.

Se on ihan totta, että perus tallaajalle perintövero ei juuri elämää muuta. Sen sijaan esimerkiksi perheyrityksissä aiheuttaa tilanteita joissa yritys pitää siirtää ulkomaille, jottei sitä tarvitse myydä jotta perillinen selviäisi veroista.

Lopulta Suomen verokertymässä ei tulisi olla kyse siitä mikä on kenekin mielestä kohtuullista. Tärkeimmän asian tulisi olla se, että valtiolle kertyisi tuloja mahdollisimman paljon. Itse uskon, että valtio voisi hyvin saada enemmän tuloja itselleen ilman perintöveroa - tai ainakin hyvin lähelle sen mitä perintövero tuo tuloja. Tämä tulee ihmisten vaurastumisen, yritystoiminnan ja investointien mahdollistamisesta.

Ansiotulovero ja perintövero taas eivät ole jokotai. Tällainen vajaan miljardin kevennys "kaikille ansiotuloveroihin" olisi hyvin pieni, eikä sillä saataisi investointeja tai vaurautta tähän maahan. Näin pieni muutos ansiotuloveroon toisi pikkasen paremman tuloksen Alepan vuosikertomukseen, ei juuri muuta. Suomessa oleva yritys tai muu varallisuus maksaa veroja tähän maahan joka vuosi ja hamaan tappiin asti.

 

[Tuamas]

Ainut ongelma perintöverotuksessa on perheyhtiöt, mukaanlukien maatalousyritykset. Saksan teollisuus pohjautuu pitkälti perheyrityksiin, jotka ovat olleet saman suvun omistuksessa parhaimmillaan vuosisadan. Tämä on myös pitkälti syy miksi Ruotsi ei halua verottaa perintöjä. Suomessa myydään menestyvät yritykset ulkomaille ja Suomi jää renkitaloudeksi. Toki työpaikat jäävät, mutta työnteolla ei vaurastu yhtä tehokkaasti kuin omistamalla ja siksi Suomi pysyy köyhänä.

Suomessa on jo pitkään ollut perintö- ja lahjaveron sukupolvenvaihdoshuojennukset, niin normaaliin yritystoimintaan kuin maatalousyrityksiin.

Näiden myötä sukupolvenvaihdosten verorasite on siellä 5 % tienoilla ja veroon on jo pitkään saanut myös 10 vuoden korottoman maksuajan.

Suomessa omistaminen nähdään eri tavalla kuin Ruotsissa ja vanhaa rahaa on äärimmäisen vähän. Ahlströmit varmaan lähimpänä Suomen omia wallenbergeja.

 

[LuKi]

Mikähän tämä ennestään verotettu omaisuus on? Perinnön saaja ei ole perintötulostaan maksanut sentin senttiä. Lähes kaikki omaisuus ja varallisuus maailmassa on "ennestään verotettua", mutta aina se menee verolle, kun siitä jollekin muulle maksetaan tuloa. Vaikkapa sähkömies maksaa palkastasi maksamastasi työkorvauksestaan veroa, vaikka olit palkastasi veron maksanut.

Perintövero on yksi parhaista veroista. Kohtuullinen, ei kohdistu työhön ja hillitsee edes hieman varallisuuden keskittymistä. Ainoa korjattava olisi tuo maksuaikataulu, tuon takiahan noita lainoja joutuu se 10% perillisistä ottamaan.

Jos ihan omaa perhepiiriä/lähisukua tarkastelee, niin aika kovan duunin/yrittäjyyden kautta on hankittu sitä pesämunaa. Monesti siinä on ollut jälkipolvi työssä mukana. Isoisäni lähti oman isänsä kuoleman jälkeen seitsämäntoistavuotiaana sotaan. Tila jäi kylmilleen, koska vanhempien eron myötä äiti asui uudessa paikassa. Sodan aikana velipuoli oli vienyt kirjaimellisesti puolet asuintalosta, sodan päätyttyä isoisä toi oman nuorikkonsa, myös jo lapsuudessaan isänsä menettäneen kaunottaren rakentamaan kaikkea uudelleen. Isoäitini toi mukanaan yhden hiehon, siinä kaikki mitä perintöä isoäidillä oli. Vuosikymmenet täyttyivät työllä, jossa ei paljon edellisen sukupolven apua ollut, ei edes neuvonantajia. Karjatila ja metsänajo veivät arjen sekä pyhät. Köyhyydestä noustiin, kaikki lapset tietenkin tekivät osuutensa, suunnilleen heti kun kävelemään kykenivät. Tehtyjen tuntien määrä oli lasta kohden varmasti tuhansissa ja auttaminen jatkui vielä pitkälle aikuisiälle ja koski myös vävyjä ja miniöitä.

Toki siitä kuului perintöveroa maksaa, kun tilan pääomaa aikanaan jaettiin näille lapsille. Itsekin olen tehnyt lukemattomat kerrat karjanhoitohommat ja kylvötyöt, saha on laulanut ja vesuri heilunut isovanhempieni metsissä, puuntaimia istuttanut useammat hehtaarit. Kun omien vanhempien pääomia jaetaan, koen ihan kohtuulliseksi maksaa taas veroa, siitä mitä isovanhempani omasta selkänahastaan jälkipolville repivät.

Vaimoni puolella yrittäjyys kesti tulipalot ja konkurssit. Konkurssin jalkoihin jäivät myös aikuiset lapset, joilta meni työpaikka ja osuus yrityksestä alta. Kuusikymmentä täyttänyt vaimoni isoisä ei luovuttanut, vaikka mukaan ei turvetilalta tullut kuin vaatteet. Velkaa sen mitä irti sai ja sillä ostetulla traktorilla puunajoon paperitehtaan alihankkijaksi. Lähes viisitoista vuotta kaveri ehti vielä toimia yrittäjänä, kuitaten velkoja ja saaden 75 vuotiaana sijoitettua pientä pääomaa jälkikasvun perustamille yrityksille. Ennen kaikkea suvulle tuli malli, miten käsitellä vastoinkäymisiä, jälkikasvusta lähes kaikilla on edelleen jonkinlaista yritystoimintaa pyörimässä.

Verot ymmärrän ja hyväksynkin siitä tulosta mitä yrittämisellä tai palkalla hankit. Mutta sitä en ymmärrä, että asia tehdään samasta pääomasta moneen kertaan. Onneksi tästä kateuden sairaudesta on päästy jo naapurimaissa Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Niissä maissa, joissa perintöveroa vaalitaan, se on yleensä selvästi Suomea vähäisempää. Meillä kun perintövero lähtee lapsilla rullaamaan heti 20 000 euron jälkeen, niin Saksassa saa lapset perintöä verovapaasti 400 000 euroa, lapsenlapset vielä 200 000 euroa. Meillä puolisokin (lapseton pariskunta) on iloinen maksaja, kun vaikka 50 avioliittovuoden jälkeen kuolinpesästä irtoaa yli 90 000 euroa leskelle. Mainitussa Saksassa puoliso saa kuitata verottomana perintöä 500 000 euroa.

"Porissa ei viihdy kuin kateus ja keuhkotauti", taitaa tuo sanonta koskea ihan koko Suomenniemeä. Keuhkotauti on jo onneksi selätetty, mutta kateudesta luopumisesta ei tämän päivän Suomessa ole kyllä merkkiäkään. Kokonaisveroasteen täytyisi varmaan olla joku 99%, ja moneen kertaan. Maailman onnellisin kansa, jonka kokonaisveroaste on jo nyt maailman ihan kärkiluokaa, maksoi koronan aikana veroja mm. Italian hyväksi. Italiassa, jossa kotitalaouksien omaisuus on paljon suurempi kuin suomalaisilla, siellä ei ole käytännössä perintöveroa lainkaan, tai se on periaatteessa erittäin pieni, muutaman prosentin luokkaa vielä miljoonaperinnöissäkin. Mutta me ollaan niitä onnellisia....

 

[Jymäkkä]

Jos ihan omaa perhepiiriä/lähisukua tarkastelee, niin aika kovan duunin/yrittäjyyden kautta on hankittu sitä pesämunaa. Monesti siinä on ollut jälkipolvi työssä mukana. Isoisäni lähti oman isänsä kuoleman jälkeen seitsämäntoistavuotiaana sotaan. Tila jäi kylmilleen, koska vanhempien eron myötä äiti asui uudessa paikassa. Sodan aikana velipuoli oli vienyt kirjaimellisesti puolet asuintalosta, sodan päätyttyä isoisä toi oman nuorikkonsa, myös jo lapsuudessaan isänsä menettäneen kaunottaren rakentamaan kaikkea uudelleen. Isoäitini toi mukanaan yhden hiehon, siinä kaikki mitä perintöä isoäidillä oli. Vuosikymmenet täyttyivät työllä, jossa ei paljon edellisen sukupolven apua ollut, ei edes neuvonantajia. Karjatila ja metsänajo veivät arjen sekä pyhät. Köyhyydestä noustiin, kaikki lapset tietenkin tekivät osuutensa, suunnilleen heti kun kävelemään kykenivät. Tehtyjen tuntien määrä oli lasta kohden varmasti tuhansissa ja auttaminen jatkui vielä pitkälle aikuisiälle ja koski myös vävyjä ja miniöitä.

Toki siitä kuului perintöveroa maksaa, kun tilan pääomaa aikanaan jaettiin näille lapsille. Itsekin olen tehnyt lukemattomat kerrat karjanhoitohommat ja kylvötyöt, saha on laulanut ja vesuri heilunut isovanhempieni metsissä, puuntaimia istuttanut useammat hehtaarit. Kun omien vanhempien pääomia jaetaan, koen ihan kohtuulliseksi maksaa taas veroa, siitä mitä isovanhempani omasta selkänahastaan jälkipolville repivät.

Vaimoni puolella yrittäjyys kesti tulipalot ja konkurssit. Konkurssin jalkoihin jäivät myös aikuiset lapset, joilta meni työpaikka ja osuus yrityksestä alta. Kuusikymmentä täyttänyt vaimoni isoisä ei luovuttanut, vaikka mukaan ei turvetilalta tullut kuin vaatteet. Velkaa sen mitä irti sai ja sillä ostetulla traktorilla puunajoon paperitehtaan alihankkijaksi. Lähes viisitoista vuotta kaveri ehti vielä toimia yrittäjänä, kuitaten velkoja ja saaden 75 vuotiaana sijoitettua pientä pääomaa jälkikasvun perustamille yrityksille. Ennen kaikkea suvulle tuli malli, miten käsitellä vastoinkäymisiä, jälkikasvusta lähes kaikilla on edelleen jonkinlaista yritystoimintaa pyörimässä.

Verot ymmärrän ja hyväksynkin siitä tulosta mitä yrittämisellä tai palkalla hankit. Mutta sitä en ymmärrä, että asia tehdään samasta pääomasta moneen kertaan. Onneksi tästä kateuden sairaudesta on päästy jo naapurimaissa Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Niissä maissa, joissa perintöveroa vaalitaan, se on yleensä selvästi Suomea vähäisempää. Meillä kun perintövero lähtee lapsilla rullaamaan heti 20 000 euron jälkeen, niin Saksassa saa lapset perintöä verovapaasti 400 000 euroa, lapsenlapset vielä 200 000 euroa. Meillä puolisokin (lapseton pariskunta) on iloinen maksaja, kun vaikka 50 avioliittovuoden jälkeen kuolinpesästä irtoaa yli 90 000 euroa leskelle. Mainitussa Saksassa puoliso saa kuitata verottomana perintöä 500 000 euroa.

"Porissa ei viihdy kuin kateus ja keuhkotauti", taitaa tuo sanonta koskea ihan koko Suomenniemeä. Keuhkotauti on jo onneksi selätetty, mutta kateudesta luopumisesta ei tämän päivän Suomessa ole kyllä merkkiäkään. Kokonaisveroasteen täytyisi varmaan olla joku 99%, ja moneen kertaan. Maailman onnellisin kansa, jonka kokonaisveroaste on jo nyt maailman ihan kärkiluokaa, maksoi koronan aikana veroja mm. Italian hyväksi. Italiassa, jossa kotitalaouksien omaisuus on paljon suurempi kuin suomalaisilla, siellä ei ole käytännössä perintöveroa lainkaan, tai se on periaatteessa erittäin pieni, muutaman prosentin luokkaa vielä miljoonaperinnöissäkin. Mutta me ollaan niitä onnellisia....

Vähän väsynyt tämä ainainen kateuskortti. Asioita voi kannattaa/vastustaa muillakin motiiveilla. En itse ole saamassa "jättiperintöä", mutta varmaan suomalaisittain ihan keskiverron. Silti kannatan kohtuullista perintöveroa kaikkien tekijöiden summana. Samoin kohtuullista progressiota, ja siinä paljon enemmän kohtuullistamista.

Nuo sukupolvenvaihdos-kuviot eriyttäisin normiperinnöistä puhuttaessa. Niille huojennuksia, mutta toisaalta edelleen myös ihan oikeita ongelmakohtiakin, joissa ilman muuta kehittämisen varaa, ja tätä kehitystä voi ilman muuta tehdä.

 

[Ann Arbor]

Nyt kun 1940-luvun loppupuoliskolla ja 1950-luvun alussa syntyneet ns. suuret ikäluokat alkavat vuosi vuodelta enenevissä määrin poistua keskuudestamme, valtiolle voi kieltämättä olettaa olevan luvassa merkittäviä perintöverokertymiä. Suurilta ikäluokilta kun löytyy monelta omistusasuntoa, kesämökkiä ja sijoitussalkkua.

Jos perintöverosta luopumisen vaihtoehtona olisi esim. tuloverotuksen tai alvin kiristäminen, parempi tietysti pitää perintövero nykyisellään, mutta kuten @LuKi hienossa viestissään totesi, voisi sitä keventää merkittävästi.

Sikäli tämä "perisuomalainen kateus", mistä saa aina säännöllisesti kuulla. "Ollaan valmiita maksamaan satanen, ettei naapuri saa viittä kymppiä jne." Kateus on ikiaikainen ja globaali ilmiö, mutta todellako siitä juuri täällä Suomessa on tullut poikkeuksellisen merkittävä osa kansallista mentaliteettia? Ei toisen onni ja menestys ole pois muilta, mikäli laillisin keinoin sen on saavuttanut.

 

[Jeffrey]

Vähän väsynyt tämä ainainen kateuskortti. Asioita voi kannattaa/vastustaa muillakin motiiveilla. En itse ole saamassa "jättiperintöä", mutta varmaan suomalaisittain ihan keskiverron. Silti kannatan kohtuullista perintöveroa kaikkien tekijöiden summana. Samoin kohtuullista progressiota, ja siinä paljon enemmän kohtuullistamista.

Nuo sukupolvenvaihdos-kuviot eriyttäisin normiperinnöistä puhuttaessa. Niille huojennuksia, mutta toisaalta edelleen myös ihan oikeita ongelmakohtiakin, joissa ilman muuta kehittämisen varaa, ja tätä kehitystä voi ilman muuta tehdä.

Nämä "ansaitsemattomasta omaisuudesta kuuluukin maksaa" yms. kommentit lienevät sitä kateutta. Perintöveron vaikutus Suomen verokertymälle on hyvin pieni ja sekin hyöty lienee argumentoitavissa ainakin nollaksi jos ei pitkällä tähtäimellä negatiiviseksi. Se, että tällaista järjestelmää jonka hyöty on kyseenalainen ja josta on jo luovuttu muissa pohjoismaissa pyritään edelleen ylläpitämään kertoo mielestäni ei-rationaalisista ajureista. Onko se sitten kateutta vai jotain muuta?

Toki täytyy huomioida, että Suomi ei ole talouden osalta enää Pohjoismaa. Viimeisen 15 vuoden aikana olemme luopuneet siitä meriitistä ja tulleet keskiverto eurooppalaiseksi maaksi. Jos me halutaan pitää kiinni tästä kehityssuunnasta, niin silloin meidän tulee myös hyväksyä muut tosiasiat. Esimerkiksi se, että julkiset palvelumme eivät ole enää Pohjoismaista tasoa, vaan keskivertoa eurooppalaista tasoa.

 

[Jymäkkä]

Nämä "ansaitsemattomasta omaisuudesta kuuluukin maksaa" yms. kommentit lienevät sitä kateutta. Perintöveron vaikutus Suomen verokertymälle on hyvin pieni ja sekin hyöty lienee argumentoitavissa ainakin nollaksi jos ei pitkällä tähtäimellä negatiiviseksi. Se, että tällaista järjestelmää jonka hyöty on kyseenalainen ja josta on jo luovuttu muissa pohjoismaissa pyritään edelleen ylläpitämään kertoo mielestäni ei-rationaalisista ajureista. Onko se sitten kateutta vai jotain muuta?

Toki täytyy huomioida, että Suomi ei ole talouden osalta enää Pohjoismaa. Viimeisen 15 vuoden aikana olemme luopuneet siitä meriitistä ja tulleet keskiverto eurooppalaiseksi maaksi. Jos me halutaan pitää kiinni tästä kehityssuunnasta, niin silloin meidän tulee myös hyväksyä muut tosiasiat. Esimerkiksi se, että julkiset palvelumme eivät ole enää Pohjoismaista tasoa, vaan keskivertoa eurooppalaista tasoa.

Satoja miljoonia tuokin kuitenkin tuottaa, ja pienet purot jne. Monia pieniä verosegmenttejä, joiden merkitys yksin ei niin iso, mutta ovat silti perusteltuja.

 

[aalto]

Itse näen nykyisen kaltaisen perintöveron ihan hyvänä ratkaisuna Suomessa. Meillä kun yritetään kynsin ja hampain vältellä veroja, niin perityn omaisuuden luovutushetkeen sidottu verottaminen aiheuttaisi entistä enemmän rapistuneita mökkejä ja asuntoja ympäri maata. Jo nyt tilanne on se, että ihmiset eivät osaa luopua riittävän ajoissa kesämökistä tai omakotitalosta. Monesti mökki jää ensin tyhjilleen kun ikääntyneet omistajat eivät enää voi pitää siitä huolta ja lapsia ei kiinnosta tai he eivät ehdi tehdä sille mitään. Sen jälkeen perikunta ei tiedä mitä tehdä ja pahimmassa tapauksessa testamentilla mökki on jaettu seitsemälle perilliselle, joista osa ei osaa, osa ei halua ja muita ei kiinnosta mökkeillä. Perintövero motivoi hankkiutumaan mökistä eroon ja siirtämään sen jollekin, joka osaa ja haluaa hoitaa sitä. Sama pätee asuntoihin, taloihin ja metsiin. Todennäköisesti myös yrityksiin.
Luovutusvoittoveron kohdalla suomalainen ei olisi valmis maksamaan perintömökistä 30% veroa vaikka käteen jäisi rahaa ja huoli poistuisi.
Eli itse näen nykyisen verotustavan aktivoivan taloutta sen sijaan, että laiska varallisuus kertyisi niille, joilla sitä todennäköisesti on jo entuudestaan riittävästi.

 

[Satunnainen]

Täällä kun ollaan sitä mieltä, että poistamalla perintövero kaikki perilliset voittaisivat, niin oletteko miettineet asiaa ihan loppuun asti. Nimittäin jos perintövero poistettaisiin, niin silloin verotuksellisesti se, millaista omaisuutta peritään, nousisi erittäin isoon rooliin. Sillä jos sen perimänsä (esim. kiinteistö tai asunto-osake) päätyisi myymään, se olisi totta kai pääomatuloa, ja sitähän verotetaan paljon raskaammin kuin perintöä. On myös hyvä huomata, että pienimmät alle 20 k€ perinnöt ovat verottomia, kun taas pääomatulovero olisi noiden kohdalla vähintään 30 %, eli todella raju veronkiristys.

 

[Patarouva]

Sikäli tämä "perisuomalainen kateus", mistä saa aina säännöllisesti kuulla. "Ollaan valmiita maksamaan satanen, ettei naapuri saa viittä kymppiä jne." Kateus on ikiaikainen ja globaali ilmiö, mutta todellako siitä juuri täällä Suomessa on tullut poikkeuksellisen merkittävä osa kansallista mentaliteettia? Ei toisen onni ja menestys ole pois muilta, mikäli laillisin keinoin sen on saavuttanut.

Kateus on mielestäni läheistä sukua ahneudelle.
Harvemmat näitä kahta malkaa omissa silmissään näkevät, vaikka mielellään muita noista syyttelevät.

 

[Jeffrey]

Satoja miljoonia tuokin kuitenkin tuottaa, ja pienet purot jne. Monia pieniä verosegmenttejä, joiden merkitys yksin ei niin iso, mutta ovat silti perusteltuja.

Kyllä, lyhyellä perspektiivillä ja kansantaloutta ajattelematta näin.

Suomen kansantalouden yksi ongelmista on se, että meillä on kiinteää pääomaa melko vähän. Tämä johtaa siihen, että meillä on suhteellisesti melko vähän lainaa koska meillä ei ole antaa lainalle vakuuksia. Se taas, että meillä on vähän lainaa pienentää meidän kansantalouden investointeja.

Suomessa kerätään perintö ja lahjaveroja yhteensä noin 1,2 miljardia. Jos ajatellaan, että perintöveron osuus tästä on noin miljardi niin perinnön kautta vuosittain pääomaa siirtyy noin 10 miljardia. Kansantalouden näkövinkkelistä kokisin ettei ansiotulovero ja perintövero ole verrannollisia, sillä perintöveron alainen pääoma on usein kiinteää pääomaa kun ansiotulovero kohdistuu rahapalkkaan. Eli perintövero kohtelee sitä pääoma erää jota me juuri kaipaisimme lisää.

Olen ihan samaa mieltä siitä, että minun elämäni ei hirveästi muutu jos maksan sen noin 10% perintöveron vanhempieni omaisuudesta. Kansantaloudellisesti ajatellen ero on kuitenkin selkeämpi. Kymmenessä vuodessa perintöveroa kerätään noin 10 miljardia ja suomalaisten kiinteä pääoma kasvaa noin 90 miljardia. Ilman veroa se pääoma kuitenkin kasvaisi jo huomattavasti enemmän.

Prosenteissa erikoista on se, että 10 % verolla pienennämme kansalaisille kertyvää kiinteää pääomaa reilun prosenttiyksikön enemmän. Eli kansalaisten varakkuus lisääntyisi 11% jos 10% vero poistettaisiin. Vuosikymmenien saatossa tämä loisi jo merkittävän eron.

 

[Jymäkkä]

Kyllä, lyhyellä perspektiivillä ja kansantaloutta ajattelematta näin.

Suomen kansantalouden yksi ongelmista on se, että meillä on kiinteää pääomaa melko vähän. Tämä johtaa siihen, että meillä on suhteellisesti melko vähän lainaa koska meillä ei ole antaa lainalle vakuuksia. Se taas, että meillä on vähän lainaa pienentää meidän kansantalouden investointeja.

Suomessa kerätään perintö ja lahjaveroja yhteensä noin 1,2 miljardia. Jos ajatellaan, että perintöveron osuus tästä on noin miljardi niin perinnön kautta vuosittain pääomaa siirtyy noin 10 miljardia. Kansantalouden näkövinkkelistä kokisin ettei ansiotulovero ja perintövero ole verrannollisia, sillä perintöveron alainen pääoma on usein kiinteää pääomaa kun ansiotulovero kohdistuu rahapalkkaan. Eli perintövero kohtelee sitä pääoma erää jota me juuri kaipaisimme lisää.

Olen ihan samaa mieltä siitä, että minun elämäni ei hirveästi muutu jos maksan sen noin 10% perintöveron vanhempieni omaisuudesta. Kansantaloudellisesti ajatellen ero on kuitenkin selkeämpi. Kymmenessä vuodessa perintöveroa kerätään noin 10 miljardia ja suomalaisten kiinteä pääoma kasvaa noin 90 miljardia. Ilman veroa se pääoma kuitenkin kasvaisi jo huomattavasti enemmän.

Prosenteissa erikoista on se, että 10 % verolla pienennämme kansalaisille kertyvää kiinteää pääomaa reilun prosenttiyksikön enemmän. Eli kansalaisten varakkuus lisääntyisi 11% jos 10% vero poistettaisiin. Vuosikymmenien saatossa tämä loisi jo merkittävän eron.

No noinkin, mutta eihän vero edes pienennä kiinteän pääoman kertymistä. Toki ymmärrän ä, että se on joillakin varoilla maksettava, mutta siltikin tuo kiinteä omaisuus on ihan sama. Lisäksi varallisuustasot nousee muitakin reittejä, eikä tuo perintöveron osuus ole oikeasta kokonaiskasvusta läheskään kymmentä prosenttia. Tässä pätee nyt toiseen suuntaan tuo, että kyse aika pienestä osasta kokonaisuutta, joka ei ehkä pelasta verokertymää, mutta ei kyllä varallisuuden kasvuakaan.

 

[Jeffrey]

Täällä kun ollaan sitä mieltä, että poistamalla perintövero kaikki perilliset voittaisivat, niin oletteko miettineet asiaa ihan loppuun asti. Nimittäin jos perintövero poistettaisiin, niin silloin verotuksellisesti se, millaista omaisuutta peritään, nousisi erittäin isoon rooliin. Sillä jos sen perimänsä (esim. kiinteistö tai asunto-osake) päätyisi myymään, se olisi totta kai pääomatuloa, ja sitähän verotetaan paljon raskaammin kuin perintöä. On myös hyvä huomata, että pienimmät alle 20 k€ perinnöt ovat verottomia, kun taas pääomatulovero olisi noiden kohdalla vähintään 30 %, eli todella raju veronkiristys.

Nyt ollaan asian ytimessä, loistavaa!

Perintöveron poistolla tavoiteltaisi nimenomaan suomalaisten vaurastumista. Sitä, että me omistaisimme enemmän ja omistaisimme enemmän maastamme. Nykyisin sanotaan, että suomalaisten kiinteistöt omistaa kiinalaiset, tontit omistaa ruotsalaiset ja yritykset ties sun kuka. Näistä menetämme verotulot ja muut mahdolliset tulot ulkomaille.

Pääomatulovero kohdistuu omaisuuteen kun se myydään. Eli ajatus olisi nimenomaisesti varallisuuden kasvattaminen, ei myyminen. Toistan saman minkä olen maininnut jo muutamaan otteeseen. Suomen kansantalouden ongelma on se, että meillä on hyvin vähän kiinteää omaisuutta joka kelpaisi vakuudeksi lainaan - ja tästä syystä meillä kansantalouden silmissä kasvuhakuinen rahoitus on hyvin vähäistä pohjoismaisella perspektiivillä. Ja tämä on ihan taloustieteilijöiden osoittama fakta, ei oma mielipide.

Nostamasi verotyskysymys nimenomaisesti kannustaisi pitämään omaisuutta ja vaurastumaan, eikä myymään sitä. Eli nimenomaan yksi pointti, joka sotii perintöveroa vastaan. Taas jos verotulojen kannalta ajatellaan, niin esiin nostamasi asia nimenomaisesti pienentää entisestään perintöveron laskennallista hyötyä. Jos perit sata rahaa ja maksat siitä ensin perintöveron ja sen jälkeen pääomatulon, tulet maksaneeksi veroja yhteensä 37 rahaa. Pelkällä pääomatuloverolla maksaisit 30 rahaa. Eli 10 % veron poistamalla, verokertymä alenisi itseasiassa vain 7% siitä alkuperäisestä perinnöstä. Tämä olisi tietyllä tapaa "kaikki voittaa tilanne". Tämä prosentti olisi pienissä perinnöissä jopa pienempi ja suurien perintöjen kohdalla taas suurempi. Eli progressio toimisi myös "oikeudenmukaisesti".

Tämä on lopulta aika yksinkertaista. Meidän on uskallettava vaurastua ja uskallettava antaa myös naapurin vaurastua. Lopulta tässä kuitenkin voittavat kaikki muu paitsi nyt lähivuosien verokertymä ja verokertymäkin nousisi positiiviseksi vuosien saatossa.

 

[Jeffrey]

No noinkin, mutta eihän vero edes pienennä kiinteän pääoman kertymistä. Toki ymmärrän ä, että se on joillakin varoilla maksettava, mutta siltikin tuo kiinteä omaisuus on ihan sama. Lisäksi varallisuustasot nousee muitakin reittejä, eikä tuo perintöveron osuus ole oikeasta kokonaiskasvusta läheskään kymmentä prosenttia. Tässä pätee nyt toiseen suuntaan tuo, että kyse aika pienestä osasta kokonaisuutta, joka ei ehkä pelasta verokertymää, mutta ei kyllä varallisuuden kasvuakaan.

Ei se yksin pelasta varallisuuden kasvua, se on ihan totta. Se on silti yksi tekijä siinä varallisuuden kasvussa ja tämä on huomattu esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Tämän muutoksen lisäksi tarvitsisimme monia muita vaurastumiseen liittyviä rohkeita uudistuksia. Nyt jo osakesäästötilin mahdollisuuksia laajennettiin. Perintöveron muutoksen mahdollistaisivat mahdollisesti myös muita omaisuuseriä kuin pörssiosakkeita.

Valtion perspektiivistä kansalaisten vaurastuminen on hyvin matalariskinen liiketoimi. Kansalaiset omistavat kaikki riskit omaisuuden kartuttamisessa ja valtio käärii tästä kermat päältä. Tähän meidän tulisi pyrkiä. Siihen, että veroeurot kasvaisivat ja yksi reitti sille olisi veroprosentin pienentäminen. Perintövero on myös aika jähmeä vero. "Väliaikaisia" veronkiristyksiä voi tarvittaessa tehdä ansiotuloveroon ja arvonlisäveroon jos tarve on.

 

[Jymäkkä]

.

Nostamasi verotyskysymys nimenomaisesti kannustaisi pitämään omaisuutta ja vaurastumaan, eikä myymään sitä. Eli nimenomaan yksi pointti, joka sotii perintöveroa vastaan. Taas jos verotulojen kannalta ajatellaan, niin esiin nostamasi asia nimenomaisesti pienentää entisestään perintöveron laskennallista hyötyä. Jos perit sata rahaa ja maksat siitä ensin perintöveron ja sen jälkeen pääomatulon, tulet maksaneeksi veroja yhteensä 37 rahaa. Pelkällä pääomatuloverolla maksaisit 30 rahaa. Eli 10 % veron poistamalla, verokertymä alenisi itseasiassa vain 7% siitä alkuperäisestä perinnöstä. Tämä olisi tietyllä tapaa "kaikki voittaa tilanne". Tämä prosentti olisi pienissä perinnöissä jopa pienempi ja suurien perintöjen kohdalla taas suurempi. Eli progressio toimisi myös "oikeudenmukaisesti".

Eihän perintöveron jälkeen mitään pääomaveroa makseta. Esimerkiksi perintöasunto myydessä se perinnönjaossa määrätty arvo katsotaan hankintahinnaksi. Sama logiikka muissakin omaisuuslajeissa.

 

[Ollakseni]

Nämä "ansaitsemattomasta omaisuudesta kuuluukin maksaa" yms. kommentit lienevät sitä kateutta. Perintöveron vaikutus Suomen verokertymälle on hyvin pieni ja sekin hyöty lienee argumentoitavissa ainakin nollaksi jos ei pitkällä tähtäimellä negatiiviseksi. Se, että tällaista järjestelmää jonka hyöty on kyseenalainen ja josta on jo luovuttu muissa pohjoismaissa pyritään edelleen ylläpitämään kertoo mielestäni ei-rationaalisista ajureista. Onko se sitten kateutta vai jotain muuta?

Jos minä nyt saan jonkun 300 000 euron sijoistussalkun ja asunnon ison kaupungin keskustasta perintönä itselleni niin en minä kyllä näkisi niitä ansainneeni erityisemmin. Joo kiva saada omaisuutta jonka voi sitten myydä tai laittaa vaikka tuottamaan lisää rahaa.

 

[Jeffrey]

Eihän perintöveron jälkeen mitään pääomaveroa makseta. Esimerkiksi perintöasunto myydessä se perinnönjaossa määrätty arvo katsotaan hankintahinnaksi. Sama logiikka muissakin omaisuuslajeissa.

Kyllä joo, esimerkkini oli karkeasti yksinkertaistettu ja verotus taas on hyvin monisyinen. Lopputulokseen vaikuttaa perinnön hetki, perinnön suuruus, onko maksettu perintöveroa jne. Ja sitten taas siihen pääomatulon alaiseen veroon sen transaktion arvot. Joka tapauksessa kaikissa mahdollisissa tapauksissa suunta on sama - pääomaverotuksen huomiointi tässä yhtälössä pienentäisi perintöveron poistosta aiheutuvaa verotulojen kertymisen vähentymistä.

 

[Satunnainen]

Taas jos verotulojen kannalta ajatellaan, niin esiin nostamasi asia nimenomaisesti pienentää entisestään perintöveron laskennallista hyötyä. Jos perit sata rahaa ja maksat siitä ensin perintöveron ja sen jälkeen pääomatulon, tulet maksaneeksi veroja yhteensä 37 rahaa. Pelkällä pääomatuloverolla maksaisit 30 rahaa.

Nyt en ymmärrä tätä laskelmaa ollenkaan. Jos joku perii lähisukulaiseltaan asunnon, jonka arvo on 100 k€, hän maksaa perintöveroa 8700 €, ja jos myy ko. asunnon tuolla samalla 100 k€ hinnalla, verotettavaa pääomatuloa ei kerry. Jos taas mentäisiin mallilla, jossa perintöveroa ei ole, myyntihinta olisi pääomatuloa, ja veroa kertyisi 26 k€ (kun otetaan huomioon 20 % hankintameno-olettama). Ero on melkoinen.

Toki voisi jättää tuon asunnon omistukseensa, ja joko ottaa omaan käyttöön tai antaa vuokralle, mutta sijainnista riippuen oma käyttö ei välttämättä tule kyseeseen, ja toisaalta vuokralle antamisessa on oma vaivansa. Tässä olisi myös iso ero perittävän omaisuuden mukaan. Sillä esimerkiksi tuo sama 100 k€ käteisenä, ja nykyisellään perintöveroa menisi samat 8700 €, kun taas toisessa mallissa ei veroa tulisi maksettavaksi lainkaan.

Pienten perintöjen kohdalla nyt alle 20 k€ perintö on aina veroton oli se missä muodossa tahansa. Jatkossa jos perisi muuta kuin käteistä, niin mahdollinen myynti tarkoittaisi aina vähintään 24 % pääomatuloveroa.

 

[Jeffrey]

Nyt en ymmärrä tätä laskelmaa ollenkaan. Jos joku perii lähisukulaiseltaan asunnon, jonka arvo on 100 k€, hän maksaa perintöveroa 8700 €, ja jos myy ko. asunnon tuolla samalla 100 k€ hinnalla, verotettavaa pääomatuloa ei kerry. Jos taas mentäisiin mallilla, jossa perintöveroa ei ole, myyntihinta olisi pääomatuloa, ja veroa kertyisi 26 k€ (kun otetaan huomioon 20 % hankintameno-olettama). Ero on melkoinen.

Toki voisi jättää tuon asunnon omistukseensa, ja joko ottaa omaan käyttöön tai antaa vuokralle, mutta sijainnista riippuen oma käyttö ei välttämättä tule kyseeseen, ja toisaalta vuokralle antamisessa on oma vaivansa. Tässä olisi myös iso ero perittävän omaisuuden mukaan. Sillä esimerkiksi tuo sama 100 k€ käteisenä, ja nykyisellään perintöveroa menisi samat 8700 €, kun taas toisessa mallissa ei veroa tulisi maksettavaksi lainkaan.

Pienten perintöjen kohdalla nyt alle 20 k€ perintö on aina veroton oli se missä muodossa tahansa. Jatkossa jos perisi muuta kuin käteistä, niin mahdollinen myynti tarkoittaisi aina vähintään 24 % pääomatuloveroa.

Se on ihan totta, että jos verotusta muutetaan, tulisi siinä huomioida myös muita mahdollisia muutoksia. Yksi on hankinta-arvon määrittäminen joka tällä hetkellä tehdään verotusarvoon. Todettakoon, että verotusarvo ei ole myöskään myyntihinta - joka sitten taas tulee kyseeksi pääomatuloverotuksessa. Tämä asia toki tulisi huomioida jos perintövero muutetaan, ja itse uskon tähän löytyvän myös varsin näppärän keinon. Uskon, että tällainen keino löydetty myös esimerkiksi Ruotsissa.

Todettakoon, että verotusarvon määrittely on mahdollista myös ilman, että perintöveroa tästä arvosta peritään. Ja toki jonkinlainen arvonmääritys tulisi tehdä myös vaikkei veroa maksettaisiin.