Mä nyt puran turhautumiseni tänne. Seuraavassa siis itkua, potkua ja raivareita. Voi jättää lukemattakin.
Tällä kaudella Lukko on tarjonnut paljon hyviä hetkiä ja on ollut ilo kävellä hallille. On ollut kiva odotella vierasmatseja ja istua telkkarin ääressä. Joukkue on herättänyt paljon positiivisia tunteita. Sitä mitä kannattaminen on parhaimmillaan. Ei olisi marraskuussa tai joulukuussa uskonut, miten paljon voi ärsyttää ja vituttaa Lukon kannattaminen tällä hetkellä. Säännöllisesti tulee matsien ratkaisuhetkillä kirottua ääneen ja se ei ole kanssaeläjille kovin mukavaa. Viimeisen kuukauden ajan joukkueen kanssa myötäeläminen on aiheuttanut lähinnä negatiivisia tunteita.
Aina voi jossitella tuomareilla ja tolpilla, mutta mun mielestä ne on häviäjien selityksiä. Menestyvän joukkueen ei tarvitse mennä niiden taakse. Ensimmäisessä erässä hyökkäyspeli oli ihan ok ja tuotti paikkoja. Todellakin oltiin pelissä mukana.
Toisessa erässä päästiin sitten ylivoimalle ja se on viimeiset ajat tiennyt pelkkää huonoa Lukolle. Ylivoiman pitäisi tuoda virtaa peliin ja väsyttää vastustajaa, vaikka se ei maaleja tuottaisi. Tällä hetkellä Lukon ylivoima tuottaa kerta toisensa jälkeen lässähdyksen omaan peliin ja kääntää pelin virtauksen vastustajalle, kuten tänään Ilvekselle. Kaksi minuuttia epäonnistuneita ylöstuonteja vs. puolitoista minuuttia terävää pyörittämistä. Helppo päätellä kummalle pelin virtaus kääntyy, vaikka maaleja ei tulisi. Ilves käänsi virtausta ylivoimilla itselleen, Lukko Ilvekselle.
Kolmannessa erässä ei ollut Lukolla palaakaan. Tuo joukkue on henkisesti täysin rikki. Kukaan ei kannattele ja kaikki tekeminen on näennäistä. Kun lukkolainen ajaa vahingossa tilanteen jälkeen kaverin päälle, ollaan heti taputtelemassa ja läpsyttelemässä vastustajaa olkapäälle. Kun lukkolainen ajaa vastustajan maalille, niskassa on rykimässä kaksi vastustajaa ja lisäksi tönimistä ja tuuppimista on tilanteiden jälkeen. Koska viimeksi Lukon maalin edessä joku omista on hermostunut? Koska viimeksi ollaan oltu ilkeitä vastustajalle? Pudotuspelit alkaa, siellä ei kivakivalla pärjää.
Fanina silloin ennen karvankasvun alkua sitä aina selitteli itselleen, että tämä on vain hämäystä. Peitellään osaamista vastustajilta ja sitten yllätetään kaikki pudotuspeleissä. Olisipa noin. Nykyään kasvaa jo karvat ja joistain paikoista väheneekin. Voin siis kertoa, että tämänhetkisillä otteilla ei hämätä ketään. Taso on nyt vain tuo. Koska viimeksi on voitettu jokin kova vastustaja?
Liian pitkä kirjoitus tuli tähän ketjuun, mutta tulipa oksennettua tähän turhautuminen. Niin mielelläni olisin kaikesta väärässä ja haluaisin uskoa homman kääntyvän. Mikään seikka ei tällä hetkellä vain puolla menestymistä keväällä. Siitäkin huolimatta huomenna hallille. Toivottavasti silloin vituttaa vähemmän.