Pelitapakeskustelu

[TosiFani]

...Westerlundilaiseen kiekkoon kuuluu kaksinkamppailut, Jukka Jalosen ideana taas on vähentää painimista ja lisätä kiekkokontrollia. Edelleen Jalosen tapa kuulostaa pelaajalle mukavammalta energiansäästön kannalta...

Onko tästä väitteestä jotain faktaa?

Uskoisin, että jokainen valmentaja pyrkii sellaiseen pelitapaan, jossa päästään päämäärään mahdollisimman pienellä energialla. Kiekkokontrolli tarkoittaa myös jatkuvaa vastustajan haastamista eli painimista.

 

[Ostoskassi]

Onko tästä väitteestä jotain faktaa?

En nyt tarkalleen ottaen tiedä mistä haluaisit faktaa ja mitä faktaa, mutta...

Westerlund valitsi paljon sellaisia pelaajia MM-kisoihin, joiden vahvuudet ovat juurikin kaksinkamppailuissa. Luulisi sen nyt olevan selvää, että alivomaisena hyökkäävä Westerlund joutuu enemmän painimistilanteisiin kuin Jalosen tasavahvuinen hyökkäys. Paineistusta tulee aivan eri tavalla, kun hyökätään (alivoimaisesti) kahdella neljää vastaa, kuin viidellä viittä vastaan hyökätessä.

Kiekkokontrolli tarkoittaa myös jatkuvaa vastustajan haastamista eli painimista.

Jalosen aikana maajoukkuetta syytettiin usein kulmissa pyörimisestä. Kun kulmissa pyöritään on selvää, että puolustava pelaaja joutuu käyttämään enemmän energiaa puolustaessaan. Kuten jo totesin hyökkääjät pääsevät liukumaan tilanteisiin, kun taas puolustajat joutuvat jarruttelemaan ja kiihdyttämään jatkuvasti, jotta ns. oma pelaaja ei karkaisi. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla ymmärtää.

 

[TosiFani]

... Kuten jo totesin hyökkääjät pääsevät liukumaan tilanteisiin, kun taas puolustajat joutuvat jarruttelemaan ja kiihdyttämään jatkuvasti, jotta ns. oma pelaaja ei karkaisi. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla ymmärtää.

Hyökkääjä on tietysti aloitteellinen kiekollisena, mutta suunnamuutoksissa hyökkääjät ja puolustajat tekevät samat jarrutukset. Vai meinaatko, että hyökkääjä vain liukuu ja heiluttelee persettään ja pakki sinkoilee sen seurauksena joka suuntaan?

 

[LaTe_Show]

Hyökkääjä on tietysti aloitteellinen kiekollisena, mutta suunnamuutoksissa hyökkääjät ja puolustajat tekevät samat jarrutukset.

Tämä aloitteellisuus on avainasemassa, sillä hyökkääjää pääsee aina helpommalla, koska on raskaampaa reagoida toisen aloitteeseen/liikkeisiin jne.

 

[TosiFani]

Tämä aloitteellisuus on avainasemassa, sillä hyökkääjää pääsee aina helpommalla, koska on raskaampaa reagoida toisen aloitteeseen/liikkeisiin jne.

Totta kai, kommentoin vaan edellisen nimimerkin puheita hyökkääjän liukumisesta, ei hyökkääjä pysty kulmapelissä pelkästään liukumaan. Kulmapeli on aina raskaampaan kuin suorat hyökäykset.

 

[TosiFani]

Jos hyökkäävän joukkueen kulmapeli on hyvin organisoitua ja toimii halutulla tavalla, on se puolustavalle pelaajalle huomattavasti raskaampaa kuin hyökkäävälle. Tällaisessa kulmapelissä hyökkääjien luisteluradat on optimoitu niin, että pelissä "sisällä" pysyy selvästi vähemmällä työllä. Puolustaja joutuu reagoimaan jokaiseen jättösyöttöön ja muuttamaan suuntaansa, kun hyökkääjä puolestaan pääsee tilanteeseen usein liukumalla. Tähänhän toimiva "kulmahyrrä" nimenomaan perustuu.

Kyllä, kyllä, edelleen, suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet ovat fyysisesti vähemmän rasittavia kuin kulmapelin kautta haetut maalitilanteet.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kyllä, kyllä, edelleen, suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet ovat fyysisesti vähemmän rasittavia kuin kulmapelin kautta haetut maalitilanteet.

Eikö fyysistä rasittavuutta kannattaisi mieluummin arvioida suhteessa vastustajaan. On ihan turhaa sanoa, että suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet rasittavat absoluuttisesti vähemmän kuin kulmapeli, jos kulmapeli kuitenkin rasittaa vähemmän suhteessa vastustajan rasitukseen.

 

[TosiFani]

Eikö fyysistä rasittavuutta kannattaisi mieluummin arvioida suhteessa vastustajaan. On ihan turhaa sanoa, että suorista hyökkäyksistä luodut maalitilanteet rasittavat absoluuttisesti vähemmän kuin kulmapeli, jos kulmapeli kuitenkin rasittaa vähemmän suhteessa vastustajan rasitukseen.

Onhan asia näinkin, kulmapelin kautta saadaan vastustajan pakit väsymään ja tekemään virheitä. Pohdiskelin vaan syitä Westerlundin uudelle pelitavalle, sillä uskon vakaasti, että hänen ratkaisunsa perustuvat kovaan dataan pelistä, eikä ne ole mutulla perusteltuja.

 

[zuuzo97]

Pohdiskelin vaan syitä Westerlundin uudelle pelitavalle, sillä uskon vakaasti, että hänen ratkaisunsa perustuvat kovaan dataan pelistä, eikä ne ole mutulla perusteltuja.

Jo vanhassa summaslaisessa jääkiekossa käytettiin hyväksi näitä tilastoja siitä, että parhaat maalipaikat syntyvät AINA kiekonriistoista. Tätä Westerlund on varmasti käyttänyt hyväkseen. Summanen painotti vielä erityisesti noita hyökkäysalueella tapahtuvia riistoja. Tästä(kin) kirjoitin blogiini jokin aika sitten...

 

[steepler]

Enpä ole ikinä kuullut sellaista argumenttia minkään pallopelin yhteydessä että luovutetaan peliväline vastustajalle ja puolustetaan jossa säästetään energiaa. Tuntuu kohtuullisen absurdilta ajatukselta.

Totta kai tietyissä tilanteissa voi valita vähemmän energiaa kuluttavan hyökkäämistavan. Fakta kuitenkin lienee se että jos joukkuen pelaa pitkiä kulmapelejä, pitää kiekkoa paljon omissa, seisoo maalin takana viivelähdöissä ja kiekottelee omalla alueella niin siltä kuluu vähemmän enegriaa kuin vastustajalta, tai ei sitä ainakaa enempää kulu. Kiekon pitämisessä on myös se etu että voi itse kontrolloida pelin rytmiä ja enegiankulutusta, jos väsyttää niin voi laskea tempoa. Puolustaessa on puhtaasti hyökkäävän joukkueen armoilla, on pakko reagoida siihen tempoon mitä hyökkäävä joukkue tuottaa. Tässä mielessä tuntuu täysin absurdilta väite, tai yleinen ajatus, että peliväline kannattaisi luovuttaa vastustajalla (tai jotenkin muuten pelata hyökkäyksiä nopeasti alivoimasena esimerkiksi) ja keskittyä puolustamaan siksi että säästetään energiaa, joku muu syy voin tämän olla toki, mutta tuskin energiansäästö.

Pohdiskelin vaan syitä Westerlundin uudelle pelitavalle, sillä uskon vakaasti, että hänen ratkaisunsa perustuvat kovaan dataan pelistä, eikä ne ole mutulla perusteltuja.

Mikä on kovaa dataa? Totta kai voi olla jotain niin sanottua kovaa dataa mutta sen tulkitseminen on täysin eri asia, jossain jääkiekon kaltaisessa pelissä ei välttämättä(ja tuskin onkaan) ole olemassa mitään dataa joka aukottomasti osoittaa että näin kannattaa pelata, data on käytännössä aina altisteista jonkun tason tulkinnalle.

Englannissakin aikanaan oli kovaa dataa jolla juurikin osoitettiin että pallonriiston jälkeen on suurin todennäköisyys tehdä maali ja vielä niin että mitä vähemmän syöttöjä omalla joukkueella niin todennäköisemmin syntyy maali. Tästä kehitettiin sitten pitkän pallon taktiikka. Onko tuo taktiikka ollut paras mahdollinen tapa pelata jalkapalloa? Pelaako kaikki jengin tänä päivänä pitkillä palloilla vaikka edelleen kova data todennäköisesti osoittaa samoja asioita?

 

[Tarinankertoja]

Kyllähän nyt puolustaminen on energiasyöpönpää puuhaa, kuten HN osuvan ytimekkäästi kuvaa. EIkä siis pelkästään fyysisesti. Puolustettaessa on myös isompi henkinen paine, koska puolustuksessa tehdyt virheet kolisevat suuremmalla todennäköisyydellä omissa, sen sijaan hyökkäyspäässä varsinkin hyökkääjällä on paineettomampi tilanne koittaa vaikeampia syöttösuuntia ja koitella harhautuksia. Kun tämmösen tekee omissa, niin yleisö kohahtaa pelosta ja ihailusta sen onnistuessa.

Mitä tuolla henkisellä painella on asian kanssa tekemistä? Jep, se on pelitilanteessa olevalle pelaajalle varmaan tiedostamaton asia, mutta siitä tullaan kuitenkin kaarroksenn kautta tähän kamppailupelaamiseen. Kun on enemmän fyysistä kamppailupelaamista, on myös yksilön tunnetaso korkeammalla. Tämä siis pitää adrenaalitasoa korkeammalla, ja se taas auttaa myös tämän henkisen paineen sivuuttamisessa siä selkäytimessä. Korkeamman tunnetason pelaamisessa voidaan käyttää tuota Westerlundilaista kiihkeätä kiekolliseen pelaajaan kohdistuvaa paineenluontia, sillä pelaajan pelko itsensä ulospelaamisesta ei ole alitajunnassa siten, kun se on vähemmin kontaktein pelatussa pelissä, jossa se murto-osasekunnin epäröinti "päällesyöksynnässä" on juuri se ratkaiseva virhe.

Jalosen joukkue pelasikin siksi keskialuetta huomattavan kontaktittomasti ohjaten vastustajan lähtöjä, kun Westerlunin poppoo syöksyi monasti parinkin pelaajan voimin kiekolliseen vastustajaan jo keskialueella.

Hienoahan tässä oli se, että Westerlundialisella kiekolla voidaan menestyä myös suomalaisella pelaajamateriaalilla. Joka taas kertoo siitä, että meillä on uusi pelaajasukupolvi, jonka peliymmärrys on todella korkealla tasolla ja itseluottamus ja ymmärrys omista kyvyistä on ihan eri luokkaa kuin silloin kun Curren piti "litte betre" sloganillaan saada nimenomana se korvienväli kuntoon, se usko että osataan. Nyt siitä ei enää tartte huolehtia samalla tavalla. Nykypelaaja uskoo, että osaa, ja siksi myös uskaltaa reagoida. Jalosen pelirohkeusajattelu on olemassa vaikka pelitapaa vaihdettaisiin ja se on hyvä osoitus IMO suomalaisen pelaajakehityksen onnistumisesta siinä vuosikymmeniä meitä vaivanneen heikkouden, korvien välin, kehittämisessä.

 

[TosiFani]

Jo vanhassa summaslaisessa jääkiekossa käytettiin hyväksi näitä tilastoja siitä, että parhaat maalipaikat syntyvät AINA kiekonriistoista. Tätä Westerlund on varmasti käyttänyt hyväkseen. Summanen painotti vielä erityisesti noita hyökkäysalueella tapahtuvia riistoja. Tästä(kin) kirjoitin blogiini jokin aika sitten...

Nämä ovat kyllä Westerlundin tilastoja, joita hän esitteli 90-luvun loppupuolella jääkiekkoliiton valmennuskursseilla. Tästä aiheesta on kirjoitettu tässäkin ketjussa jo vuosia sitten.

 

[TosiFani]

Enpä ole ikinä kuullut sellaista argumenttia minkään pallopelin yhteydessä että luovutetaan peliväline vastustajalle ja puolustetaan jossa säästetään energiaa. Tuntuu kohtuullisen absurdilta ajatukselta...

Olen luultavasti väärässä ajatukseni kanssa, yritän vain ymmärtää miksi Westerlund peluuttaa joukkuettaan kuten peluuttaa.

 

[steepler]

Olen luultavasti väärässä ajatukseni kanssa, yritän vain ymmärtää miksi Westerlund peluuttaa joukkuettaan kuten peluuttaa.

No voi olla ihan sellainen syy että hän osaa tätä puolustamis/vastaisku pelaamista valmentaa paremmin ja se tulee selkärangasta. Ei välttämättä kannata väkisin lähteä peluuttamaan jotain sellaista kiekkoa mitä ei kunnolla hallitse vaan on parempi pitäytyä siinä minkä osaa.

Voi myös olla jotain sellaisia syitä että hän on tulkinnut pelaajien olleen Jalosen kiekkoon kyllästyneitä, tai voisiko jopa media kritiikki(ja kaikenlainen marina) Jalosta kohtaa vaikuttaa. Tämä oli mielestäni jo selkeästi heti havaittavissa kun Westerlund aloitti, hän aloitti heti retoriikan jolla itseään erotti Jalosesta, ikään kuin puhuen että nyt tehdään jotain erinlaista ottaen puheeksi reagoinnin, vaikka oikeasti siinä vaihessa ei edes voinut tietää mikä tässä nyt sitten on niin erilaista kun Jalosenkin peliin kuulu reagoiminen keskeisellä tavalla.

 

[zuuzo97]

Kaiken lisäksi tässä on taustalla se, että hyökäystaktiikkanero Marjamäki loikkasi Leijonien mukaan juuri ennen kisoja. Hyökkäyspelaamisen osalta turnauksen alku oli juuri sen näköistä mutta välipäivien aikana ennen pudotuspelejä Marjamäellä oli aikaa laittaa hyökkäyskin kuntoon. Westerlund on DNA-profiililtaan kuitenkin noita vanhan liiton valmentajia eli 1980-luvun kilpikonnapuolustusvastaiskujääkiekkoa joten se on hänelle selkeästi tutumpi. Tästä(kin) kirjoitin blogiini turnauksen jälkeen.

 

[TosiFani]

Kaiken lisäksi tässä on taustalla se, että hyökäystaktiikkanero Marjamäki loikkasi Leijonien mukaan juuri ennen kisoja. Hyökkäyspelaamisen osalta turnauksen alku oli juuri sen näköistä mutta välipäivien aikana ennen pudotuspelejä Marjamäellä oli aikaa laittaa hyökkäyskin kuntoon. Westerlund on DNA-profiililtaan kuitenkin noita vanhan liiton valmentajia eli 1980-luvun kilpikonnapuolustusvastaiskujääkiekkoa joten se on hänelle selkeästi tutumpi. Tästä(kin) kirjoitin blogiini turnauksen jälkeen.

Marjamäki on hyvä esimerkki uuden sukupolven valmentajasta, joka pyrkii analysoimaan peliä jatkuvasti. Mutta minään hyökkäystaktiikkanerona ei kuitenkaan häntä pitäisi, enemmänkin pelin kokonaisuuden ymmärtäjänä.

Westerlund ei toisiaankaan ole vanhan liiton valmentaja, hän on analysoinut peliä jo 80-luvulla. Häneltä löytyy ylivoimaisesti eniten suomalaisvalmentajista dataa jääkiekosta.

Ja lopeta tuo blogisi mainostaminen jokaisessa viestissäsi.

 

[TJ MACKEY]

Jotenkin huvittavaa kuinka Erkka vie tiettyä osaa mediasta tällä hetkellä kuin pässiä narussa. Jalonen/ Nyholm kaksikko on jo viheltänyt koko pelikirja/pelitapakeskustelun poikki ja muukin puuhastelijaporukka saa taas jatkossa jutella selkäytimestä, pelaajien pelistä, reagoinnista ja tunteesta. Jotenkin erikoista että se on juuri Erkka, joka avasi tämän pelaajalähtöisen ajattelun. Milloin viimeksi Erkka on esimerkiksi seuratasolla profiloitunut pelaajakehittäjäksi?

Ja täytyy kyllä ihmetellä ajatusta, että Meidän Peli ei kehittäisi yksilöä. Jukka Jalosen uraa seuratessa pikemminkin tulee se fiilis, että Jukan koulussa kehittyi hemmetin monta esimerkiksi EHT-tason peluria.

Uskon muuten itse aika vakaasti, että Kari Jalonen tulee vetämään aika puhdasta pystysuunnan lätkää, sille on nyt ihan selkeä tilaus. Jukka Jalosen linja todettiin valmentajapiireissä, mediassa ja suomifanien toimesta jarrutteluksi, noin siis karkeasti yleistäen. Meidän pelin inhoaminen, Erkan perintö ja Kari Jalosen valmennuksellinen DNA. Pystysuuntaa on luvassa, vaikka sitten alivoimaisena.

 

[TosiFani]

...Uskon muuten itse aika vakaasti, että Kari Jalonen tulee vetämään aika puhdasta pystysuunnan lätkää, sille on nyt ihan selkeä tilaus. Jukka Jalosen linja todettiin valmentajapiireissä, mediassa ja suomifanien toimesta jarrutteluksi, noin siis karkeasti yleistäen. Meidän pelin inhoaminen, Erkan perintö ja Kari Jalosen valmennuksellinen DNA. Pystysuuntaa on luvassa, vaikka sitten alivoimaisena.

En tunne KJalosta henkilökohtaisesti, mutta se mitä herrasta olen kuullut, ei tue väitettäsi. KJalonen voi tietysti peluuttaa pystysuunnan jääkiekkoa, mutta syy sille on vain ja ainoastaan menestymisen halu. KJalonen ei mieti mitä media tai fanit sanoo, hän haluaa vain menestyä.

 

[TJ MACKEY]

KJalonen ei mieti mitä media tai fanit sanoo, hän haluaa vain menestyä.

Aivan jokainen valmentaja haluaa varmasti profiloitua juuri sinun kuvaamallasi tavalla.

Lähinnä itse hain sitä, että jos Kari Jalonen on aikaisemmin joka paikassa valmentanut juuri pystysuunnan jääkiekkoa, niin nyt myös asenneilmapiiri tukee tuolla tiellä pysymistä. Mikäli Jääkiekkoliitto olisi pysynyt Meidän Pelin tiellä, Kari Jalosen tulisi muuntautua ja uusiutua pelillisen seuratradition mukaisesti.

En edes halua lähteä väittämään etteikö Kari Jalonen olisi voittava valmentaja. En vain itse ole kovin mieltynyt pelitapaan, jossa pakotetaan peliä ja reagoiminen eri pelitilanteissa on minimissä. Kari Jalosen joukkueiden pelitapa on mielestäni puuduttavaa katsottavaa ja mielikuvituksetonta. Kyseessä siis edellä aivan oma mielipide.

 

[TosiFani]

Aivan jokainen valmentaja haluaa varmasti profiloitua juuri sinun kuvaamallasi tavalla.

Lähinnä itse hain sitä, että jos Kari Jalonen on aikaisemmin joka paikassa valmentanut juuri pystysuunnan jääkiekkoa, niin nyt myös asenneilmapiiri tukee tuolla tiellä pysymistä. Mikäli Jääkiekkoliitto olisi pysynyt Meidän Pelin tiellä, Kari Jalosen tulisi muuntautua ja uusiutua pelillisen seuratradition mukaisesti...

Tähän en usko, valmentajan täyty saada olla oma itsensä, eikä muokata pelitapaansa palkanmaksan vaatimuksesta. Mielestäni Jääkiekkoliitto teki valinnan ennen kun valitsi KJalosen, ei jälkikäteen.

 

[zuuzo97]

Meidän pelin inhoaminen, Erkan perintö ja Kari Jalosen valmennuksellinen DNA. Pystysuuntaa on luvassa, vaikka sitten alivoimaisena.

Mä en ymmärrä, että miksi Suomessa on tämä inho Meidän Peliä kohtaan? Oli jo heti JJ:n valmentajakauden alusta asti... ja jatkuu vaan. Kuitenkin pelitapa, jolla voitettiin miesten maailmanmestaruus, junnujen maailmanmestaruus ja kaksissa olympialaisissa pronssia. Joku siinä mättää. Eikö ihmiset pidä siitä, että Suomi pystyy hallitsemaan kiekkoa ja peliä eikä vain kyttäillä ja iskee vastaan ja toivoa hyvää onnea...?

 

[TJ MACKEY]

Tähän en usko, valmentajan täyty saada olla oma itsensä, eikä muokata pelitapaansa palkanmaksan vaatimuksesta. Mielestäni Jääkiekkoliitto teki valinnan ennen kun valitsi KJalosen, ei jälkikäteen.

Siis joo, en voi väittää vastaan. Seurajohdon tulee tuntea seuran pelitavallinen filosofia, sen mukaan sitten valita siihen tehtävään paras ja sopivin vaihtoehto. En ymmärtänyt aikanaan Kari Jalosen valintaa juuri tästä syystä, KJalonenhan on tavallaan Meidän Pelin antiteesi.

Tuosta edellä kertomastasi löytyy virkistävä poikkeus muuten HPK:ssa 09-10. Silloinhan Rautakorpi lähti kauteen defensiivisellä pystysuunnan lätkällä ja muutti pelaamisen huonon menestyksen, seurajohdon ja pelaajien painostuksen jälkeen hyökkääväksi Meidän Peliksi, tuloksena tuolloin sensaatiomainen finaalipaikka Kerholle. Pidin tuota pari vuotta kovimpana täyskäännöksenä liigassa, kunnes tuli Ässät 2013. Mutta siis pelitavallisesti todella mielenkiintoinen kokonaisuus tuo HPK 09-10. Rautakorpi oli ikäänkuin pakotettu luomaan pelillinen identiteettinsä uudelleen ja vielä kesken kauden, tammikuussa (!), kova näyttö Rautakorven taidoista.

 

[Tarinankertoja]

Ja täytyy kyllä ihmetellä ajatusta, että Meidän Peli ei kehittäisi yksilöä. Jukka Jalosen uraa seuratessa pikemminkin tulee se fiilis, että Jukan koulussa kehittyi hemmetin monta esimerkiksi EHT-tason peluria.

Totta kai kehittää, ja siellä missä niiden pelillisten avujen kehittyminen tapahtuu, vielä oleellisemmin. Eli junnuissa. Kiekkoa pitämällä opit pelaamaan sitä kiekkoa. Ja kiekkotaitavat pelaajat taipuvat jokaiseen pelitapaan, ja mahdollistavat nimenomaan sen kiekonhallinnan kannalta vaikeamman pelitavan, eli tavan, jossa syöttö pitää saada hallitusti haltuun sen tullessa katsesektorin ulkopuolelta takaapäin.

Meidän peli on myös opettanut pelaajille taktista osaamista, joten he ymmärtävät pelitapaan sitoutumisen merkityksen joukkueelle (olkoon pelitapa mikä tahansa). Kyllä liitossa on linjattu Meidänpeliä juurikin siinä mielessä, että meille kasvaa joukkuepelin ymmärtäviä kavereita, ja vaikka pelitapa vaihtuu, he ymmärtävät sen, että siihen sitoudutaan, sitä noudatetaan ja mitä taitavimmiksi pelaajat tulevat, sen helpompi heitä on opettaa reagoimaan ”oikein”, koska on taitoa johon luotaa ja onnistua sen reagointinsa kanssa.

Ei pelitavat ole toisiaan poissulkevia, eikä ole olemassa yhtä ainutta tapaa voittaa, mutta hienosti suomalaispelaajat ovat kasvaneet 90 -luvulta tähän päivään. Nykypelaajasukupolvi on kypsää ja itsevarmaa, ainakin sen tämä mm turnaus osoitti. Liigapelaajat olivat valmiita, sitoutuneita ja joukkue.

 

[TJ MACKEY]

Mä en ymmärrä, että miksi Suomessa on tämä inho Meidän Peliä kohtaan? Oli jo heti JJ:n valmentajakauden alusta asti... ja jatkuu vaan. Kuitenkin pelitapa, jolla voitettiin miesten maailmanmestaruus, junnujen maailmanmestaruus ja kaksissa olympialaisissa pronssia. Joku siinä mättää. Eikö ihmiset pidä siitä, että Suomi pystyy hallitsemaan kiekkoa ja peliä eikä vain kyttäillä ja iskee vastaan ja toivoa hyvää onnea...?

Tämä on ihan vain mutuilua, mutta olisiko taustalla sellainen ideologinen pointti, että suomalainen on aina tottunut ja mieltänyt itsensä taistelijaksi, rintamalinjan puolustajaksi, isomman edessä kaikkensa antava, taistellen omaa puolustaen. Samalla varmaan järjen käyttö, joskus myös viekkaus taistelun sijaan ei oikein istu kansallisperinteeseen. Sehän on se perus juttu JJalosen aikakaudelta, kun pakin seistessä maalin takana koko kotikatsomo karjuu suu vaahdossa, että YLÖSPÄIN! Suomalainen jääkiekkoilija mielletään zombieksi, jonka suunta on maanisesti ylöspäin.

Edit: sivuttain tai alaspäin syöttävä pelaaja nähdään pikemminkin ruotsalaisena pelkurina, jolla ei tule edes joka perkeleen vaihdossa hiki.

 

[zuuzo97]

Tämä on ihan vain mutuilua, mutta olisiko taustalla sellainen ideologinen pointti, että suomalainen on aina tottunut ja mieltänyt itsensä taistelijaksi, rintamalinjan puolustajaksi, isomman edessä kaikkensa antava, taistellen omaa puolustaen. Samalla varmaan järjen käyttö, joskus myös viekkaus taistelun sijaan ei oikein istu kansallisperinteeseen. Sehän on se perus juttu JJalosen aikakaudelta, kun pakin seistessä maalin takana koko kotikatsomo karjuu suu vaahdossa, että YLÖSPÄIN! Suomalainen jääkiekkoilija mielletään zombieksi, jonka suunta on maanisesti ylöspäin.

Edit: sivuttain tai alaspäin syöttävä pelaaja nähdään pikemminkin ruotsalaisena pelkurina, jolla ei tule edes joka perkeleen vaihdossa hiki.

Heh, tää oli aika hyvä! Päivän naurut, kiitos siitä! Eikä siis tämä sun juttus todellakaan ole mitään huuhaata, varmaan hyvinkin paikkansa pitävä mutta hauskasti kirjoitit!