En näe näiden kolmen junnumestarin lähdöissä suurta dramatiikkaa. Sopasen viime kaudet meni piloille loukkaantumisten takia ja se oli pääsyy, miksi hän putosi muiden taakse kilpailussa, eikä löytänyt paikkaa pelaavassa pakistossa. Ilmeisesti Kuopiossakin on "vaikeuksia" ollut, jos IPK:sta on joutunut vauhtia hakemaan.
Larmille oli tarjolla täksi kaudeksi lähtökohtaisesti 2-vahdin paikka sekä mahdollisuus haastaa Juvonen, jota on kuitenkin jo ajettu useita vuosia sisään. Lisäksi Janne on osoittanut olevansa 1-maalivahdin arvoinen, joten HPK:lla oli enemmän luvata peliajan suhteen. Pelicans tarjosi myös palkan suhteen "ammattilaissopimusta", mutta kenties HPK:lla oli tuolle pelipaikalle tarjota palkkaakin enemmän. Onneksi saatiin huippulupaus Voutilainen tilalle.
Repo on sitten hankalin tapaus, kun läpilyönti tapahtui jo viime kaudella. Arsin kertoma auttoi ymmärtämään tämänkin tilanteen. Repolle ei kelvannut se, mikä on kelvannut mm. Siikoselle ja Koivistolle: Haastajan rooli ja pelaamalla pelipaikan ja isomman osan raivaaminen. Peliitoista vauhdin hakeminen kelpasi Koivistolle, viltitykset Siikoselle, samoin alempien ketjujen roolit. Toki Repo on pelaajana ainakin vielä soveltumaton alempien ketjujen duunariksi, mutta nöyrällä työllä hän olisi varmasti paikkansa ylempää myöhemmin taas saanut. Ei tainnut kuitenkaan maistua.
Olisihan Repon suurempi peliaika ollut vääryys niitä kohtaan, jotka ovat onnistuneet paremmin ja pelanneet kokonaisvaltaisesti paremmin sekä työteliäämmin. Muutama löysemmän asenteen peli ilmeisesti pudotti Repon 4-ketjuun ennen Heinola-komennusta. Harmittaahan tämä tietysti vietävästi, mutta ihan ymmärrettävä siirto kun tilannetta pyörittelee nähdyn perusteella. Vielä jos ottaa mahdolliset jatkosopimusasiat huomioon (Repo ei olisi jatkanut kuitenkaan tämän kauden jälkeen?), niin ymmärrys lisääntyy.