Hieman olen tässä odotellut johtavan analyytikkoperheen suunnalta luvattuja kannanottoja pelinopeuskysymykseen, mutta kai se on todettava ettei niitä ole tulossa, joten eiköhän jo pyöräytetä pyörää hieman eteenpäin.
Kyselin siis pelinopeuden määritelmää, ja vastauksena sain Mänizerin linkkaamat lajiliittojen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen yhteistyössä määritelmää avaavat kalvot sekä J. Grönvallin erittäin ansiokkaan aukikirjoituksen hänen käyttämästään pelinopeuden käsitteestä. Kiitoksia kovasti vastanneille! Näiden lisäksi myös siffan viimeisimmästä viestistä voidaan yrittää kaivaa epäsuoraa vastausta, koska siinä määritellään Tsekin U20-joukkueen tänään Suomea vastaan toteuttama pelitapa nopeaksi, ja näitä kolmea määritelmää voidaan sitten edelleen verrata vaikka Jani Hakkaraisen ja johtavan analyytikon
akateemisen urheilublogin kirjoitukseen jossa Hakkarainen antaa oman vastauksensa samaan kysymykseen, niin saadaan pelinopeudelle neljä erilaista määritelmää.
Suomen Urheiluopiston ja lajiliittojen SJL & IIHF luentokalvoissa merkittävin tekijä pelinopeudessa näyttäisi olevan pelaajan kyky tehdä meidän pelin tavoitteita edistävä ratkaisu, oli pelaaja sitten kiekollinen tai kiekoton, hyökkäävä tai puolustava.
ESIM: Tämän määritelmän mukaan joukkue, joka reagoisi kiekonmenetyksiin ja vastustajan puolustusalueen ja keskialueen hyökkäyspeliin niin ylivertaisesti, että kykenisi pelkällä ohjauspelillään hyydyttämään vastustajan puolustus- ja keskialueen hyökkäyspelin täysin ja siten puolustaessaankin kontroilloimaan pelin virtausta, pelaisi silloin korkealla pelinopeudella vaikka syöttäisi suurimman osan koko ottelun syötöistään taaksepäin.
Nimim. J.Grönvallin mielestä merkittävin tekijä pelinopeudessa näyttäisi olevan kiekon nopeus, eli toisin kuin edellisessä määritelmässä, myös sellaiset syötöt jotka eivät edistä peliä tekevät pelistä nopeaa, mutta toisaalta J.Grönvallin pelinopeus ottaa kantaa vain kiekon nopeuteen eikä viisikon pelisuuntaan. Raa'asti yksinkertaistaen voitaisiin sanoa että pelinopeus on pitkälti kiekon keskinopeus sinä aikana kun se pysyy saman joukkueen hallussa.
ESIM: Tämän määritelmän mukaan NHL-joukkueen absurdi kuvitteellinen hyökkäysvariaatio, jossa kiekonriistoa seuraisi sellainen palautuskiekottelu omalla alueella jossa miehet palauttaisivat kiekon kahdella-kolmella-neljällä kovalla onetimersyötöllä maalin taa, josta pakki dumppaisi pitkän 60m 'juoksupallon' josta syntyneen hybridipitkän hyökkääjät kävisivät onnistuneesti purkamassa olisi nopeaa peliä, mutta toisaalta kahden täyttä höyryä täysillä eteen puskevan tilan voittamiseen pyrkivän joukkueen viihdyttävänä pidetty coast to coast -lätkä olisi hidasta peliä sillä kiekko liikkuisi suurin piirtein vain luisteluvauhdilla tai sitä vähän nopeammin hyökkäyksen kärjessä.
Kolmas näkemys on hieman vaikeammin tiivistettävä, ja siitä kopin saadakseen on luettava koko kirjoitus, mutta lyhyesti sanottuna Hakkaraisen pelinopeus on aikayksikössä luodun tyhjän tilan, siihen pääsemisen ja sen hyödyntämisen summa, siinä missä fysiikassa nopeus määritellään pelkän kuljetun matkan ja kuluneen ajan osamääränä. Siinä missä edellisen esimerkin huvittava hypoteettinen hyökkäyspeli on J.Grönvallin määritelmän mukaan nopeaa pelaamista, onkin Hakkaraisen määritelmän mukaan pystysyöttöön asti hidasta pelaamista osoittajan ollessa pieni, mutta pystysyöttö jolla tehtäisiin ja voitettaisiin 60m tilaa olisi nopeaa pelaamista.
ESIM: Tsekin ja Suomen välisessä U20-puolivälierässä pääosin nopeilla hyökkäysrytmeillä Suomen organisoitunutta viisikkoa vastaan puskenut Tsekki pelasi hitaammin kuin Suomi, sillä se ei nopean hyökkäysrytmin suosimisesta huolimatta luonut kiekollisilla teoillaan tilaa (no daa, jos tavoite on voittaa tilaa) eikä siten tietenkään myös päässyt siihen tai saanut sitä hyödynnettyä.
Sitten on vielä tämä siffan näkemys pelinopeuden määritelmästä, jonka mukaan Tsekki pelasi nopeaa peliä koska sillä ei ollut paljoakaan hitaita lähtöjä, ja Suomi taasen ei pelannut nopeaa peliä, koska sillä oli paljon hitaita lähtöjä. Tämähän on suurin piirtein täysin päinvastainen määritelmä edelliseen Hakkaraisen versioon nähden.
--
Yksi pelitapakeskustelun kannalta erittäin keskeinen termi, neljä vastaaajaa, neljä toistensa kanssa ristiriitaista määritelmää, vaikka kaikki vastaajat voidaan laskea samaan moderniin "meidän pelin leiriin". Varmasti näiltä Kölleiltä, Tikkasilta ja Valavuorilta saataisiin kysyttäessä vielä viides variaatio ja kenties Erkalta ja Selänteeltä kuudes.
Tämä minua on koko syksyn ajan askarruttanut. Jos puhutaan, niin kuin maajoukkueen ympärillä nyt ollaan puhuttu, että peliä haluttaisiin nopeuttaa tai oltaisiin nopeutettu, niin eihän siitä voi päätellä yhtään mitään ellei termin käyttäjä samalla määrittele mitä juuri hän pelinopeudella edes tarkoittaa, kun termi ei näytä olevan lainkaan vakiintunut.