Kyllähän HIFK:n rosterilla pelin pitäisi näyttää paljon paremmalta. Toki voidaan laittaa pää pensaaseen ja vedota pahaan loukkaantumissumaan, suureen määrään uusia pelaajia ja vaikkapa siihen, että ei peliruuhkassa olla ehditty keskittyä harjoittelemiseen. Syitä, joiden taakse piiloutua, löytyy monia. Tosiasia on kuitenkin se, että samat ongelmat HIFK:n pelissä näyttävät olevan läsnä joka kaudella. Tälläkin palstalla on usein valiteltu ettei HIFK:n pelistä löydy systemaattisuutta ja toisteisuutta. Rohkenen olla eri mieltä. HIFK näyttää toistavan ja tekevän systemaattisesti asioita, jotka tekevät vaikkapa puolustusalueen puolustuspelaamisesta tai avauspelaamisesta todella vaikean näköistä. Peli ei virtaa luonnollisesti vaan sitä yritetään pakottaa. Saipaa vastaan näyttää tämäkin riittävän, mutta isompia joukkueita vastaan ei riitä - ei millään.
Viime kaudella pyrin olemaan kärsivällinen ja halusin antaa Pikkaraiselle esikuntineen aikaa. Nyt pitäisi kuitenkin kaikista vaikeuksista, loukkaantumisista ja vaihtuvuudesta huolimatta alkaa näkyä pelissä sitä peliä eteenpäin vievää systemaattisuutta ja toisteisuutta. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan ole näkyvissä. Tai ainakaan minä en sitä pysty havaitsemaan. Itselläni alkaa usko loppua siihen, että Jarnon pelikirjalla joukkueen peli tästä selkiytyisi. Joko Pikkaraisen pelikirja on oikeasti näin sekava tai sitten hän ei osaa kommunikoida ajatuksiansa joukkueelle niin selkeästi, että se näkyisi kentällä. Niin tai näin mielestäni olisi aika siirtyä eteenpäin ja alkaa miettiä Mr Pikkaraiselle seuraajaa. Tälle kaudelle tuskin kannattaa vaihdoksia tehdä, kun on yleensäkin epävarmaa pelataanko kautta loppuun saakka.
Tämän päivän ilon aihe on kuitenkin Lundelin neljä maalia ja kolme pistettä.