Peliesitykset kaudella 2014–2015

[Kyynikko]

Ei-fyysinen HIFK menettelee vielä kun voitetaan pelejä, mutta kun eilisen tapaisella suht munattomalla esityksillä hävitään ja vielä kotona niin pistää vituttamaan. Lauma Mikki Hiirejä ilman palleja. Nybari, duunia duunia!!

 

[JHag]

Kyllähän täällä ollaan näköjään ilahduttavan yhtä mieltä siitä, että tämän kauden HIFK ei ole riittävän ja fyysinen ja tämä näkyy karulla tavalla perinteisesti HIFK:n pyhimmällä alueella: omalla maalilla. Olen sen verran harvemmin kirjoitellut nykyään, että odotin isoa vastalausemyrksyä omiin näkemyksiini sillä perusteella, että HIFK voittaa kuitenkin riittävän usein. Hienoa siskot ja veljet, olemme (me jotka olemme eilisen illan jälkeen kirjoittaneet) näköjään aika yhteneväisiä fyysisyyden puutteen suhteen. Tässä en nyt tulkitse kirjoituksia omaksi edukseni. Ihan vaan kommentoin sitä, mitä on sanottu useimpien toimesta. Joukkue ei ole riittävän fyysinen.

Tämä puolestaan osoittaa sen, että eipä HIFK-fanille kai koskaan tule riittämään pelkkä menestys. Pitää olla myös särmää. Kuten itse totesin, en koskaan oikeasti odottanut tällaista kauden aloitusta: menestytään, mutta neppaillaan. Tämä on hyvin harvinainen olotila HIFK:ssa ja tässä tulee luontaisesti testattua se, että kaipaako särmää vai ei. Olisin hyvin voinut sanoa syyskuussa, mahdollisesti sanoinkin, että nyt koettaa toivottavasti menestyksen aika ja kaikki on alisteista menestykselle. En koskaan korjaile takakäteen reaaliaikaisia mielipiteitäni. Olin tuolloin aidosti sitä mieltä. Mutta nyt reaaliajassa joulukuussa osaan sanoa, että en mä sittenkään syttynyt tälle "vain menestys ratkaisee" -konseptille.

Eilistä matsia en ihme kyllä nähnyt niin synkkänä kuin moni muu. Koska tunne ei enää kauheasti ole mukana HIFK-matseissa, katson pelejä aika kliinisesti vedonlyöjän silmin. Laskin, että HIFK voitti eilisen ottelun maalipaikat Kärppiä vastaan. Veskarien keskinäisissä Karhunen voitti selvästi Husson. Tähän HIFK kaatui: ei saatu paikoista sisään ja vastustajan maalivahti voitti omamme. Mutta ikuisen jääkiekkomytologian mukaan tätä ei Hussoon hävitty. Hän päästi maksimit eli 2 maalia, mutta HIFK ei tehnyt minimejä, kolmea maalia.

Näin se meni eilen, mutta HIFK:n pinnojenkeruun kannalta en löytänyt mitään suurempaa huolta. Maaleja tulee, kun niitä paikkoja pystytään tuohon malliin tehtailemaan. Kaikki marjat ovat yläkerrassa ja aika ilahduttavaa on nähdä Raskin piristyminen! Siinähän meillä on se Lennun korvaaja, jos jatkaa tuohon malliin. Rask on fyysinen ja riittävän taitava käsistään. Partasen ei mielestäni kuuluisi edes mahtua kokoonpanoon. Ei ainakaan silloin, kun Lamberg palaa. Zabo, Ramu ja Goldobin ovat perinteisiä HIFK-taiteilijoita, joiden silmää ja käsiä ei jaksa lakata ihastelemasta. HIFK:ssa pitää ilman muuta olla aina myös ylivertaista taitoa! On vittumaista näiden sällien kannalta, että nimenomaan he ovat ne liki ensimmäiset HIFK-taiturit kautta aikojen, joiden joukkueessa ei ole tarpeeksi kovuutta heidän vastapainokseen. Kyllä Mickellä, Calounilla ja kumppaneilla on ollut aika paljon enemmän selkänojaa kun jengissä on ollut riittävästi yrmyjä. Mitä vittumaisuuteen ja ylilyönteihiin tulee, niin joskus häviömatseissa -siis jo varmoissa hävityissä- on ihan sallittua reagoida kuten Blues ja jakaa vähän mustelmia voittajille. Se on hyvä muistutus kuolevaisuudesta. Kun HIFK häviää, HIFK häviää muniinpuhallellen.

Pitkässä juoksussa playoffeja ajatellen HIFK:n alakerta ei kertakaikkiaan tule riittämään. Ja vasta silloin voi antaa Stögöllekin lopullisen arvosanan. Runkosarjavalmentajana tuloksenteon näkökulmasta hän on tehnyt duuninsa kiitettävästi. Se on pakko myöntää, vaikka ei Stögö-kiekkoa diggaisikaan. Mutta loppuarvosana tulee kauden lopussa. PS:kin teki hyvän tuloksen runkosarjassa, mutta kuinkas kävikään pleijareissa ja mikäs mielikuva jäikään käteen hänestä? Stögö ei ole siis vielä kuivilla, mutta ansaitsee vastentahtoiset kiitokset tähänastisesta. Ammattimies, mutta ei mun makuuni.

 

[Walkin]

Pitkässä juoksussa playoffeja ajatellen HIFK:n alakerta ei kertakaikkiaan tule riittämään.

Ja entä hyökkäys, eilen kun katsoin kokoonpanoa niin mietin, että noilla ketjuilla ei tulla playoffeissa pärjäämään ja puhun nyt kahdesta kärkiketjusta. Ykkönen muodossa Rask - Kuparinen - Zabo ja kakkonen Goldobin - Ramu - Leino. Kahdessa kärkiketjussa on siis yksi (1!) rouhija, Kuparinen, muiden ollessa mikki hiiri osastoa. Playoffeissa viimeistään nuo tullaan pelaamaan maalin edestä pois ja siirtämään kulmiin, aivan kuten 2012 playoffeissa Jokereita vastaan kävi, kun ei ollut tarpeeksi laadukkaita rouhijoita ja voimahyökkääjiä joukkueessa vaan kärkiketjut olivat makkee mikkee eeroo pessii, kibee ja peltosta jne...

Runkosarjavalmentajana tuloksenteon näkökulmasta hän on tehnyt duuninsa kiitettävästi. Se on pakko myöntää, vaikka ei Stögö-kiekkoa diggaisikaan. Mutta loppuarvosana tulee kauden lopussa. PS:kin teki hyvän tuloksen runkosarjassa, mutta kuinkas kävikään pleijareissa ja mikäs mielikuva jäikään käteen hänestä?

Muistatko millaista paskaa paskansyöjän aikakausi oli? Rosteri oli täynnä huipputaitavia yksilöitä, mutta silti pelin virtaus oli myös runkosarjassa pääosin IFK:n maalia kohti ja pelit voitettiin yksilöiden yksittäisten huippusuoritusten avulla. Ja se pelihän oli aivan kamalaa katsottavaa. Kyllä tämä Stögön lätkä on 10 kertaa parempaa kuin paskansyöjän lätkä oli.

 

[Stigu]

Joku jo täällä mainitsikin (Apassi?) osuvasti, että jengistä puuttuu sekä kollektiivinen fyysisyys että yksilötason fyysisyys.

Koko jengin fyysisyyden kannalta on perin outoa ettei IFK taklaa, sillä Airhockeyn perusperiaate pitkä päätyyn ja tuhattajasataa perään mahdollistaisi nimenomaan hyökkäyspäässä maukkaat pusut. Ja ei toi jengi hyökkäyksen osalta ihan mikkihiirikokoa ole: On siellä sentään mm. Elkins, Puustinen, Luttinen, Partanen, Ikonen, Lamberg ja Nykopp, joilta taklaaminen voisi luonnistua.En tiedä onko Stögö painottanut a) jäähyjen välttämistä hyökkäyspäässä, b) sitä että ei saa taklata itseänsä ulos tilanteista vai c) jotain muuta, mutta laidat eivät rytise edes hyökkäyspäässä, eikä myöskään vastustajan maalilla nähdä hirveästi mitään torikokouksia.

Vastaavasti puolustuspäässä jengimme on kyllä isokokoinen, vaan ei fyysinen eikä ilkeä. Söde ja Grilli osaavat ottaa miehensä ihan hyvin, mutta he eivät ole millään mittareilla ilkeitä, ennemminkin tulee mieleen jääkenttien herrasmiehet. Vastaavasti, esim. Auvitun puolustustyöskentely muistuttaa Mobergin vastaavaa: fyysistä kontaktia vältetään, ja mailaa apuna käyttäen yritetään tökkiä kiekkoa väljemmille vesille. Honkaheimon taas piti olla ilmeisesti jonkinlainen köyhän miehen kanki, mutta hän on kyllä ollut suuri pettymys tuolla saralla. Miihkalilla on kroppaa, mutta kaveri on kaikin puolin raakile, joten ei häneltäkään hirveästi voi odottaa. Taipaluksessa on mielestäni aavistus tuota tarvittavaa vittumaisuutta, voisiko sitä jotenkin "jalostaa"?

Varsinkin puolustuspään fyysisyys on myös pitkälti luonnekysymys. Vittumaisuutta ei voi hirveästi opettaa. Perkele meillä on ollut jengissä sellaisia metriheikkejä kuin Hexi Riihiranta, Rassa Hirvonen ja Simo Saarinen, jotka eivät olleet kookkaita, mutta joista jokainen hoiti tonttinsa (jopa maajoukkuetta myöten) kovalla tsempillä ja ripauksella vittumaista luonnetta.

Ja Apassin Zabo-Ikonen-pohdintaan liittyen: Jos saisi tuollaisen fyysisen ihannehenkilön ottaa jengiin, niin omani olisi hybridi seuraavista:

- Hexi Riihirannan taistelinjanluonne Ilkka Pikkaraisen vittumaisuudella
- Trevor Gilliesin kroppa ja älykkyysosamäärä
- Raimo Summasen suu (verbaliikka) Pentti Matikaisen purkalla
- Ilkka Pikkaraisen naama Matti Hagmanin iholla
- Joonas Raskin irokeesi Pentti Matikaisen takatukalla
- Palle Ramstedtin viikset
- Matti Lambergin taklaustaito

Kyllä tuollaiselle pelaajalle olisi tilausta IFKssa. Nyt vaan Karavaanari googlettamaan noilla hakusanoilla!

 

[R.P.M. 12 000]

Vahva sama!

Kaikkein surkeinta on, että jengi pelaa hyvänoloista lätkää, suoraviivaista ja nopeaa, jota jalostetaan esim. yv:llä mun mielestä oikeasti viihdyttävällä, äärinopealla ja liiallisuuksiin menevällä siirtelyllä (mistä en ole koskaan pitänyt, mutta nyt pidän!), joka kuitenkin yleensä päättyy ihan hyvään laukaukseen/ohjaukseen/maalipaikkaan. Mutta: kun homma olisi luultavasti täydellinen paketti vain parilla oikealla hankinnalla sille mörköosastolle.

Itse voisin jopa tehdä kolme ostoa, mutta ei se menisi enää läpi, eli yksi "0-0-pakki kolmoseen", yksi "iso, ilkeä ja jopa pisteitä tekevä ykköseen" ehdottomasti ja sitten omana hakuna hyökkäykseen joka kolmannessa-neljännessä ottelussa pukeva, katsomot täyttävä "markkinointiosaston unelma, vastustajan painajainen, isonyrkkinen viihdepommi".

Mutta: onhan tällä kaudella ollut monta todella hyvää ottelua, jengi voittaa ja peli on hyvällä aihiolla, ja ainakin mulla on ollut matseissa jopa kivaakin - mutta: se voisi olla parempaa, kokonaisuutena viihdyttävämpää ja enemmän keskustelua herättävämpää, ja samalla kivempaa. Lähellä ollaan, mutta ei vielä riitä.

 

[punasydän]

Ja entä hyökkäys, eilen kun katsoin kokoonpanoa niin mietin, että noilla ketjuilla ei tulla playoffeissa pärjäämään ja puhun nyt kahdesta kärkiketjusta. Ykkönen muodossa Rask - Kuparinen - Zabo ja kakkonen Goldobin - Ramu - Leino. Kahdessa kärkiketjussa on siis yksi (1!) rouhija, Kuparinen, muiden ollessa mikki hiiri osastoa. Playoffeissa viimeistään nuo tullaan pelaamaan maalin edestä pois ja siirtämään kulmiin, aivan kuten 2012 playoffeissa Jokereita vastaan kävi, kun ei ollut tarpeeksi laadukkaita rouhijoita ja voimahyökkääjiä joukkueessa vaan kärkiketjut olivat makkee mikkee eeroo pessii, kibee ja peltosta jne...

No ei siellä mestaruuskaudellakaan mitään mörköjä kyllä ollut. Lennu toki oli, ja vielä huippuvireessä, mutta siihen se kärkiketjujen osalta jäikin. Nythän meillä on hyvin puurtava nelssoni taas (Luttinen - Nykopp - Ikonen), josta voi nostaa Lambergin palauduttua jonkun Leinon/vast. tilalle. Ja hupsheijaa, yhtäkkiä jokaisessa ketjussa onkin se raataja tai ainakin perusvahva jantteri: Kuparinen - Luttinen tai Ikonen - Puustinen ja Elkins (pystyvät pelaamaan myös fyysisesti ja ajamaan maalille). Joku Haataja on saanut Jalosen tapaan aivan käsittämättömän maineen täällä. Helvetin hyvä pelaaja, joka tekee paljon töitä ja raataa joukkueelle. Ei Haataja kuitenkaan mikään tankki ollut, joka ajoi maalille pelkällä voimalla, vaan ajoituksella ja tahdolla. Kyllä mun mielestä Rask on tehnyt duunia maalin edessä varsinkin kauden alun jälkeen myös tuloksekkaasti. Ja myös Zabo pystyy käsillään ja tasapainoisella luistelullaan nousemaan maalille. Sekä Zabo että Rask ovat muuten ainakin eliteprospectsin mukaan Haatajaa isompia ja painavampia (niukasti tosin), ja vaikkei se nyt välttämättä fysiikasta kerrokaan, niin ei nuo nyt paljoa Haatajalle häviä.

Sitä paitsi. Edellinen mestaruus tuli huikean viisikkopelaamisen (mahdollisti kiekon liikuttamisen ja aktiivisen pelaamisen) ansiosta. Ei HIFK noussut mestariksi millään fyysisellä dominoinnilla. Toki siellä oli fyysisiä pelaajia ja aktiivisempaa taklauspelaamista, mutta puitteet noille antoi.. yllätys yllätys, viisikkopelaaminen. Samat jääkiekon lainalaisuudet pätevät kuitenkin edelleen ja ovat jopa korostuneet nopeuden painottamisen suuntaan.

 

[Justice]

Itse olen kyllä tästä fyysisyyskymyksestä vahvasti eri mieltä täällä varsin yleisesti vallitsevan näkemyksen kanssa. Minun mielestä HIFK on pitkästä aikaa fyysinen. Petun, Sopan tai Raivon HIFK:t eivät olleet fyysisiä. Sopan ja Raivon versiot olivat sanalla sanoen paskoja. Petun joukkue oli taitava ja sitä kautta edes ajoittain viihdyttävä, harmi vain, että tuolla kaudella joukkue ja valmentaja sopivat yhtä hyvin yhteen kuin sinappi ja mansikat. Nokan HIFK:han ei pitkään aikaan ollut fyysinen. Kuten täällä oivallisesti jo huomautettiin, fyysisyys tuli vasta siinä kohtaa mukaan kun pelitapa opittiin. Ja pakko sanoa, että minusta vaikuttaa siltä, että aika on kullannut muistoja Jalosen HIFK:n ja sen fyysisyyden osalta. HIFK oli tuolloin täysin ylivoimainen joukkue viimeiset kahdeksan ottelua, mutta sitä ennen ei HIFK eronnut muista joukkueista oikeastaan mitenkään. Kaikki kyllä muistavat täällä sen Järventien taklauksen Rantaseen Lukko-sarjassa, mutta kuinka moni muistaa miten HIFK reagoi siihen, kun Väänänen taklasi Granlundin maalia päin ja sairaslomalle.

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että tämän kauden HIFK on yhden Kankaanperän päässä kauden 2011 HIFK:sta. Fyysisyys ilmenee tällä kaudella, kuten se ilmeni myös 2011, työteliäisyytenä ja uskalluksena itse ottaa taklaus vastaan. Kyllä HIFK yhä edelleenkin taklaa kun siihen paikka tulee. Taklaaminen ei ole itse tarkoitus. Jokaisen taklauksen pitää edistää HIFK:n peliä ja pelaamista tavalla tai toisella. Joukkueen jokainen ratkaisu palvelee, tai ainakin niiden pitäisi palvella, voittamista. Jollekin tämä voi näyttäytyä tylsänä antifyysisyytenä. Minä näen HIFK:n pelissä viihdyttävää nopeatempoista lätkää, mikä pitää sisällään fyysisen elementin. Fyysisyys on vain muuttanut muotoaan. Enää ei ole kyse vain siitä, kuka taklaa kovimmin. Stögö puhuu "oikeanlaisesta fyysisyydestä", mikä pitää sisällään rohkeuden vastaanottaa taklauksen, kyvyn pitää kiekko hallussa vaikka joutuu taklatuksis ja vahvan kulmapelaamisen. Uskon Stögön sisältävän tähän käsitteeseen myös pelaamisen kummankin maalin edessä, mutta sitä hän ei ole, ainakaan tietääkseni, sanonut missään ääneen. Tämä maalinedustapelaaminen onkin se, missä HIFK:n tämän hetkinen heikkous piilee. Hyökkääjistössä toki on riittävästi miehiä, jotka ovat halukkaita nousemaan maalille, mutta puolustus ei saa oman maalin edustaa siivottua. Tässä tulee esille se Kankaanperän tai "Kankaanperän" puute.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihettelen kovasti väitettä, että HIFK ei olisi fyysinen. Lambergin saikuttaessa meiltä puuttuu se puhtaasti taklaamiseen keskittyvä pelaaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kentällä nähtäisi fyysiseen peliin kuuluvia tekoja tai niitä taklauksia. Omaa maalia suojelemaan kun vielä saataisiin se isäntä niin minä ainakin olisin erittäin tyytyväinen joukkueen fyysisyyteen.

 

[JHag]

Hyvää settiä, eniten olen Stigun linjoilla, vähiten Justicen, joka kuitenkin esimerkillisesti perustelee kantansa. Sanon heti kärkeen sellaisen yleismaailmallisen totuuden, että SM-liigajoukkueiden pelaajamateriaali on aika homogeeninen. Fyysisyyttä ei kannata mitata siltä pohjalta, että meillä on tämä pelaaja, kun noilla on taas tuo pelaaja. Ja meidän pelaaja ei ole fyysinen, tuo toinen on. Joten hän siirrettynä meidän jengiin lisäisi fyysisyyttä. Ei se noin mene. Meille siirrettynä kyseinen pelaaja noudattaisi Stögön pelitapaa. Niinpä fyysisyys lähtee mielestäni pelitavasta ja valmentajasta. Siinä olen Justicen kanssa samaa mieltä, että HIFK:lla on taklaustaitoisia pelaajia. Itse asiassa aika paljonkin. Mutta pelitapa on todellakin sellainen, missä karvaajat haastavat lähinnä mailahäirinnällä. HIFK, siis Stögö, ei laske taklauspelille sinällään suurta arvoa. Hän haluaa, että kaikki palvelee isoa kuvaa. En usko, että Stögö, vanha rottakiekkoilija itsekin, olisi millään muotoa kieltänyt taklaukset ja haastamisen. Hän vain haluaa, että joukkue voittaa ja yksi keino tähän on lusia enemmän yli- kuin alivoimalla. Niin kauan kuin Stögö on HIFK:ssa ja pelaa vain voitosta, meillä voi olla jengissä paljonkin rouhijoita - jotka eivät rouhi. Pelaajien duuni on noudattaa koutsin sabluunaa. Siksi mua vituttaa fyysisyyden puute erityisen paljon. Se on sisäänleivottu taktiseen kuvioon. Jep, HIFK:n nykypelaajistossa olisi riittävästi muskeleita taklata ja lujaa. Lamberg esimerkiksi on huippukova niittaaja tähän liigaan. Mutta ilkeyttä HIFK:ssa ei ole pätkääkään, ei myöskään kovuutta alakerrassa. Jos joukkueessa on pieni lihaosasto, se saisi olla ennemmin pakistossa kuin hyökkäyksessä IMHO.

Ja kyllä, HIFK-taitureilla eli kahdella eka ketjulla ei tule olemaan kivaa pleijareissa. Ennuste on selkeästi samanlainen kuin narreja vastaan 2012. PS:n HIFK ei kyllä ollut runkosarjassa millään mittarilla antifyysinen tai totaalisen paska. Vaikka mies onkin vihattu sylkykuppi nykyään. Alkukausi oli kamalaa, mutta runkosarjassa HIFK sai sijan 3. Kuten edellisenäkin keväänä Nokan mestaruuskaudella. Itse asiassa 3. sija runkosarjassa on HIFK:lta historian siivin kova saavutus, koska modernin liigan aikana ei ole koskaan voitettu runkosarjaa. PS:n ideat loppuivat pleijareihin ja samaa pelkään Stögöltä: hyvä runkosarja, surulliset pleijarit. Joukkue, joka sijoittuu kolmanneksi pitkässä runkosarjassa on hyvin oikeutetulla sijoituksella kilpailijoidensa joukossa. Lisäksi PS:n HIFK lusi jäähtyilaston ykkösenä ja aloitti mm. Lahdessa rapsakan joukkomyllyn hyvällä menestyksellä. Tästä Pelsujen silloinen valmentaja Suikkanen totesi, että "ei meillä ole jätkiä vastata tollaiseen". Nyt on sitten ihan toisin. Stögöstä täytyy sanoa sama kuin vaikka Jarppa Sillanpäästä: teknisesti hyvää suorittamista, mutta sen musa on täyttä hevonpaskaa.

 

[BOL]

En nyt jaksa marmattaa asiasta muuten, mutta totean seuraavat asiat:
- P.S:n HIFK ei ollut mitenkään erityisen viihdyttävä, vaikka runkkari vedettiinkin hyvällä sijoituksella läpi
- Niin kauan kuin HIFK:n erikoistilannepelaaminen on tuollaista shittiä, suosittelen 5 vs.5-pelissä pysymistä.
- HIFK on toisinaan varsin viihdyttävä, vaikka ei kovin fyysinen (vrt. Wanhat hywät ajat) olekaan
- Katsomot ovat tyhjiä muuallakin
- HIFK on jostain syystä tyytyväinen omaan tekemiseensä eikä se koe tarvetta uudistua (off the ice)

 

[MJ64]

Ryssittiin sitten 2 maalin johto ja päästettiin kahvara tasoihin. Puolustuksesta Söde poissa ja vähän hukassa ovat taas. Varsinkin tuota heidän toista maalia seurasivat hyvinkin läheltä, ainakin Hank.
Nyt pitää jaksaa tämä toka erä koska pikkuhiljaa on päästetty kotijoukkue niskan päälle. Ainakin on yv:tä päästy pelaamaan.

Propsit faneille, hyvin kuuluu ja näkyy.

 

[Stigu]

Voi perse, mitä peliä IFk:lta. Hyökkäyskään ei ole parhaimmillaan, mutta kyllä meidän puolustus on aikamoista paperia. Yohann, Julius, Hannu ja Miihkali: siiinä neljä seitsemästä puolustuksen kääpiöstä, jokainen about mestis-tason pelaaja. Eniten vituttaa tuo Pikkaraisen ah niin tuttu flegmaattisuus. Tuntuu, että Pinkin peli valahti omalle tasolleen samalla hetkellä, kun muste sopimuksessa oli kuivunut.

Vaikeata on kyllä tuo peli. No, toisaalta onhan jengistä kaksi Liigan kärkitason pelaajaa (Söde+ Palle) poissa, mutta ei se saisi vaikuttaa noin paljon peliin. Tappara on selvästi tajunnut, että fyysisyydellä voidaan kaataa nyky-IFK.

 

[Frankie]

Kävi miten kävi, mutta taas on IFKn peli melkoista kuraa! Stigun jo yllämainitsemat puolustajat ovat jälleen kerran aivan pihalla ( johtotähtenään luonnollisesti Hank).

Mua henkilökohtaisesti vituttaa, että kaksi IFKn tähtipelaajaa on viimeisessä kahdessa pelissä loukkaantunut, ja kaikki kentällä olleet ovat katselleet vierestä, eikä ole mitään kuitteja annettu. Kummassakaan loukkaantumiseen johtaneessa tilanteessa ei ole ollut mitään erityisen törkeää, mutta IFKn muniinpuhaltelu antaa vastustajille viestin, että se on ihan fine vetästä IFKn kapteeni lasarettiin. Ei olisi varmasti Kanki katsellut vierestä, kun joku IFKn pelaajista olisi kolannut Dixonin yli vastaavalla tavalla.

 

[Johannes]

Goldobin oli ilmoitettu kokoonpanoon, mutta ei pelaa. Ketjupelaajia on vain 11 kpl ja ei kyetä pelaamaan neljällä ketjulla. Kun Söderholm sai vamman, niin ei voi laittaa esim. Teppoa pelaamaan ketjussa. Pikkarainen-Taipalus oli toisessa maalissa kuin ne Sokoksen pyörivät ovet. Siinä on pakkipari, jonka vahvuudet ja heikkoudet vahvistavat toisiaan.

 

[Axbor Nocturne]

Goldobin oli ilmoitettu kokoonpanoon, mutta ei pelaa.

Pelasi yhden vaihdon ja sen jälkeen riitti, mikä mahtoi olla syy? Ehkä ei ole vielä parantunut kunnolla lentsusta?

 

[Walkin]

Järkyttävän huono peli Tapparaa vastaan, virheiden täyttämä ilta. Pari peliä vielä niistä on voitot raavittava ja sitten tauko tulee kyllä hyvään paikkaan tälle joukkueelle.

 

[Bruno]

Eniten vituttaa se, että tästä matsista olisi voinut kaapia komean voiton, mutta ei näköjään napannut. Tapparan jokainen maali oli sellainen, jota ei olisi pitänyt päästää. Puolustus oli karmeata paskaa. Tuolla puolustamisella ladotaan suhteellisen kivat paineet hyökkääjille.
Piste ja toiminta katsomossa lämmittää, mikään muu ei.

 

[Belsebuubi]

En tiedä saatana. Olihan kammottava kiekkopeli, ainakin tällähetkellä tuntuu siltä. Voiko se sämppärin totaali sulaminen livauttaa paskan niin pahasti housunpunttiin ettei hommaa saa 0-2 johdosta huolimatta tapettua. Ottamatta mitään tapparalta pois olisi se ollut täysin hoidettavissa tänään.

 

[MJ64]

Alkoi hyvin ja sitten hyytyi. Vittu luulisi nyt että 16 bussilastillisen takia olisi voinut pelata edes vähän paremmin. Niin ja se ainoa varma rankkareista sisään laittava Goldobin ei sitten pelannut kuin jonkun sekunnin. Alkaa taas jengiä putoilemaan siihen malliin että tauko olisi kyllä meilläkin ollut paikallaan. Ehkä Goldobinia vaan säästetään että pääsee lähtemään sinne nuorten kisoihin terveenä?

Seuraavaksi sitten jännäämään että kuka on maalissa seuraavat pelit ja kuka availee luukkua. Sairasraportteja odotellessa ..

 

[Liikkuva Maski]

Peli oli täysin hallinnassa ja sitten tapahtui yleisesti kammottava toinen erä. Maalit Tapparalta kamalia ja Husso hävisi selkeästi Metsolalle. Tapparalla oli todella vähän paikkoja ja yllättäen hakattiin ratkaisuhetkillä päätä vastustajan maalivahtiin. Nyt hoidatte kunnialla ens viikon pelit ja päästään vielä hyvissä asemissa lepäämään. Tunnelma oli huikea katsomossa ja tuntui kuin kotipeliltä, kiitos siitä paikalla olleille!

 

[Stigu]

Kyllähän IFK.n suoritukset kulminoituvat tuohon pakistoon, joka on sanalla sanoen kahden kerroksen väkeä (ai tossa olikin kolme sanaa?): Trio huippupakit vs. 7 kääpiötä. Eli omasta mielestäni pakiston järjestys on seuraava:

Trio huippupakit:
- Grilli: maailmanluokan pakki, jonka kehityskäyrä tällä kaudella on ollut nouseva. IFK:n ilman muuta paras pakki. Suurin heikkous on fyysisyyden puute
- Taipalus: kehittyy myös kovaa vauhtia, plusmiinustilastojen kärkipäätä. Omaa hieman vittumaisuutta, mutta ei tarpeeksi fyysisyyttä.
- Söde: Edelleen huipputason pakki, mutta noinkohan enää vertyy parhaimpaansa pleijareissa? Söden puuttuminen pakistosta tosin näkyy kentällä kaikkein eniten.

Seitsemän kääpiötä:
- Auvitu: Suurin avu ilman muuta hyökkäyspäässä. Omassa päässä täysi lapanen
- Miihkali: Lupaava junnu, ilman että on lupaava. Jotenkin en usko, että Miihkalista ikinä kehkeytyy kolmosparin pakkia kovempaa pelaajaa. Miihkalilla ei ole mitään huippuominaisuutta, joka voisi nostaa hänet huipputason pakiksi. Ennemminkin hän on tuollainen mikkokurvinen ilman fyysisyyttä.
- Nyqvist: Miihkalia astetta epätoivoisempi "lupaus"
- Honkaheimo: Köyhän miehen Tuukka Mäkelä ilman fyysisyyttä
- Moberg: Onneksi ei pelaa enää jengissä
- Heikkinen: Onneksi ei pelaa enää jengissä
- Pink Hakkarainen:Löysä paska, joka jäähdytteelee luultavasti viimeisen kautensa Liigassa. Kun pelaaja on tuon ikäinen ja asenne peliin on perinteisen pinkkimäinen, ei toivoa enää ole: Vanha koira ei opi uusia kujeita. Asennevammaisuus on luonnekysymys, jota ei voi korjata.

Kyllähän tuo jengi kaipaa vähintään kahta pakkia. Molempien pitäisi olla mielestäni mallia "alakerran isäntä". Grilli, Taipalus ja Söde ovat enemmänkin hyökkäyspään experttejä. Kääpiöistä joku voisi sitten pelata kuudentena pakkina.

 

[Kyynikko]

Minusta huomioitavaa on se miten vaikeata on pelata 2 hyvää peliä peräkkäin. Ensin Bluesille selvästi dunkkuun ja sitten kaksi dyykkausta sen jälkeen.
Tää jengi ei "suurista sijoista" pelaa, siitä lyön vaikka vetoa. Nybarilla olisi duunia jos viitsisi vaan tehdä

 

[tant gredulin]

Oma osansa on varmaan otteluohjelmallakin? Harmittaa kyllä rajusti.

 

[hemmo_1973]

Mua henkilökohtaisesti vituttaa, että kaksi IFKn tähtipelaajaa on viimeisessä kahdessa pelissä loukkaantunut, ja kaikki kentällä olleet ovat katselleet vierestä, eikä ole mitään kuitteja annettu. Kummassakaan loukkaantumiseen johtaneessa tilanteessa ei ole ollut mitään erityisen törkeää, mutta IFKn muniinpuhaltelu antaa vastustajille viestin, että se on ihan fine vetästä IFKn kapteeni lasarettiin.

Kolmessa viimeisessä liigamatsissa on tapahtunut sellaisia asioita, joista HIFK:n olisi pitänyt lähettää vastustajalle Sir Penaa lainatakseni messagea. Ekana se Bluesin käynnistämä kahina, sitten Ramstedtin loukkaantuminen ja tänään viimeisimpänä Söderholmin loukkaantuminen. Kuten Frankie yllä toteaa, kaksi viimeksi mainittua ei ollut mitään törkeitä mutta kun noihin ei reagoida, välitetään mielestäni hyvin kyseenalaista viestiä muille joukkueille. Ja uskon, että joukkueen tunnetilan ja sitoutumisen näkökulmasta nyt nähtyä voimakkaampi reagoiminen olisi ollut perusteltua. Keväällä pelit kovenevat ja kilpaurheilussa vastustaja etsii kaikki mahdolliset keinot vastustajan suoritustason ja tunnetilan madaltamiseksi. Toivon, että myös Officella asia on tiedostettu.

Ja ylläesitetty pätee myös niihin alkukaudesta nähtyihin HIFK:n maalivahdon yliajoihin - ne eivät varmasti olleet sattumaa ja toisistaan riippumattomia.

Kiitoksia muuten mahtavalle fanijoukolle joka Tampereelle oli matkustanut- siinä oli hiukan mallia jääkiekkokulttuurista!

 

[HekeK]

Tää jengi ei "suurista sijoista" pelaa, siitä lyön vaikka vetoa. Nybarilla olisi duunia jos viitsisi vaan tehdä

Jos suurilta loukkaantumisilta vältytte, niin aivan varmasti pelaa. Törmänen on onnistunut ajamaan joukkueeseen kaksi peli-identiteettiä. Toisessa peli-indentiteetissä luistellaan niin tuhottomasti, isketään kiekkoa päätyyn ja painitaan. Haiskahtaa pohjoisamerikkailaiselta jääkiekolta. Toisessa peli-identiteetissä otetaan rauhallisemmin ja palautetaan kiekkoa. On hidasta lähtöä yms. herkkua. Tässä on vahva kiekkokontrollin maku.

Mikä järisyttävintä, IFK voi vaihtaa näiden kahden peli-identiteetin välillä jopa saman pelin aikana. On kova temppu pelaajilta sisäistää kaksi näinkin erilaiset peli-identiteetit saman kauden aikana. Valmentaja osaa siis hommansa. Ilmeisesti siellä on molemmissa (on pakko olla) pelityyleissä joku yhdistävä tekijä, jonka varaan peruspeli on rakennettu. Sitä minun silmäni ei osaa havaita. Ei riitä silmä.

 

[JHag]

Eilinen oli malliesimerkki siitä, minkälaista tulee kyyti olemaan pleijareissa. HIFK on helposti jyrättävissä fyysisillä otteilla ja kaikki vastustajatkin tietävät sen. Uskon, kuten BOL toteaa, että HIFK itse on tyytyväinen ilmeeseensä. Se on juuri sitä Törmäsen ammattimaisuutta valmentajana. Teen nyt tämän ihan selväksi: haluan aina antaa valmentajalle kaiken vastuun. En diggaa koutseista, joiden pelityyli ja lausunnot vaihtelevat tilanteen mukaan. Alpo oli malliesimerkki tästä. Kuten sanottu, Törmänen tekee niinkuin hänen pitää ja on mielenkiintoista katsoa mihin se tuloksellisesti johtaa. Moni(kymmen)vuotisena katsojana koen kuitenkin olevani oikeutettu sanomaan, että mun silmiini Stögön HIFK on mikkihiirilauma, jonka viihdyttävyys liittyy puhtaasti ajoittain taidokkaaseen hyökkäyspeliin. Siinä mielessä tilanne on sama kuin PS:n runkosarja-aikana. Jengi ei pääasiassa tykkää näkemästään, mutta joukkue menestyy. Ja omasta mielestäni PS:n HIFK oli värikkäämpi ja viihdyttävämpi kuin Stögön. Toki PS:llä oli tukenaan myös suhteellisen särmä pelaajamateriaali nykyiseen verrattuna. Tästä se fyysisyyden ero hyvin pitkältikin johtui. Mutta kyllä silloin esmes Jokela käytti kuittivihkoa. Nyt meidän kapteeni ajeltiin sairastuvalle, kukaan ei kuitannut, pelkkää muniinpuhaltelua - käsi pystyyn kaikki joiden mielestä tällainen toiminta on ihan ookoo, koska kuitenkin tapellaan pisteistä? Ei ole mulle ainakaan ookoo ja Kanki olisi vetänyt HIFK-pelaajan pystyyn, jos tilanne olisi ollut toisinpäin. Mielestäni tämä osio HIFK:sta on vastenmielistä katsottavaa - mutta Stögö on silti ammattimies ja peli-ilme on kohennut Sopan & Raivon ajoista. Ja tähän kappaleeseen oma PS. Kanki takaisin HIFK:hon saatana!

HIFK-pakeista veli Stigu totesi suunnilleen kaiken. Nämä tikutakut siirrellään HIFK:n maalin edestä kuin keilapallot pleijareissa. Mutta koetetaanpa olla myös positiivisia. Miten HIFK saisi särmää ja ryhtiä? Mielestäni parilla (2 kpl) pakkihankinnalla. Miihkalit ja kumppanit ovat mitä ovat ja nyt olen hetken jälkiviisas: sanoin jo kauden alussa että ihmettelen jengin hehkuttamista Tepon suhteen. Häneltä oli nähty 20 matsin ok-pätkä liigaa ja sillä perusteella Nyba uskoo, että kaveri on vakaa liigapelaaja ja klaaraa 60 ottelun sarjan tasaisilla otteilla. Sallikaa mun nauraa. Jokainen nuori pakki tarvitsee kasvuaikaa, poikkeuksia tästä on todella vähän. Melartilla kesti pitkään kasvaa vakaaksi liigapakiksi. Teppo on mielestäni sen verran peruslupaava, että hänet kannattaa pitää prospektina ja odotella vakaan liigapelaajan otteita joskus 2016/2017. Auvitu miellyttää mua peli peliltä enemmän, hän on hyökkäyspäässä hyvä ase. Grillfors on Fernholmin tasoa, liigamittarilla huippu. Taipaluksenkin haluan ehdottomasti pitää. Söden tärkeys näkyi siinä minkälaista räpellystä peli oli hänen poissaollessaan. Mutta kaksi kovaa luutaa sinne tarvittaisiin lisää. Plus Hussolle kilpailukykyinen 2-mv. Sitten olisi hippasen turvallisempi fiilis lähteä pleijareihiin.

Lisää positiivista: vauhdissahan HIFK pysyy nykyään hyvin mukana, toisin kuin Sopan ja Reimon aikana, siitäkin plussamerkki Stögölle. Kaikkiaan tilanne olisi mielestäni suorastaan hykerryttävä, jos olisin esimerkiksi Kalpa-fani ja Stögö valmentaisi Kalpaa juuri näin. Mutta kun olen HIFK-fani, haluan fyysisyyttä, kuittivihkoa, särmää ja senkaltaisia asioita. Siksi rupesin HIFK-faniksi alunperinkin. Yleisömääristä sanoisin, että kyllä stadilaisen HIFK:n pitää olla niin elvis ja ylpeä, että ei meidän kannata katsella käykö myös Juupajoella ja Näkkäläjärvellä ja Raumalla ja Hevosenperseessä vähän katsojia. Ihan sama. Stadi on helvetin iso kylä ja väitän että Näkkäläjärven ja muiden pikkupaikkakuntien tilanteesta riippumatta HIFK saa ns. HIFK-kiekolla 8.000 ihmistä halliin sormia napsauttamalla. Jämijärvellä ja muilla pikkupaikkakunnilla on vain kourallinen asukkaita. No, Raumalla 40.000 kpl. Jos Lukko saa halliinsa 5.000 tyyppiä sieltä, sehän on saatana 12,5% koko väkiluvusta, mikä on kova saavutus. Jos HIFK:n pitäisi saada 12,5% väestöstä matsiin, tarvittaisiin halli, jonne mahtuu osimoilleen 125.000 katsojaa! Laskin mukaan myös Espoon ja Vantaan, koska Espoosta esmes itsekin käyn hallilla. Joten 8.000 päätä Stadissa halliin ei ole ylivoimainen tavoite, jos tuote on kunnossa.