Warrington
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Oikeastaan kaikkien TOP6-joukkueiden pelejä kun on tällä kaudella katsonut, on toistunut se sama ero hyökkäyksiinlähdöissä ja keskialueen ylityksissä. IFK ei edes yritä murtaa träppiä, ei edes yritä avata kaistoja hyökkääjille vapaaksi, vaan pakki tyytyy dumppaamaan kiekkoa päätyyn. Tässä on IFK:n pelitapa hyökkäyksiinlähdöissä träppiä vastaan, ei varmasti pelaajien sopima taktiikka, vaan valmennuksen määräys. Niin pitkään ja sujuvasti tuota on nyt toteutettu. Entä mitä tekee esim. HPK, KalPa ja Tappara? Lähtevät rintamana omista, hyökkääjien etäisyydet ovat pakkeihin pienemmät, hyökkääjä saa usein kiekon ennen keskialuetta vauhtiin, ja pääsee usein kiekollisena hyökkäysalueelle. Parisen viikkoa takaperin katsoin Pelicans - Tappara matsin, ja ihailin miten hyvin Pelicans onnistui päästä Tapparan träpistä läpi, ja Pelicansin parhaat maalipaikat tuli nimenomaan suorista hyökkäyksistä. Paskansyöjä on saanut Pelicansin taktisesti sellaiseen moodiin, josta Törmäsen IFK:ssa voidaan vain haaveilla.
Tuossa keskialueen ylityksessä on todella iso ero, jos pääset kiekollisena ja vieläpä jonkinlaisena rintamana hyökkäysalueelle, saatat päästä suoraan maalipaikkaan hyvästä sektorista, tai vähintäänkin hyvä hyökkääjä saa luotua tavallisen hyökkäystilanteen. Jos dumppaat kiekon päätyyn ja satut voittamaan sen, saat aikaan ainoastaan tavallisen hyökkäysalueen tilanteen jossa olet kulmassa, ja maalipaikoille pääsy viisikkopuolustusta vastaan on IFK:lla ollut todella tuskaista. Aina se keskialueen ylitys ei ole mahdollinen kiekollisena, ja myös kärkiseurat joutuu joissain tilanteissa dumppaamaan kiekkoa päätyyn, mutta ei läheskään vastaavissa määrin IFK:hon verrattuna, ja sen dumppaamisenkin voi tehdä monella eri tavalla. Jos olisin itse koutsi, niin pyrkisin välttämään tuota kiekon dumppaamista mahdollisimman paljon. Törmäsellä on sellainen hyökkäyskalusto että Leinot, Johanssonit ja kumppanit pystyisivät huomattavasti paremmin tuomaan sen kiekon alueelle, ja haastamaan vastustajaa 1vs1-tilanteissa. HPK:ta vastaan 3.erässä HPK:n passivoituessa, IFK alkoi päästä kiekollisena alueelle, ja noista tuli myös hyviä maalipaikkoja.
Paineen purkamisessa IFK:n pakeille on selkeästi annettu lupa dumpata kiekkoa rännin kautta keskialueelle, koska pelkästään Juuso ''betonihansikas'' Salmihan ei sitä kiekkoa siellä dumppaa, samaa tekee mm. Finley, Generous ja ajoittain jopa meidän kiekolliset pakit. Ajoittain IFK:kokin onnistuu hyvin pakki-pakki levityksillä purkamaan paineen, jolloin päästään kiekollisena omista, mutta riittäviä tukitoimia tuohon ei ole, ja hyökkääjillä on paha tapa karata omista kun pakit vielä purkaa painetta. Kaikenkaikkiaan tuo HPK-matsi oli IFK:lta varsin hyvä ottelu, itseasiassa saattoi jopa olla tämän vuoden paras peli. IFK pystyi hyökkäysalueen pyörityksillä ja hyvällä paineistuksella laittamaan HPK:n pakit höntyilemään, ja IFK loi ottelussa riittävästi maalipaikkoja jopa voittoon asti. Ei riittänyt, mutta positiivinen maku tuosta pelistä jäi. Harvoin nähnyt tällä kaudella myöskään noin taistelevaa IFK:ta, syötiin kiekkoa ja autettiin Lankista sen minkä pystyttiin. Nyt IFK:n käyrä on myös selvästi nousujohteinen, 1.erässä ollaan vielä usein telineissä, mutta IFK alkaa päästä jalalla edelle mitä pidemmälle peli etenee.
Tuossa keskialueen ylityksessä on todella iso ero, jos pääset kiekollisena ja vieläpä jonkinlaisena rintamana hyökkäysalueelle, saatat päästä suoraan maalipaikkaan hyvästä sektorista, tai vähintäänkin hyvä hyökkääjä saa luotua tavallisen hyökkäystilanteen. Jos dumppaat kiekon päätyyn ja satut voittamaan sen, saat aikaan ainoastaan tavallisen hyökkäysalueen tilanteen jossa olet kulmassa, ja maalipaikoille pääsy viisikkopuolustusta vastaan on IFK:lla ollut todella tuskaista. Aina se keskialueen ylitys ei ole mahdollinen kiekollisena, ja myös kärkiseurat joutuu joissain tilanteissa dumppaamaan kiekkoa päätyyn, mutta ei läheskään vastaavissa määrin IFK:hon verrattuna, ja sen dumppaamisenkin voi tehdä monella eri tavalla. Jos olisin itse koutsi, niin pyrkisin välttämään tuota kiekon dumppaamista mahdollisimman paljon. Törmäsellä on sellainen hyökkäyskalusto että Leinot, Johanssonit ja kumppanit pystyisivät huomattavasti paremmin tuomaan sen kiekon alueelle, ja haastamaan vastustajaa 1vs1-tilanteissa. HPK:ta vastaan 3.erässä HPK:n passivoituessa, IFK alkoi päästä kiekollisena alueelle, ja noista tuli myös hyviä maalipaikkoja.
Paineen purkamisessa IFK:n pakeille on selkeästi annettu lupa dumpata kiekkoa rännin kautta keskialueelle, koska pelkästään Juuso ''betonihansikas'' Salmihan ei sitä kiekkoa siellä dumppaa, samaa tekee mm. Finley, Generous ja ajoittain jopa meidän kiekolliset pakit. Ajoittain IFK:kokin onnistuu hyvin pakki-pakki levityksillä purkamaan paineen, jolloin päästään kiekollisena omista, mutta riittäviä tukitoimia tuohon ei ole, ja hyökkääjillä on paha tapa karata omista kun pakit vielä purkaa painetta. Kaikenkaikkiaan tuo HPK-matsi oli IFK:lta varsin hyvä ottelu, itseasiassa saattoi jopa olla tämän vuoden paras peli. IFK pystyi hyökkäysalueen pyörityksillä ja hyvällä paineistuksella laittamaan HPK:n pakit höntyilemään, ja IFK loi ottelussa riittävästi maalipaikkoja jopa voittoon asti. Ei riittänyt, mutta positiivinen maku tuosta pelistä jäi. Harvoin nähnyt tällä kaudella myöskään noin taistelevaa IFK:ta, syötiin kiekkoa ja autettiin Lankista sen minkä pystyttiin. Nyt IFK:n käyrä on myös selvästi nousujohteinen, 1.erässä ollaan vielä usein telineissä, mutta IFK alkaa päästä jalalla edelle mitä pidemmälle peli etenee.