Urheilijarahastot unohtuivat
Asiahan on niin, että urheilija voi laittaa osan tuloistaan rahastoon ja nostaa näitä rahoja sitten urheilu-uran jälkeen. Verotiedoissa eivät näy nämä rahastoidut tulot ennen kuin ne otetaan ulos joskus tulevaisuudessa = hankaloittaa pelaajien vertailua, kun emme tiedä kunkin pelaajan rahastoimaa määrää.
Tuloverolaki 116 c § (5.3.1999/229) (
www.finlex.fi) kertoo asiasta seuraavaa:
Urheilijarahasto
Urheilijalla, jonka verovuoden urheilutulo on ennen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähentämistä vähintään 9 400 euroa, on oikeus siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilijarahastoon enintään 20 prosenttia urheilutulon bruttomäärästä laskettuna ja samalla enintään 25 000 euroa vuodessa. (26.10.2001/896)
Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat urheilu-uran päättymistä seuraavien vähintään viiden ja enintään kymmenen vuoden aikana siten, että kunakin verovuonna tuloutuu tuloutumisvuosien lukumäärää vastaava osuus rahastossa urheilu-uran päättyessä olleesta määrästä. Rahastoon tuloutumisaikana kertynyt tuotto katsotaan viimeistä tuloutumisvuotta seuraavan verovuoden tuloksi.
Urheilu-ura katsotaan päättyneeksi, jos urheilutulo kahtena peräkkäisenä vuotena jää alle 9 400 euron eikä urheilija osoita urheilijarahastolle jatkavansa urheilu-uraansa taikka jos vammautumisen tai urheilijan rahastolle tekemän ilmoituksen vuoksi urheilu-ura on päättynyt. (26.10.2001/896)
Jos urheilija kuolee, valmennusrahastossa ja urheilijarahastossa olevat varat katsotaan kokonaisuudessaan kuolinvuoden veronalaiseksi ansiotuloksi.
Urheilijarahastosta tuloutuvat varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.