Mainos

Peliesitykset kaudella 2014–2015

  • 680 062
  • 3 844

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Miten noi Blues-pelien pisteet oikeasti siis menevät? Saldonahan ei voi olla ainuttakaan tasapeliä, liigassa on vain voittoja tai tappioita. Eilinen oli tappio, ei tasapeli.

HIFK johtaa pisteissä 8-7, otteluvoitoissa Blues 3-2. HIFK voittanut molemmat kotiottelunsa varsinaisella peliajalla, Blues voittanut yhden varsinaisella ja kaksi rankuilla.
 

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Korjaa Saskatoon jos olen väärässä, mutta eikös ensimmäinen Espoon keskinäinen ratkennut jatkoajalla?
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
HIFK johtaa pisteissä 8-7, otteluvoitoissa Blues 3-2. HIFK voittanut molemmat kotiottelunsa varsinaisella peliajalla, Blues voittanut yhden varsinaisella ja kaksi rankuilla.

Thanks! Just olin itse etsimässä samoja eli tarkalleen näin:
-11.9. HIFK-Blues 3-2
-18.9. Blues-HIFK 3-2 (vl.)
-5.12. HIFK-Blues 6-2
-3.1. Blues-HIFK 4-1
-15.1. Blues-HIFK 5-4 (vl.)

Blues voittanut 3, HIFK 2 ja tosiaan bojot HIFK:lle 8-7. Tiukkaa.

edit: Espoon eka ratkesi siis jatkoajalle Bluesille.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Mitä tulee täällä käytyyn keskusteluun siitä, pelottaako jos Blues asettuu vastaan playoffeissa vastaan, että ei pelota. Voitot voivat tällä hetkellä olla runkosarjan osalta Bluesille 3-2, mutta kaksi noista Bluesin voitoista on tullut voittolaukauskilpailun kautta. Näitä pelleilykilpailujahan ei pleijareissa enää vedellä. HIFK on tällä hetkellä vähintään kertaluokkaa parempi joukkue kuin Blues, mistä syystä ei ajatus playoff-sarjasta ahdista laisinkaan. Lukko aiheuttaisi enemmän sydämentykytyksiä, mutta niin vain tämä Helsingin KalPa on niistänyt Rauman Isot ja Kovat pojat toistaiseksi runkosarjassa. Voitot HIFK:lle 2-1 ja pisteet 5-4. Ja siis tuo kahden pisteen voitto tulli jatkoajalla, joten ihan pelaamalla on tämä etu toistaiseksi hankittu.

edit: Espoon eka ratkesi siis jatkoajalle Bluesille.

Eikä ratkennut, vaan voittolaukauskilpailuun meni (linkki Liigan sivuille).
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Itselläni on tässä jonkin verran ristiriitaiset fiilikset, koska olen omalla tavalla vähän tykästynyt tuohon hybridi-lätkään, jossa IFK on se peliä vievämpi osapuoli. Silloin kun peli saadaan kulkemaan ja ajoitukset kohdilleen, niin vaikeaa on vastustajalla kuin vastustajalla. Eilen alkoi sitten vituttamaan ne pari maalia, jotka olisi ollut estettävissä ihan silä, että joku meidän pakki olisi lanannut Bluesin pelaajan maalilta pois. Noissa tulee mieleen, että miksi ei voitu rakentaa pakistoa edes 20%sti toisin?

Mutta kokonaisuus menee plussalle, ja mä olen viihtynyt peleissä. Hommaisivat nyt sen yhden palasen, niin voi muidenkin ryhti vähän nousta noissa väännöissä.

HIFK on myös ollut muutaman kerran "Tammikuun nousujengi", mutta kun poffit alkoivat, niin mehut olikin juotu.
 
Viimeksi muokattu:

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pitäisi varmaan taas kaivaa niitä viestejä kaudelta 2010-2011, muistuttaa puutteellisesta fyysisyydestä ja epäviihdyttävästä pelistä. (Ai niin, silloin "oli fyysistä potentiaalia" tjsp., kuten näin neljän vuoden jälkiviisaudella voidaan helposti todeta.) Voisi varmaan myös muistuttaa, kuinka paskaa peli oli joulu-tammikuussa, ja kuinka 28.12. 2010 alkaen vedettiin kuuden ottelun tappioputki. Voisi kai puhua siitä, kuinka liigan kärkijoukkueet ovat vuosi toisensa jälkeen tammikuussa huonoja, ja kuinka pudotuspelipaikoista taistelevat joukkueet napsivat samaan aikaan voittoja. Kuinka Baxterin IFK oli aina Liigan paras joulun jälkeen, ja otti pataan HPK:lta 2007 ja Bluesilta 2008 4-1 puolivälierissä.

Näillähän ei kuitenkaan sinänsä ole väliä. Perus IFK-fani elää hetkessä, ja onhan lipun maksaneella katsojalla oikeus arvostella tuotetta. Jos peli on paskaa, niin ei välttämättä paljon lohduta, että se on joskus ollut paskempaakin, tai että joskus kahden kuukauden päästä se ehkä on parempaa. En kuitenkaan projisoisi tämän hetken tuloksia kevääseen. Liigahistoria on osoittanut, että pääsääntöisesti kärkijoukkueet ovat parempia kuin säälipleijarijoukkueet. Poikkeuksia on, ja IFK on aina kykenevä pettämään kannattajansa, mutta nyky-valmentajallamme on hyvä rekordi pudotuspeleistä.

Siksi henkilökohtaisesti katson luottavaisena (no, niin luottavaisena kuin IFK-fani nyt voi pudotuspeleihin katsoa), ja kestän tappiot sen voimalla.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Jep, se on fanin ikiaikainen oikeus elää hetkessä ja muutella takakäteen muistoja! Mutta on siinä jotain aitoa kun kommentoidaan reaaliajassa. Kun Nokan HIFK voitti mestaruuden 2011, useimmat meistä "muistivat" kuinka tämä kaari oli ollut selvästi nähtävissä jo keväällä -09 ja -10. Vierailu kyseisten keväiden ketjuissa paljasti sen, miltä dyykkaaminen oikeasti reaaliajassa tuntui. On aivan totta, että playoffeissa hyvin pärjäävät jengit ovat yleensä tahmealla jalalla liikkeellä tammikuussa, jopa helmikuussa. Ja sama päinvastoin. Kevään 2011 HIFK oli aika onneton runkosarjan loppumetreillä. Muistan kuinka itse huolestuin jopa siitä, riittääkö Riksman playoffeissa minnekään. HIFK:lle tehtiin aika paljon maaleja ja tekijänä olivat alemmaksi sijoittuneet joukkueet. Playoffeihin asti pitää venttailla aina.

Stögön HIFK on siitä erikoinen nippu, että joukkue ei ole mielestäni pelannut yhtäkään tosipaskaa pätkää. Pisteitä on tullut tasaisesti. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että nyt on enemmän aikaa huomioda nyansseja ja ehkäpä fyysisyyden puute paistaa aika selkeästi juuri sen vuoksi? Normaalistihan tämä aika vuodesta on puhdasta selviytymistaistelua, jolloin kaikki fokus on pisteissä. Päästäänkö edes sääläreihin? Päästäänkö kuuden sakkiin? Kotietu? En kuitenkaan tingi siitä mielipiteestä, että mielestäni HIFK on vaisu fyysisesti, eikä sytytä tunnetasolla. Jos horisisin näitä yksin, vika olisi pelkästään tässä päässä. Mutta riittävän moni luottoveli näkee asian samoin ja lisäksi HIFK ei kerää hallia täyteen, vaikka tappelee liigan runkosarjan voitosta! Tässä yhteydessä ei kannata selitellä, että katsojaluvut ovat muutenkin laskussa. Stadin alueella asuu yli miljoona ihmistä ja hallin saa täyteen lukemalla (muistaakseni) 8200 päätä. Se on kärpäsenpaskan kokoinen määrä ihmisiä ja väitän, että kun HIFK viihdyttää kunnolla, Nordis on täynnä. Olen kuitenkin valmis kääntämään rotsin heti kun pelaamisen viihdearvo nousee. Reaaliaikainen kommentointi on rehellistä touhua, mutta on silkkaa typeryyttä jäädä periaatteen vuoksi jumittamaan tiettyihin asemiin pelin ja pelaajien suhteen. Tilanteet muuttuvat, siihen on aina mahdollisuus.

Pleijarisarja Bluesia vastaan, olettaen että pelataan paras seitsemästä, pitäisi mennä HIFK:lle ihan runkosarjasijoitusten perusteella. Mutta mikäli sarja pitenisi, Bluesin fyysisyys lisäisi HIFK-pelaajien loukkaantumisriskejä. Ja siihen päälle pitää laskea Blues-organisaation kyky tehdä ihmeitä keväällä. Mutta korostan että Blues ei kiinnosta mua hevonperseen vertaa. Kaikki fokus on HIFK:ssa. Mutta en pidä Bluesia toivevastustajana tämän hetken tilanteen mukaan oikeastaan kenellekään ylemmäksi sijoittuneelle joukkueelle. Kärppiä vastaan lähtisin sarjaan jopa aika toiveikkaana. Outo tilanne, kummallinen kausi kaikkiaan.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta riittävän moni luottoveli näkee asian samoin ja lisäksi HIFK ei kerää hallia täyteen, vaikka tappelee liigan runkosarjan voitosta!

Tässähän se ydin. HIFK on vielä toistaiseksi aika Vanhan Liiton fanittama ja ne ovat 'aikoinansa' rakastuneet aivan erilaiseen menoon. Uudet sukupolvet tulevat ja lätkä muuttuu mutta niin kauan kuin old school- menoa diggaavia löytyy, ei sen korvaaja ole mahdollista 'saada ajettua' sisään. Toki se menestys on kaiken a& o. Mutta se matka menestykseen on ihan yhtä tärkeä.

Itselläni ovat reissut hallille jääneet selkeästi vähemmälle sitten Cacan kauden. HIFK on vain selkeästi kadottanut sen 'jonkun' mikä aikanaan ajoi lähtemään vaikka happoa olisi tullut taivaalta. Nyt voi tsiigailla matsia himassa Ruudulta ja jos on liian tylsää niin voi tehdä jotain järkevämpää. Mutta hurraan kyllä edelleen voitoille ja kannustan kun ilmestyn paikalle.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Stadin alueella asuu yli miljoona ihmistä ja hallin saa täyteen lukemalla (muistaakseni) 8200 päätä. Se on kärpäsenpaskan kokoinen määrä ihmisiä ja väitän, että kun HIFK viihdyttää kunnolla, Nordis on täynnä.
Tällä perusteella HIFK ei ole viihdyttänyt kunnolla kuin ajoittain. Narripelit olivat hyvällä prosentilla tupa täynnä, kuin myös pelit Kärppiä ja menestysvuosien Tepsiä vastaan. Jos ajatellaan vaikkapa jotain kautta 1997-98, joka lienee viihdyttävän HIFKn multihuipentuma, niin silloin vielä play-offeissakin nähtiin Nordiksella kuutosella alkavia katsojamääriä ja jos en ihan väärin muista, niin viimeinen finaalikaan ei ollut virallisesti tupa täynnä, vaan hajapaikkoja oli vapaana. Tokihan kausi 1997-98 oli edeltävän 10-vuoden ajanjaksoon nähden hyvä katsojamäärällisesti, kun Nordiksella mm. 1990-luvun pimeinä alkuvuosina normaali katsojamäärä oli sellaiset 5000-5500 katsojaa.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Mutta hurraan kyllä edelleen voitoille ja kannustan kun ilmestyn paikalle.


Vahva sama tähän. Mutta aika usein tulee valittua Ruutu hallille menon sijaan. Tavallaan se on mälsää, koska Nordiksella näkee aina paljon tuttuja, viimeksi lauantain Tappara-matsissa. Mutta kun en siellä erätaukojen takia käy, vaan kaukalon tapahtumien, niin netistä seuraaminen riittää hyvin just nyt. Haluaisin takaisin "pakko päästä matsiin" -fiiliksen ja sen kutinan mitä tuntee jo pelipäivän aamusta alkaen.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Tokihan kausi 1997-98 oli edeltävän 10-vuoden ajanjaksoon nähden hyvä katsojamäärällisesti, kun Nordiksella mm. 1990-luvun pimeinä alkuvuosina normaali katsojamäärä oli sellaiset 5000-5500 katsojaa.

Joo ja vuodet 97-99 muistan erityisesti vieraspelien huikeista dösäkaravaaneista. Itsekin tuli käytyä paljon vierasmatseissa ja oli aina upeaa nähdä punainen meri jossain Hämppälinnassa tai Turggusessa. Kaikkiaan meillä lienee tässä pieni näkemysero: sun mielestäsi kaikki on ookoo tämän kauden HIFK:ssa, mun mielestäni ei. Kyseessä ei ole vakava asia keskustelupalstalla, sitä kutsutaan ammatikielellä "mielipide-eroksi" :D. Ei se mitään, kaikki eivät voi olla samaa mieltä yhtäaikaa, eikä ole tarviskaan.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että HIFK:n tavoitteiden pitää olla mahdollisimman kunnianhimoiset. Mestaruus joka kaudella viihdyttävällä pelillä ja isot katsojaluvut. Halli täyteen ainakin 5-8 kertaa per kausi ja muutenkin seiskalla alkavia lukemia. Jos asettaa tavoitteetkin vähän alakanttiin, ei tapahdu mitään isoja asioita. Asennekysymys.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikkiaan meillä lienee tässä pieni näkemysero: sun mielestäsi kaikki on ookoo tämän kauden HIFK:ssa, mun mielestäni ei. Kyseessä ei ole vakava asia keskustelupalstalla, sitä kutsutaan ammatikielellä "mielipide-eroksi" :D. Ei se mitään, kaikki eivät voi olla samaa mieltä yhtäaikaa, eikä ole tarviskaan.
Ei minunkaan mielestä kaikki ole ok tämän kauden HIFKssa, enkä ole missään sellaista väittänytkään. Kuitenkin, kun ottaa huomioon sen, että HIFK on nyt yhdessä syksyssä käännetty säälipleijarin rajoilta runkosarjan voittoa tavoittelevaksi joukkueeksi, jossa on vieläpä mukavan paljon omia kasvatteja keräämässä kokemusta, niin mielestäni tämä on erinomainen alku sillä polulla, jolla HIFKsta rakennetaan kestomenestyjä liigaan ja miksei CHLäänkin, jos se pystyssä pysyy. Fyysisyys, pelin viihdyttävyys ynnä muut seikat ovat kuitenkin niin abstrakteja asioita, että ne ovat sitten hienosäätöä, kun perusta ja perusmenestystaso on saatu kuntoon. 1980-luvulla peli oli monen mielestä viihdyttävää ja fyysistä, kun ei ollut oikein mitään vertailukohtaa. NHL tarkoitti samaa kuin teksti-tvn sivu 235. Nyt jos tuon ajan pelejä katsoo, niin tuntuu, että kaukalossa viilettää 2 pipolätkäjoukkuetta. Nykypäivänä lätkää tulee joka tuutista ja maailman parhaan kiekkosarjan pelit on nähtävissä parilla klikkauksella. Kuin myös KHL, CHL, SHL younameit. Kyllä siinä helposti tavallinen tiistai-illan runkosarjamatsi alkaa tuntua valjulta, kun parempitasoisia vertailukohtia on niin paljon.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei minunkaan mielestä kaikki ole ok tämän kauden HIFKssa, enkä ole missään sellaista väittänytkään. Kuitenkin, kun ottaa huomioon sen, että HIFK on nyt yhdessä syksyssä käännetty säälipleijarin rajoilta runkosarjan voittoa tavoittelevaksi joukkueeksi, jossa on vieläpä mukavan paljon omia kasvatteja keräämässä kokemusta, niin mielestäni tämä on erinomainen alku sillä polulla, jolla HIFKsta rakennetaan kestomenestyjä liigaan ja miksei CHLäänkin, jos se pystyssä pysyy. Fyysisyys, pelin viihdyttävyys ynnä muut seikat ovat kuitenkin niin abstrakteja asioita, että ne ovat sitten hienosäätöä, kun perusta ja perusmenestystaso on saatu kuntoon.

Dennikseltä hyvä viesti. Korostukset omiani.

Menestys tulee ensin, viihdyttävyys sen jälkeen. Näin se on sanakirjassa ja näin se menee mun kohdallani myös oikeassa elämässä eli IFK:n fanittamisessa. Kaksi edellistä kautta on tutistu ja tötisty, eikä Cacankaan kausi ollut mitään juhlaa, joskin legendaariset Lahden lauantaitanssit oli erittäin viihdyttävä episodi, joten olen valmis antamaan IFK:lle mahdollisuuden kokeilla menestymistä jollain muulla tavalla. Jos IFK menestyy taklaamalla vastustajat laidasta läpi, niin fine. Jos menestyminen edellyttää airhockey-Kalpa-mikkihiirikiekkoa, niin harmillinen juttu, mutta kyllä mä pystyn sen kanssa elämään. Luulisin ainakin. Kuitenkin on turha vielä tammikuun puolivälissä vetää ranteita auki, "kun IFK:lla pyyhitään varmasti jäätä pleijareissa", jotka alkaa vasta parin kuukauden kuluttua. Mä luotan siihen, että Törmänen ei ole vielä paljastanut kaikkia korttejaan. Sitä paitsi tuolta on aika monta fyysiseen peliin kykenevää jannua telakalla: Luttinen, Ikonen, Nykopp, Puustinen ja Lamberg. Mahdollisesti Partasenkin oletettiin ottavan monta askelta eteenpäin, ei taaksepäin, kuten nyt on käynyt. Parru olisi voinut olla pelaaja, joka heittää vastutajia seinille ja kiekkoja häkkiin.

Lisäksi Stögö palkattiin vetämään kolmen vuoden projektia. Voihan olla, että tällä kaudella ei Stögön aikataulun mukaan olekaan vielä tarkoitus nostella kannua, niin tylsältä ja kunnianhimottomalta kuin se kuulostaakin, vaan nyt vasta laitetaan perustaa kuntoon caccasopan ja raivoavan luontoäidin jäljiltä ja - kuten Dennis kirjoitti - luodaan IFK:sta [hitaasti mutta varmasti] kestomenestyjää, ei vain hetken tähdenlentoa, joka katoaa kuvasta heti valmentajan vaihduttua. Tosin organisaatiossa, jossa on Ville Peltonen katsomassa juniorityön perään, tämän vaaran ei luulisi olevan kovin suuri, mutta IFK:ssa mikään ei ole niin lyhytjänteistä kuin pitkäjänteinen pohjatyö.

Paljon jossittelua, mutta ainoa varma asia on, että IFK on sarjassa kakkosena, edellä vain pitkäaikainen kestomenestyjä Kärpät. Ei tää siis ihan huonolta näytä, vaikka viime viikkoina otteet ovatkin ailahdelleet kovasti.

Ja siis vielä kerran rautalangasta: en diggaa varauksettomasti tämän kauden pelistä, koska kyllä mäkin haluaisin nähdä taklaavan IFK:n, mutta olen valmis katsomaan, miten pitkälle sillä päästään.
 

Bad Bob #42

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks
JOSTA päästään kuitenkin kivasti siihen iki-aikaiseen ongelmaan. White men can't jump, ja Europeans can't shoot. Olisiko liikaa vaadittu että Euroopassa treenattaisiin sitä ampumista niin paljon että kaikkia hyviä laukojia ei imetä NHL:ään, vaan jokunen jää vielä vanhalle mantereellekin? Vaikka sitten luistelu olisi hiukan heikompaa sen takia, mutta kyllä niitä pörrääjiä riittää ilmankin. Laukominen tuntuu olevan vaan niin kurja asia harjoitella että se hoidetaan vasemmalla kädellä.

Yksi teoria on se että junnuissa pelattiin ennen niillä kevennetyillä kiekoilla jolla oppi väärän tekniikan. Nyt pienistä junnuista lähtien pelataan aikuisten kiekoilla joten ehkäpä ne vedotkin kehittyy tulevaisuudessa taas.
 

Dale Cooper

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Mother Nature Hockey
HIFK tulee suurella todennäköisyydellä päättämään runkosarjan sijoille 1-3, joten sen osalta ei ole syytä olla huolissaan. Kuten aiemmin on jo todettu, etenkin tammikuu on kärkijoukkueilla lähes aina tukkoinen ja peli näyttää kasalta paskaa (vaikka pisteitä tuleekin). Sama kaava toistuu joka vuosi ja se johtuu siitä, että kärkijoukkueet ovat keränneet jo niin paljon pisteitä, että harjoittelumäärää voidaan lisätä -> pelaajat eivät ole otteluissa täysin raikkaalla jalalla ja sen vuoksi ehkä menetetään muutama runkosarjapiste. Tämän vuoden runkosarjaa ei tulla voittamaan järin suurella pistemäärällä ja uskoisin, että jopa 110 pistettä riittäisi runkosarjan toiseen sijaan. IFK tarvitsisi tämän saavuttamiseen 36 pistettä jäljellä olevista 20 ottelusta. Piste KA:n pitäisi siis olla 1,8 loppukauden ajan. Tämä on hieman vähemmän, kuin mikä IFK:n pisteka. on tällä hetkellä (1,85).

Toisin, kuin yleisestä ilmapiiristä voisi olettaa, IFK on pelannut joulutauon jälkeen häkellyttävän hyvin; kymmenestä ottelusta on kerätty 20 pistettä. Tämä on erinomaisen joukkueen merkki. IFK tekee tarvittavan ja poistuu usein kliinisen voiton kanssa.

Itsekin tosin olen samaa mieltä siitä, fyysisellä pelillä, jos jollain, IFK on kaadettavissa. Itseasiassa fyysisessäkin pelissä tasan yhdellä osa-alueella; oman maalin edessä. Luttinen, Zaborsky, Rask ja Nykopp pitävät huolta siitä, että vastustajallakaan ei ole kivaa oman maalin edessä, mutta heillä saattaa olla puolustajia, jotka voivat näille herroille vastata. IFK:lta nämä puolustajat puuttuvat, tai heidän lukumääränsä on vajavainen. Grilli on pätevä puolustaja kaikinpuolin, mutta sen jälkeen on tyhjää. Söde ei ole oma itsensä. Taipalus, Auvitu ja Hank ovat ihan turisteja oman maalin edessä esim. Ilkka Pikkaraista tai Siim Liivikiä vastaan. Honkaheimo on onnistunut parantamaan peliesityksiään asteella, mutta kun se lähtöaste oli "sysipaska", niin nykyinen aste on edelleen ei-toivottu "paska". Suurin pettymys tämän kauden joukkueessa, no question.

Moni fani varmasti toivoisi kahta fyysistä pakkia, mutta itse tyytyisin yhteen. Sen jälkeen saisimme pakkiparit Grilli-Auvitu, "Fyysinen"-Taipalus, Söde-Hank/Moberg/Teppo. Söde-Hank -parista tosin värisee ja kumisee kaikenlaisia hazardeja, joten joudun ehkä itsekin palaamaan vielä työpöydän äärelle.

Ps. IFK on hävinnyt ainoastaan kolme kertaa kahdella tai useammalla maalilla. Melkoista!
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Tänään saadaan vähän playofftuntumaa, kun kohdataan Blues toisena päivänä peräkkäin. HIFK:lla ei ole mitään ongelmia Bluesia vastaan, jos jalat toimivat eilistä paremmin. Kun puhuin siitä, että HIFK:lla pyyhitään jäätä, tarkoitin nimenomaan pelin fyysistä osa-aluetta. Tosiasia on, että HIFK pystyy tällä kaudella keräämään hienosti pisteitä, vaikka joukkue häviääkin fyysisen pelin osa-alueen lähes järjestään. Taklaukset ja kamojen keräilyt päätyvät yleensä siihen, että HIFK on rätti, vastustaja on vasara. Pisteet jaetaan kuitenkin tehtyjen maalien perusteella. En siis ole aidosti huolissani siitä, että HIFK pelillisesti häviää pleijarit pystyyn. Toivon vaan, että jos vastaan tulee iso jengi tyyliin Blues/Lukko, HIFK pystyy katkaisemaan sarjan nopeasti. Ennustan HIFK:lle nimittäin myös pelillisiä tuskanhetkiä, mikäli hitaampi joukkue pääsee rikkomaan paketin hajalle ja saa sarjaa venytettyä. Mulla on sellainen hunchi tämän kauden jengistä, että se voittaa pleijarisarjansa 4-0/1 tai häviää 3-4. Ennen pleijareita pitäisi kuitenkin vähän vielä pelata hokia, kuten Tiki sanoo. Tiki on muuten liukunut taas huomaamatta HIFK-mieheksi, kun narrit painui ryssiin. On se taitava opportunisti :D.
 

Bad Bob #42

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks
Tänään saadaan vähän playofftuntumaa, kun kohdataan Blues toisena päivänä peräkkäin. HIFK:lla ei ole mitään ongelmia Bluesia vastaan, jos jalat toimivat eilistä paremmin.

Taidat olla viikon etuajassa, ensi viikolla on vasta tuo kaksoispeli Bluesia vastaan :)
Seuraava peli on huomenna, lauantiana JYPiä vastaan himassa.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Taidat olla viikon etuajassa, ensi viikolla on vasta tuo kaksoispeli Bluesia vastaan :)

Hupsistaheijaa saatana! Ensi viikon kalenteria silmäilin. No, silloin saadaan hyvät playofftreenit. Tämän kauden Jyppi on mielestäni Kärppien tapaan HIFK:lle ihan ookoo vastustaja kevättä silmälläpitäen. HIFK on itsekin peliätekevä joukkue ja parhaimmillaan silloin, kun vastustajakin on vastaavanlainen. Rikkovia pystysuunnan jengejä vastaan on ollut nihkeämpää. Niinhän se tietenkin on, että rikkominen on helpompaa kuin rakentaminen, mutta onneksi playoffsarjan voittoon tarvitaan 4 otteluvoittoa. Tämä suosii taitojoukkueita. On vain perkele aika totuttelu siihen, että HIFK on nykyään taitojoukkue!

Ja kaksi edellistä kautta (Sormunen + Summanen) olivat kyllä todella kaukana rakastamastani tutinasta & tötinästä, jota on nähty viimeksi PS:n aikana. SS-kaksikko yhdisti hitauden, neppailun, huonon meiningin ja häviämisen. Jos sille lätkälle pitää joku nimi keksiä niin olkoon vapinaa & vitutusta. On tämä airhockey sitä monta kertaa parempaa.
 

Kip#37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Matt Generous
Pitää vähän heittää kanssa omia ajatuksia. JHagin kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä. Itse oon aina mennyt hallille katsomaan kiekkoviihdettä, rymistelyä, tutinaa ja tötinää ja juuri siksi vissiinkin aikoinaan alkanut IFK:ta seuraamaan ja kannattamaan.
Eipä siinä, ei mulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan jos pelataan voittavaa lätkää ja keväällä ehkä nostellellaan kanisteria, mutta vähän jäi paska maku suuhun siitä, että Stögö haastattelussa kuoppasi brändin.
Kolme peliä olen käyny tälle kaudelle hallilla katsomassa, mutta ruudusta tullut katseltua vissiin sitten kahta vaille kaikki. Kun vertaa että esim. vielä kaudella 2011-12 kävin toistakymmentä peliä katsomassa Nordiksella ja muutamat vieraspelit siihen päälle, akselilla Hämeenlinna-Turku.

Ei luulisi olevan kuitenkaan mahdoton yhtälö toteuttaa taito+kovuus samassa paketissa. Asenne jätkillä pitäisi olla se, ettei taka-askelia oteta ja omia puolustetaan loppuun saakka, vaikka ite sais siinä sivussa vähän dunkkuunsa. Gillies oli mitä oli ja jokainen on asiasta mitä mieltä haluaa, mutta jonkunsortin kuittivihko olis kiva olla olemassa. Alkukaudesta varsinkin Hudea ajeltiin varsin surutta kerran pelissä, eikä kuittia tullut. On tilanteita missä niiden hanskojen pitää pudota, vaikka sitten parin mustelman uhalla, mutta IFK, missä peruutellaan isomman kaverin edessä ei ole mun IFK.
Yks hanskaustaitoinen liigan neloskenttätasoinen pelimies jengiin ja iso paha isäntä alakertaan jakelemaan makuupaikkoja kiitos. Saa ne yksilöt rauhan pelata sitä voittavaa taitokiekkoa, jotka sitä varten on jengiin hankittu.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Kun Törmänen palkattiin, niin varmaan tiedettiin, että hänen HIFK-joukkueensa ei esitä jäällä mitään tutinaa ja tötinää meidän ikiaikaisten kannattajien viihdyttämiseksi. Törmäsen CV:ssä on jo voittamista Sport/Mestiksestä ja Bernistä. HIFK-Hockey Oy:n hallituksen on palkatessaan Törmäsen täytynyt käsittää minkä tyylisen päävalmentajan he palkkasivat. Törmänen toteuttaa nyt osaamistaan parhaan kykynsä mukaan HIFK:n liigajoukkueen kanssa ja jos jostain haetaan "syyllisiä" Törmäsen HIFK:n pelityyliin, niin pitää moittia palkkaajia ja Törmäsen löytänyttä henkilöä, ei Törmästä. Olisi nimittäin melko järjetöntä, jos Törmänen valmentaisi sellaista jääkiekkoa, joka ei lähde hänen selkärangastaan. Itse en jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan tässä HIFK:n kauden 14-15 pelityyli-asiassa, erityisesti kun en ole enää kausikorttikatsoja. Hyväksyn tosin erilaiset mielipiteet viihteen ja menestymisen osalta, kun nyt sentään kirjoitetaan HIFK:n joukkueesta ja tunnetaan joukkueen historia. Pakko siis seurata kauden 14-15 joukkuetta menestymisen kautta, jos mennään nykyisellä kokoonpanolla. Menestymistä on sijoittuminen neljän parhaan porukkaan playoffeissa.
 
Viimeksi muokattu:

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lisäksi Stögö palkattiin vetämään kolmen vuoden projektia. Voihan olla, että tällä kaudella ei Stögön aikataulun mukaan olekaan vielä tarkoitus nostella kannua, niin tylsältä ja kunnianhimottomalta kuin se kuulostaakin, vaan nyt vasta laitetaan perustaa kuntoon caccasopan ja raivoavan luontoäidin jäljiltä ja - kuten Dennis kirjoitti - luodaan IFK:sta [hitaasti mutta varmasti] kestomenestyjää, ei vain hetken tähdenlentoa, joka katoaa kuvasta heti valmentajan vaihduttua.

Hyvä viesti! Lisään tähän erään oman pointtini, mikä koskee näitä useamman vuoden projekteja.

Kun KJ veti meillä viimeksi sellaista, oli koko lätkäscene aivan erilainen. Nyt on mahdollisuus(joskin pienentymässä kiitos Putte Suuren) pelaajan ja valmentajan pelata upea kausi Liigassa ja lähteä eteenpäin urallaan nopeammalla aikataululla kuin aiemmin. Esim. Ramstedt ja Zabo, kaksi HIFK:n selkänikamaa tällä kaudella: Mitkä ovat ne mahdollisuudet pitää kaverit vielä projektin loppuun? KJ:han sai haluamansa palaset ja hioi niitä kuntoon kunnes kone ei yskinyt enää vaan meno oli tasaista turbo silmässä. Tällaisen jatkuvuuden takaaminen ei ole nykypäivänä ihan helpoin juttu, ja anteeksi vain, mutta Nybari ei ole ihan vielä vakuuttanut meikäläistä siinä, että osaisi pitää oikeat palaset ja paikkailla menetyksiä menestyksellä.

Rautakorpi sai susipaskan Tapparan finaalikuntoon yhdessä kaudessa. En näe mitään syytä miksei Stögökin saisi sellaista aikaan mutta en oikein sulata sellaistakaan, että ajatellaan 3v pituisella 'reissulla' minkä päässä siintää sateenkaari. Se kultainen keskitie on olemassa, näin mä uskon ainakin.

Jatkuvuus saadaan sillä, että junioripuoli lyödään kuntoon(Ville hyvä alku) ja pelaajistossa ei tarvitse tehdä suursiivouksia 2-3v välein. Kyllä mä ymmärrän että mm. mestaruusjengit hajoavat aina ja se on ok. Tällä hetkellä HIFK:lla on ihan hyvin pullat uunissa myös valmennuspuolella ja pelaajiston jatkuvuus on nähdäkseni ihan jees.
 

Samart

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itsekin tosin olen samaa mieltä siitä, fyysisellä pelillä, jos jollain, IFK on kaadettavissa. Itseasiassa fyysisessäkin pelissä tasan yhdellä osa-alueella; oman maalin edessä. Luttinen, Zaborsky, Rask ja Nykopp pitävät huolta siitä, että vastustajallakaan ei ole kivaa oman maalin edessä, mutta heillä saattaa olla puolustajia, jotka voivat näille herroille vastata. IFK:lta nämä puolustajat puuttuvat, tai heidän lukumääränsä on vajavainen. Grilli on pätevä puolustaja kaikinpuolin, mutta sen jälkeen on tyhjää. Söde ei ole oma itsensä. Taipalus, Auvitu ja Hank ovat ihan turisteja oman maalin edessä esim. Ilkka Pikkaraista tai Siim Liivikiä vastaan. Honkaheimo on onnistunut parantamaan peliesityksiään asteella, mutta kun se lähtöaste oli "sysipaska", niin nykyinen aste on edelleen ei-toivottu "paska". Suurin pettymys tämän kauden joukkueessa, no question.

Hävitään maalineduskampailut, mutta Blues-matsi osoitti että hävitään muuallakin. Liivikin kenttä rouhi pirun hyvin meidän päässä, vei fyysisyydellä kaksinkamppailut ja melkein aina kun vitja oli kentällä peli oli meidän päässä. Mehän oltiin kusessa niitä vastaan.
IFK:lla oli muutaman minuutin vahva jakso oliko se nyt 2:ssa erässä, joka taisi kuivua jäähyyn tai Bluesin maalin, en nyt muista enkä jaksa tarkistaa.
Pointti on se että pyöritys ei perustunut samaan rouhimiseen, jossa on voimaa ja taitoa, vaan enemmänkin liikkeeseen ja henk. koht kiekonkäsittelyyn sekä liikkeeseen. Byyrit tehtiin kliinisesti "taidolla".
Meillä ei ole vastaavaa "koodinimi Neloskenttää", jollaisen kaikki muistaa vuodelta 2011. Mun IFK:ssa sellainen vaan pitäisi olla, yleensä se ratkoo pelejä ratkaisumatseissa, sekä pystyy ottamaan momentumin jengille tarvittaessa. Sitä on kaiken lisäksi hienoa tsiigaa, nostaa fiilistä kummasti.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
nips

Moni fani varmasti toivoisi kahta fyysistä pakkia, mutta itse tyytyisin yhteen. Sen jälkeen saisimme pakkiparit Grilli-Auvitu, "Fyysinen"-Taipalus, Söde-Hank/Moberg/Teppo. Söde-Hank -parista tosin värisee ja kumisee kaikenlaisia hazardeja, joten joudun ehkä itsekin palaamaan vielä työpöydän äärelle.

naps
!

Allekirjoitan tämän viestin täysin. HIFK on tällä hetkellä todella hyvä ja viihdyttävä jengi (Liigan mittapuulla). Yksilötaidoilla mitattuna luultavasti sarjan paras. Yksinkertainen (toki senojen mukaan varioiden) pelitapa toimii. Maaleja tulee ja yksilösuoritukset (Goldie, Zabo, Ramu, Taipalus) ovat välillä aivan huikeita. Viisikkopuolustus on organisoitu HIFK-mittapuulla aivan järkyttävän hyvin.

Mutta. Puolustuspelissä se 9 neliömetrin alue oman maalin edessä on niin heikko osa-alue, että oksat pois. Jokainen tietää, että pleijareissa tuon osa-alueen merkitys kasvaa vielä ainakin kolmanteen potenssiin. Mistä ne pudotuspelien maalit yleensä aina rouhitaan? Aivan.

Nykyrosterilla ja ehkä myös nykyasenteella välieräpaikka olisi loistava saavutus HIFK:lle. Väitän kyllä, että myös asenne vaikuttaa paljon oman maalin suojeluun. Tyyppiesimerkkeinä Hank ja Taipalus, joilla olisi valmius nostaa tasoaan tuolla osa-alueella parikin napsua.

Asenteen muutoksella saattaa välierä olla mahdollinen. Lisäksi yhdellä täsmähankinnalla (en tiedä kenellä, kunhan puskista huutelen) voidaan haaveilla jo mahdollisesta finaalista Kärppiä vastaan. Kaikki ymmärtävät uuden hankinnan riskit pelaajien väliseen kemiaan jne, mutta hieman kyllä ihmettelen, jos HIFK:lla on munaa olla katsomatta tätä korttia.

Luotetaan Törmäsen näkemykseen. Hänhän sen varmaan viime kädessä päättää.
 

Dale Cooper

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Mother Nature Hockey
Hävitään maalineduskampailut, mutta Blues-matsi osoitti että hävitään muuallakin. Liivikin kenttä rouhi pirun hyvin meidän päässä, vei fyysisyydellä kaksinkamppailut ja melkein aina kun vitja oli kentällä peli oli meidän päässä. Mehän oltiin kusessa niitä vastaan.
Olet oikeassa, Blues vei IFK:ta eilen myös laitakamppailuissa, jonka itse lasken maalineduspelaamisen jälkeen toiseksi tärkeimmäksi fyysisen pelin elementiksi. Monethan mieltävät asian niin, että taklaukset = fyysinen peli. Näinhän ei tietenkään ole, vaan taklaukset ovat lähinnä niitä nonparelleja leivoksen päälle.

Omasta mielestäni (täysin subjektiivinen näkökulma, ei perustu faktatietoihin) IFK on kuitenkin tällä kaudella ollut pääsääntöisesti hyvä laitakamppailuissa, etenkin hyökkäyspäässä. IFK ei ehkä perusta laitakamppailutaktiikkaansa voimaan, vaan ennemminkin taitoon. Katsokaa vaikka, kuinka usein Ramstedt tulee laidasta ulos kiekon kanssa. Toki tällekin on rajansa ja jonkunlaista voimaakin on oltava, jotta voit kaksinkamppailuja voittaa (katso: Goldobin). Yleisesti ottaen en kuitenkaan ole laitakamppailuista huolissani, sillä kuten eilisessä Blues-ottelussa tapahtui, IFK pystyy vastaamaan taidolla ja nopeudella.

Pointtina siis itselläni on se, että jos IFK ei kykene play-offeissa suojelemaan omaa maalinedustaansa, silloin ollaan kusessa. Kaikkeen muuhun IFK pystyy vastaamaan paremmalla taito- ja nopeustasolla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös