Eipä tule tuolla eilisellä menolla Peliittojen pudotuspeleistä kovin pitkiä. Maaliteon täytyy parantua 100%, jotta kahteen voittoon olisi edes jotain saumaa. Noh, kauden lähtökohtiin nähden tämäkin on positiivinen suoritus ja iso peukku Petäjän suuntaan.
Tuolla menolla voi toivottaa tosiaan joukkueen kesälomille torstaina.
Pientä mailanpuristamista oli havaittavissa maalipaikoissa. Muuten ei nuoreksi joukkueeksi suurempaa jännittelyä. Vantaan ei tarvinnut esittää ihmeitä voittaakseen.
Ylivoimapelissä pieniä kehityksen merkkejä, mutta suoraviivaisuus ja laukaukset vajavaista. Vantaan valmentaja sanoi joukkueensa pelanneen sopivassa kohdin rennosti ja tietyissä tilanteissa yksinkertaista jämäkkää peliä. Peliittojen pitäisi onnistua samoin. Hyökkäyspäähän taistellen, mutta maalipaikoissa löydettävä sopiva rentous. Vaikka ottelusarja on 0-1, niin kyettävä nauttimaan näistä hetkistä, eikä tappiota mailaa puristaen pelätä.
Jokainen yksittäinen tilanne on syytä pelata täysillä loppuun asti taistellen, mutta jäähyjä vältellen. Taklausten jälkeen ei saa jäädä jäähän puudelisilmin anovasti tuomariin katsomaan, vaan noustaan ylös heti ja taistellaan vaihto loppuun asti vaikka ilman toista sääriluuta.
Jos Espoo-pelin kaltainen hurmos löytyy, niin ottelusarja jatkuu lauantaina Vantaalla. Täytyy muistaa, että tehokkaalla ylivoimapelillä olisi tulos voinut tiistaina jotain ihan muuta. Sama ralli päälle ja tällä kertaa kiekkoa maaliin.
Jukuri on Vantaan maalilla mainio, mutta ei ohittamaton. Vetoja vaan KOHTI maalia ja hanakasti maskia/irtokiekon takojia maalin eteen, niin Rainion setä lähtee soittamaan torille torvea.