Aika jäätävää selittelyä nämä "pelityylin sisään ajot", "organisaation kulttuurin muutokset". Aivan kuin jääkiekko pitäisi keksiä uudelleen. Rauman Lukolla on niin paljon rahaa, että se voi ostaa joka vuosi hyvät pelaajat ja taistella mestaruudesta. Tarpeeksi hyvä valmentaja tulee koppiin sanoo että "nyt pelaatte näin" ja homma toimii. Ei Vegas Golden Knightskaan tarvinnut viittä vuotta kulttuurin kehittämiseen ja pelityylin sisään ajoon. Ammattimiehet pistivät homman pelittämään päivästä 1 lähtien ja sehän pelitti.
Pekka Virta koijaa raumalaisia tällä hetkellä 100-0. Ei toki minua haittaa. Kunhan seuraava osoite ei ole Kuopio!
Tähän vahva sama. Kyselin tätä jo viime kaudella, kun tuntui, että kaikkeen oli selitys se, että Virta vasta aloittanut yms.
Lehterä, Manner, Kaskinen esimerkkejä valmentajista, jotka myös valmentavat seuraansa nyt toista kautta. Jo viime kaudella nämä kaverit saivat joukkueensa pelaamaan hyvää kiekkoa ja sama meno jatkuu tälläkin kaudella. Nämä kaikki vieläpä viime kaudella tulokasvalmentajia, toisin kuin Pekka Virta, yksi liigahistorian kokeneimmista valmentajista.
Kai Suikkanen hyppäsi viime kaudella Bolzanon valmentajaksi kesken kauden, kun joukkue oli omassa liigassaan viimeisten joukossa (oliko jopa viimeinen?) ja valmensi joukkueensa mestaruuteen. Ei hän saanut paljoa päättää, keitä pelaajia haluaa joukkueeseensa, toisin kuin Virta suurelta osin tälle kaudelle. Ja silti ei kukaan osaa pelata Pekan tyylillä (onko sellaista?)
On valmentajia, jotka saavat homman heti toimimaan eivätkä tarvitse kaiken maailman selityksiä ja on valmentajia, jotka tarvitsevat vain selityksiä, koska homma ei koskaan toimi. Valitettavasti Lukon kannalta Pekka Virta kuuluu tuohon jälkimmäiseen ryhmään.
Niin ja onko kukaan miettinyt, että Virran Kalpassa voittamat mitalit eivät olleet suurelta osin Virran ansiosta, vaan enemmänkin Virrasta huolimatta. Olen monesta lähteestä kuullut, että molemmilla mitalikausilla tärkein syy menestykseen oli apuvalmentaja (pronssikaudella Tuomas Tuokkola, hopeakaudella Sami Kapanen). Samaahan monesti sanottiin Petri Matikaisen Bluesista, jonka menestys usein yhdistettiin apuvalmentaja Lauri Marjamäkeen.
Enkä siis halua ottaa noita mitaleita missään pois Virran kunniakaapista, kunhan vain nostan esiin sen, että ehkä sen tuloksen takana oli jotain muutakin, kuin Pekka Virran maagiset valmentajantaidot.
