psychodad kirjoitti:
Kerro toki lisää tästä, minua kiinnostaisi tietää millä tavalla lukko on pysähtyneisyyden tilassa? Mielenkiintoinen heitto.
No vertaile vaikka Lukon parin viimeisimmän kauden liigamenestystä. Olet tosiaan oikeassa. Lukko ei olekaan pysähtyneisyyden tilassa vaan regression (taantumuksen).
psychodad kirjoitti:
Oletko nyt aivan varma että se tietämätön tässä keskustelussa et ole sinä?
Mitä siihen keskustelun aiheeseen tulee johon puutuit, niin kyllä minä melko varma olen. Tämä ei nimittäin ole todellakaan ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta kun tämä aihe on noussut esille näissä JYP-keskusteluissa, enkä muista sinun aiemmin niihin osallistuneen, joten uskoisin ettet ole niitä myöskään seurannut ja täten et ole hajullakaan siitä mistä lopulta on kyse tässä ilmiössä, jota voisi kutsua vaikka "menestyksen peloksi" tai teidän malliin "yltiöpessimistisyydeksi".
psychodad kirjoitti:
En väittänyt Jypin olevan pysähtyneisyyden tilassa, totesin vaan että liika tyytyväisyys kyllä lopulta siihen johtaa.
No kivakiva. Oikein hienoa kun tulit ilmoittamaan tämän. Osaatko samalla kertoa mihin ikuinen tyytymättömyys ja uskon puute seuran koko toimintaa kohtaan lopulta johtaa?
psychodad kirjoitti:
Jos seurajohto lupailee asioita, ja asettaa selviä tavoitteita julkisesti, on fanin tehtävä vaatia että seura myös pyrkii parhaansa mukaan ne tavoitteet täyttämään. Ymmärrän hyvin skeptisempiä palstaveljiäsi, heille ei välttämättä riitä Niemen huono aloitusprosentti, ja uskaltavat sen ääneen sanoa. Ei se tee heistä yhtään sen huonompia faneja jos osaavat vaatia jotain. Kaikille ei voi myydä säkillistä perunoita kaviaarina.
Onko JYPin seurajohto luvannut Niemen olevan huippualoittaja? Tavoitteet joukkueelle on asetettu ja kauden päätteeksi nähdään onnistuttiinko niitä lunastamaan, simppeliä.
Mitä helkkarin uskallusta nyt vaatii valittaa kaikesta? Sehän opitaan jo pentuna. Kylläpä on rohkeita ihmisiä kaiken maailman yleisöpalstojen koirankakoista ja muista turhuuksista sivutyönään päätään aukovat anonyymit.
Ei sellainen kannattaja, joka vain itkee ja surkuttelee ja nälvii pelaajia, tonkii kaikesta huonoimmat puolet ja worst case -skenaariot esiin, tai ei usko menestykseen ikinä, voi minun järjen mukaan olla kovin arvokas kannattaja joukkueelleen. Joukkueen itsensäkin pitää uskoa menestykseen ja tekemiseensä. Sellaisella asenteella mitä muutamat kirjoittajat täällä esittävät, ei voitettaisi ikinä urheilussa mitään merkittävää.