Onko tästä väitteestä jotain faktaa?
Uskoisin, että jokainen valmentaja pyrkii sellaiseen pelitapaan, jossa päästään päämäärään mahdollisimman pienellä energialla. Kiekkokontrolli tarkoittaa myös jatkuvaa vastustajan haastamista eli painimista.
...Westerlundilaiseen kiekkoon kuuluu kaksinkamppailut, Jukka Jalosen ideana taas on vähentää painimista ja lisätä kiekkokontrollia. Edelleen Jalosen tapa kuulostaa pelaajalle mukavammalta energiansäästön kannalta...
Onko tästä väitteestä jotain faktaa?
Kiekkokontrolli tarkoittaa myös jatkuvaa vastustajan haastamista eli painimista.
... Kuten jo totesin hyökkääjät pääsevät liukumaan tilanteisiin, kun taas puolustajat joutuvat jarruttelemaan ja kiihdyttämään jatkuvasti, jotta ns. oma pelaaja ei karkaisi. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla ymmärtää.
Hyökkääjä on tietysti aloitteellinen kiekollisena, mutta suunnamuutoksissa hyökkääjät ja puolustajat tekevät samat jarrutukset.
Tämä aloitteellisuus on avainasemassa, sillä hyökkääjää pääsee aina helpommalla, koska on raskaampaa reagoida toisen aloitteeseen/liikkeisiin jne.
Jos hyökkäävän joukkueen kulmapeli on hyvin organisoitua ja toimii halutulla tavalla, on se puolustavalle pelaajalle huomattavasti raskaampaa kuin hyökkäävälle. Tällaisessa kulmapelissä hyökkääjien luisteluradat on optimoitu niin, että pelissä "sisällä" pysyy selvästi vähemmällä työllä. Puolustaja joutuu reagoimaan jokaiseen jättösyöttöön ja muuttamaan suuntaansa, kun hyökkääjä puolestaan pääsee tilanteeseen usein liukumalla. Tähänhän toimiva "kulmahyrrä" nimenomaan perustuu.
Eikö fyysistä rasittavuutta kannattaisi mieluummin arvioida suhteessa vastustajaan. On ihan turhaa sanoa, että suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet rasittavat absoluuttisesti vähemmän kuin kulmapeli, jos kulmapeli kuitenkin rasittaa vähemmän suhteessa vastustajan rasitukseen.Kyllä, kyllä, edelleen, suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet ovat fyysisesti vähemmän rasittavia kuin kulmapelin kautta haetut maalitilanteet.
Eikö fyysistä rasittavuutta kannattaisi mieluummin arvioida suhteessa vastustajaan. On ihan turhaa sanoa, että suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet rasittavat absoluuttisesti vähemmän kuin kulmapeli, jos kulmapeli kuitenkin rasittaa vähemmän suhteessa vastustajan rasitukseen.
Pohdiskelin vaan syitä Westerlundin uudelle pelitavalle, sillä uskon vakaasti, että hänen ratkaisunsa perustuvat kovaan dataan pelistä, eikä ne ole mutulla perusteltuja.
Pohdiskelin vaan syitä Westerlundin uudelle pelitavalle, sillä uskon vakaasti, että hänen ratkaisunsa perustuvat kovaan dataan pelistä, eikä ne ole mutulla perusteltuja.
Jo vanhassa summaslaisessa jääkiekossa käytettiin hyväksi näitä tilastoja siitä, että parhaat maalipaikat syntyvät AINA kiekonriistoista. Tätä Westerlund on varmasti käyttänyt hyväkseen. Summanen painotti vielä erityisesti noita hyökkäysalueella tapahtuvia riistoja. Tästä(kin) kirjoitin blogiini jokin aika sitten...
Enpä ole ikinä kuullut sellaista argumenttia minkään pallopelin yhteydessä että luovutetaan peliväline vastustajalle ja puolustetaan jossa säästetään energiaa. Tuntuu kohtuullisen absurdilta ajatukselta...
Olen luultavasti väärässä ajatukseni kanssa, yritän vain ymmärtää miksi Westerlund peluuttaa joukkuettaan kuten peluuttaa.
Kaiken lisäksi tässä on taustalla se, että hyökäystaktiikkanero Marjamäki loikkasi Leijonien mukaan juuri ennen kisoja. Hyökkäyspelaamisen osalta turnauksen alku oli juuri sen näköistä mutta välipäivien aikana ennen pudotuspelejä Marjamäellä oli aikaa laittaa hyökkäyskin kuntoon. Westerlund on DNA-profiililtaan kuitenkin noita vanhan liiton valmentajia eli 1980-luvun kilpikonnapuolustusvastaiskujääkiekkoa joten se on hänelle selkeästi tutumpi. Tästä(kin) kirjoitin blogiini turnauksen jälkeen.
...Uskon muuten itse aika vakaasti, että Kari Jalonen tulee vetämään aika puhdasta pystysuunnan lätkää, sille on nyt ihan selkeä tilaus. Jukka Jalosen linja todettiin valmentajapiireissä, mediassa ja suomifanien toimesta jarrutteluksi, noin siis karkeasti yleistäen. Meidän pelin inhoaminen, Erkan perintö ja Kari Jalosen valmennuksellinen DNA. Pystysuuntaa on luvassa, vaikka sitten alivoimaisena.
Aivan jokainen valmentaja haluaa varmasti profiloitua juuri sinun kuvaamallasi tavalla.KJalonen ei mieti mitä media tai fanit sanoo, hän haluaa vain menestyä.
Aivan jokainen valmentaja haluaa varmasti profiloitua juuri sinun kuvaamallasi tavalla.
Lähinnä itse hain sitä, että jos Kari Jalonen on aikaisemmin joka paikassa valmentanut juuri pystysuunnan jääkiekkoa, niin nyt myös asenneilmapiiri tukee tuolla tiellä pysymistä. Mikäli Jääkiekkoliitto olisi pysynyt Meidän Pelin tiellä, Kari Jalosen tulisi muuntautua ja uusiutua pelillisen seuratradition mukaisesti...
Meidän pelin inhoaminen, Erkan perintö ja Kari Jalosen valmennuksellinen DNA. Pystysuuntaa on luvassa, vaikka sitten alivoimaisena.
Siis joo, en voi väittää vastaan. Seurajohdon tulee tuntea seuran pelitavallinen filosofia, sen mukaan sitten valita siihen tehtävään paras ja sopivin vaihtoehto. En ymmärtänyt aikanaan Kari Jalosen valintaa juuri tästä syystä, KJalonenhan on tavallaan Meidän Pelin antiteesi.Tähän en usko, valmentajan täyty saada olla oma itsensä, eikä muokata pelitapaansa palkanmaksan vaatimuksesta. Mielestäni Jääkiekkoliitto teki valinnan ennen kun valitsi KJalosen, ei jälkikäteen.
Ja täytyy kyllä ihmetellä ajatusta, että Meidän Peli ei kehittäisi yksilöä. Jukka Jalosen uraa seuratessa pikemminkin tulee se fiilis, että Jukan koulussa kehittyi hemmetin monta esimerkiksi EHT-tason peluria.
Tämä on ihan vain mutuilua, mutta olisiko taustalla sellainen ideologinen pointti, että suomalainen on aina tottunut ja mieltänyt itsensä taistelijaksi, rintamalinjan puolustajaksi, isomman edessä kaikkensa antava, taistellen omaa puolustaen. Samalla varmaan järjen käyttö, joskus myös viekkaus taistelun sijaan ei oikein istu kansallisperinteeseen. Sehän on se perus juttu JJalosen aikakaudelta, kun pakin seistessä maalin takana koko kotikatsomo karjuu suu vaahdossa, että YLÖSPÄIN! Suomalainen jääkiekkoilija mielletään zombieksi, jonka suunta on maanisesti ylöspäin.Mä en ymmärrä, että miksi Suomessa on tämä inho Meidän Peliä kohtaan? Oli jo heti JJ:n valmentajakauden alusta asti... ja jatkuu vaan. Kuitenkin pelitapa, jolla voitettiin miesten maailmanmestaruus, junnujen maailmanmestaruus ja kaksissa olympialaisissa pronssia. Joku siinä mättää. Eikö ihmiset pidä siitä, että Suomi pystyy hallitsemaan kiekkoa ja peliä eikä vain kyttäillä ja iskee vastaan ja toivoa hyvää onnea...?
Tämä on ihan vain mutuilua, mutta olisiko taustalla sellainen ideologinen pointti, että suomalainen on aina tottunut ja mieltänyt itsensä taistelijaksi, rintamalinjan puolustajaksi, isomman edessä kaikkensa antava, taistellen omaa puolustaen. Samalla varmaan järjen käyttö, joskus myös viekkaus taistelun sijaan ei oikein istu kansallisperinteeseen. Sehän on se perus juttu JJalosen aikakaudelta, kun pakin seistessä maalin takana koko kotikatsomo karjuu suu vaahdossa, että YLÖSPÄIN! Suomalainen jääkiekkoilija mielletään zombieksi, jonka suunta on maanisesti ylöspäin.
Edit: sivuttain tai alaspäin syöttävä pelaaja nähdään pikemminkin ruotsalaisena pelkurina, jolla ei tule edes joka perkeleen vaihdossa hiki.