Pelitapakeskustelu

[Fordél]

Uskon sinua, Kivi sanoi varmasti noin. Ehkä Ässien johtoryhmän olisi kannattanut sopia, ettei asioista puhuta ulospäin ristiriitaisesti.

Ehkä näistä asioista ei tiedä kuin valmennus ja pelaajat, joten johtoryhmän sanomisille ei näissä asioissa kannata antaa suurta painoarvoa. Lähdekritiikki paikallaan tässäkin asiassa.

 

[P.Sihvonen]

Uskon sinua, Kivi sanoi varmasti noin. Ehkä Ässien johtoryhmän olisi kannattanut sopia, ettei asioista puhuta ulospäin ristiriitaisesti.

Eikä asiassa tokikaan tarvita edes kenenkään lausuntoja. Noin massiiviset pelisuunnitelmamuutokset ovat juttu, jossa tietenkään millään väsymisellä ei ollut käytännössä roolia. Olet pitänyt täällä Jatkoajassa yllä väärää käsitystä asian suhteen.

Kivi päätti Ässien pelisuunnitelmista otteluihin. Toki kuunteli myös apuvalmentajiaan.

Soitan vielä P.Kaukorannalle tämän kysymyksen tiimoilta. Olisi kovin outoa, jos valmentajat olisivat olleet eri kannalla tässä kuvitellussa "väsymisessä".

Johtava

PS. Kivi lisäsi vielä sen, että ainahan molemmat joukkueet väsyvät suuripiirtein yhtä paljon, jotenka senkään tähden väsyminen ei ollut pointti mihinkään pelitavalliseen muutokseen.

 

[MustatKortit]

...
N+PN+H+V+P+SH-m/k+SV-m/k+PK-m/k Chicago 7+16+0+1+8+4/4+5/2+10/2 ja Detroit 12+6+1+0+3+8/2+4/0+11/1
...

Tuli muuten mieleen, että myös alkemisteilla oli aikanaan tällaisia kaavoja.

Mitään tuloksia he eivät koskaan saaneet.

 

[TosiFani]

Ehkä näistä asioista ei tiedä kuin valmennus ja pelaajat, joten johtoryhmän sanomisille ei näissä asioissa kannata antaa suurta painoarvoa. Lähdekritiikki paikallaan tässäkin asiassa.

Tässä kohtaa on lähdekritiikki ihan kohdallaan, asia on tullut esille useammassa keskustelussa. Eikä tässä ole mistään maata mullistavasta asiasta kysymys, joukkueet väsyivät otteluruuhkassa ja tarkensivat hieman peliään, joka vaikutti omalta osaltaan hitaiden lähtöjen määrään.

Ässät pelasi koko kauden hitaita lähtöjä, ainoastaan vuodenvaihteen kriisin aikana niitä oli erittäin vähän. Se, että näitä lähtöjä oli kauden viimeisimmissä peleissä muutama enemmän per erä, ei ole mitenkään olennainen asia.

 

[Dee Snider]

Kysyin asiaa Karri Kiveltä Helsingin Casinolla.

Hetkonen, onko Johtava nyt sortunut vihaamaansa yökerhojournalismiin?

Sihvonen ottaa Stefan Ikosen haasteen vastaan | SM-liiga | Urheilulehti.fi

Linkki Urheilulehteen.

Eli Johtavan lätkäjutut on nyt tulleet tiensä päähän, linkin sisällön perusteella?

 

[Fordél]

Tässä kohtaa on lähdekritiikki ihan kohdallaan, asia on tullut esille useammassa keskustelussa. Eikä tässä ole mistään maata mullistavasta asiasta kysymys, joukkueet väsyivät otteluruuhkassa ja tarkensivat hieman peliään, joka vaikutti omalta osaltaan hitaiden lähtöjen määrään.

Mielestäni ei ole kohdillaan. Jos lähde tulee joukkueen (valmennus ja pelaajat) ulkopuolelta, se on toissijaista tietoa eikä tässä kohdin validia. Ja kuten tuli ilmi niin ilmeisesti ei pitänyt edes paikkansa.

Mitä tulee muuten tähän pelitapakeskusteluun niin se on suoraan sanottuna todella perseestä. Ei jaksa lähteä enää mukaan tähän oravanpyörään, joka toistaa itseään vuodesta toiseen. Puhutaan pääasiassa lähdöistä ja niiden merkityksestä, joita osa porukasta kritisoi vuodesta toiseen. Keskustelu ei etene oikeastaan mihinkään. Nämä viime aikaisimmat jutut olisi voitu kirjoittaa vaikka vuonna 2010. Joskus ilahduttavasti poiketaan muihin teemoihin, mutta ne ovat todellakin poikkeamia.

Ja tämä ei ole kritiikiä esimerkiksi siffaa kohtaan vaikka en hänen kylvämästä keskustelukulttuurista kovin paljoa välitä. Siffa sentään tuottaa tähän keskusteluun tietoa, mutta valitettavasti keskustelu ei etene niistä luvuista juuri mihinkään. Ja itsekin voisi tehdä paljon enemmän ja tuottaa tietoa niistä teemoista, jotka itseä kiinnostaa. Valitettavasti en usko, että niistäkään irtoaisi kovin hedelmällisiä keskusteluita vaan nopeasti palattaisiin taas normaaliin päiväjärjestykseen. Semmoista se on se pelitapakeskustelu, valitettavasti.

No mutta jatkakaahan te, joilla vielä virtaa riittää oravanpyörän pyörittämiseen.

 

[P.Sihvonen]

N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp

Hetkonen, onko Johtava nyt sortunut vihaamaansa yökerhojournalismiin?

Sihvonen ottaa Stefan Ikosen haasteen vastaan | SM-liiga | Urheilulehti.fi

Linkki Urheilulehteen.

Eli Johtavan lätkäjutut on nyt tulleet tiensä päähän, linkin sisällön perusteella?

Ei missään nimessä! Karri Kivi oli Urheilulehden vieraana Helsingin Casinolla liittyen U-Studion MM-lähetyksiin. Toinen päävieras oli läpi kisojen maineikas Pekka Virta.

Tähän pelitapaketjuun liittyen Karrin Kiven voimakkain anti Casinolta oli siinä, miten voimakkaasti hän alleviivasi pelin virtauksen alun ja tärkeimmän kohdan olevan oman pään lähdöissä. Sieltä Kiven mukaan lähtee aivan kaikki. Siinä mielessä tämä Jatkoajan pelitapaketju on ollut kaiken aikaa oikeilla jäljillä nimimerkin siffa johdolla.

Siffahan on tunnettu siitä, että hän on tarkastellut omalta alueelta lähteviä hyökkäyksiä sapluunallaan H+V+P. Sittemmin hän tilastoi N+PN+H+V(A)+P. Ja viimeisin huikea paketti on ollut jo oman pään lähtöjä keski- ja hyökkäysalueelle laajentava N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp.

Johtava

 

[siffa]

Mitä tulee muuten tähän pelitapakeskusteluun niin se on suoraan sanottuna todella perseestä. Ei jaksa lähteä enää mukaan tähän oravanpyörään, joka toistaa itseään vuodesta toiseen. Puhutaan pääasiassa lähdöistä ja niiden merkityksestä, joita osa porukasta kritisoi vuodesta toiseen. Keskustelu ei etene oikeastaan mihinkään. Nämä viime aikaisimmat jutut olisi voitu kirjoittaa vaikka vuonna 2010. Joskus ilahduttavasti poiketaan muihin teemoihin, mutta ne ovat todellakin poikkeamia.

Tilastointini perusteella tiedetään täällä Jatkoajassa viime kauden oman puolustusalueen avaussapluunat SM-liigassa, KHL:ssä ja nyt on meneillään NHL:n parhaiden joukkueiden avausten selvittäminen. Ei näitä oltaisi voitu kirjoittaa vaikka vuonna 2010, koska eri liigojen avaustavat näyttävät muuttuvan kausittain. Omalta puolustusalueelta lähteneiden avaustapojen selvittely on päivitettävä kausittain. Siksi keskustelu jääkiekkopelin olennaisimmasta yksityiskohdasta jatkuu myös kausittain.

Nyt olen raportoinut NHL-pudotuspelijoukkueiden hyökkäysalueelle tulosta tilastointini perusteella. Se on aivan uutta pelitapakeskustelua, missä ei ole vielä toistoa ollut. Jääkiekon ympärillä liikkuu suorastaan vääriä väittämiä. Yksi sellainen on, että NHL:ssä hyökätään aina ensisijaisesti suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia. Tilastointini osoittaa muutamasta ottelusta, että tämä on väärä väittämä. NHL:ssä lyödään päätykiekkoja nyt käydyissä NHL:n parhaiden joukkueiden pudotuspeleissä jopa huomattavasti enemmän kuin, että pelataan suoria hyökkäyksiä maalia kohti. Lähes kaikki päätykiekot korjaa puolustava joukkue ja vain harvoin hyökkäävä joukkue pääsee niihin käsiksi, mutta ehtii organisoitua omaan puolustuspeliin. Tämä on sitä 1990-luvun suomalaista prosenttikiekkoa, kun pelataan varman päälle ja odotellaan vastustajan virheitä ja tilanteita saada itse vaarallisia vastaiskuja. Kulmapeliä pelataan lähinnä hyökkäysalueen aloitusten jälkeisissä tilanteissa. Täytyy tilastoida nämäkin, niin asia selviää sitä myötä.

 

[Fordél]

Tilastointini perusteella tiedetään täällä Jatkoajassa viime kauden oman puolustusalueen avaussapluunat SM-liigassa, KHL:ssä ja nyt on meneillään NHL:n parhaiden joukkueiden avausten selvittäminen. Ei näitä oltaisi voitu kirjoittaa vaikka vuonna 2010, koska eri liigojen avaustavat näyttävät muuttuvan kausittain. Omalta puolustusalueelta lähteneiden avaustapojen selvittely on päivitettävä kausittain. Siksi keskustelu jääkiekkopelin olennaisimmasta yksityiskohdasta jatkuu myös kausittain.

Tarkoitin sillä 2010 vuodella niitä vastakommentteja sun tilastoihin. Eli edelleen kyseenalaistetaan ja ihmetellään näitä tilastojasi. Vuodesta osaksi samat ja osaksi eri nimimerkit, mutta samat keskustelut. Ei vaan oikein etene.

 

[P.Sihvonen]

Jatkoaika johtaa pelitapakeskustelua

Nyt olen raportoinut NHL-pudotuspelijoukkueiden hyökkäysalueelle tulosta tilastointini perusteella. Se on aivan uutta pelitapakeskustelua, missä ei ole vielä toistoa ollut. Jääkiekon ympärillä liikkuu suorastaan vääriä väittämiä. Yksi sellainen on, että NHL:ssä hyökätään aina ensisijaisesti suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia. Tilastointini osoittaa muutamasta ottelusta, että tämä on väärä väittämä. NHL:ssä lyödään päätykiekkoja nyt käydyissä NHL:n parhaiden joukkueiden pudotuspeleissä jopa huomattavasti enemmän kuin, että pelataan suoria hyökkäyksiä maalia kohti. Lähes kaikki päätykiekot korjaa puolustava joukkue ja vain harvoin hyökkäävä joukkue pääsee niihin käsiksi, mutta ehtii organisoitua omaan puolustuspeliin. Tämä on sitä 1990-luvun suomalaista prosenttikiekkoa, kun pelataan varman päälle ja odotellaan vastustajan virheitä ja tilanteita saada itse vaarallisia vastaiskuja. Kulmapeliä pelataan lähinnä hyökkäysalueen aloitusten jälkeisissä tilanteissa. Täytyy tilastoida nämäkin, niin asia selviää sitä myötä.

Tämä on ensiarvoista tietoa pelin evoluution kannalta. Ainakin nyt on saatu jalakselle eräitä hypoteeseja NHL:n suhteen. On mielenkiintoista ensi kaudella tarkastella tuota kuvaamaasi asetelmaa SM-liigan ja ainakin KHL:n osalta. Niin ja toki myös NHL:n runkosarjaa tulee tarkastella.

NHL-havaintosi osalta pääsen heti kiinni jännään asiaan. Tre Kronorin epäpelivalmentaja Per Mårts yritti ajaa ruotsalaisille uutta pohjoisamerikkalais-ruotsalaista pelitapaa, jossa pyritään pelaamaan hyökkäykset koko ajan maalia kohti. On jännittävää havaita, ettei sellaista pelitapaa välttämättä ole edes olemassa ainakaan NHL:n huippupeleissä...

On vain kunniaksi Jatkoajalle, että koko maailman kiekkoevoluution kärkeä seurataan täältä tästä pelitapaketjusta. Pitäisikö sanoa jo, että "Jatkoajalle peli näyttää kaiken - ja etenkin pelin tilastointi!" :)

Johtava

 

[kahden suunnan sentteri]

NHL:ssä lyödään päätykiekkoja nyt käydyissä NHL:n parhaiden joukkueiden pudotuspeleissä jopa huomattavasti enemmän kuin, että pelataan suoria hyökkäyksiä maalia kohti. Lähes kaikki päätykiekot korjaa puolustava joukkue ja vain harvoin hyökkäävä joukkue pääsee niihin käsiksi, mutta ehtii organisoitua omaan puolustuspeliin. Tämä on sitä 1990-luvun suomalaista prosenttikiekkoa, kun pelataan varman päälle ja odotellaan vastustajan virheitä ja tilanteita saada itse vaarallisia vastaiskuja.

Vielä enemmän pidän prosenttikiekko-ominaisuutena sitä käsitykseni mukaan NHL:ssä kovin usein nähtyä tapaa luopua kiekosta jo omalla puolustusalueella purkamalla sitä laitojen kautta keskialueelle. Siinä suurin yksittäinen syy miksi pidän suuren kaukalon peliä viihdyttävämpänä, vaikka pienessä kaukalossa pelaajamateriaali onkin parempaa ja yksilötaito selvästi korkeammalla tasolla.

Kuinkahan on prosenttikiekon evoluution laita Pohjois-Amerikassa, onko kiekosta luopuminen omalla puolustusalueella vuosi vuodelta vähentymässä kiekkokontrollitekojen tieltä?

 

[Osmo Rapeli]

Nyt olen raportoinut NHL-pudotuspelijoukkueiden hyökkäysalueelle tulosta tilastointini perusteella. Se on aivan uutta pelitapakeskustelua, missä ei ole vielä toistoa ollut. Jääkiekon ympärillä liikkuu suorastaan vääriä väittämiä. Yksi sellainen on, että NHL:ssä hyökätään aina ensisijaisesti suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia. Tilastointini osoittaa muutamasta ottelusta, että tämä on väärä väittämä.

Kyllä suoria hyökkäyksiä nähdään runkosarjassa enemmän, mutta mitä pidemmälle pelit etenevät, sitä vähemmäksi ne käyvät sillä parhaiden joukkueiden parhaus on ennen kaikkea tällä hetkellä niin hiottua PAPPia ja trappia, ja sitten siitä vaihtelevalla tavalla käännettyä hyökkäystä.

Yksi tähän ohuehkosti liittyvä seikka on muuten se, että vaikka NHL:ssä erikoistilanteiden merkitys on prosenteissa suurempi kuin Suomessa, siellä paskatkin ylivoima- ja alivoimajoukkueet pääsevät pudotuspeleihin. Paskalla 5 vs 5 pelillä taas ei pärjää yhtään samalla lailla. Minä vetäisin tästä nopean johtopäätöksen siitä, että em. pelitavan merkitys on siis korostuneessa suhteessa menestykseen NHL:ssä. Ei siis pelkän painin, mutta hyvän puolustuksellisen pelitavan / puolustuksen kautta lähtevän pelitavan, joka sitten korostuu pudotuspeleissä. Tällä hetkellä näin.

Yksi syy on varmasti se, että parhailla joukkueilla esimerkiksi takakarva on niin mallillaan, että kuljettamallakin hyökkäysalueelle saatu kiekko joutuu paineen alle hyökkääjien auttaessa paineistamaan sitä kuljettanutta pelaajaa. Tällöin niistäkin kiekoista luovutaan herkemmin ja lähdetään painimaan päädyssä.

Todennäköisesti siinä ajatellaan myös vähennettävän omaa heikompaa ryhmittäytymistä taas puolustukseen --> vähempiä kiekonmenetyksiä hyökkäyssinisellä --> vähempiä ylivoimahyökkäyksiä vastustajalle --> vähemmän suoria hyökkäyksiä --> enemmän taas toiseen päätyyn heitettävää kiekkoa. Katsos, tulimme siffan lukemiin.

Tässä oli siis epäileville nestoreille yksi suhteellisen selkokielinen analyysi noista siffan lukemista, jokainen on vapaa myös itse kokeilemaan ainaisen kitinän sijaan.

 

[Rannari]

Minä haluan palata keskustelussa siihen tai no palata on ehkä väärin sanottu, mutta HAHP tai KAHP on valittu edelleen minun mielestäni puolustavan joukkueen ryhmityksen mukaisesti ja se alueelle vienti on jatkumoa tälle samalle asialle eli ei joukkueet tai valmentajat edelleenkään halua kulma-/päätypeliin vaan sinne ajaudutaan puolustavan joukkueen toimesta. Tässä on minun mielestäni tämän tilastoinnin tai ei tilastoinnin vaan sen tulkitsemisen virheellisyys. Siinä ei oteta huomioon puolustavan joukkueen ryhmitystä vaan todetaan vain ja ainoastaan lukujen perusteella mitä yritetään. Ei se niin mene. Olen edelleen sitä mieltä, että ensisijainen tarkoitus on pelata suora hyökkäys ja jos se ei onnistu silloin on joukkue pakotettu pelaamaan kulmaan tai päätyyn jo ennen siniviivaakin sen lähdön jälkeen mikä olikin toinen juttu.

Voisi joku jolla on aikaa ja mahdollisuuksia tehdä tilasto siitäkin, että mikä on hyökkäysten jatkumo lähdöille, esim montako HVP- lähdöistä johtaa suoriin hyökkäyksiin tai kulma-/päätykamppailuun ja samat taasen nopeista lähdöistä eli mikä on vaikutus lähdöillä pelin rytmiin hyökkäysviivalla. Paljon on tilastoitavaa jne. Kuka sen vaan tekee. Siffalle kiitos näistäkin.

 

[DEFENCE]

Nyt olen raportoinut NHL-pudotuspelijoukkueiden hyökkäysalueelle tulosta tilastointini perusteella. Se on aivan uutta pelitapakeskustelua, missä ei ole vielä toistoa ollut. Jääkiekon ympärillä liikkuu suorastaan vääriä väittämiä. Yksi sellainen on, että NHL:ssä hyökätään aina ensisijaisesti suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia. Tilastointini osoittaa muutamasta ottelusta, että tämä on väärä väittämä. NHL:ssä lyödään päätykiekkoja nyt käydyissä NHL:n parhaiden joukkueiden pudotuspeleissä jopa huomattavasti enemmän kuin, että pelataan suoria hyökkäyksiä maalia kohti. Lähes kaikki päätykiekot korjaa puolustava joukkue ja vain harvoin hyökkäävä joukkue pääsee niihin käsiksi, mutta ehtii organisoitua omaan puolustuspeliin. Tämä on sitä 1990-luvun suomalaista prosenttikiekkoa, kun pelataan varman päälle ja odotellaan vastustajan virheitä ja tilanteita saada itse vaarallisia vastaiskuja. Kulmapeliä pelataan lähinnä hyökkäysalueen aloitusten jälkeisissä tilanteissa. Täytyy tilastoida nämäkin, niin asia selviää sitä myötä.

Mielenkiintoista, kun nopeasti katsoin 5 play off ottelun maalit niin tulos 5v5 pelissä oli: yhteensä 16 maalia

Suorahyökkäys 68,75% (11 maalia)
kulmapeli 18,75% (3 maalia)
päätykiekko+riisto 6,25% (1 maali)
HAPP riisto 6,25% (1 maali)

 

[Osmo Rapeli]

Minä haluan palata keskustelussa siihen tai no palata on ehkä väärin sanottu, mutta HAHP tai KAHP on valittu edelleen minun mielestäni puolustavan joukkueen ryhmityksen mukaisesti ja se alueelle vienti on jatkumoa tälle samalle asialle eli ei joukkueet tai valmentajat edelleenkään halua kulma-/päätypeliin vaan sinne ajaudutaan puolustavan joukkueen toimesta. Tässä on minun mielestäni tämän tilastoinnin tai ei tilastoinnin vaan sen tulkitsemisen virheellisyys. Siinä ei oteta huomioon puolustavan joukkueen ryhmitystä vaan todetaan vain ja ainoastaan lukujen perusteella mitä yritetään. Ei se niin mene. Olen edelleen sitä mieltä, että ensisijainen tarkoitus on pelata suora hyökkäys ja jos se ei onnistu silloin on joukkue pakotettu pelaamaan kulmaan tai päätyyn jo ennen siniviivaakin sen lähdön jälkeen mikä olikin toinen juttu.

Miten niin ei oteta huomioon? Eihän minkään analyysin lopputulema ole, että LA Kings voitti koska "2+14+3", vaan tilastoituja lukemia voidaan käyttää analyysin tukemiseen ja/tai useammanlaisen analyysin tukena.

Jos Kings pelaa kiekkoja paljon päätyyn, on se silloin Kingsin käyttämä pelitapa. On sinällään toisarvoista miksi - tietysti joukkue ampuisi jo punaviivalta jos maali olisi tyhjä, tai kuljettaisi kiekon maaliin, jos vastassa ei olisi ketään - mutta Kings pelaa kiekkoa päätyyn koska näkee sen pelitapansa mukaisesti paremmaksi kuin suoraan maalia kohti pelaamisen. Ts. se näkee päädyn kautta pelaamisen parempana kuin sumpun läpi puskemisen.

Voidaan sanoa, että se on pakotettu, voidaan sanoa että se menee tarkoituksella noin, mutta se on muna/kana-argumentti.

Eli minusta tulkinta ei ole virhe, jos Kings kerran kuitenkin pelaa enemmän päädyn kautta.

Mielenkiintoista, kun nopeasti katsoin 5 play off ottelun maalit niin tulos 5v5 pelissä oli: yhteensä 16 maalia

Suorahyökkäys 68,75% (11 maalia)
kulmapeli 18,75% (3 maalia)
päätykiekko+riisto 6,25% (1 maali)
HAPP riisto 6,25% (1 maali)

Katsoit maalit, et kaikkia hyökkäyksiä.

 

[J.Grönvall]

Tarkoitin sillä 2010 vuodella niitä vastakommentteja sun tilastoihin. Eli edelleen kyseenalaistetaan ja ihmetellään näitä tilastojasi. Vuodesta osaksi samat ja osaksi eri nimimerkit, mutta samat keskustelut. Ei vaan oikein etene.

Olen kyllä osittain kanssasi samaa mieltä mutta minua vituttaa ettei niistä lähdöistä muka enää saa keskustella, ikäänkuin ne eivät enää olisi oleellisia jääkiekossa. Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia eikä mikään estä toista hallitsemasta lähtöjä ja toista taas vaikka HAPPia. Sen sijaan on ihan pelleilyä alkaa joka kerta kiistelemään tavallaan oikeasta jääkiekosta ja siitä pitäisikö jotain HVP-lähtöjä olla olemassakaan. Ei sillä ole merkitystä, kuten siffa on toistuvasti osoittanut niin niillä on aivan hirmuinen merkitys, koska niitä pelataan suuret määrät ottelusta toiseen (SM-Liigassa).

Siksi vähän harmittaa, kun tämä pelitapakeskustelu on henkilöity siten, että HVP = siffa ja pelitapa/-kirja = P.Sihvonen. Aika harva täällä loppujen lopuksi edes haluaa kirjoittaa tai käydä dialogia pelistä, suurin osa on täällä em. nimimerkkien vuoksi.

Kutsun sadannen kerran kaikki kirjoittamaan keskialueen ja hyökkäysalueen pelistä, itse voin taas syksystä lähtien avata Jukka Rautakorven pelikirjaa sen mitä osaan. Toivoisin myös, että viimeistään silloin naurettavat värilasit jätetään tästä ketjusta kokonaan pois, joukkueen logolla ja väreillä ei ole nyt mitään merkitystä.

Myös PAPPia voi avata, erikoistilanteita, kaikkea. Eikä tarvitse kaikkien edes tilastoida, enhän minäkään mitään tilastoi ja silti väitän jotain ymmärtäväni kuitenkin. Esimerkiksi Nwoke osaa varmasti avata erikoistilanteita kaikille, eagle ymmärtää laajemmin jääkiekkoa ja futista, steepler näiden lisäksi vielä jefua jne.

On se vähän noloa ettei osa nimimerkeistä pysty katsomaan asioita ohi tai yli ihmisten, vaan pitää miettiä ja arvailla kunkin kirjoittajan motiivi ensin.

Tässä on minun mielestäni tämän tilastoinnin tai ei tilastoinnin vaan sen tulkitsemisen virheellisyys. Siinä ei oteta huomioon puolustavan joukkueen ryhmitystä vaan todetaan vain ja ainoastaan lukujen perusteella mitä yritetään. Ei se niin mene. Olen edelleen sitä mieltä, että ensisijainen tarkoitus on pelata suora hyökkäys ja jos se ei onnistu silloin on joukkue pakotettu pelaamaan kulmaan tai päätyyn jo ennen siniviivaakin sen lähdön jälkeen mikä olikin toinen juttu.

Sehän kertoo sinulle mitä tapahtui. Mitä muuta vielä vaadit? Ei tarkoitus kai ikinä ole ollutkaan osoittaa miten joukkueet pelaavat suhteessa vastustajaan, vaan, että x määrä tietyntyyppisiä tapahtumia on tapahtunut. Ensi alkuun sillä tyhjentävästi todistettiin HVP-lähtöjen määrän kasvu ja toistuva käyttö, nyt jo vähän muutakin.

Minä näkisin niin, että jos halutaan tietää mitä YRITETÄÄN ja onnistuttiinko siinä vai ei, pitää analysoida videolta vähintään 10-15 ottelua jotta joukkueen pelikirjan pääteemat ovat tuttuja. Vasta sitten onnistuu.

Tämä tilasto ei ota siihen kantaa millään muotoa.

 

[Tarinankertoja]

PS. Kivi lisäsi vielä sen, että ainahan molemmat joukkueet väsyvät suuripiirtein yhtä paljon, jotenka senkään tähden väsyminen ei ollut pointti mihinkään pelitavalliseen muutokseen.

Niin, ehkä ei tuossa ao. playoffsarjassa, mutta muutenhan tuo ei tietenkään pidä paikkaansa, se että joukkueet väsyisivät samaan tahtiin.

Totta kai joukkueet väsyvät eri tahtiin. Kapeamman materiaalin joukkue yleensä peluuttaa ykköskorinmiehiä todella paljon, jolloin laajemman materiaalin joukkue pystyy hyvällä peluutuksella pitämään jalat tuoreempana. Tähän asiaan J.Jalonnekin perustaa osaksi täysillä viisikoilla pelaamisen (eheiden viisikoiden ym. lisäksi).
Luleå peluutti joukkuetta ääritasapuolisesti Elitserienissä ja käytti viittä kentällistä (osa poppareilla aika ajoin, tähtiä myöden). Pyörälä kritisoi tätä tasapeluutusta voimakkain anoin lähtiessään, kun yhdenkään hyökkääjän peliaika ei ylittänyt juuri koskaan 15 minuuttia.. no hävisihän se Luleå finaalit, mutta onhan tuo nyt selkeä taktinen valinta. Siis pelikirjavalinta joka perustuu pelaajien fysiikkaan, eli jaksamiseen eli tavoitteeseen väsyä hitaammin kuin vastustaja.

Kuten MM finaalissa nähtiin, Sveitsi väsyi ja otti palauttelun mukaan. Toki myös Ruotsin puolustusasetelma käänsi Sveitsin pelaamista, mutta koska tätä ei tapahtunut aikaisemmin turnauksessa ja Sveitsin pelitapa on fyysisesti erittäin kuluttava, voidaan olettaa, että fyysisen vireyden lasku oli ainakin osasyy pelitavalliseen muutokseen.

JOS valmentajalla ei ole pelikirjassaan vaihtoehtoa fyysisen vireystilan heikkenemistä varten (vastustajaan nähden) niin kyllä mun mielestä pelikirjassa on iso puute.

 

[DEFENCE]

Katsoit maalit, et kaikkia hyökkäyksiä.

Totta, mutta toisaaltahan tämä vahvistaa Siffan huomiot päädynkautta pelaamisen tehokkuudesta maalinteon kannalta.

 

[TosiFani]

Olen kyllä osittain kanssasi samaa mieltä mutta minua vituttaa ettei niistä lähdöistä muka enää saa keskustella, ikäänkuin ne eivät enää olisi oleellisia jääkiekossa. Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia eikä mikään estä toista hallitsemasta lähtöjä ja toista taas vaikka HAPPia. Sen sijaan on ihan pelleilyä alkaa joka kerta kiistelemään tavallaan oikeasta jääkiekosta ja siitä pitäisikö jotain HVP-lähtöjä olla olemassakaan. Ei sillä ole merkitystä, kuten siffa on toistuvasti osoittanut niin niillä on aivan hirmuinen merkitys, koska niitä pelataan suuret määrät ottelusta toiseen (SM-Liigassa).

Siksi vähän harmittaa, kun tämä pelitapakeskustelu on henkilöity siten, että HVP = siffa ja pelitapa/-kirja = P.Sihvonen. Aika harva täällä loppujen lopuksi edes haluaa kirjoittaa tai käydä dialogia pelistä, suurin osa on täällä em. nimimerkkien vuoksi...

Koko pelikirjakeskustelu on lähtenyt väärille raiteille P. Sihvosen takia, koska Urheilulehden markkinointistrategiaan kuului voimakas vastakkainasettelu ja kärjistäminen. Ja nimimerkki siffa on ollut yksi osa tätä strategiaa, sinänsä ansiokkaiden tilastoiden perusteella vedetään kärjistettyjä johtopäätöksiä.

P. Sihvosen ansio pelikirjakeskustelussa on selkeä, hän on avannut jääkiekon taktistapuolta hienosti jääkiekkofaneille. Valitettavasti vaan tyyli on aiheuttanut kaksi leiriä, joiden kyky kommunikointiin on lähes nolla. Tämä näkyy tällä palstalla ja tämä näkyy MM-kisojen kommentaattoreiden kommenteissa.

 

[J.Grönvall]

Koko pelikirjakeskustelu on lähtenyt väärille raiteille P. Sihvosen takia, koska Urheilulehden markkinointistrategiaan kuului voimakas vastakkainasettelu ja kärjistäminen. Ja nimimerkki siffa on ollut yksi osa tätä strategiaa, sinänsä ansiokkaiden tilastoiden perusteella vedetään kärjistettyjä johtopäätöksiä.

P. Sihvosen ansio pelikirjakeskustelussa on selkeä, hän on avannut jääkiekon taktistapuolta hienosti jääkiekkofaneille. Valitettavasti vaan tyyli on aiheuttanut kaksi leiriä, joiden kyky kommunikointiin on lähes nolla. Tämä näkyy tällä palstalla ja tämä näkyy MM-kisojen kommentaattoreiden kommenteissa.

Sihvosen ansio on todellakin kiistaton mutta on lähinnä muiden aliarviointia väittää, että keskustelu ei onnistuisi ilman Sihvosta. Jos näitä käsitteitä on avattu jo vuodesta 2004 lähtien, niin luulisi, että kohta olisi jo aika pystyä käymään dialogia täällä pelkästään pelistä.

Ja noiden kahden leirin keskinäinen nokittelu on minusta enemmänkin naurettavaa, miksei peliä voi tutkia ja pohtia pelinä? Ymmärrän, että Johtava on Meidän pelin voimakas kannattaja ihan syystä ja joku toinen voi vetää toista roolia jotta keskustelua syntyy. Tässäkin ketjussa käy tavan takaa joku toistelemassa kuinka fiksut ja älykkäät ihmiset kyllä näkevät tämän läpi mutta eivät näköjään ole riittävän fiksuja käsittelemään tätä retoriikkaa.

Siffa voisi ihan hyvin edelleen tehdä tilastojaan osana keskustelua ja joku muu tekee sitten toisenlaisia tilastoja. Mitä itua on koko ajan pyöriä tuon yhden teeman ympärillä? Tässä keskustelussa ei ole voittajia eikä liioin häviäjiä, ei ole viimeistä sanaa kenelläkään. Ei ole olemassa "oikeaa" jääkiekkoa, jalkapalloa tai tennistä, ainoastaan erilaisia tulkintoja siitä.

Sisällöstä voidaan väitellä päivät pitkät mutta jos nyt jo ensin lopetettaisiin se naurettava oikean ja väärän hakeminen ja siirryttäisiin oikeasti siihen sisältöön.

Minun mielestäni syy ei ole todellakaan ole Sihvosessa, Johtavassa tai Urheilulehdessä, vaan niissä pelitapakeskusteluun osallistuvissa nimimerkeissä joita ei varsinainen pelitapakeskustelu kiinnostaa vähääkään. Oma ego kiinnostaa.

Me urheiluihmiset olemme sellaisia, että innostumme helposti lähestulkoon joka lajista, koska rakastamme urheilua. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa kuka seisoo missäkin leirissä ja vielä vähemmän miksi, kun puhutaan urheilusta ja eri lajien ominaisuuksista. Minulle tärkeintä on peli ikäänkuin holistisena käsitteenä.

 

[TosiFani]

...Soitan vielä P.Kaukorannalle tämän kysymyksen tiimoilta. Olisi kovin outoa, jos valmentajat olisivat olleet eri kannalla tässä kuvitellussa "väsymisessä".

Johtava

PS. Kivi lisäsi vielä sen, että ainahan molemmat joukkueet väsyvät suuripiirtein yhtä paljon, jotenka senkään tähden väsyminen ei ollut pointti mihinkään pelitavalliseen muutokseen.

Minusta on hyvin erikoista väittää, ettei väsymys vaikuta peliin tai ettei joukkueet väsyneet sarjan aikana. Totta kai väsymys vaikutta peliin ja totta kai joukkueet väsyvät tiukan ottelutahdin vaikutuksesta.

Tuo väsymys näkyy pelaajien ratkaisuissa kentällä esimerkiksi tilanteiden tunnistamisessa, pelataan helpommin varman päälle eli lähdetään hitaasti. Kun pelataan isoista asioista, virheitä ei haluta tehdä.

 

[Tarinankertoja]

Totta, mutta toisaaltahan tämä vahvistaa Siffan huomiot päädynkautta pelaamisen tehokkuudesta maalinteon kannalta.

Oman toissakauden maalinsyntytapatilaston mukaan (sis. kaikki SM liigaotteluiden maalit Nelosen koosteista katsottuna) Riistosta vastustajan alueella syntyi 10,3% maaleista. Ja tämä pitää sisällään karvaamalla saadut maalit ja päätykiekot joissa vastustaja on ensin, riisto ja maali.

Kulmapelistä 20,7% ja nämä siis kiekon hyökkäysalueella hallinnan jälkeen syntyneet maalit. Oli sitten kiekko viety tai roiskaistu alueelle.

Eniten maaleja syntyi heti sinisen ylityksen jälkeen tapahtuvista laukauksista (0 - 2 syöttöä) tai näiden tilanteiden suorista ripareista, yhteensä 31,3%.

Jaottelu oli subjektiivista ja koosteista saikulla tehty, mutta kun otanta oli n. 2200 maalia, niin luulisi tuon nyt aika hyvin suuntia antavan siitä, miten maalit actual syntyivät.

tilastoin myös millainen se maalinsyntytilanne oli viimeisen syötön/teon osalta (sisältää myös YV:t, mutta ei ole eritelty).
laukaus tai harhautus pystysuunnassa kiekkoa kuljettaen 21,7%
poikittaissyötöstä 19%
rebound maalivahdista 17,7%
laukaus paikalta (esim pakki siniseltä) 13,9% (ei kerro mitään maskitilanteesta)
maalintakaa/taaksepäin syöttö/jättö 11,6%
laukaus sivuttaisliikkeestä 7,9%
ohjaus kauempaa tulevaan laukaukseen 6%
pystysyötöstä eteen 1,3%
loput 1% määrittelemättömiä



Kyllä, tilastointi on erittäin puutteellinen. Se ei kerro edeltävästä tilanteesta mitään, keskialueen riistosta tms. (koska sitä ei koosteista voi havaita). Se ei kerro epäonnistuneiden hyökkäysten aiheuttamista oman pään tilanteista tai mitään siitä, onko vaihto virhe tms. tapahtunut.

Mutta ajatelkaa, jos kaikki tämä data olisi automaattisesti tietokannassa jokaisesta ottelusta, mitä kaikkea sieltä voisi louhia esiin...

 

[Osmo Rapeli]

Totta, mutta toisaaltahan tämä vahvistaa Siffan huomiot päädynkautta pelaamisen tehokkuudesta maalinteon kannalta.

Jeps. Itseäni kiinnostaisi "olennaisena" se, mitä edelsi tuota tilannetta. Eli miten maalin tai maalintekotilanteen päästänyt joukkue pelasi edellisen tilanteen. Ts. kuinka helposti suora hyökkäys syntyy vaikkapa siitä, että ei pelattu päätyyn. Tuosta voisi löytää eron pudotuspelien ja runkosarjan välillä.

Ts. kärjistetysti: runkosarjassa enemmän suoria hyökkäyksiä --> menestystä heikosti puolustuksensa organisoivia joukkueita vastaan, ja paljon kiekkoa menettäviä joukkueita vastaan. Kiekollinen taito korostuu, "taitava joukkue" pärjää.

Pudotuspeleissä: mukana vähemmän huonosti puolustuksensa organisoivia joukkueita. Kiekollisen taidon (vastahyökkäys ja suora hyökkäys -mielessä) merkitys vähenee suhteessa, sillä 5 vs. 5 pelissä se ei anna samaa etulyöntiasemaa kuin runkosarjassa (koska heikosti organisoituneita on vähemmän). Päätypelin ja päätypainin osuus korostuu, vaikka sillä voi pärjätä runkosarjassakin.

Parasta on sitten se, jos on hyvä kaikilla osa-alueilla, ja osaisi vielä tarvittaessa vähän rytmittää ja nostaa kiekkokontrollitekojen määrää KUN on esimerkiksi tappioasemassa.

 

[J.Grönvall]

Tuo väsymys näkyy pelaajien ratkaisuissa kentällä esimerkiksi tilanteiden tunnistamisessa, pelataan helpommin varman päälle eli lähdetään hitaasti. Kun pelataan isoista asioista, virheitä ei haluta tehdä.

Väsymyshän pikemminkin näkyy niin, ettei sovittuja asioita enää tehdä tarpeeksi hyvin. Lisäksi olen taipuivainen sille kannalle, että väsynyt joukkue nimenomaan ei pelaisi hitaasti tai viiveellä, vaan ainoastaan iskisi laidan kautta ylös ja jäisi odottamaan vastahyökkäystä.

Hitaasti ja viiveellä pelatessa vaaditaan kuitenkin tuoretta päätä.

 

[TosiFani]

Väsymyshän pikemminkin näkyy niin, ettei sovittuja asioita enää tehdä tarpeeksi hyvin. Lisäksi olen taipuivainen sille kannalle, että väsynyt joukkue nimenomaan ei pelaisi hitaasti tai viiveellä, vaan ainoastaan iskisi laidan kautta ylös ja jäisi odottamaan vastahyökkäystä.

Hitaasti ja viiveellä pelatessa vaaditaan kuitenkin tuoretta päätä.

Tässä kohtaa olemme täysin erimieltä. Molemmat joukkueet vetäytyivät nopeasti puolustusasemiin, aktiivinen karvaus edellyttää voimaa jaloissa. Tämä loi tilaa puolustukseen, jolloin helpointa oli palauttaa. Kun puhutaan kahdesta taktisesti loistavasta joukkueesta, niin laidan kautta lyöminen tuntuisi hyvin erikoiselta ratkaisulta.