Mainos

Pelitapakeskustelu

  • 620 838
  • 4 198

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...N+pN+nK+H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ovat täysin loogisia ja oikeita tilastoitaviksi, koska ne kertovat siitä, miten lähdetään hyökkäyksiin omalta puolustusalueelta. Keskialueen ja hyökkäysalueen hyökkäyspelin tilastointi on eri juttunsa. Siihen on toivottu täällä vuosia innokkaita tilastoijia mukaan, mutta huonolla menestyksellä.

Tilastointisi on loogista ja kohdistuu oikeisiin asioihin, mutta vetämäsi johtopäätöksesi eivät ole aina valideja. Puutuit selostajan kommentteihin, koska luokittelet hyökkäykset avaustavan perusteella. Jos taas seuraat Venäjän pelaamista, niin voit ilman tilastointia sanoa, että se ylittää keskialueen Suomea nopeammin. Tässä mielessä selostaja tai kommentaattori on täysin oikeassa.

Jokainen saa tilastoida tai olla tilastoimatta, se on jokaisen oma asia, minä en tilastoi. Mutta kun tehdään suoraviivaisia johtopäätöksiä, niiden pohjaksi pitäisi olla vahvat perusteet eikä pelkästään oma agenda.

Pelin evoluutio on mielestäni vienyt jääkiekon siihen pisteeseen, että lähes jokaisen joukkueen pelitapaan kuuluu lähtöjen kaikki muodot, hitaasta nopeaan. Jos pelitapa nimetään pelkästään lähtöjen perusteella, nopeaa jääkiekkoa pelataan maailmassa erittäin vähän.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mitä on tämä reagointihyökkäyspeli?

Jätit tärkeän sivulaiseen pois. Kirjoitin monipuolisesta reagointihyökkäyspelistä, jota rytmitetään HVP-hyökkäyksiinlähdöillä. Tarkoitin omalta puolustusalueelta lähtevää hyökkäyspeliä. Meidän pelissä reagointivaihtoehtoja ovat N=nopea hyökkäyksiinlähtö, pN=puolinopea hyökkäyksiinlähtö (pakki-pakki levitys), nK=nopea kontrollilähtö (jalalla nosto keskialueelle), H=hidastus (pakki-pakki-pakki..), V=viivelähtö (seisahtuminen maalin taakse, sivuille tai eteen) sekä P=palautus. Meidän pelissä on paljon vaihtoehtoja pelaajalla reagoida verrattuna nopeaan pystysuunnan jääkiekkoon, jossa lähdetää pääsääntöisesti nopeasti (N) ylöspäin. Joskus nopeassa pystysuunnan jääkiekossa saa laittaa omalla puolustusalueella kerran poikittain (pN) ja sitten taas ylöspäin.

Keskialueen hyökkäyksiinlähdöissä en näe yhtä suurta reagointieroa Meidän pelin ja nopean pystysuunnan jääkiekon kesken. Yksi ero kuitenkin on ja se on hyvin merkittävä. Meidän Pelissä voi reagoida myös palauttamalla kiekko omalle puolustusalueelle. Tästä sai Jukka Jalonen satikutia aikanaan kiekkostudioiden asiantuntijoilta, jotka eivät ymmärtäneet ollenkaan, että jääkiekossa palautellaan kiekkoa taaksepäin.

Hyökkäysalueen hyökkäyspelin reagoinnissa en pysty nyt sanoa olevan eroja noiden kahden pelitavan kesken.
 
Itse ymmärtäisin sen niin, että reagoidaan hyökkäyspelissä, etenkin omalla alueella, tilanteen mukaan. Silloin kun on paikka voittaa tilaa (kiekkoa ylös), tehdään se. Jos sitä ei järkevästi voi tehdä, tehdään tilaa (palautukset, viiveet, hidastukset). Nyt Suomi on kahdessa ekassa pelissä selkeästi pakottanut peliä pystysuuntaan ja ne muutamat tärkeät kiekkokontrollteot ovat jääneet tekemättä, jotta pelin hallinta olisi siirtynyt Leijonille. Jotta voi aidosti olla nopea, pitää välillä olla myös hidas.

Näin minäkin sen ymmärtäisin. Se kuitenkin häiritsee, että Westerlund on Jatkoajan haastattelussa noin kuukausi sitten käyttänyt samaa termiä täysin päinvastaisesti: "Kolmantena tähän liittyy läheisesti reagointi, eli nopea tilanteiden ja tilan voittaminen. Me yritetään koko ajan nopeuttaa peliä, että pystyttäisiin pelaamaan peliä nopeammin yhdessä. Se on se suunta, mitä yritetään hakea, analysoi Westerlund."

Halusin varmistaa, kumpaa reagointia siffa tarkoittaa.

EDIT: Eli siffa tarkoittaa reagoinnilla sitä, millainen hyökkäysrytmi kaikista vaihtoehdoista omalla puolustusalueella valitaan, Erkka tarkoittaa reagoinnilla sitä, kun voidaan reagoida pelitilanteeseen puolustus- tai keskialueella niin että lähedetään pystyyn voittamaan tilaa.

Tilastointisi on loogista ja kohdistuu oikeisiin asioihin, mutta vetämäsi johtopäätöksesi eivät ole aina valideja. Puutuit selostajan kommentteihin, koska luokittelet hyökkäykset avaustavan perusteella. Jos taas seuraat Venäjän pelaamista, niin voit ilman tilastointia sanoa, että se ylittää keskialueen Suomea nopeammin. Tässä mielessä selostaja tai kommentaattori on täysin oikeassa.
Tulkitset siffan johtopäätöksiä liian väljästi. Viimeksi mies ei edes esittänyt johtopäätöksiä, vaan ainoastaan pelkät tilastot, mutta silti sinä loit johtopäätös-olkinuken jota vastaan hyökkäsit.

Tälläkään kertaa, siffan puhuessa selostajista, ei ollut kyse mistään mistään nopea vs. hidas lähtö vastakkainasettelusta tai terminologian ristiriidoista jollaisia haluat väkisin rakentaa siffan teksteistä, vaan siitä että hitaiden lähtöjen seurauksena syntyi nopeita hyökkäyksiä mutta selostajat paneutuivat ainoastaan seuraukseen mainitsematta sitä edeltänyttä syytä. Ei se ollut mikään pelitavallinen johtopäätös, vaan johtopäätös selostajien tekemisistä.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Tälläkään kertaa, siffan puhuessa selostajista, ei ollut kyse mistään mistään nopea vs. hidas lähtö vastakkainasettelusta tai terminologian ristiriidoista jollaisia haluat väkisin rakentaa siffan teksteistä, vaan siitä että hitaiden lähtöjen seurauksena syntyi nopeita hyökkäyksiä mutta selostajat paneutuivat ainoastaan seuraukseen mainitsematta sitä edeltänyttä syytä. Ei se ollut mikään pelitavallinen johtopäätös, vaan johtopäätös selostajien tekemisistä.

En oikein ymmärrä miksi selostajien pitäisi nopeassa pelissä paneutua muuhun kuin seurauksiin, taitaisi olla jopa mahdotonta. Kommentaattoreiden roolissa tähän voitaisiin paneutua, mutta minusta tärkeämpää olisi paneutua keskialueen ylittämiseen ja hyökkäysten päättämiseen, hyökkäysten lähdöt ovat lähes kaikilla joukkueilla saman kaltaisia.

Esimerkiksi tänään Saksa ylitti keskialueen lähes poikkeuksetta nostamalla kiekon ristikulmaan heti punaviivan jälkeen. Suomelta Kontiolan kenttä pyrki syöttelemällä pelaamaan keskialueen yli, muut hakivat poikkikentän syöttöä ja ristikulmaa.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
En oikein ymmärrä miksi selostajien pitäisi nopeassa pelissä paneutua muuhun kuin seurauksiin, taitaisi olla jopa mahdotonta. Kommentaattoreiden roolissa tähän voitaisiin paneutua, mutta minusta tärkeämpää olisi paneutua keskialueen ylittämiseen ja hyökkäysten päättämiseen, hyökkäysten lähdöt ovat lähes kaikilla joukkueilla saman kaltaisia.

Edelleen ymmärrät väärin itse asian. Pointti oli siinä, että selostaja saattaa mainita maalin syntyneen nopean avauksen seurauksena, vaikka näin asia ei välttämättä olisikaan. Selostajat yleensä hidastuksissa lähtevät kertomaan miten maali syntyy, siis ihan omasta tahdostaan. Yleensä vain pelin ymmärtäminen ei selostajilla riitä ymmärtämään syitä ja seurauksia, siitä tässä on kyse. Minun puolestani selostajien ei tarvitsisi puuttua mihinkään pelillisiin hienouksiin, mitä he eivät itse ymmärrä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Leionat pelasi tänään Saksaa vastaan avauserän todella vakuuttavasti, kiistatta turnauksen parhaan erän. Maikkarin studiotiimissä puhuttiin tunnetilasta, johtavien pelaajien esimerkistä ynnä muusta, mutta yksi seikka jäi kokonaan huomiotta. Westerlundin Leijonat pelasi kyseisessä erässä jukkajalosmaiset seitsemän viivelähtöä ja täten rytmitti peliä itselleen suotuisaksi. Aiemmin tässä turnauksessa Suomen viivelähtöjen määrä ei ole ollut samalla tasolla. Ja, aivan kuten siffa on tuonut aiemmin esiin, eka erä näyttää yleensä parhaiten sen, millainen on pelisuunnitelma kuhunkin otteluun. Nyt Suomi selvästi pyrki rytmittämään peliä enemmän. Tulos on kaikkien luettavissa.
 
En oikein ymmärrä miksi selostajien pitäisi nopeassa pelissä paneutua muuhun kuin seurauksiin, taitaisi olla jopa mahdotonta.
Onhan se näille maikkarin hockey night selostajille mahdotonta, mutta esim. Mäkisen Antti leijonien peliä selostaessaan pystyisi nämä asiat varmasti huomioimaan. Ymmärrän kyllä miksi Mäkisen Antti selostaa NHL:ää lajiniiloille keskellä yötä ja Mertaranta kertoo eilisen neidon poika -juttuja puolelle suomelle, enkä siksi mitään pelitapa-analyysiä selostajilta odotakaan. Riittäisi kun ymmärtäisivät edes auttavasti mitä kentällä kulloinkin tapahtuu, mihin siihenkään ei oikein rahkeet riitä. Mutta se on jo toisen ketjun asiaa se.


Kommentaattoreiden roolissa tähän voitaisiin paneutua, mutta minusta tärkeämpää olisi paneutua keskialueen ylittämiseen ja hyökkäysten päättämiseen, hyökkäysten lähdöt ovat lähes kaikilla joukkueilla saman kaltaisia.
Paneudu sitten niihin, äläkä metakeskustele siitä miten meillä ei ole keskustelua niistä. Viimeinen lause hyökkäykseenlähdöistä on silkkaa paskaa trollaustasi, sen osoittaa siffan tilastot viimeiseltä parilta päivältä.
 

Urpo35

Jäsen
Suosikkijoukkue
Capitals
Onneksi Suomi alkoi pelaamaan tässä pelissä Meidän Peliä. Aikaisemminhan sitä ei oltu nähty, senhän näkee jo tulostaululta. Sen sijaan vastustajat ovat kopioineet pelitavakseen Meidän Pelin, ei toki Saksa koska hehän hävisivät pelin selvästi. Jos Suomi olisi saanut Latvia-pelissä pari lisäpomppua sisään ja voittanut pelin olisi peli ollut mainiota Meidän Peliä, näin ei kuitenkaan käynyt, joten johtopäätös on että se ei sitä ollut.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Edelleen ymmärrät väärin itse asian. Pointti oli siinä, että selostaja saattaa mainita maalin syntyneen nopean avauksen seurauksena, vaikka näin asia ei välttämättä olisikaan. Selostajat yleensä hidastuksissa lähtevät kertomaan miten maali syntyy, siis ihan omasta tahdostaan. Yleensä vain pelin ymmärtäminen ei selostajilla riitä ymmärtämään syitä ja seurauksia, siitä tässä on kyse. Minun puolestani selostajien ei tarvitsisi puuttua mihinkään pelillisiin hienouksiin, mitä he eivät itse ymmärrä.

...Otteluiden selostajat ovat kehuneet useasti maaliin johtaneita nopeita, suoria hyökkäyksiä. Selostajilta ei voi tietysti vaatiakaan nopean pelin tuoksinassa, että usein nuo nopeat, suorat hyökkäykset ovat lähteneet viiveellä maalin taakse seisahtumalla. Tai pakki-pakki-pakki- hidastuksilla sekä palautusten jäkeisillä hitailla kontrollilähdöillä...

En ole, siffa puhui nopeista, suorista hyökkäyksistä, ei nopeista avauksista.

Hyökkäys voi olla nopea tai hidas, riippumatta hyökkäykseen lähtötavasta. Viime kauden Ässien hyökkäykset olivat pääsääntöisesti hitaita, vaikka joukkue lähti hyvin useasti hitailla lähdöillä. Kyse on siitä mitä tehdään keskialueella ja hyökkäyspäässä.

Kuten sanoin, lähes kaikilla joukkueilta löytyy tänä päivänä hitaita lähtöjä, niistä löytyy enää harvoin eroa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Paneudu sitten niihin, äläkä metakeskustele siitä miten meillä ei ole keskustelua niistä. Viimeinen lause hyökkäykseenlähdöistä on silkkaa paskaa trollaustasi, sen osoittaa siffan tilastot viimeiseltä parilta päivältä.

Olen tässäkin ketjussa nimenomaan keskustellut niistä, jostain syystä sinä olet sitä kieltämässä.

Siffan tilastoi hienosti, mutta vetää jatkuvasti liian suoria johtopäätöksiä hyökkäyksiin lähdöstä, peli kehittyy. Minusta tänä päivänä on tärkeämpää se miten keskialue ylitettään, kiihtyykö hyökkäys lähdön jälkeen, syntyykö maalitilanne jne. Venäjän hyökkäysten nopeus verrattuna esim. Kontiolan ketjuun syntyi nimenomaan keskialueen ylityksessä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kuten sanoin, lähes kaikilla joukkueilta löytyy tänä päivänä hitaita lähtöjä, niistä löytyy enää harvoin eroa.

Tätä sinä tosiaan olet toitottanut. Väitteenä se on tosin mielestäni vähän absurdi. Ihan yhtä lailla voidaan sanoa, että jokainen joukkue pelaa välillä suoria hyökkäyksiä ja välillä päädyn kautta. Jokainen jopukkue prässää välillä ylhäältä ja välillä menee träppiin keskialueelle. Jokainen joukkue pyrkii välillä pelaamaan pitkiä kulmapelejä ja toisinaan taas toimittamaan kiekkoa heti maalille hyökkäysalueen hyökkäyspelissä. Jokainen joukkue pelaa ylivoimaa välillä päädyn kautta ja toisinaan viivan kautta. Jos lähtee tuolle sinun linjalle, niin aika vähän on enää pelitavallisia asioita perattavana.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tätä sinä tosiaan olet toitottanut. Väitteenä se on tosin mielestäni vähän absurdi...

Miten niin absurdi?

Näissä kisoissa ei ole yhtään pystysuunnan joukkuetta, mikäli katsotaan HVP-lähdöjen tilastoa. Väittäisin kuitenkin, että Saksan voisi luokitella tuollaiseksi joukkueeksi sen hyökkäysten päättösten kautta. Se heitti lähes aina kiekon päätyyn ja lähti taistelemaan kiekosta. Saksan ja Suomen HVP-tilastot tuskin suuresti eroavat toisistaan, mutta Suomelta Kontiolan ja Immosen kentät pyrkivät ensi sijaisesti viemään pelaamalla kiekon alueelle.

Suomen peli näyttää aika rumalta verrattuna Jalosen aikaan, mutta kai Westerlundilla ajatuksensa on. Nyt luovutaan kiekosta paljon enemmän kuin aikaisemmin ja haetaan taistelemalla hyökkäysten kääntöjä hyökkäysalueelta. Tuli mieleen 2000-luvun alun Westerlundin luento, jossa hän avasi maalitekopaikkojen syntytilastoja, hyökkäysalueen riisto oli ylivoimaisesti tehokkain. Westerlundin mielestä olikin järkevämpää luopua kiekosta oikeaan aikaan maalintekopaikan luomiseksi.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Miten niin absurdi?

Näissä kisoissa ei ole yhtään pystysuunnan joukkuetta, mikäli katsotaan HVP-lähdöjen tilastoa. Väittäisin kuitenkin, että Saksan voisi luokitella tuollaiseksi joukkueeksi sen hyökkäysten päättösten kautta. Se heitti lähes aina kiekon päätyyn ja lähti taistelemaan kiekosta. Saksan ja Suomen HVP-tilastot tuskin suuresti eroavat toisistaan, mutta Suomelta Kontiolan ja Immosen kentät pyrkivät ensi sijaisesti viemään pelaamalla kiekon alueelle.

Kyllä Saksa pelasi esimerkiksi Latviaa vastaan myös selvästi suoria hyökkäyksiä eikä päädyn kautta. Jokainen jääkiekkojoukkue nyt ylipäätään pyrkii ensisijaisesti aina pelaamaan suoran hyökkäyksen, mutta joskus se ei vain onnistu. Näin käy, jos joukkue on täysin alakynnessä, kuten Saksa oli esimerkiksi ekassa erässä tai siksi, että vastustaja vetätyy passiiviseen träppiin ja ainoa tolkullinen keino selvittää risuaita on toimittaa kiekko pakiston selustaan.

Tässä keskustelussa on kyse siitä, että missä määrin asioita painotetaan kussakin joukkueessa. Siinä olet oikeassa, että täysin puhtaita pystysuunnan joukkueita nykykiekkoilussa on vaikeaa löytää. Tikkasen Jokipojat oli ehkä viime vuosien selvin tapaus kotimaassa, Pohjois-Amerikan sarjoista näitä toki löytyy vieläkin. Mutta minusta on vähän tyhmää ajatella, että kun joukkueet järjestään pelaavat ainakin jossain määrin kiekkokontrollia, niin asiaa ei tarvitsisi analysoida enempää. Siinä on tosiasiassa hirveä ero pelin virtauksen kannalta, että pelaako joukkue seitsemän viivelähtöä vai kolme viivelähtöä per erä keskimäärin. Tai että onko nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten osuus 65 prosenttia ja kiekkokontrollilähtöjen osuus 35 prosenttia vai päinvastoin. Ero on kutakuinkin sama jos toinen joukkue pelaa hyökkäysten päätökset 65 prosenttia suorina hyökkäyksinä ja 35 päätykiekkoina tai toisin päin.

Ja mielenkiinnolla vielä näkisin siffan tilastoinnit oman pään lähtöjen suhteen tämän päivän pelin osalta, miksei toki myös aiempien Leijonien pelien osalta. Oma mutuni on se, että Suomen ja Saksan HVP-tilastoissa oli tänään selkeää eroa. Jos siffa toisi tilastonsa esiin, jos ne on tehnyt, niin sitten näkisimme kumman mutuilu on enemmän kohdallaan.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Siinä on tosiasiassa hirveä ero pelin virtauksen kannalta, että pelaako joukkue seitsemän viivelähtöä vai kolme viivelähtöä per erä keskimäärin. Tai että onko nopieden ja puolinopeiden hyökkästen osuus 65 prosenttia ja kiekkokontrollilähtöjen osuus 35 prosenttia vai päinvastoin. Ero on kutakuinkin sama jos toinen joukkue pelaa hyökkäysten päätökset 65 prosenttia suorina hyökkäyksinä ja 35 päätykiekkoina tai toisin päin...

En puhuisi hirveästä erosta, enemmänkin erosta.

Peli on kokonaisuus, tästä syystä en hyväksy tämän tyylisiä johtopäätöksiä pelkkien avausten perusteella.

Yleensä pelin 1. erä osoittaa sen, millä pelisuunnitelmilla joukkueet ovat peliin lähteneet. Suomi-Venäjä pelissä Suomi lähti ottamaan pelin hallinnan itselleen Westerlundin nopealla, pystysuunnan jääkiekolla. Venäjä pelasi 1. erän Znaroksin kiekkokontrollipelillä. Suomi lähti 1. erässä omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin nopeasti (N+pN+nK) 69% ja kontrolilähdöillä (H+V+P) 31%. Venäjän peli oli päinvastaista eli se lähti nopeasti (N+pN+P) 38% ja kontrollilla (H+V+P) 62 %.

Venäjä karvasi tiiviillä viisikoilla Suomen päätyyn johtuen hitaista lähdöistä omista ja Suomi oli nopean pelinsä kanssa vaikeuksissa. Nopeiden ja hitaiden lähtöjen osuudet tasaantuivat ottelun edetessä. Suomi pelasi Venäjää vastaan 3. erän turnauksen parhaan eränsä. Siinä Suomikin alkoi pelata enemmän kontrollilähtöjä omista ja sai pelin hallintaa itselleen...

Siffan tilastot eivät todista boldattua väitettä, koska Venäjä pelin ensimmäisen erän alku oli puhdasta selviytymiskamppailua. Koska avausten kokonaismäärä on yhdessä erässä varsin pieni, muutama Venäjän karvauksen pakottama nopea avaus jo vääristää tilaston ja näyttää siltä, että Suomen pelisuunnitelma olisi ollut pystysuunnan kiekko.

Toisaalta kolmannessa erässä Suomi käytti enemmän kontrollilähtöjä ja sai pelin hallintaansa. Johtuiko tämä Venäjän passiivisuudesta vai siitä, että Suomi pystyi paremmin toteuttamaan alunperin suunniteltua pelitapaansa?

Erkan lausunnon (tavoitteena oli tappaa tunne Venäjän pelistä) perusteella väittäisin, että Suomen tavoitteena oli pelata alusta lähtien selvästi enemmän kontrollilähtöjä, mutta Venäjän erinomainen karvauspeli esti tämän.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Huvin vuoksi katselin Suomi-Saksa-pelistä ensimmäisen ja toisen erän uuudelleen ja tilastoin sen miten joukkueet ylittävät hyökkäyksessä vastustajan sinisen. Tätä tavallaan pidin mittatikkuna sille, että onko kyseessä suora hyökkäys vai päädyn kautta pelaaminen. Jos kiekko kuljetettiin tai syötettiin sinisen yli, oli kyseessä suora hyökkäys ja jos taas limppu oli toimitettu joko päätyyn tai maalivahtia kohti ennen sinistä, niin kyseessä oli päädyn kautta pelaaminen. Joitakin välimallin tilanteita, joita ei voinut laskea selkeästi kumpaankaan kategoriaan, jätin pois. Myös paitsioon tai pitkään kiekkoon päättyneet hyökkäykset jätin luonnollisesti pois laskuista. Ja laskuissa on mukana vain tasakentällisin tapahtuneet hyökkäykset.

Ensimmäisessä erässä Suomi pelasi 9 suoraa hyökkäystä ja 14 hyökkäystä päädyn kautta. Saksa pelasi 3 suoraa hyökkäystä ja 11 kertaa päädyn kautta. Toisessa erässä luonne muuttui aika paljon. Suomi pelasi 13 suoraa hyökkäystä ja 8 kertaa päädyn kautta. Saksa taas pelasi 10 suoraa hyökkäystä ja 8 kertaa päädyn kautta.

Täten mielestäni TosiFani liioitteli, kun väitti että Saksa pelaa lähes pelkästään päädyn kautta hyökkäyksensä. Sinällään toki on ymmärrettävää, että peliä yleisesti katsomalla saattaa syntyä virheellisiä käsityksiä ja tilastoimalla näitä myyttejä sitten murretaan. Nimimerkki siffa on luonnollisesti ollut melkoinen tienraivaaja tässä pelitavallisten asioiden tilastoimisessa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Erkkana lähtisin tämän päivän Saksa-otteluun siitä, mitä Venäjä-pelin 3. erässä nähtiin. Alusta alkaen monipuolista reagointihyökkäyspeliä, jota rytmitetään HVP-hyökkäyksiinlähdöillä.

Tähän johtopäätökseen oli tullut Suomen valmennuskolmikkokin. Suomi jatkoi Saksa-ottelussa siitä, mitä se esitti Venä-ottelun 3. erässä. Suomi pelasi koko Latvia-ottelun ja Venäjä-ottelun 2 ensimmäistä erää nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa huonolla tuloksella.

Saksa-ottelun 1. erä meni juuri niinkuin erku pelin asiantuntijana on siitä täällä jo kertonutkin. Suomi pelasi kontrollilähdöillä rytmitettyä hyökkäyspeliä omista. Saksa pelasi nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Ensimmäinen erä kertoi jälleen vääjäämättömästi joukkueiden peliinlähtö suunnitelmat. Saksa pelasi nopeita lähtöjä omista (N+pN+nK) 90% ja kontrollilähtöjä (H+V+P) 10%. Suomi lähti omista 60% nopeasti ja 40% kontrolloidusti.

Vaikka Pasi Nurminen kertoi ennen turnausta mahtipontisesti, että Suomi ei mene maalin taakse näissä kisoissa seisomaan, niin pelkästään Saksa-ottelun 1. erässä lähti Suomi viiveellä 7 kertaa. Näin toimivat viisaat valmentajat ja muuttavat sen, mikä ei toimi.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Täten mielestäni TosiFani liioitteli, kun väitti että Saksa pelaa lähes pelkästään päädyn kautta hyökkäyksensä. Sinällään toki on ymmärrettävää, että peliä yleisesti katsomalla saattaa syntyä virheellisiä käsityksiä ja tilastoimalla näitä myyttejä sitten murretaan. Nimimerkki siffa on luonnollisesti ollut melkoinen tienraivaaja tässä pelitavallisten asioiden tilastoimisessa.

Kumpi tapahtui ensin, Saksa sai pelin hallinnan ja pystyi tästä syystä pelaamaan enemmän kontroloituja hyökkäyksiä vai Saksa pelasi enemmän kontroloituja hyökkäyksiä ja sai tästä syystä hallinnan?

Erkka Westerlundin mielestä Suomen peli hajosi toisessa erässä ja Saksa sai tästä syystä hallinnan. Olen samaa mieltä Erkan kanssa ja mielestäni tämä pitää ottaa huomioon kun tutkitaan pelin tilastoja.

Pelin hallinta vaihtelee pelin sisällä, avauspelaaminen ei voi olla ainoa syy kuten siffa illasta toiseen väittää. En usko, että Suomen valmennus muutti pelitapaa Saksa pelin toiseen erään vaan eiköhän kopissa todettu että jatketaan samalla tavalla. Jostain syystä Saksa sai kuitenkin hallinnan, tämän syyhyn analysointiin tarvittaisiin enemmän dataa kuin pelkät avausprosentit.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Norja-Ruotsi ottelussa Norja pelasi nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa ja Ruotsi rytmitti hyökkäyksiään kontrollilähdöillä. Ruotsi on edelleen MM-kisojen eniten palauttamalla pelaava joukkue. Norjan hyökkäyksiinlähtöprosentit omista olivat: nopeasti 78% ja kontrollilla 22%. Ruotsi lähti nopeasti 55% ja kontrollilla 45%.

Tänään oli joukkueiden pelitavoissa selkeät eroavuudet. Suomi ja Ruotsi ottivat pelivälineen haltuun rytmitetyillä hyökkäyksiinlähdöillä. Saksa ja Norja pelasivat nopeammin ylös ja luovuttivat kiekon hallinnan vastustajilleen. Joukkueista Suomi vaihtoi pelisysteemiään aikaisempaan verrattuna eniten ottamalla kiekonhallinnan itselleen. Suomi löysi menestyvän pelitavan ja torstaina on mielestäni jatkettava sillä Valko-Venäjää vastaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Miten ne jenkit ovat pelanneet?

Viime vuosinahan heitä on kovasti kehuttu kiekkokontrollilätkästä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mileenkiintoista pelitapapohdintaa Ylen aamu-tv:ssä, linkin kera.
http://yle.fi/urheilu/leijonien_puolustus_mietityttaa__ketka_ottavat_johtajan_roolin/7227802Sakke Pietilää hirvittää MM-kisoissa Suomen oman alueen kiekon siirtely, kun pakiston kädellisyys on mitä on. Sakke myös haluaisi nopeuttaa Suomen avauspelaamista. Antti Törmäsestä nyt ei ota vieläkään oikein selvää mihin hän pelitavallisesti asettuu.

Sakke Pietilä ja Pasi Nurminen tulivat ennen Suomen avausottelua Latviaa vastaa täysin samoilla teeseillä Suomen pelitavasta esiin. Kyse on Suomen avauspelaamisesta, jota olen tilastoinut jonkun aikaa. Avauspelaaminen on ollut viime vuosina keskustelun ja kiinnostuksen kohteena enemmän kuin mikään muu pelin osa-alue.

Pietilä on huolissaan Leijonien avauspelaamisesta viimeisen EHT-turnauksen aikana. Kokenut kiekkomies kaipasi Suomen takalinjoille suoraviivaisempaa peliä. "Minua rupesi huimaamaan kiekon siirtely ja pysähtymiset. Peliä haettiin ja haettiin. Meidän puolustajamme eivät kuitenkaan ole maailman luovimpia ja kätevimpiä kiekon kanssa. Mielestäni meidän pitäisi aika lailla nopeuttaa pelaamista", Pietilä arvioi

Pasi Nurminen piti ennen Latvia-ottelua tv-studiossa samoista teemoista samansuuntaisen puheenvuoron eri termeillä. "Nyt ei mennä enää maalin taakse seisomaan, puolinopeasti lähdetään harvemmin kuin ennen, Suomi ei pelaa taaksepäin".

Ei ollut sattumaa, että Suomen avauspelaamisesta käytettiin ennen kisoja pelin nopeuttamisen puolesta nuo puheenvuorot. Aravirta sanoi tv-studiossa ennen Latvia-ottelua, että Suomi pelaa 80% avauksista nopeasti ja 20% hitaasti. Suomi pelasi kisojen viisi ensimmäistä erää niinkuin arvovaltaiset asiantuntijat arvioivat. Neljä viimeistä erää Suomi on pelannut Meidän Pelin avauspelaamista ja se on lähtenyt omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin nopeasti 60% ja hitaasti 40%. Peli kerrallaan näyttää, mihin suuntaan valmennuskolmikko Suomen avauspelaamista peli peliltä muuttaa.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Norja-Ruotsi ottelussa Norja pelasi nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa ja Ruotsi rytmitti hyökkäyksiään kontrollilähdöillä. Ruotsi on edelleen MM-kisojen eniten palauttamalla pelaava joukkue. Norjan hyökkäyksiinlähtöprosentit omista olivat: nopeasti 78% ja kontrollilla 22%. Ruotsi lähti nopeasti 55% ja kontrollilla 45%.

Nämä määrittelyjen logiikat edelleen heittelevät. Määritelläänkö myös Erkan 80/20-peli sitten jo pystysuunnan kiekoksi? Kyllä se ainakin olympialaisten aikaan edelleen meni monen mielestä meidän pelin ja kiekkokontrollin alle.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Pitkäaikaisen tilastointini pohjalta Jukka Jalosen maajoukkueista sekä tämän ja viime kevään parhaiden Mestis- ja SM-liigajoukkueiden Meidän Pelin valmentajien (Marjamäki, Rautakorpi, Kivi, Juujärvi, Pennanen ja Lehkonen) joukkueista päädyin omaan määritelmääni Meidän Pelin avauspelaamisesta.

Sapluunanani keskimääräiselle Meidän Pelille oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähdöille N+pN+nK+H+V+P on 40%+10%+10%+10%+10%+20%. Nopeasti (N+pN+nK) lähdetään 60% ja kontrollilla (H+V+P) 40%. Saksaa vastaan Suomi pelasi pelisuunnitelmalla, joka tuotti juuri nuo luvut 60/40. Aravirran mainitseman pelin 80% nopeasti ja 20% hitaasti katson nopeaksi, pystysuunnan jääkiekoksi. Norja pelasi Ruotsia vastaan nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa 78/22. Ruotsi pelasi Meidän Pelin kontrollilähtökiekkoa lukemin 55/45. Ennenkuin sieltä taas viisaat pääsevät viisastelemaan, niin tiedän, että Ruotsi pelasi Per Mårtsin pelitavalla, jossa Sakke Pietilän termein peliä haetaan ja haetaan palauttelemalla enemmän kuin yksikään muu joukkue toistaiseksi Minskissä.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Melkein kuukausi sitten yritin saada siffaa määrittelemään Meidän Pelin ja nyt viimein, viimein tuli ymmärrettävää ja konkreettista tekstiä tästä, joskin jälleen kerran vain ja ainoastaan hyökkäyksiinlähtöjen osalta. Kiitoksia!

Vielä kun saataisiin lopullinen määritelmä pystysuunnalle. 80/20 vai jokin muu? Täällähän on muistaakseni aiemmin väitetty, että pystysuunnan joukkueet ei koskaan hidasta.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Melkein kuukausi sitten yritin saada siffaa määrittelemään Meidän Pelin ja nyt viimein, viimein tuli ymmärrettävää ja konkreettista tekstiä tästä, joskin jälleen kerran vain ja ainoastaan hyökkäyksiinlähtöjen osalta. Kiitoksia!

Kyllä Meidän Peli on tässä ketjussa moneen otteeseen määritelty. Jos ajatellaan Jalonsen peliä, tai hänen tulkintaansa Meidän Pelistä, niin yksinkertaisuudessa takoitetaan sitä että pelitilanteen mukaan reagoidaan ja valitaan paras/järkevin vaihtoehto joihin kuuluu nopeat, puolinopeat, hitaat jne. hyökkäykset. Eli ei ole mitään lähtökohtaisesti määriteltyä tapaa pelata (paitsi toki joku viivelähtö voi olla organisoitu tietyllä tavalla) vaan valitaan pelitilanteeseen paras vaihtoehto.

Teoriassa voi pelata Meidän Pelin mukaisesti vaikka koko ajan hyökkäisi nopeasti pystyyn, tosin käytännössä on hyvin epätodennäköistä että sellainen peli toteutuisi jossa koko ajan paras vaihtoehto olisi pelata nopeasti pystyyn. Vastustajan pitäisi olla todella heikkoa tasoa tai pelata erikoisesti. Siinä mielessä ei voi suoraan tulkita nopeiden/hitaiden hyökkästen suhteesta mitä on pelattu vaan pitäisi katsoa jokainen pelitilanne erikseen ja arvioida mikä vaihtoehto oli paras jne. Käytännön tasolla toki voidaan, varsinkin laajemmasta otannasta, tehdä johtopäätöksiä lähtöjen suhteesta tai tavasta lähteä koska kuitenkin käytännössä peliä pelataan niin, tai vastustajat keskimäärin pelaavat, että tietty määrä hitaita lähtöjä tulee jos pelataan Meidän Peliä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös