Tässä olen toitottanut itselleni sikiöasennossa, ettei ole hätää. Muistellut, että aina Jokereilla on ollut nihkeää menoa ja vuoristorataa ennen playoffeja. Tähän toki sopii muistuttaa, että eipä sitä menestystäkään ole tullut aiempina vuosina. Eroja myös löytyy se, että lähes aina pudotuspelipaikka on ollut selviö, vaikka kotieduista ja muita sijoituksia onkin ollut vielä vääntö auki. Liekö siellä se yksi toinen kausi ollut, jolloin piti olla tietoinen, missä se pudotuspeliviiva menee.
Tämän kauden rekordi vuodenvaihteen jälkeen on 7 voittoa ja 11 tappiota tähän saakka, kun 6 peliä jäljellä.
Kausi 19-20 vastaava: 14-7
18-19: 9-10
17-18: 5-7
16-17: 7-9
15-16: 10-8
14-15: 11-9
Ei tuossa Jokereiden pelissä ole hirveästi viisikkona pelaamisesta ja samalla sivulla toimimisesta jälkiä. Vilkas koronakauden pelitahti, ottelusiirrot, karanteenit ja näiden harjoitteluun tuomat vaikeudet ovat tuhonneet sarjan vanhimman ryhmän? Ryhmän, joka on myös aika iso, raskas ja kapea. Mietin kanssa, että olisiko joukkue vähän puukätinen verrattuna viime vuoteen, mutta ei siellä viime sesongillakaan hyökkäyksessä ollut sen ihmeempi jakauma. Jälkiviisaana ja Mikko Koivun eläköitymisen jälkeen voi noita kauden aikaisia hankintojakin jossitella, että tähän haastavaan kauteen tuotiin kesken kauden 34 ja 36 -vuotiaita kavereita isoihin saappaisiin. Molempien pelaaminen näytti ensimmäiset pelit erittäin hyvältä ja raikkaalta.
Viime kaudella taisi olla myös keskustelua, että Jokereilla olisi ehkä sarjan paras pakisto - tai ainakin sielläpäin. Paljon lähti pakistosta (ja ylivoimasta), kun vähennettiin yksi Mikko Lehtonen. Toki Lauridsenkin lähti, jolla varmaan oli oma jämäkkä panoksensa joukkueeseen myös jään ulkopuolella.
Kai tässä on pakko lapsenomaisesti uskoa johonkin maagisiin playoff-nappuloihin ja muihin ihmeisiin, ei tätä tämän hetkistä kivirekeilyä muuten varmaan kestäisi loppuun asti seurata. Jokainen peli on uusi mahdollisuus kaiken kääntymiselle kohti parempaa, hei. Sitten se summeri soi neljännen tai viidennen pudotuspeliottelun päättymisen merkiksi ja taas on yksi jääkiekko"kevät" ohi kauan ennen lumien sulamista, vaikka edellinen syksy oli jälleen lupauksia täynnä. Potentiaalisen ja tässä vaiheessa hyvin todennäköiseltä näyttävän mahalaskun positiivinen anti olisi ainakin mielenkiintoinen kesä. Siellä vaan on muutamilla kavereilla tuo seuraavankin kauden lappu vähän estämässä niska-perse -otteen hakemista.