Pelaajasopimukset ja niihin liittyvät asiat

  • 23 225
  • 92

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Jos aletaan kikkailemaan, kannattaa myös muistaa, että suomalaisissa lakituvissa pannaan aika paljon painoa sille, mitä on tosiasiallisesti sovittu. Varsinkin kun on kyse heikompaa suojaavasta pakottavasta lainsäädännöstä, kuten koko työsopimuslaissa melkeinpä on. Eli siis se, että sopimus tehdään mestisseuran kanssa, vaikka tosiasiallisesti pelaaja harjoittelee ja pelaa liigaseuran kanssa alusta asti, voisi johtaa riitatilanteessa siihenkin, että oikeus katsoo, että tosiasiallisesti sopimus onkin tehty liigaseuran kanssa.

En myöskään tiedä, onko liiga- ja mestispelaajien välillä eroja vakuutusten yms. suhteen. Jos on, niin tällä puolellla ne piilevät ne realistiset riitojen siemenet, jotka sinne raastupaan voisivat johtaa. Pelaajat eivät uskalla seuraa todennäköisesti oikeuteen viedä peliuransa aikana, mutta jonkun uran lopettavan loukkaantumisen jälkeen seuroilla ei enää ole tällaista tosiasiasilliseen kartelliin perustuvaa pelotetta pelaajan yli ja pelaaja voi ihan oikeasti lähteä peräämään oikeuksiaan.

Mestisseuran toimiala ei myöskään varsinaisesti ole työvoimavuokraus, joten jos seura sellaisen ottaa alakseen, voi senkin kanssa tulla ongelmia.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
A) Pelaaja allekirjoittaa sopimuksen Mestiksessä pelaavan seuran kanssa. Sopimukseen sisältyy erilaisia bonuksia Liigassa pelatuista otteluista. B) Pelaaja allekirjoittaa sopimuksen Liigassa pelaavan seuran kanssa. Sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan pelaajan tulotaso tippuu, mikäli seura päättää tiputtaa hänet Mestiksessä pelaavaan seuraan.

Vaihtoehto B antaa työnantajalle mahdollisuuden alentaa työntekijän palkkaa, mikäli tämä ei suoriudu töistään työnantajan edellyttämällä tavalla. Ongelmalliseksihan tämän nimenomaan tekee se, että esimerkkitapauksessa se olisi yksin työnantaja, joka päättäisi milloin ja minkä vuoksi pelaajan tulotaso putoaisi. Tämä taas mahdollistaisi vaihtoehdon B kaltaisen sopimusehdon käytön myös rangaistusluonteisesti. Palkan yksipuolinen alentaminen on TSL:n mukaan mahdollista vain ja ainoastaan yhdessä tilanteessa, tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuvan irtisanomisen vaihtoehtona. Tuolloinkin työntekijällä on oikeus irtisanoutua, muistaakseni vieläpä ilman irtisanomisaikaa. Vaikka vaihtoehdossa B tulotason tippuminen johtuukin yhdessä allekirjoitetusta sopimuksesta, on se silti aina seurausta työnantajan yksipuolisesta päätöksestä (pelaajan siirtäminen alemmalle tasolle). Tällä perusteella väitän vaihtoehdon B olevan työsopimuslain (ainakin TSL 13:6) vastainen. Koska vaihtoehto B vastaa NHL:n kahden suunnan sopimusta, väitän NHL-mallisen kahden suunnan sopimuksen olevan Suomessa laiton.
Hauskaa pohdintaa.

Palkan yksipuoliseen alentamiseen eivät riitä edes pelkät tuta-syyt, vaan niiden lisäksi oikeuskäytännössä edellytetään toimenpiteen olevan osa yrityksen pelastamiseksi tehtäviä laajempia saneeraustoimenpiteitä.

Työsopimuslaki tosiaan rajoittaa sopimusvapautta. Työsopimuslaissa ei ole kuitenkaan säännöstä minimipalkasta, todetaan vain, että ellei muuta ole sovittu, on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Työsopimuslaissa ei ole siten myöskään säännöstä siitä, että saisi sopia vain yhdestä palkasta.

Ei voi myöskään ajatella, että työntekijän tiputtaminen Mestikseen on työnantajan yksipuolinen toimenpide, jos tästä työnantajan direktiomahdollisuudesta on nimenomaisesti sovittu työsopimuksessa.

Siten katsoisin esimerkiksi seuraavan sopimuskirjauksen ongelmattomaksi työnantajan kannalta:

Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan osoituksen mukaan sekä työnantajan Liiga- että Mestisjoukkueessa.

Työntekijän palkka hänen työskennellessään Liigajoukkueessa on 5 000 €/kk ja palkka hänen työskennellessään Mestisjoukkueessa on 2 500 €/kk.


Toki tämä edellyttää, että työnantajataho on sama molemmissa tapauksissa. Olisi myös syytä määritellä tarkasti, mikä arvioidaan Liiga- ja mikä Mestisjoukkueessa työskentelyksi.

Työsopimuslain kannalta en kuitenkaan pidä tuollaista sopimusta mahdottomana.
 
Hauskaa pohdintaa.

Palkan yksipuoliseen alentamiseen eivät riitä edes pelkät tuta-syyt, vaan niiden lisäksi oikeuskäytännössä edellytetään toimenpiteen olevan osa yrityksen pelastamiseksi tehtäviä laajempia saneeraustoimenpiteitä.

Nyrkkisääntönä voidaan mainita, että milloin on olemassa perusteet tuta irtisanomiselle, on olemassa perusteet myös palkan yksipuoliselle alentamiselle. Toki tässä kohtaa paska on osunut tuulettimeen jo sillä tavalla, että pelkästään palkkojen alentaminen ei toimintaa pelasta.

Ei voi myöskään ajatella, että työntekijän tiputtaminen Mestikseen on työnantajan yksipuolinen toimenpide, jos tästä työnantajan direktiomahdollisuudesta on nimenomaisesti sovittu työsopimuksessa.

Kyllä se pelaajan siirtäminen Mestikseen on työnantajan yksipuolinen toimenpide, vaikka ko. toimenpiteen mahdollistava ehto työsopimuksesta löytyisikin. Päätöksen siirrosta jokatapauksessa tekee työnantaja, jolloin pelkällä sopimuspykälällä ei voida kieltää toimenpiteen yksipuolisuutta. Mikäli siirtomahdollisuudesta on sopimuksessa erikseen sovittu, toimii tämä indisiona pelaajan suostumuksesta, ei muuna. Toki työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella oikeus muutenkin oikeus määrätä työntekijä tekemään töitä normaalin työntekopaikan sijaan muualla, jolloin siirtomahdollisuudesta ei ole erikseen tarvetta sopia. Esimerkiksi HIFK ei voi sitovasti sopia pelaajiensa kanssa, että seura voi lähettää heidät tarvittaessa esimerkiksi TuToon pelaamaan.

Siten katsoisin esimerkiksi seuraavan sopimuskirjauksen ongelmattomaksi työnantajan kannalta:

Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan osoituksen mukaan sekä työnantajan Liiga- että Mestisjoukkueessa.

Työntekijän palkka hänen työskennellessään Liigajoukkueessa on 5 000 €/kk ja palkka hänen työskennellessään Mestisjoukkueessa on 2 500 €/kk.


Toki tämä edellyttää, että työnantajataho on sama molemmissa tapauksissa. Olisi myös syytä määritellä tarkasti, mikä arvioidaan Liiga- ja mikä Mestisjoukkueessa työskentelyksi.

Työsopimuslain kannalta en kuitenkaan pidä tuollaista sopimusta mahdottomana.

Työnantaja päättäisi direktio-oikeutensa perusteella kummassa joukkueessa pelaaja pelaisi, ja näin ollen samalla työntekijän palkan. Tuollaisenaan sopimuspykälä olisi enemmän kuin ongelmallinen ja huomattavan epävarma kummankin osapuolen kannalta. Ei hahmottelemasi pykälä ehkä suoraan lainvastainen ole, mutta kyllä työnantajan pitäisi pystyä täysin aukottomasti osoittamaan hyväksyttävät perusteet mestiskomennuksille.

Lisäksi itse kummeksun ajatusta, että samalle työntekijälle maksettaisiin samasta työstä eri palkka riippuen siitä, millä yhtiön osastolla hän työskentelee. Mikäli työntekijän työtehtävä tai työvelvoitteen määrä olisi eri seuroissa eri, niin tämä muutos olisi mahdollista huomioida palkan määrässä, kuitenkin vain työvelvoitteen muutoksen suhteessa. Summa summarum muotoilemasi pykälää ei varmuudella menisi läpi yleisessä tuomioistuimessa.
 

ilu

Jäsen
No nyt pitkän, lähes demarimaisen jankkaamisen jälkeen ymmärrän vihdoin sinun ajatuksesi. Toki mallin A soveltamisala (potentiaaliset pelaajat) on huomattavasti kapeampi kuin mallin B. Olinpas uppiniskainen tässä kohtaa.

Ei mitään jankkausta, mukavahan näistä on keskustella :)
Toki heti yhteisymmärrykseen päästyämme, mielipiteemme eroavat jälleen. En näe eroja mallien A ja B välillä soveltamisalan (potentiaaliset pelaajat) suhteen. Toki jollekin voi olla pieni henkinen kolaus, että sopimuksen joutuu kirjoittamaan liigaseuran sijaan mestisseuran kanssa, muuta käytännön eroa en pelaajan kannalta malleilla näe (poislukien mestis- ja liigasopimusten muut keskinäiset eroavaisuudet).

Mutta todennäköisesti noihin silti suostuvat vain pelaajat, jotka todennäköisemmin pelaavat enemmän alemmalla tasolla.

Kyllä, mutta näinhän se on pitkälti NHL:ssäkin: kaksisuuntaisen sopimuksen allekirjoittavat pelaajat, joille ei yksisuuntaista sopimusta ole tarjolla. Ihan normaali kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Näiden lisäksi toki tuo jo mainitsemani tietyn ikäisten pakollinen ELC-sopimus, joka tuskin Suomessa päivänvaloa kestäisi.

Toki tämä edellyttää, että työnantajataho on sama molemmissa tapauksissa.

Onko edes näin? Kyllähän työnantajataho voi osaltaan määrätä myös työn suorituspaikan, etenkin kun tästä on työsopimuksessa maininta.

Kyllä se pelaajan siirtäminen Mestikseen on työnantajan yksipuolinen toimenpide, vaikka ko. toimenpiteen mahdollistava ehto työsopimuksesta löytyisikin. Päätöksen siirrosta jokatapauksessa tekee työnantaja, jolloin pelkällä sopimuspykälällä ei voida kieltää toimenpiteen yksipuolisuutta. Mikäli siirtomahdollisuudesta on sopimuksessa erikseen sovittu, toimii tämä indisiona pelaajan suostumuksesta, ei muuna.

Liiga- ja mestissopimuksissa pelaajat sitoutuvat työnantajan oikeuteen siirtää pelaaja ilman tämän suostumusta toisen työnantajan joukkueeseen samalla talousalueella:

Liigan pelaajasopimus kirjoitti:
Pelaaja sitoutuu pelaamaan ja harjoittelemaan työnantajan ja sen määräämän valmen-nusjohdon määräysten mukaisesti siinä työnantajan suomalaisessa organisaatioon kuuluvassa joukkueessa, johon työnantaja hänet osoittaa.

Työnantajalla on oikeus siirtää pelaaja ilman tämän suostumusta toisen työnantajan joukkueeseen, jos tämän toisen joukkueen kotipaikka on samalla talousalueella.
 
Ei mitään jankkausta, mukavahan näistä on keskustella :)
Toki heti yhteisymmärrykseen päästyämme, mielipiteemme eroavat jälleen. En näe eroja mallien A ja B välillä soveltamisalan (potentiaaliset pelaajat) suhteen. Toki jollekin voi olla pieni henkinen kolaus, että sopimuksen joutuu kirjoittamaan liigaseuran sijaan mestisseuran kanssa, muuta käytännön eroa en pelaajan kannalta malleilla näe (poislukien mestis- ja liigasopimusten muut keskinäiset eroavaisuudet).

Niin, harvoin näissä edes hieman juridiikkaa sivuavissa asioissa yhteisymmärrystä löydetään. Kumpaakin osapuolta tyydyttävä sovinto on käsitykseni mukaan pelkkä myytti. Kuvastaa hyvin sitä, kuinka näissä asioissa taitaa lopulta mielipiteitä olla yhtä monta kun on sierainparejakin, ainakin siinä kohtaa kun mennään lillukanvarsiin.

Itse näen selkeän eron mallien A ja B käytetävyyden välillä. Mikäli malli A otettaisiin käyttöön se koskisi vain pientä osaa liigapelaajista. Itse olen taipuvainen uskomaan, että mallin A sopimuksia olisi noin 10 liigaseuraa kohden. Malli A saattoi tulla kyseeseen vain liigasopimuksessa, joten sen soveltamisala (anteeksi tässä kohtaan huono terminologia) olisi arviolta n. 140 pelaajaa.

Mallin B taas luulisin olevan itsestäänselvyys jokaisessa mestissopimuksessa. Tällöin pelaajia olisi 25-30 per joukkue. Näillä minun arvioillani mallin B soveltamisala olisi kaksin tai kolminkertainen verrattuna malliin A.

Tietysti on syytä huomioida, että nämä minun arvioni rakentuvat sille alkuperäiselle skenaariolle, missä kummankin seuran taustalla on sama toimija. Mikäli seurojen taustalla on eri toimijat on mallin B soveltamisala nolla.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Nyrkkisääntönä voidaan mainita, että milloin on olemassa perusteet tuta irtisanomiselle, on olemassa perusteet myös palkan yksipuoliselle alentamiselle. Toki tässä kohtaa paska on osunut tuulettimeen jo sillä tavalla, että pelkästään palkkojen alentaminen ei toimintaa pelasta.
Korkein oikeus on eri mieltä nyrkkisäännöstäsi ja samaa mieltä minun kantani kanssa.
Kyllä se pelaajan siirtäminen Mestikseen on työnantajan yksipuolinen toimenpide, vaikka ko. toimenpiteen mahdollistava ehto työsopimuksesta löytyisikin. Päätöksen siirrosta jokatapauksessa tekee työnantaja, jolloin pelkällä sopimuspykälällä ei voida kieltää toimenpiteen yksipuolisuutta. Mikäli siirtomahdollisuudesta on sopimuksessa erikseen sovittu, toimii tämä indisiona pelaajan suostumuksesta, ei muuna. Toki työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella oikeus muutenkin oikeus määrätä työntekijä tekemään töitä normaalin työntekopaikan sijaan muualla, jolloin siirtomahdollisuudesta ei ole erikseen tarvetta sopia. Esimerkiksi HIFK ei voi sitovasti sopia pelaajiensa kanssa, että seura voi lähettää heidät tarvittaessa esimerkiksi TuToon pelaamaan.
Millä perusteella työsopimuksessa sovitun asian täytäntöön paneminen katsotaan työnantajan yksipuoliseksi, irtisanomisperusteen olemassaoloa edellyttäväksi, määräykseksi? Työsuhteen normihierarkiassa työnantajan työnjohto-oikeus toimii työsopimuksen, työehtosopimuksen, pakottavan lainsäädännön ja työsuhteen ehdoksi vakiintuneen käytännön asettamissa rajoissa.

Työsopimuksella voidaan sopia kahdesta (tai useammastakin) työn suorittamispaikasta. Työsopimuksella voidaan vapaasti sopia työtehtävistä. Työsopimuslaissa ei ole rajattu oikeudesta sopia työn suorittamispaikasta tai työtehtävien sisällöstä. Työsopimuslaissa palkasta sopiminen on jätetty hyvin vapaasti sopimusosapuolten päätettäväksi. Palkan muuttumisesta työtehtävien muuttuessa ei ole kielletty sopia.

En ymmärrä, miten näiden faktojen valossa voi perustellen väittää, ettei ole mahdollista sopia lainmukaisesti edellisessä viestissäni esittämää sopimusta. On myös selvää, ettei työntekijän määrääminen sanotun sopimuksen perusteella työskentelemään Mestiksessä ole työnantajan yksipuolisen määräysvallan käyttöä, se on työnantajan sallittua työnjohtoa. Työnantaja ei tarvitse tämän oikeuden käyttöön muuta oikeutusta kuin että katsoo sen omalta kannaltaan perustelluksi.

Lisäksi itse kummeksun ajatusta, että samalle työntekijälle maksettaisiin samasta työstä eri palkka riippuen siitä, millä yhtiön osastolla hän työskentelee. Mikäli työntekijän työtehtävä tai työvelvoitteen määrä olisi eri seuroissa eri, niin tämä muutos olisi mahdollista huomioida palkan määrässä, kuitenkin vain työvelvoitteen muutoksen suhteessa. Summa summarum muotoilemasi pykälää ei varmuudella menisi läpi yleisessä tuomioistuimessa.
Aika kevyillä eväillä linjaat varmuutta kansallisessa arvontalaitoksessa. Palkkaus on edelleen sopimusasia.
 
Korkein oikeus on eri mieltä nyrkkisäännöstäsi ja samaa mieltä minun kantani kanssa.

Ehkäpä ilmaisin itseäni epäselvästi. Olen kyllä perillä KKO:n ennakkoratkaisuista. Ennakkoratkaisussa KKO:1996:89 käytettyä ilmaisua "yhdessä muiden käytettävissä olevien saneeraustoimenpiteiden kanssa" on käytännössä tulkittu niin, että palkan alentaminen on käytettävissä viimeisenä vaihtoehtona ennen tuta-perusteista irtisanomista, esimerkiksi lomautuksen jälkeen.

Lisäksi lienee syytä suositella sinulle pientä reality checkiä, KKO ei missään olosuhteissa ole samaa mieltä sinun kantasi kanssa. Eiköhän enemmänkin ole kyse siitä, että sinä hyväksyt KKO:n tulkinnan asiassa.

Millä perusteella työsopimuksessa sovitun asian täytäntöön paneminen katsotaan työnantajan yksipuoliseksi, irtisanomisperusteen olemassaoloa edellyttäväksi, määräykseksi?

Sillä perusteella, että ko. sopimuspykälään vetoaminen tapahtuu yksipuolisesti työnantajan päätöksellä työnantajan tarpeiden mukaisesti. Sopimuksen laatiminen ja siinä olevaan sopimuspykälään vetoaminen ovat kaksi eri asemaa. Lisäksi on syytä korostaa sitä, että työnantaja on neuvotteluissa vahvempi osapuoli, jolloin tällainen työntekijän kannalta huomattavan epäedullinen sopimusehto joutuisi erityisen tarkastelun kohteeksi.

Työsopimuksella voidaan sopia kahdesta (tai useammastakin) työn suorittamispaikasta. Työsopimuksella voidaan vapaasti sopia työtehtävistä. Työsopimuslaissa ei ole rajattu oikeudesta sopia työn suorittamispaikasta tai työtehtävien sisällöstä. Työsopimuslaissa palkasta sopiminen on jätetty hyvin vapaasti sopimusosapuolten päätettäväksi. Palkan muuttumisesta työtehtävien muuttuessa ei ole kielletty sopia.

Miten jääkiekkoilijan työtehtävät muuttuvat siinä kohtaa kun hän siirtyy pelaamaan ja harjoittelemaan alemmalle sarjatasolle? Tuomioistuinta ei kiinnosta se, onko HIFK:n budjetti suurempi kuin Jukureiden. Tuomioistuinta kiinnostaa se, ovatko työntekijän työtehtävät muuttuneet.

En ymmärrä, miten näiden faktojen valossa voi perustellen väittää, ettei ole mahdollista sopia lainmukaisesti edellisessä viestissäni esittämää sopimusta. On myös selvää, ettei työntekijän määrääminen sanotun sopimuksen perusteella työskentelemään Mestiksessä ole työnantajan yksipuolisen määräysvallan käyttöä, se on työnantajan sallittua työnjohtoa. Työnantaja ei tarvitse tämän oikeuden käyttöön muuta oikeutusta kuin että katsoo sen omalta kannaltaan perustelluksi.

Niin, työnantajalla on direktio-oikeutensa nojalla oikeus osoittaa työntekijän työntekopaikka. Yleensä työsopimuksissa on toki pääasiallinen työntekopaikka määrätty, jolloin työntekijä voidaan määrätä tilapäisesti työskentelemään muualle. Tilapäisyyden määrittely onkin sitten kokonaan eri asia. Tässä kohtaa lienee tärkeintä kuitenkin huomata se, että työnantajan direktio-oikeutta työntekopaikan osalta rajaa talousalue. Mihin mestisseuraan esimerkiksi Kärpät voivat pelaajansa määrätä?

Mitä taas tulee tuohon sinun ehdottomaasi sopimukseen, oiot sitä miettiessäsi monia mutkia. Ensinnäkin et huomioi laisinkaan työoikeuden protektiivista luonnetta, toisekseen et huomioi työnantajan asemaa vahvempana sopimusosapuolena ja kolmannekseen oletat työntekijän työtehtävien muuttuvan kun hänen sarjatasonsa muuttuu.

Aika kevyillä eväillä linjaat varmuutta kansallisessa arvontalaitoksessa. Palkkaus on edelleen sopimusasia.

Eväiden keveydestä voidaan toki lähteä keskustelemaan mikäli välttämättä haluat, mutta se lienee syytä tehdä yksityisviestein. Jonkun verran eväitä kuitenkin löytyy.

Kuten totesit, palkkaus on sopimuksen varainen asia. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, onko palkkaus sopimusasia, vaan siitä kuinka luonnostelemaasi sopimuspykälää tultaisiin varmuudella tulkitsemaan.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Ehkäpä ilmaisin itseäni epäselvästi. Olen kyllä perillä KKO:n ennakkoratkaisuista. Ennakkoratkaisussa KKO:1996:89 käytettyä ilmaisua "yhdessä muiden käytettävissä olevien saneeraustoimenpiteiden kanssa" on käytännössä tulkittu niin, että palkan alentaminen on käytettävissä viimeisenä vaihtoehtona ennen tuta-perusteista irtisanomista, esimerkiksi lomautuksen jälkeen.

Lisäksi lienee syytä suositella sinulle pientä reality checkiä, KKO ei missään olosuhteissa ole samaa mieltä sinun kantasi kanssa. Eiköhän enemmänkin ole kyse siitä, että sinä hyväksyt KKO:n tulkinnan asiassa.
Jos tiedät KKO:n ratkaisun, tiedät myös, että on aika vaarallista yleistystä lähteä linjaamaan tuta-syitä riittäviksi palkan yksipuolisen alentamisen perusteiksi. "Moi, järjestelimme toimintamme uudelleen, eikä sinun työtehtäviäsi ole enää uudessa organisaatiokaaviossa. Voidaan kuitenkin tehdä niin, että tiputetaan palkastasi puolet pois, ja jatkat meillä."

1)Sillä perusteella, että ko. sopimuspykälään vetoaminen tapahtuu yksipuolisesti työnantajan päätöksellä työnantajan tarpeiden mukaisesti. Sopimuksen laatiminen ja siinä olevaan sopimuspykälään vetoaminen ovat kaksi eri asemaa. Lisäksi on syytä korostaa sitä, että työnantaja on neuvotteluissa vahvempi osapuoli, jolloin tällainen työntekijän kannalta huomattavan epäedullinen sopimusehto joutuisi erityisen tarkastelun kohteeksi.

2)Miten jääkiekkoilijan työtehtävät muuttuvat siinä kohtaa kun hän siirtyy pelaamaan ja harjoittelemaan alemmalle sarjatasolle? Tuomioistuinta ei kiinnosta se, onko HIFK:n budjetti suurempi kuin Jukureiden. Tuomioistuinta kiinnostaa se, ovatko työntekijän työtehtävät muuttuneet.

3)Niin, työnantajalla on direktio-oikeutensa nojalla oikeus osoittaa työntekijän työntekopaikka. Yleensä työsopimuksissa on toki pääasiallinen työntekopaikka määrätty, jolloin työntekijä voidaan määrätä tilapäisesti työskentelemään muualle. Tilapäisyyden määrittely onkin sitten kokonaan eri asia. Tässä kohtaa lienee tärkeintä kuitenkin huomata se, että työnantajan direktio-oikeutta työntekopaikan osalta rajaa talousalue. Mihin mestisseuraan esimerkiksi Kärpät voivat pelaajansa määrätä?

4)Mitä taas tulee tuohon sinun ehdottomaasi sopimukseen, oiot sitä miettiessäsi monia mutkia. Ensinnäkin et huomioi laisinkaan työoikeuden protektiivista luonnetta, toisekseen et huomioi työnantajan asemaa vahvempana sopimusosapuolena ja kolmannekseen oletat työntekijän työtehtävien muuttuvan kun hänen sarjatasonsa muuttuu.
1) Kyllä, työnantaja on vahvempi sopijapuoli ja työsopimuslain lähtökohta on työntekijän suojaaminen. Kuten aiemmin totesin, työsopimuslaissa ei kuitenkaan rajoiteta palkkausvariaatioita muuten kuin että palkan tulee olla tavanmukainen ja kohtuullinen. Myöskään mahdollisuutta sopia useammasta työn suorittamispaikasta ei kielletä. Mahdollisuutta sopia eri palkasta eri työn suorittamispaikassa (ja tässä tapauksessa myös työtehtävien vaikeuden vähäisesti muuttuessa) ei kielletä.

On siis arvioitava sopimuksen kohtuullisuutta palkkauksen osalta sekä kokonaisuutena. Paljon on mestispelaajan palkka? Vähemmän kuin liigapelaajan. Jos pelaaja saa Mestiksessä pelatessaan tavanmukaisen ja kohtuullisen mestispelaajan palkan ja Liigassa pelatessaan tavanmukaisen ja kohtuullisen liigapelaajan palkan, palkan määrä ei ole este sopimuksen solmimiselle.

Toiseksi on arvioitava sopimuskokonaisuuden kohtuullisuutta. Sopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä suorittaa työtehtäviä työnantajan osoituksen mukaan paikassa A tai paikassa B. Näin voi sopia. Jos näin on sovittu, ei edellytetä työskentelyn tilapäisyyttä paikassa B, jotta työnantaja voisi määrätä työntekijän sinne - ovathan työnantaja ja työntekijä sopineet, että työntekijä sitoutuu tekemään työtä kummassa tahansa toimipisteessä.

Työnantaja ja työntekijä ovat myös sopineet, että palkka työntekijän suorittaessa työtehtäviään paikassa A on 5 000 €/kk ja palkka työntekijän suorittaessa työtehtäviään paikassa B on 2 500 €/kk. Tällöin työntekijä saa joka tapauksessa vähintään 2 500 €/kk. Kuitenkin jos työnantaja määrää hänet suorittamaan työtehtäviään paikassa A, palkka on 5 000 €/kk. Tämän järjestelyn kohtuullisuusarvioinnissa voidaan hakea johtoa esimerkiksi erilaisista bonussopimuksista (vaikka ne eivät toki yksi yhteen sovikaan tähän tilanteeseen), joilla sovitaan bonuksen maksamisesta peruspalkan päälle tiettyjen, sovittujen ehtojen täyttyessä. Bonussopimukset ovat lain mukaisia, vaikka niihin otetaan usein ehto, jonka mukaan työnantajalla on oikeus esimerkiksi vuosittain muuttaa bonuksen määräytymisen perusteita.

Tässä tilanteessa työntekijä tietää, että hän ansaitsee vähintään 2 500 €/kk. Sopimuksessa sovittujen ehtojen täyttyessä työntekijällä on kuitenkin oikeus saada 5 000 €/kk. Tällaisessa sopimuksessa ei ole mitään kohtuutonta, vaikka työntekijän mahdollisuus ansaita korkeampi palkka riippuu työnantajan määräyksistä.

2) Työtehtävät muuttuvat vain vähäisessä määrin työn haastavuuden osalta. Tuomioistuinta ei kuitenkaan kiinnosta, ovatko työntekijän työtehtävät muuttuneet. Tuomioistuinta kiinnostaa, mitä on sovittu työntekijän ja työnantajan kesken, ja onko sopimus pätevä.

EDIT: Aiemmassa viestissäni linkitin palkan muuttumisen työtehtävien muuttumiseen. Oikeampi linkitys tässä tilanteessa olisi palkan muuttuminen työskentelypaikan muuttuessa, joskin myös työtehtävien haastavuus muuttuu hiukan.

3) Yritin vastata tähän kohdassa 1).

4) Tähänkin löytyy ainakin epäsuorasti vastaus kohdassa 1).

Kuten totesit, palkkaus on sopimuksen varainen asia. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, onko palkkaus sopimusasia, vaan siitä kuinka luonnostelemaasi sopimuspykälää tultaisiin varmuudella tulkitsemaan.
En antaisi varmuutta ko. sopimuksen tulkitsemisesta oikeusasteissa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tiedät KKO:n ratkaisun, tiedät myös, että on aika vaarallista yleistystä lähteä linjaamaan tuta-syitä riittäviksi palkan yksipuolisen alentamisen perusteiksi. "Moi, järjestelimme toimintamme uudelleen, eikä sinun työtehtäviäsi ole enää uudessa organisaatiokaaviossa. Voidaan kuitenkin tehdä niin, että tiputetaan palkastasi puolet pois, ja jatkat meillä."

Luetunymmärtäminen ei ilmeisesti ole vahva puolesi? Minä helpotan työtäsi nyt hieman. Lainaamassasi kohdassa ei lukenut noin.

1) Kyllä, työnantaja on vahvempi sopijapuoli ja työsopimuslain lähtökohta on työntekijän suojaaminen. Kuten aiemmin totesin, työsopimuslaissa ei kuitenkaan rajoiteta palkkausvariaatioita muuten kuin että palkan tulee olla tavanmukainen ja kohtuullinen. Myöskään mahdollisuutta sopia useammasta työn suorittamispaikasta ei kielletä. Mahdollisuutta sopia eri palkasta eri työn suorittamispaikassa (ja tässä tapauksessa myös työtehtävien vaikeuden vähäisesti muuttuessa) ei kielletä.

On siis arvioitava sopimuksen kohtuullisuutta palkkauksen osalta sekä kokonaisuutena. Paljon on mestispelaajan palkka? Vähemmän kuin liigapelaajan. Jos pelaaja saa Mestiksessä pelatessaan tavanmukaisen ja kohtuullisen mestispelaajan palkan ja Liigassa pelatessaan tavanmukaisen ja kohtuullisen liigapelaajan palkan, palkan määrä ei ole este sopimuksen solmimiselle.

Toiseksi on arvioitava sopimuskokonaisuuden kohtuullisuutta. Sopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä suorittaa työtehtäviä työnantajan osoituksen mukaan paikassa A tai paikassa B. Näin voi sopia. Jos näin on sovittu, ei edellytetä työskentelyn tilapäisyyttä paikassa B, jotta työnantaja voisi määrätä työntekijän sinne - ovathan työnantaja ja työntekijä sopineet, että työntekijä sitoutuu tekemään työtä kummassa tahansa toimipisteessä.

Työnantaja ja työntekijä ovat myös sopineet, että palkka työntekijän suorittaessa työtehtäviään paikassa A on 5 000 €/kk ja palkka työntekijän suorittaessa työtehtäviään paikassa B on 2 500 €/kk. Tällöin työntekijä saa joka tapauksessa vähintään 2 500 €/kk. Kuitenkin jos työnantaja määrää hänet suorittamaan työtehtäviään paikassa A, palkka on 5 000 €/kk. Tämän järjestelyn kohtuullisuusarvioinnissa voidaan hakea johtoa esimerkiksi erilaisista bonussopimuksista (vaikka ne eivät toki yksi yhteen sovikaan tähän tilanteeseen), joilla sovitaan bonuksen maksamisesta peruspalkan päälle tiettyjen, sovittujen ehtojen täyttyessä. Bonussopimukset ovat lain mukaisia, vaikka niihin otetaan usein ehto, jonka mukaan työnantajalla on oikeus esimerkiksi vuosittain muuttaa bonuksen määräytymisen perusteita.

Tässä tilanteessa työntekijä tietää, että hän ansaitsee vähintään 2 500 €/kk. Sopimuksessa sovittujen ehtojen täyttyessä työntekijällä on kuitenkin oikeus saada 5 000 €/kk. Tällaisessa sopimuksessa ei ole mitään kohtuutonta, vaikka työntekijän mahdollisuus ansaita korkeampi palkka riippuu työnantajan määräyksistä.

Bonussopimuksista voidaan toki hakea johtoa nyt kyseessä olevalle sopimukselle. Ero on kuitenkin siinä, että bonussopimuksissa palkan päälle tulee lisää saavutetuista tavoitteista. Sinun sopimuksesi mahdollistaa sen, että tiukan paikan tulle työnantaja päättää vain säästää palkkamenoissa ja sen vuoksi lähettää pelaajan Mestikseen. Samalta vaikuttavat järjestelyt ovat itseasiasiassa tältä osin täysin erilaisia. Toki tuo sinun sopimusmallisi toimii niin, että pelaajia siirretään Mestiksestä Liigaan, mutta tuolloin on kyse vain eräänlaisesta bonussopimuksesta.

Olen tietoinen sopimuksen arvioinnista kokonaisuutena. Sinä nyt kuitenkin sivuutat olennaisia kysymyksiä. Millä työnantaja perustelee sen, että samasta työstä maksetaan alempaa palkkaa, jos se tehdään toisessa työntekopaikassa. Ja vielä tilanteessa jossa työnantaja käytännössä päättää milloin työntekijä ansaitsee 5000 €/kk ja milloin 2500 €/kk. Kyllä tuollainen järjestely on työntekijän kannalta täysin kohtuuton. Mikäli sopimuksessa olisi määritetty ne perusteet, millä pelaaja pelaa liigassa ja millä mestiksessä, ei sopimus olisi tuolta osin kohtuuton.

2) Työtehtävät muuttuvat vain vähäisessä määrin työn haastavuuden osalta. Tuomioistuinta ei kuitenkaan kiinnosta, ovatko työntekijän työtehtävät muuttuneet. Tuomioistuinta kiinnostaa, mitä on sovittu työntekijän ja työnantajan kesken, ja onko sopimus pätevä.

EDIT: Aiemmassa viestissäni linkitin palkan muuttumisen työtehtävien muuttumiseen. Oikeampi linkitys tässä tilanteessa olisi palkan muuttuminen työskentelypaikan muuttuessa, joskin myös työtehtävien haastavuus muuttuu hiukan.

Ilmeisesti et tässä kohtaa ymmärtänyt kysymykseni pointtia. Kysymys kätkeytyy nimenomaan sopimuksen pätevyyteen. Miten perustelet sopimuksen pätevyyden, kun sen soveltaminen johtaa työntekijän kannalta kohtuuttomaan lopputulemaan? Millä työnantaja perustelee palkan alentamisen, kun työtehtävät eivät ole muuttuneet lainkaan? Sopimuksella, jonka ehdot se on vahvempana neuvotteluosapuolena pitkälti päättänyt?

En antaisi varmuutta ko. sopimuksen tulkitsemisesta oikeusasteissa.

Minä antaisin.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Ilmeisesti et tässä kohtaa ymmärtänyt kysymykseni pointtia. Kysymys kätkeytyy nimenomaan sopimuksen pätevyyteen. Miten perustelet sopimuksen pätevyyden, kun sen soveltaminen johtaa työntekijän kannalta kohtuuttomaan lopputulemaan? Millä työnantaja perustelee palkan alentamisen, kun työtehtävät eivät ole muuttuneet lainkaan? Sopimuksella, jonka ehdot se on vahvempana neuvotteluosapuolena pitkälti päättänyt?
Niin, onko kyseessä palkan alentaminen vai korottaminen vai kenties kahdesta eri palkasta sopiminen? Perusteena sopimiselle esimerkiksi alan erityispiirteet. Mestiksessä pelaajille maksetaan huomattavasti vähemmän kuin Liigassa. Siten kyse ei ole yksioikoisesti vain siitä, että työntekijä sitoutuu työskentelemään kahdessa eri toimipisteessä eri palkalla. Jossakin konttorirotan hommassa toimipisteen perusteella eri palkkauksesta sopimista arvioitaisiin ainakin vähemmän ymmärtäväisesti kuin alalla, jossa on osoitettavissa keskimääräisesti olennaisesti eri palkka sen mukaan, missä sarjassa pelaaja pelaa.
 
Niin, onko kyseessä palkan alentaminen vai korottaminen vai kenties kahdesta eri palkasta sopiminen? Perusteena sopimiselle esimerkiksi alan erityispiirteet. Mestiksessä pelaajille maksetaan huomattavasti vähemmän kuin Liigassa. Siten kyse ei ole yksioikoisesti vain siitä, että työntekijä sitoutuu työskentelemään kahdessa eri toimipisteessä eri palkalla. Jossakin konttorirotan hommassa toimipisteen perusteella eri palkkauksesta sopimista arvioitaisiin ainakin vähemmän ymmärtäväisesti kuin alalla, jossa on osoitettavissa keskimääräisesti olennaisesti eri palkka sen mukaan, missä sarjassa pelaaja pelaa.

Minä olen erittäin kiinnotunut kuulemaan näistä alan erityispiirteistä. Tiedän, että EUTI (ent. EYTI) on ottanut ennakkoratkaisuissaan kantaa urheilun erityispiirteisiin. En kuitenkaan tiennyt, että urheiluun kytkeytyy muita työoikeudellisia erityispiirteitä, kuin työvoiman vapaan siirtyvyyden rajoitukset. Se, että Mestiksessä palkat ovat pienempiä kuin Liigassa on fakta, mutta ei sellainen alan erityispiirre, joka oikeuttaisi yksipuolisesti alentamaan työntekijän palkkaa.

Ja kysymykseesi vastauksena, kyseessä on joko bonus, palkan yksipuolinen alentaminen. Edelleen ihmettelen, miten samasta työstä voidaan samalla työntekijälle sopia kaksi eri palkkaa pelkästän työntekopaikan perusteella niin, että työntekijä voi tuohon päätökseen vaikuttaa, vaan päätöksen tekee yksin työnantaja.
 

Zen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tummennetusta kohdasta on tullut pientä vääntöä Mäenpään ketjussa. Itse olen helvetin kriittinen moiseen pykälään, koska meille ei jää hyvää pakkia mahdollisen (todennäköisen) lähdön jälkeen ja tästä sainkin vähän kakkaa palstalla.



Puolustaja Mikko Mäenpää ja JYP ovat tehneet pelaajasopimuksen kaudesta 2014 – 2015. Sopimus mahdollistaa Mäenpään siirtymisen ulkomaille kesken sopimuskauden tietyin ehdoin.

Toki asiasta on vaikea keskustella kun ei tiedä mitä "tietyin ehdoin" tarkoittaa, mutta voihan sitä spekuloida.

Tässä annetaan ymmärrystä Mäenpään ketjussa...
-Niin, siinähän kerrotaan suoraan, vain se jota ei aina sanota. Eli sopimuksessa on ulososto-optio ulkomaille siirtymistä varten.

-Millä tapaa yo. lauseke eroaa KHL optiosta?
-Varmaan ainakin sillä tapaa että tässä ei ilmeisesti rajoiteta vain KHL:n puolelle siirtymiseen vaan voi siirtyä minne tahansa ulkomaiden sarjoihin jos uusi seura maksaa tietyn summan JYPille ja siirto totetuu ennen tiettyä päivämäärää.

-Eihän tuossa Mäenpään vaatimassa optiossa mitään kummallista ole. Mies parhaassa iässä ja silloin pitää takoa kun on vielä kysyntää. Kummallista kunnianhimottomuutta jos ei näin ajattelisi.

-Mielestäni JYP myös itse pyrkii siihen, että tehdyissä sopimuksissa on purkuehtoja. Tuntematta toki miten Mäenpään kohdalla on eli onko mahdollista siirtokorvausta.

-Todennäköisesti JYP ei olisi saanut Mäenpäätä signattua ilman tuota ulkomaat-pykälää. Noita pykäliä on muillakin pelureilla, osa seuroista ei niistä vaan tiedota.

Eihän tuollainen pykälä noin yleinen ole. Eihän?

edit. Tummensin viimeisen kysymyksen.
 
Viimeksi muokattu:

Janders

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eihän tuollainen pykälä noin yleinen ole. Eihän?

Tarkoitatko siis sellaista pykälää, joka mahdollistaa siirtymisen minne tahansa ulkomaille, eikä vain tiettyyn liigaan? KHL-pykälästähän yleensä puhutaan, mutta en nyt tiedä onko asia määritelty sopimuksissa niin, että pelaaja voi siirtyä vain ja ainoastaan KHL:n suuntaan, jos ulkomaille halajaa. KHL on tietysti se ykkösvaihtoehto näiden sopimusta kärkkyvien "liian hyvä Liigaan" -äijien kohdalla. Tätä nykyä ainakin lähes kaikilla KHL:ssä tasonsa näyttäneillä pelimiehillä on jonkinlainen ulkomaille siirtymistä helpottava pykälä sopimuksissaan. Onhan noita myös vähemmän meritoituneilla kavereilla, jotka kuitenkin realistisesti tähtäävät ruplia vuolemaan.

Pelaajien kannalta halu pitää kaikki ovet avoimina mahdollisen unelmatarjouksen kannalta on mielestäni ymmärrettävä. Seurojen taasen on pakko hyväksyä nämä sopisehdot, jos haluavat kilpailla muiden seurojen/liigojen kanssa.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Ei joukkuetta voi rakentaa niin, että avainpelaajat ovat purkupykälien myötä vapaita lähtemään minne vaan koska vaan. Jos tollaisen diilin suostuu tekemään, ampuu itseään vain jalkaan. On Liigan uskottavuudenkin kannalta tärkeää, etteivät seurat lähde tällaisen pelleilyyn mukaan. Jos joku venäläisseura haluaa sitten pelaajan kesken kauden ostaa niin hilloa vaan pöytään, kuten ennenkin. Esim. Bluesin Honejsekin ja Zamorskyn (mikäli Espoossa pelaa) soppareissa _ei_ ole ns. KHL-pykälää.
 

Hurraa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Argumentit, Avtomobilist, FCV, Happee, JyP, Lohi
Toki asiasta on vaikea keskustella kun ei tiedä mitä "tietyin ehdoin" tarkoittaa,

Tämän takia spekulointi menee ainakin itsellä juuri siihen että ei ne siellä toimistolla sentään aivan tyhmiä ole. Eli pelaajalla(agentilla) on ollut omat intressit ja nämä aikuiset ihmiset ovat neuvotelleet niin hyvän sopimuksen itsensä kannalta kun mitä ovat pystyneet. Kun mainitsin hiekkalaatikolla että nämä optiot ovat tätä päivää, saatoit huomata että yleistin, enkä tarkoittanut että juuri tässä sopimuksessa tehty optio on yleistä. Optioita vaan ei välttämättä ole mahdollista saada yhtä hyväksi seuran kannalta kuin mitä toisessa seurassa paluumuuttajan kanssa(Niskalan siirto-optio kauden päätteeksi). Se on voi voi, ja saattaa kertoa joukkueen ennustetusta iskukyvystä, valmentajasta tai yleisestä imusta, mutta sitten joutuukin tulemaan sopimuksessa vastaan, että saadaan edes jotain.

Minusta on hullua ajatella että sopimuksen tekohetkellä pelaajalle ehdotettaisiin ensiksi että "tehdään vaan sulle tämmönen pykälä, ei me tarvita mitään siirtokorvauksia, kyllä me kuitenkin pärjätään sitten kun lähet". Ja hullua myöskin se että jätetään pelaajan vaatimuksen takia kokonaan sopimus tekemättä, kun on kyse tämän tason vahvistuksesta ja nimestä. Ei toimistolla olla oltu virheettömiä, mutta kyllä nyt uskoa on että nämä sopimustekniset asiat edelleen hoidetaan omia puolia pitäen, siihen on turha sotkea valmennuksen koirankoppeja tai huonoja scouttauksia. (näistä siis ollut puhetta hiekkalaatikossamme)
 

Hurraa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Argumentit, Avtomobilist, FCV, Happee, JyP, Lohi
Ei joukkuetta voi rakentaa niin, että avainpelaajat ovat purkupykälien myötä vapaita lähtemään minne vaan koska vaan. Jos tollaisen diilin suostuu tekemään, ampuu itseään vain jalkaan. On Liigan uskottavuudenkin kannalta tärkeää, etteivät seurat lähde tällaisen pelleilyyn mukaan. Jos joku venäläisseura haluaa sitten pelaajan kesken kauden ostaa niin hilloa vaan pöytään, kuten ennenkin. Esim. Bluesin Honejsekin ja Zamorskyn (mikäli Espoossa pelaa) soppareissa _ei_ ole ns. KHL-pykälää.

Kyllä, mutta tässä vertaisin tähtipelaajien palkkoihin. Ei suurta osaa pelaajabudjetista ole järkevää maksaa yhdelle sentterille mutta siihen on jo kauan aikaa sitten lähdetty. Koska kilpailu. Nykyään vaan rahan lisäksi pelaajia houkutellaan näillä vapauksilla. Rahaa ei ole, mutta vapauksia voi antaa, ja sitten toivotaan vaan parasta. Tottakai, ihannetilanne on että venäläiset ostavat sopimuksen auki ja korvaavat puolen joukkueen pelaajabudjetin verran. Mutta kuka "ei-niin-tähtipelaaja" tähän uskoo, jolla on kuitenkin kiinnostusta tulla siirretyksi kovempaan liigaan. Tai "hieman-kovempi-tähtipelaaja" joka haluaa pelata jossain muualla kuin Venäjällä. Siksi vaaditaan pykälä jolloin tulee todennäköisemmin siirretyksi. En tiedä onko KHL-optioiden hienoinen lisääntyminen seurausta KHL-seurojen talouden inhimillistymisestä (usean seuran talousongelmat->vähemmän varaa ostella sopimuksia ulos).
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Tuolla toisessa ketjussa pohditaan noita pelimatkoja ja hotelliyöpymisiä, niin onko näistä pelaajille luvassa jotakin korvausta vai voiko näitä yöpymisiä olla vaikka kuinka paljon ja se kuuluu normaalisti sopimukseen? Pelaaja siis tekee sopimuksen vaikka SaiPan kanssa ja saa 100 000 euroa kaudesta. Tällöin pelaaja pelaa ja yöpyy siten, miten joukkue katsoo parhaaksi ja palkka on tuo sama koko kauden?
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Jatkokysymyksenä voisi kysyä, että saavatko pelaajat nuo palkkansa normaalisti kerran kuukaudessa? NHL:ssä sama juttu? NHL:ssä playoffeista ei taideta maksaa palkkaa erikseen vaan lasketaan kuuluvan siihen kyseiseen sopimukseen. Liigassa sama?

Toki seuroilla voi olla jotain menestymisbonuksia, mutta jos puhutaan ihan siitä normaalisti palkasta, joka on sopimukseen laitettu.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
NHL:ssä playoffeista ei taideta maksaa palkkaa erikseen vaan lasketaan kuuluvan siihen kyseiseen sopimukseen. Liigassa sama?

Toki seuroilla voi olla jotain menestymisbonuksia, mutta jos puhutaan ihan siitä normaalisti palkasta, joka on sopimukseen laitettu.

Liigassa on sopimuskausi yleensä 1.5-30.4 ja kyllä playoffit tuohon aikajanaan sisältyy.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Tuolla toisessa ketjussa pohditaan noita pelimatkoja ja hotelliyöpymisiä, niin onko näistä pelaajille luvassa jotakin korvausta vai voiko näitä yöpymisiä olla vaikka kuinka paljon ja se kuuluu normaalisti sopimukseen? Pelaaja siis tekee sopimuksen vaikka SaiPan kanssa ja saa 100 000 euroa kaudesta. Tällöin pelaaja pelaa ja yöpyy siten, miten joukkue katsoo parhaaksi ja palkka on tuo sama koko kauden?
Yleensä näissä asiat menee siten että valmennus ja joukkueenjohtaja miettivät miten nämä matkajärjestelyt toimivat parhaiten urheilullisesti eli miten pelaajien pelikunto kärsii mahdollisimman vähän pelimatkoista. Yleensä seurajohto laittaa aika tarkat kriteerit milloin joukkue voi yöpyä hotelleissa. Kun tälläiselle annetaan seurajohdolta lupa, joukkue on velvolinen maksamaan joukkueen yöpyminen sekä maksamaan joukkueen aterioinnit. Yleensä vielä näiden lisäksi tulee jonkun kokoustilan vuokra siihen päälle missä voi pitää peliä edeltävää palaveria ja mahdollisesti jäähallin vuokra aamujäiltä. Näistä tulee yhteenlaskettuna aika iso kuluerä yhdestä vieraspelireissusta ja siksi seurajohto ei niitä paljon joukkueelle myönnä.

Pelaajan palkkaan se ei vaikuta millään tavalla mutta muita kuluja seuralle tuosta tulee. Pelaajien palkkaus on lähinnä neuvottelukysymys mutta yleisimmin pelaajat saavat palkkansa normaalin työntekijän tavoin kuukausittain, kerran kuussa.
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Yleensä näissä asiat menee siten...

Kiitokset kattavasta vastauksesta. Tähän suuntaan tämän ajattelinkin menevän, että käytännössä pelaaja sitoutuu menemään seuran määräämän tahdin mukaisesti ja tämä sisältyy jo palkkaan.
 

Wolves

Jäsen
NHL:ssä sama juttu?

NHL:ssä pelaajat noutavat palkkasekkinsä kuun 15. ja 30. päivä. Luonnollisesti, jos pelaaja tulee treidatuksi palkanmaksu kauden aikana, pelaaja saa vain siihen päivään asti palkkaa.

NHL:n CBA kirjoitti:
Payment of such Paragraph 1 Salary shall be in consecutive semi-monthly installments on the 15th and 30th day of each month following the commencement of the NHL Regular Season or following the dates of reporting.
 

tumba17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jo vuodesta 1971
Perseestä kyllä tämä meininki, että ensi kauden sopimuksia tehdään jo nyt, joku sääntö tuohon tulisi saada mikä koskisi kaikkia eurooppalaisia sarjoja, että milloin saa alkaa kalastelemaan muiden seurojen pelaajia.

Onhan tuo sääntö ollut olemassa vuosikausia, että ennen kauden loppua ei saisi tehdä soppareita, sitä ei vaan noudateta. Tai siis "noudatetaan", kun nämä sopimukset julkaistaan vasta kauden jälkeen.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Onhan tuo sääntö ollut olemassa vuosikausia, että ennen kauden loppua ei saisi tehdä soppareita, sitä ei vaan noudateta. Tai siis "noudatetaan", kun nämä sopimukset julkaistaan vasta kauden jälkeen.

Enpä ole tuosta säännöstä tiennytkään mitään, johtuu varmaan siitä, että kyseistä sääntöä ei sitten noudateta. Tuskin seuratkaan tuosta nykymeiningistä tykkäävät, olisi mielestäni ihan reilua, että vaikka vuodenvaihteeseen asti olisi pelaajan nykyisellä seuralla ns. yksinoikeus keskustella sopimuksesta pelaajan kanssa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös