Pelitapakeskustelu

[Askaisten Visa]

Eilisen TPS-Blues matsin jälkilöylyissä Bluesin valmentaja Jyrki Aho totesi joukkueensa voittaneen, koska halusivat sitä enemmän.

Hiljaiseksi vetää moinen viiltävä analyysi, vaikka Ahoa valmentajana arvostankin.
Joskus voisi vaikka sanoa (olisi samaa tasoa), että voitimme, koska kärkemme riisti kiekon ja teki voittomaalin vastustajan kolmikon seuratessa vierestä.

 

[Juhaht]

Ymmärräthän, että esim. tuollainen riisto on seurausta siitä mistä Aho puhuu. Tahdosta. Eivät pelitavat ratkaise pelejä, vaan yksittäiset tilanteet, jotka syntyvät kolmen asian yhteydestä. Näitä ovat pelitapa, yksilön ominaisuudet ja henkinen taso.

 

[J.Grönvall]

Eilisen TPS-Blues matsin jälkilöylyissä Bluesin valmentaja Jyrki Aho totesi joukkueensa voittaneen, koska halusivat sitä enemmän.

Hiljaiseksi vetää moinen viiltävä analyysi, vaikka Ahoa valmentajana arvostankin.
Joskus voisi vaikka sanoa (olisi samaa tasoa), että voitimme, koska kärkemme riisti kiekon ja teki voittomaalin vastustajan kolmikon seuratessa vierestä.

Jyrki Aho on rasittava kuunneltava haastatteluissa. Koittaisi nyt ymmärtää, että Suomessa on jo yksi Risto Dufva, ja alkaisi olla ihan Jyrki Aho vain. Jyrki, olet päävalmentaja Liigassa, Suomen seuratuimmassa lajissa jääkiekossa, et voi olla noin typerä mediakäyttäytymisen suhteen. Naurettavaa touhua aikuiselta mieheltä. Mallia voi ottaa vaikka Lauri Marjamäeltä jolle ei tuota mitään ongelmia antaa asiallisia vastauksia ja puhua PELISTÄ.

Ekäpä tännekin hyvä antaa vinkkiä mielestäni Jatkoajan huikeimmasta kirjoittajasta joka hautautuu KalPan osioon.
Börje #6 analysoi huikealla tavalla KalPan nykytilannetta ja peliä. Linkissä yksi esimerkki näistä kirjoituksista: http://keskustelu.jatkoaika.com/show...postcount=1540

Börjen kirjoituksia kannattaa lukea jos analyysit pelistä ja myös isosta kuvasta kiinnostaa.

Kiitos tästä! Mahtaisikohan nimimerkillä olla kiinnostusta kirjoittaa myös tänne, niin saataisiin tätä keskustelua eteenpäin? Nyt on valitettavan pienen piirin leikkiä edelleen.

 

[Askaisten Visa]

Ymmärräthän, että esim. tuollainen riisto on seurausta siitä mistä Aho puhuu. Tahdosta. Eivät pelitavat ratkaise pelejä, vaan yksittäiset tilanteet, jotka syntyvät kolmen asian yhteydestä. Näitä ovat pelitapa, yksilön ominaisuudet ja henkinen taso.

Ei, en ymmärrä, koska joku ei vaan onnistu vaikka kuinka tahtoisi.
Toki em. tilanne voidaan käytännössä myös tulkita niin, että Pare menetti tai lahjoitti kiekon vastustajalle, koska ei tahtonut pitää sitä tarpeeksi lavassaan, saati tahtonut syöttää sitä vapaana olleille joukkuekavereilleen?
Ymmärräthän?

 

[Tarinankertoja]

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=5069548&postcount=1540

Börjen kirjoituksia kannattaa lukea jos analyysit pelistä ja myös isosta kuvasta kiinnostaa.

Hyvää analyysiä. Mun mielestä pitemmän aikavälin tarkastelussa tuossa voidaan nähdä juuri se ongelma, että ollaan muutettu pelitapaa, joka ei vastaa vuosia rakennettua peli-identiteettiä. Eli on alettu muuttamaan peliä pystyyn pelaamisen suuntaan, mutta joukkueen rakenne ja peli-identiteetti ei ole tätä tukenut. siis yksi syys muiden joukossa.... ”Kiekolla ei ole keuhkoja" on btw Jursinovin lause...

 

[DEFENCE]

"Kiekolla ei ole keuhkoja" on muuten Tarasovin lause...

 

[Juhaht]

Ei, en ymmärrä, koska joku ei vaan onnistu vaikka kuinka tahtoisi.
Toki em. tilanne voidaan käytännössä myös tulkita niin, että Pare menetti tai lahjoitti kiekon vastustajalle, koska ei tahtonut pitää sitä tarpeeksi lavassaan, saati tahtonut syöttää sitä vapaana olleille joukkuekavereilleen?
Ymmärräthän?

Oletko sitten sitä mieltä, että tuo tilanne johtui TPS:n pelitavasta? Vai Bluesin agressiivisesta karvaamisesta? Riittääkö agressiivinen karvaus jos henkinen vireys ei ole kohdallaan tai jos karvausta suorittava pelaaja ei kykene maalia tekemään?

Koko pelitapakeskustelu on siitä koomista, että sillä pyritään dilutoimaan peliä ja tekemään siitä rakettitiedettä. Pelitapa on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ei sen tärkeämpi kuin vaikkapa psyykkinen valmentaminen tai pelaajien henkilökohtainen taitotaso.

 

[Fordél]

Koko pelitapakeskustelu on siitä koomista, että sillä pyritään dilutoimaan peliä ja tekemään siitä rakettitiedettä. Pelitapa on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ei sen tärkeämpi kuin vaikkapa psyykkinen valmentaminen tai pelaajien henkilökohtainen taitotaso.

Ei siinä ole mitään koomista ja täällä porukka ymmärtää varsin hyvin, että pelitapa on vain yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Tämä keskustelu on täällä jo käyty ja kaikki "osapuolet" ovat tunnustaneet sen.

Mitä tulee rakettiedemäisyyteen niin näen senkin vain hyvänä asiana. Kun jotain asiaa haluaa ymmärtää ja käsitellä muutenkin kuin vain yleisellä tasolla, siitä täytyy tehdä rakettiedettä. Täytyy pilkkoa yksinkertaisiakin asioita osiin, luoda teorioita, testata ja mitata teorioita jne. Tällöin niistä tulee monimutkaisempia asioita ja rakettitiedettä, mutta samalla lisääntyy ymmärrys. Ihan samalla tavalla muut pelin osa-alueet voivat olla päällisin puolin yksinkertaisia, mutta kun niitä vähän penkoo ja tonkii, niistä löytyy monimutkaisuuksia ja saadaan aikaan rakettiedettä, mikä lisää samalla tietämystämme niistä.

Eli ei muuta kuin rohkeasti perustamaan ketjuja vaikka psyykkiselle valmentamiselle ja tekemään siitäkin asiasta rakettiedettä!

 

[Askaisten Visa]

Oletko sitten sitä mieltä, että tuo tilanne johtui TPS:n pelitavasta? Vai Bluesin agressiivisesta karvaamisesta? Riittääkö agressiivinen karvaus jos henkinen vireys ei ole kohdallaan tai jos karvausta suorittava pelaaja ei kykene maalia tekemään?

Koko pelitapakeskustelu on siitä koomista, että sillä pyritään dilutoimaan peliä ja tekemään siitä rakettitiedettä. Pelitapa on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ei sen tärkeämpi kuin vaikkapa psyykkinen valmentaminen tai pelaajien henkilökohtainen taitotaso.

Äh...koitin vaan kertoa sarkastisen mielipiteeni Jyrki Ahon kuulijaa aliarvioivasta kommentista.
Itse koitan pysyä nykyään kaukana pelitapakeskustelun virallisesta ytimestä, koska omasta mielestäni suomalaisen jääkiekon pelaamisen ongelmat piilevät muualla (lue:punaviivan jälkeiset suoritukset ja maalinteko), kuin siinä, montako ja millaista lähtöä per erä mikäkin joukkue suorittaa. Ne me osataan jo.

 

[kahden suunnan sentteri]

Koko pelitapakeskustelu on siitä koomista, että sillä pyritään dilutoimaan peliä ja tekemään siitä rakettitiedettä. Pelitapa on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ei sen tärkeämpi kuin vaikkapa psyykkinen valmentaminen tai pelaajien henkilökohtainen taitotaso.

Toisaalta sekin on koomista, kuinka tätä seikkaa pitää jatkuvasti nimenomaan täällä pelitapaketjussa toistella. Ikään kuin aiheesta ei saisi puhua ollenkaan, jos se ei ole ainoa tai tärkein pelin loppulukemat määrittävä seikka. Minusta olisi selkeää jos pelitapaketjussa puhuttaisiin pelitavasta, ja tahdonasioista ja niiden osuudesta voiton saavuttamisesta sitten jossain muissa ketjuissa.

Mutta samaa mieltä itse asiasta, jos tällä kertaa pelitapa- ja taitotasosektoreilla suorittaminen joukkueiden kesken on ollut tasaista, mutta henkisessä tahtotilassa on ollut eroa ja pelin ratkaisseet yksittäiset tilanteet ovat kääntyneet voittaneelle joukkueelle tahtotilan ansiosta, ja valmentaja tämän kysyttäessä toteaa medialle, niin parempihan se on kuin että hän ruotisi jotain pelirytmejä tai muita seikkoja jotka eivät tällä kertaa olleet ratkaisevassa osassa. Millainen olisi sellaisessa kommentissa kuulijan arvostus?

 

[Askaisten Visa]

Mutta samaa mieltä itse asiasta, jos tällä kertaa pelitapa- ja taitotasosektoreilla suorittaminen joukkueiden kesken on ollut tasaista, mutta henkisessä tahtotilassa on ollut eroa ja pelin ratkaisseet yksittäiset tilanteet ovat kääntyneet voittaneelle joukkueelle tahtotilan ansiosta, ja valmentaja tämän kysyttäessä toteaa medialle, niin parempihan se on kuin että hän ruotisi jotain pelirytmejä tai muita seikkoja jotka eivät tällä kertaa olleet ratkaisevassa osassa. Millainen olisi sellaisessa kommentissa kuulijan arvostus?

OK, Blues voitti henkisen tahtotilan 73-42. Miksikö moiset lukemat? Onko tahtotilalle määrettä? Onko täysi tahtotila 100, 115, tai vaikkapa 439?
Vai tuo Bluesin 73? Miten sitä treenataan? Laitatko linkin, jos löydät jotain käyytökelpoisia tahto-treenejä. Olisin hyvin kiitollinen.

Ja jos näit ottelun (itse näin livenä), niin mielestäni Blues voitti siksi, koska TPS:n kiekollinen mies oli sekunnin ajan huolimaton omalla puolustusalueella. Tai kuten tuolla edellisessä viestissä totesin, ei vaan tahtonut pitää kiekkoa lavassa, saati tahtonut syöttää yhtä helppoa syöttöä.

 

[Tarinankertoja]

"Kiekolla ei ole keuhkoja" on muuten Tarasovin lause...

My Bad.. ei pitäs ulkomuistista otella valkkunimiä.. kyllä Tarasovin, ei Jursinovin

 

[Powerplay]

mielestäni Blues voitti siksi, koska TPS:n kiekollinen mies oli sekunnin ajan huolimaton omalla puolustusalueella. Tai kuten tuolla edellisessä viestissä totesin, ei vaan tahtonut pitää kiekkoa lavassa, saati tahtonut syöttää yhtä helppoa syöttöä.

Olisiko mahdollista, että tämä johtui henkisestä tahtotilasta?

 

[Tarinankertoja]

Vai tuo Bluesin 73? Miten sitä treenataan?

noh.. jos mennään sinne ”rakettitieteen” puolelle, niin mikä estäisi tätäkin tutkimasta? Siis ihan (lääke)tieteellisellä tasolla? Koittaa löytää mitattavia hormoneja suorituskyvyn suhteen ja erilaisten psykologisten herätteiden näkymistä näiden tasoista? Kyllähän tän tyyppistä lääketieteellistä tukimusta tehdään, mutta oisko rahoittajaa ja kiinnostunutta tutkijakuntaa? Varmaan Kanadassa voisi olla… Urheilun ja lätkän fysiikkaa on tutkittu ja popularisoitu esim Alain Hachéin* toimesta, joten miksi ei jääkiekon psykologisten herätteiden vaikutuksia ihmisen fysiologiaan voisi tukita? Avotoimintahan siirtää kuitenkin sen ajatuksen fysiikkaan hormonaalisesti, joten jotain kropassa tapahtuu jos sillä on kovempi ”tahtotila”. Tietysti se, miten eri henkilöille pitää puhua actual elämässä (pelitilanteessa) vaikutusten aikaansaamiseksi, on tietysti ihmisten välistä kontaktointia, muutakin kuin puhetta esim elekieltä jne., mutta kyllä sitä silti voitaisiin haarukoida ihan actual mittareita tahtotilalle..

No kauas mentiin taas, sorppa vaan..



• Kannattaa lukea
Jääkiekon fysiikka

 

[Fordél]

OK, Blues voitti henkisen tahtotilan 73-42. Miksikö moiset lukemat? Onko tahtotilalle määrettä? Onko täysi tahtotila 100, 115, tai vaikkapa 439?
Vai tuo Bluesin 73? Miten sitä treenataan? Laitatko linkin, jos löydät jotain käyytökelpoisia tahto-treenejä. Olisin hyvin kiitollinen.

Ei pidä kuitenkaan lähteä väheksymään henkisen puolen merkitystä vaikka sitä ei pystytä avamaan samalla tavalla esimerkiksi luvuiksi kuin vaikka kiekonriistoja tai maalipaikkoja. Silti se henkinen puoli on olemassa ja vaikuttamassa merkittävänä tekijänä siihen miten joukkue pelaa. Henkistä puolta voidaan myös kehittää ja treenata, kuten yksilön itseluottamusta, kykyä käsitellä pettymyksiä jne.

Ja jos näit ottelun (itse näin livenä), niin mielestäni Blues voitti siksi, koska TPS:n kiekollinen mies oli sekunnin ajan huolimaton omalla puolustusalueella. Tai kuten tuolla edellisessä viestissä totesin, ei vaan tahtonut pitää kiekkoa lavassa, saati tahtonut syöttää yhtä helppoa syöttöä.

Niin miksi pelaaja näytti olevan huolimaton omalla puolustusalueella? Syy voi olla pelitavallinen, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi pelaajan taitotasosta tai henkisestä tilasta.

 

[Z-hän elää]

Pidemmän aikavälin tarkastelussa tuossa voidaan nähdä juuri se ongelma, että ollaan muutettu pelitapaa, joka ei vastaa vuosia rakennettua peli-identiteettiä. Eli on alettu muuttamaan peliä pystyyn pelaamisen suuntaan, mutta joukkueen rakenne ja peli-identiteetti ei ole tätä tukenut. siis yksi syys muiden joukossa.

Tässähän se on pähkinänkuoressa. Ei pelitapa ole mikään tyhjiössä pyörivä itseisarvo, vaan väline, jonka toimimiseen tai toimimattomuuteen vaikuttavat lukemattomat asiat.

Pahin moka on edelleen alkaa tunkea sitä neliskanttista palikkaa pyöreään reikään jo lähdössä. Ts. vaikka pyrkimys muutokseen on monella tapaa ymmärrettävä (koska KalPan touhut on osattu vuosikausia pelata pois vähänkin fiksumman vastustajan toimesta viimeistään ratkaisuhetkillä), joukkueen rakenne, taitotaso, johtavien pelaajien rooli, jatkuvuus suhteessa junnutyöhön ja identiteettiin jne. on jos nyt ei unohdettu prosessista, niin ainakin hoidettu aika lailla päin sitä itseään.

Toinen yhtä oleellinen seikka pelitavan kanssa on tietysti valmennuksen kompetenssi, uskottavuus ja johtajuus, mutta siitähän täällä ei tunnetusti "saa" puhua. KalPassa koutsin paikka on kyllä tällä hetkellä kokonaisuudessaan niin mahdoton, että Laukkasen niskaan on turha kaataa määräänsä isompaa paskasaavia, vaikka pelitavallisia(kin) ongelmia on myös sillä osastolla.

 

[ultras]

Niin miksi pelaaja näytti olevan huolimaton omalla puolustusalueella? Syy voi olla pelitavallinen, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi pelaajan taitotasosta tai henkisestä tilasta.

Juuri näin. Mielestäni kyseessä on kaikkien näiden yhdistelmä, joissa viimeisin asia on henkinen tila. Kuitenkin kaksi ensimmäistä on syytä joista seuraa henkinen tila. Asia on myös käänteinen. Tämän pystyy hyvin katsomaan sarjataulokosta, se ei valehtele.

Kun joukkueella on pelitapa kunnossa, niin se auttaa pelaaja nostamaan taitotasoaan ja toteuttamaan sitä. Täten myös hänen henkinen tilansa on paremmassa balanssissa.

Mielestäni eilen nähtiin pelitavallisesti hieno ottelu Tapparan ja Kärppien välillä. Täytyy värilaseillakin sanoa Tapparan olleen niskan päällä ja uskoisin sen voittavan usemmankin pelin, jos samainen peli otettaisiin kymmenen kertaa.

Katsoiko P.Sihvonen kyseistä ottelua? Olisi mielenkiintoista kuulla hänen mielipiteensä ottelusta. Ja siitä miksi Tappara pelin virtausta vei ja hallitsi. Sihvosen mielipiteen siksi, koska Tappara on saanut häneltä pelitavallista sapiskaa.

 

[Askaisten Visa]

Ei pidä kuitenkaan lähteä väheksymään henkisen puolen merkitystä vaikka sitä ei pystytä avamaan samalla tavalla esimerkiksi luvuiksi kuin vaikka kiekonriistoja tai maalipaikkoja. Silti se henkinen puoli on olemassa ja vaikuttamassa merkittävänä tekijänä siihen miten joukkue pelaa. Henkistä puolta voidaan myös kehittää ja treenata, kuten yksilön itseluottamusta, kykyä käsitellä pettymyksiä jne.

Niin miksi pelaaja näytti olevan huolimaton omalla puolustusalueella? Syy voi olla pelitavallinen, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi pelaajan taitotasosta tai henkisestä tilasta.

Ei, en missään nimessä väheksy henkisen puolen merkitystä, enkä kiistä mitään muuta aiheessa kuin sen, ettei sitä voi nähdä tai mitata. Edes sarjataulukolla. Jos joukkueessasi on 20 Antti Pihlströmiä tai 20 Barkov Junioria? Kummalla on enemmän tahtoa?

En vain näe "tahtoa" ottelun ratkaisijana varsinkaan ko. ottelussa, jossa esim. 1. erässä Blues vei TPS:aa kuin kuoriämpäriä.

Ja se, ettei kiekko pysy lavassa, voi johtua myös siitä, että lavan alaosaan on kerääntynyt paakku jäätä. Tai luistin käy 1/10 sekunnin ajan railossa.
Faktaa lienee ainoastaan se, ettei Pare luovutanut kiekkoa tahallaan tai ilkikurisesti vastustajalle voittomaalin tekoon.
Vai näyttikö Pare vain huolimattomalta vai onko kyseessä suurempi ongelma, eli Pare on jo perusluonteeltaan huolimaton: kahvinkeitin jää päälle, auto lukitsematta....

 

[Fordél]

Ei, en missään nimessä väheksy henkisen puolen merkitystä, enkä kiistä mitään muuta aiheessa kuin sen, ettei sitä voi nähdä tai mitata. Edes sarjataulukolla. Jos joukkueessasi on 20 Antti Pihlströmiä tai 20 Barkov Junioria? Kummalla on enemmän tahtoa?

Olen eri mieltä siitä etteikö henkisen puolen juttuja voisi havainnoida. Kyllä esimerkiksi ihmisten ruumiinkielestä, reagoinnista ja keskinäisestä käyttäytymisestä eri tilanteissa näkee mikä on henkisen puolen tila. Tuulettaako joukkue yhdessä maalia niin jäällä kuin vaihtoaitiossa vai käykö maalintekijä vain vaisusti tervehtimässä joukkuekavereitaan. Kun Thiessen otetaan kesken matsin pois maalilta, jääkö hän penkille ja alkaa jutella pelikaverien kanssa vai meneekö jäähallin käytävälle nojaamaan seinään. Suoristuuko selkä vai ei kun pitäisi polkea alas päin pakkien avuksi. Tämän vaikeampaa havaintojen tekeminen henkisistä jutuista ei ole. Toki näihinkin asioihin sekoittuu mm. fyysisen jaksamisen asioita eli yksiselitteisiä vastauksia on mahdotonta saada. Mutta niin on myös pelitapa-asioissa. Kaikki liittyy kaikkeen.

Jos henkistä tilaa ei voisi nähdä, olisi myös valmentajien ihmisjohtaminen helkkarin paljon vaikeampaa.

Eli kaiken kaikkiaan kyse ei ole siitä onko 20 Pihlströmin joukkueessa enemmän tahtoa kuin 20 Barkovin joukkueessa vaan pystyykö eri joukkuissa eri yksilöt pelaamaan parhaalla mahdollisella tasollaan. Ja siihen tasoon vaikuttaa henkisten juttujen lisäksi myös fyysinen puoli, pelitapa jne.

En vain näe "tahtoa" ottelun ratkaisijana varsinkaan ko. ottelussa, jossa esim. 1. erässä Blues vei TPS:aa kuin kuoriämpäriä.

Ei kannata nyt hirttäytyä tohon tahto -termiin. Varmasti jos kysymme kaikilta molempien joukkueiden jäseniltä, kaikki tahtoivat voittaa eilisen matsin. Periaatteessa siis eroa ei ole tahdon puolella.

Mutta kun puhutaan vaikka ihan vain henkisestä puolesta, tullaan sellaisiin käsitteisiin kuten itseluottamus, joukkuehenki ja motivaatio. Tottakai näissä on eroja joukkueiden ja yksilöiden välillä. Voisi kuvitella, että Kärpissä on tällä hetkellä pikkasen parempi joukkuehenki kuin vaikka TPS:ssa. Tai Rynnäksellä pikkasen parempi itseluottamus kuin Thiessenillä. Kun jossain tilanteessa sitten vastaan asettuu hyvällä itseluottamuksella & hyvähenkisessä joukkueessa pelaava motivoitunut pelaaja (kiitos esim. joukkueen mainioilla ihmisjohtajan taidoilla varustetun valmentajan) ja heikommalla itseluottamuksella tappiokierteessä oleva pelaaja, jolla on välit vielä solmussa valmentajan kanssa niin totta hitossa tällainen tilanne tasoittaa esim. yksilöiden välistä taitovajetta. Toinen pelaa kykyjensä äärirajoilla kun toinen vetää alarajoilla ja kas kummaa, altavastaaja voittaa tilanteen. Ja kun peli koostuu lukuisasta määrästä tällaisia yksittäisiä tilanteita niin tottakai henkinen puoli ratkaisee pelejä. Jo pelkästään yksi tilanne voi ratkaista ottelun. Onko henkinen puoli sitten kuinka ratkaiseva tekijä missäkin pelissä niin varmaan mahdotonta sanoa, mutta tämän ihmeellisemmästä asiasta ei ole kyse.

Ja se, ettei kiekko pysy lavassa, voi johtua myös siitä, että lavan alaosaan on kerääntynyt paakku jäätä. Tai luistin käy 1/10 sekunnin ajan railossa.

Kyllä ja ties kuin monesta muustakin syystä tai niiden yhdistelmästä.

 

[P.Sihvonen]

Olen eri mieltä siitä etteikö henkisen puolen juttuja voisi havainnoida. Kyllä esimerkiksi ihmisten ruumiinkielestä, reagoinnista ja keskinäisestä käyttäytymisestä eri tilanteissa näkee mikä on henkisen puolen tila. Tuulettaako joukkue yhdessä maalia niin jäällä kuin vaihtoaitiossa vai käykö maalintekijä vain vaisusti tervehtimässä joukkuekavereitaan. Kun Thiessen otetaan kesken matsin pois maalilta, jääkö hän penkille ja alkaa jutella pelikaverien kanssa vai meneekö jäähallin käytävälle nojaamaan seinään. Suoristuuko selkä vai ei kun pitäisi polkea alas päin pakkien avuksi. Tämän vaikeampaa havaintojen tekeminen henkisistä jutuista ei ole.

Henkinen puoli on tärkeä, se on aivan selvää. Ja toki siitä voi tehdä havaintoja. Mutta aina on kuitenkin kyse spekulaatiosta, jos henkisestä puolesta alkaa vaikkapa kirjoittaa tuossa kuvaamassasi katsannossa.

Henkinen puoli on tärkeä osa jääkiekkoilua, että kyllähän esimerkiksi minä siitä kirjoittaisin ehtimiseen, jos siitä voisi havainnoimalla saada pitävää tietoa.

Oikeastaan henkisestä puolesta voisi suhteellisen pitävästi kirjoittaa vain, jos saisi elää joka päivä joukkueen mukana ja vieläpä sisällä. Se ei ole mahdollista jääkiekkotoimittajille eikä -analyytikoille.

 

[Fordél]

Henkinen puoli on tärkeä, se on aivan selvää. Ja toki siitä voi tehdä havaintoja. Mutta aina on kuitenkin kyse spekulaatiosta, jos henkisestä puolesta alkaa vaikkapa kirjoittaa tuossa kuvaamassasi katsannossa.

En osta tätä selitystäsi, koska kaikessa johtopäätösten teossa on kyse spekuloinnista, koski se sitten pelaajan henkistä tai fyysistä tilaa tai pelitapaa. Näemme asioita ja nekin ovat vain vailinaisia havaintoja. Emme kykene ottamaan näin monimutkaista asiaa täysin haltuun. Vaikuttavia tekijöitä on liikaa. Emme me tiedä tarkalleen esim. pelitavan suhteen miten valmentaja on ohjeistanut joukkuetta pelaamaan. Emme me myöskään tiedä mikä on joukkueen henkinen ja fyysinen vireystila, mikä eittämättä vaikuttaa siihen miten pelitapaa pystytään toteuttamaan. Lista voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kaikki analyysi pelistä sisältää enemmän tai vähemmän spekukaaltiota.

 

[Fordél]

Yksin kotona pitkästä aikaa perjantai-iltana niin mitäpä sitä mies muuta tekeekään kuin ottaa ruutuvihon käsiinsä ja tilastoi Helsingin paikalliskamppailun hyökkäyspeliä. Luvassa oli lähtökohtaisesti kahden kiekkokontrolliin luottavan joukkueen peli, jossa varmasti tiiviisti otetaan vastaan vastustajan hyökkäyksiä. Etenkin Jokereilta odotin tällaista peliä. Tilastoin matsista 5vs.5 -pelistä sen kuinka monta kaistaa joukkueilla oli käytössä hyökkäysalueelle tultaessa (0,1-2 vai 3 kaistaa) ja tuliko tämän jälkeen päätykiekko, kulmapeli, suorahyökkäys vai kiekonmenetys?

Näistä kaikki muut lienevät ihan selviä juttuja, joten avataan lähinnä mitä tässä tilastoinnissa tarkoittavat käsitteet "0 kaistaa" ja "suorahyökkäys". "0 kaistaa" tarkoittaa, että kiekon ylittäessä hyökkäyssinisen, hyökkäävän joukkueen pelaajista kukaan ei ollut menossa hyökkäysalueelle. "Suorahyökkäys" tarkoittaa, että hyökkäys ei ajautunut kulmauksiin vaan heti siniviivan jälkeen päästään laukomaan tai laukaisupaikalle. Sitä tilasto ei kerro esim. meneekö veto lopulta perille.

Lisäksi on todettava, että ihan täysin aukotonta tilastointia ei pysty telkkarin välityksellä tekemään, koska kuvasta ei aina näe onko jossain alakulmassa esim. laitahyökkääjä viilettämässä hyökkäysalueelle. Tarkistin kuitenkin tilanteita uudestaan ja aika hyvin näiden pitäisi vastata pelin kulkua.

Tässä tilastot siitä kuinka monta kaistaa joukkueilla oli käytössä hyökkäysalueelle tultaessa:

Jokerit
1 % hyökkäyksistä oli 0 kaistaa käytössä
43 % hyökkäyksistä oli 1-2 kaistaa käytössä
56 % hyökkäyksistä oli 3 kaistaa käytössä

HIFK
5 % hyökkäyksistä oli 0 kaistaa käytössä
59 % hyökkäyksistä oli 1-2 kaistaa käytössä
36 % hyökkäyksistä oli 3 kaistaa käytössä

Johtopäätökset:

1. Jokereiden hyökkäyksiinlähtöjen rakenteen voisi sanoa olevan siltä osin kunnossa, että se sai yli puoleen hyökkäyksistä kaikki kolme kaistaa käyttöönsä. HIFK antoi tänään paikoin Jokereiden tulla aika rauhassa punaviivalle asti, jolloin Jokerit sai monesti ne kolme kaistaa käyttöönsä.

Toisaalta Jokerit oli kuitenkin (kuten siffa aivan oikein havaitsi) nopeuttanut hyökkäyksiinlähtöjään, mikä sekoitti hyökkäysalueelle tulemista. Puskettiin nopeasti ylös sellaisissa paikoissa, joissa olisi ennen varmasti esim. palautettu kiekko tai otettu viivelähtö ja näin kerätty viisikkoa kasaan. Tällaisia tilanteita oli esim. vaihdot, joissa olisi varmastikin normaalisti otettu viivelähtö ja tehty vaihto, mutta nyt lähdettiin hyökkäämään alivoimaisenakin osan mennessä vaihtoon.

2. HIFK:sta mulla ei jäänyt yhtä selkeetä kuvaa kuin Jokereista. Ehkä se oli sitä MotherNatureHockeyta. HIFK käytti ainakin hyökkäyksiinlähdöissä Jokereita monipuolisempaa valikoimaa eli siellä oli mukana myös viivelähtöjä. Tilastojen perusteella HIFK:n hyökkäyksiinlähdöt eivät tuottaneet kolmen kaistan hyökkäyksiä yhtä paljon kuin Jokereiden.

Ehkä tämä em. johtui siitä Köllinkin studiossa esiinnostamalle seikalle, että HIFK pyrki pelaamaan kiekon laiturille vauhtiin, joka pelaa sen syvälle sisään ja pyrkii sieltä pelaamaan nopeasti maalille. Samaan aikaan kuitenkaan kahdella muulla kaistalla ei ollut miestä menemässä sisään kohti maalia vaan monesti vain toisella kaistalla ja kolmas hyökkääjä tulee ikään kuin vähän toisessa aallossa sisään tai jää kyttäämään viivalle miten tilanne kehittyy. Jotain tämän suuntaista siellä ehkä oli hakusessa, minkä takia tuo HIFK:n 3 kaistan lukema jäi Jokereita pienemmäksi.

Tässä sitten yhteenveto mihin nämä hyökkäysalueelle tulemiset päättyivät:

Jokerit
43 % hyökkäyksistä päättyi päätykiekkoon
18 % hyökkäyksistä päättyi kulmapeliin
25 % hyökkäyksistä päättyi suoraan hyökkäykseen
15 % hyökkäyksistä päättyi kiekon menetykseen

HIFK
44 % hyökkäyksistä päättyi päätykiekkoon
16 % hyökkäyksistä päättyi kulmapeliin
32 % hyökkäyksistä päättyi suoraan hyökkäykseen
7 % hyökkäyksistä päättyi kiekon menetykseen

Johtopäätökset:

1. Ottelu oli melkoisen puuduttavaa päätykiekon kylvämistä molemmilta jengeiltä. Hyökkäysalueelle tultiin lähes puolessa tapauksista turvallisesti päätykiekon avulla. Molemmat jengit antoivat paikoin vastustajan rauhassa tulla punaviivan tuntumaan, jossa oli sumppu vastassa. Tähän reagoitiin lähinnä riskittömästi päätykiekolla. Jokerit oli myös nopeuttanut hyökkäyksiinlähtöjään, mikä tuotti paikoin turhaa puskemista ja päätykiekkojen heittämistä.

2. Nämä suoratkaan hyökkäykset eivät juuri olleet mitään ylivoimahyökkäyksiä tai tuottaneet erityisen laadukkaita maalintekopaikkoja. Molemmat joukkueet puolustivat hyvin keskustaa ja etenkin HIFK myös maalinedustaa. No yksi selvä nukahtaminen siellä maalinedustalla kävi ja Ben-Amor pääsi iskemään Jokereiden ainokaisen. Yllättäen sekin tilanne syntyi päätykiekosta, jonka Jokerit vei puhtaasti.

 

[siffa]

En osta tätä selitystäsi, koska kaikessa johtopäätösten teossa on kyse spekuloinnista, koski se sitten pelaajan henkistä tai fyysistä tilaa tai pelitapaa. Näemme asioita ja nekin ovat vain vailinaisia havaintoja. Emme kykene ottamaan näin monimutkaista asiaa täysin haltuun. Vaikuttavia tekijöitä on liikaa. Emme me tiedä tarkalleen esim. pelitavan suhteen miten valmentaja on ohjeistanut joukkuetta pelaamaan. Emme me myöskään tiedä mikä on joukkueen henkinen ja fyysinen vireystila, mikä eittämättä vaikuttaa siihen miten pelitapaa pystytään toteuttamaan. Lista voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kaikki analyysi pelistä sisältää enemmän tai vähemmän spekukaaltiota.

Pelistä on nähtävissä tarkasti se, mikä on valmentajien pelitapasuunnitelma ennen ottelua ja ohjeistukset pelitavan muutoksille pelin aikana. Pelaajien fyysinen tila on myös havaittavissa esim. liikkuvuudesta ja kamppailuvoimasta. Sen sijaan pelaajien henkinen tila on vaikeammin havaittavissa, ainakin minulle.

Sinä analysoit tämän illan Jokerit-HIFK pelistä määrättyjä pelitavallisia asioita, jotka ovat samansuuntaisia omien tilastointieni kanssa. Merkittävin pelitavallinen muutos tämän illan pelissä oli se, että Jokerit oli nopeuttanut avauspelaamistaan ja luopunut lähes kokonaan hyökkäysten rytmittämisestä kontrollilähdöillä. Tämä on selvä Tomi Lämsän pelitavallinen muutos Jokereille, onhan Jokerit ollut aiemmin Meidän Pelin joukkue hyökkäysten rytmittämisten suhteen. On helppoa ajatella, että oppi-isä Erkka Westerlundin vaikutus näkyy Lämsän pelin nopeuttamisessa. Pelin nopeuttaminen aiheutti kaaosta Jokereiden peliin ja se näkyi rumina taklauksina sekä useina HIFK:n yv-peleinä, joilla HIFK ratkaisikin otteluvoittonsa. A-J Niemen ja Ossi Väänäsen erittäin vaaralliset taklaukset sekä Jere Karalahden selkääntaklaus voidaan käsitellä henkisen tunnetilan aiheuttamina tekoina. Varsinkin, kun HIFK joutui luopumaan Trevor Gilliesta, uskalsivat Jokeri-pelaajat jälleen sikailla.

 

[Powerplay]

A-J Niemen ja Ossi Väänäsen erittäin vaaralliset taklaukset sekä Jere Karalahden selkääntaklaus voidaan käsitellä henkisen tunnetilan aiheuttamina tekoina. Varsinkin, kun HIFK joutui luopumaan Trevor Gilliesta, uskalsivat Jokeri-pelaajat jälleen sikailla.

Tämä on mielenkiintoista. Onko mielestäsi Jokeri-pelaajien tarkoitus sikailla noin niinkuin perinteisesti? Nyt kun Trevor Gillies on pois, niin Jokerit uskalsivat jälleen sikailla? Onko Jokerit mielestäsi nyt se brändi, josta Hifki joskus tunnettiin? Kuuluuko Jokerien pelitapaan oleellisesti tuo sikailu nykyään ja onko hifk vailla mahdollisuutta ilman, että palkkaisivat jostain suojelijan? Eikö Hifk pärjää ilman? Tänään Hifk voitti hienolla esityksellä pelaamalla jääkiekkoa paremmin, kuin vastustaja.

 

[Fordél]

Merkittävin pelitavallinen muutos tämän illan pelissä oli se, että Jokerit oli nopeuttanut avauspelaamistaan ja luopunut lähes kokonaan hyökkäysten rytmittämisestä kontrollilähdöillä. Tämä on selvä Tomi Lämsän pelitavallinen muutos Jokereille, onhan Jokerit ollut aiemmin Meidän Pelin joukkue hyökkäysten rytmittämisten suhteen.

Mielestäni tänään ei ollut mitään tarvetta esim. viivelähdöille. Mitään tarvetta ei ollut mennä maalin taakse pysäyttämään hyökkäys, kun pystyttiin kiekottelemaan oman maalin edellä kaikessa rauhassa. HIFK ei antanut painetta vaan antoi Jokereiden tulla aika rauhassa siihen punaiselle saakka. Jokerit pääsi lähtemään siis hyvin kontrolloidusti, mikä tuotti myös hyvin noita tilastoimiani kolmen kaistan hyökkäyksiä. Tosin ongelmana oli se, että edessä olevaa HIFK:n organisoitunutta puolustusta ei onnistuttu murtamaan tai uskallettu murtaa vaan tyydyttiin heittämään riskittömiä päätykiekkoja, jotka tuottivat tänään yhden maalin.