Mikä esityksestä teki munattoman? Naispelaaja? Minun näkemykseni matsista oli, että Anu pelasi ekan erän yläkanttiin, vastustaja alakanttiin. Sitten tuli seinä vastaan, mikä on sulkapallossa hyvin tavallinen ilmiö. Mutta kaikkihan me ollaan asiantuntijoita. Ja aina oikeassa.Eihän siinä mitään jos paremmalleen häviää mutta jossain on vikaa jos Olympialaisissa ei viitsi edes taistella vaan luovuttaa pelin jo yhden erän jälkeen. Ei Anu Niemisen häviäminen ollut mikään maailmanloppu mutta "munaton" esitys oli se, joka siinä sitä arvostelua herättää, ja mielestäni aivan oikeutetusti, vai oletko eri mieltä?
Eihän siinä mitään jos paremmalleen häviää mutta jossain on vikaa jos Olympialaisissa ei viitsi edes taistella vaan luovuttaa pelin jo yhden erän jälkeen. Ei Anu Niemisen häviäminen ollut mikään maailmanloppu mutta "munaton" esitys oli se, joka siinä sitä arvostelua herättää, ja mielestäni aivan oikeutetusti, vai oletko eri mieltä?
Hieman naurattaa nämä muutamat keskustelijat, joiden mukaan pelkällä asenteella pärjää, taito ja tasoerolla ei mitään merkitystä. Selvästi ovat harrastaneet urheilua kovalla tasolla.
Anu Niemisen esitys ensimmäisessä erässä ei ollut ollenkaan huono vaan loistavaa taistelua suosiollisissa oloissa (vastatuuleen) itseään kovempaa vastustajaa vastaan. Toisessa erässä olosuhteet (myötätuuli) vaikeuttivat Anun peliä ja parempi vastustaja vei erän helpolla. Tänään Lång kohtasi samaan tapaan itseään kovemman vastustajan ja tippui suoraa kahdessa erässä. Ja kyllä minä naisurheilijan kohdalla pidän ihan hyvänä ettei esityksessä ole munaa mukana.
Eihän Anu Niemisen urakka tälläkään kertaa Olympialaisissa ollut loistokas mutta ei se yrityksen pyytteeseen minusta kaatunut, liian kovaan avaus vastustajaan kylläkin.
Aika huono provo, mutta tartutaan silti. Lajissa kuin lajissa, jos vastustaja on sillä kertaa yksinkertaisesti parempi, muodostuu helposti puusilmäisille katsojille illuusio, ettei häviävä osapuoli yritä tosissaan. Kyllä noissa karkeloissa on jokaisella yhtäläisen kova voitontahto ja tsemppi, ei se siitä jää kiinni. Eri asia on sitten se, miten käsittelee paineita ja pystyy suoriutumaan kovan stressin alla. Tätäkin ominaisuutta pystyy toki urheilupsykologian avulla kehittämään, mutta siinä on ehkä eniten vaikutusta "luontaisilla lahjoilla".Asenteella ja tsempillä mennään taatusti pitkälle. Ei voi mitenkään olla tyytyväinen, jos kauden päätavoitteeseen (Olympialaiset) 'osuu' kauden heikoin suoritus.Taitoa varmasti löytyy lähes kaikilta kisoihin valituilta suomalaisurheilijoilta. Jos on vähän nuhaa, jalka kipeänä yms. kannattaa jäädä kotiin,jättää kisat väliin ja antaa mahdollisuus jollekin toiselle suomalaiselle lajitoverille. Tämä tästä.
Jep, sovitaan sitten kollektiivisesti, että Anu Niemiseltä hemmetin hyvä taistelu ja tsemppi koko ajan päällä! Vastustaja oli vain niin paljon parempi, että pakotti Anun tekemään koko toisen erän ajan helppoja virheitä ja saamaan helppoja pisteitä itselleen!
Eikö se juuri kerro Jarkko Niemisen lammasmaisuudesta. Mies on ollut lammas puoli vuotta vähintäänkin.
Tosin olihan Nieminen lammas jo silloin, kun oli parhaimmillaan. Ei koskaan voittanut hyviä pelaajia, vaan pärjäsi sen takia, kun oli ahkera ja hoiti melko varmasti huonommat pelaajat. Mutta sellainen taistelutahto, suuren yleisön edessä syttyminen ja henkisen sodankäynnin hallitseminen vastustajaa vastaan ei Niemiseltä ikinä sujunut. Hän ikäänkuin mureni vastustajan tuiman katseen edessä.
Juuri näin. En ymmärrä, mistä on peräsin se harhaluulo, että kaikki ottelut on voitettavissa pelkän hirvittävän tsempin kautta. Tasoerot näkyvät eri lajeissa eri tavalla. Taidolla pystyy korvaamaan fyysisen puolen alivoimaa tiettyyn rajaan asti, ja tietenkin myös kovalla fysiikalla korvataan vastustajaa heikompaa tekniikkaa ja/tai taktista osaamista. Jos tasoerot eri osa-alueilla ovat mitättömät, yleensä voittaja on se, joka pystyy pitämään suorituksensa paremmin kasassa, mihin viittasitkin viimeisessä virkkeessäsi. Toiselle se saattaa näkyä hirveänä touhottamisena, joka varmaan sitten on sitä tsemppiä. Joku toinen taas pitää oheistoiminnan minimissään, mikä ilmeisesti on sitten sitä tsempin puutetta. Mutta jokainen urheilija tekee asiat omalla tyylillään. Minä en ainakaan ole niin hyvä missään, että lähtisin opastamaan olympialaisiin valittua urheilijaa siinä, miten hänen pitää oma suorituksensa tehdä.Aika huono provo, mutta tartutaan silti. Lajissa kuin lajissa, jos vastustaja on sillä kertaa yksinkertaisesti parempi, muodostuu helposti puusilmäisille katsojille illuusio, ettei häviävä osapuoli yritä tosissaan. Kyllä noissa karkeloissa on jokaisella yhtäläisen kova voitontahto ja tsemppi, ei se siitä jää kiinni. Eri asia on sitten se, miten käsittelee paineita ja pystyy suoriutumaan kovan stressin alla.
Lajissa kuin lajissa, jos vastustaja on sillä kertaa yksinkertaisesti parempi, muodostuu helposti puusilmäisille katsojille illuusio, ettei häviävä osapuoli yritä tosissaan. Kyllä noissa karkeloissa on jokaisella yhtäläisen kova voitontahto ja tsemppi, ei se siitä jää kiinni.
Jos pitäsi valita Niemisen perheen häämatkan ja suomalaisten keihäänheittäjien välillä, jättäisin mielelläni nämä marginaaliviskojat kotimaahan.
Hassua että siirrät nyt keskustelun yksilölajeihin, jotka on aivan oma maailmansa. Esim. 200m juoksussa ei Hongiston tekemiseen vaikuta se, vaikka rinnalla Bolt pinkoisi samaan aikaan uuden ME:n. Kamppailu-urheilussa ja kaksinpeleissä taas vastustajan hyvyys saa helposti toisen näyttämään huonolta ja jälkikäteen ei noissa lajeissa ole mitään henkilökohtaista ennätystä, johon suoritusta voisi verrata.Aika huono tilitys, mutta tartutaan silti. Esimerkiksi yleisurheilussa, jos suomalaisurheilija tekee oma ennätyksensä tai edes kauden parhaan, voidaan olla tyytyväisiä. Tuloksen jäädessä selvästi alle oman tason, on kyseessä huono suoritus. Sijoituksella ei niinkään ole silloin väliä. Kaikki varmaan ymmärtävät, ettei esim. Hongisto tule millään ilveellä pääsemää 200m finaaliin, mutta voi silti pyyhkäistä kelpo ajan.
Hassua että siirrät nyt keskustelun yksilölajeihin, jotka on aivan oma maailmansa.
On täysin realistista, että Suomi saa jopa 2 mitalia miesten keihäästä.
Siis, jos löytyy tsemppiä ja yritystä tarpeeksi :)
No joo, ilmaisin asian kovin epäselvästi. Olisi pitänyt huomioida vastapuolen sisälukutaito.Ihan vaan tiedustelen, että eivätkö tennis ja sulkapallo ole yksilölajeja?
Keihästaisto on kyllä mielenkiintoinen. Siellä on monta kysymysmerkkiä mukana kamppailemassa mitaleiden kohtalosta. Ihme on jos ei yhtä mitalia Suomeen tule mutta kahteen mitaliinkaan en jaksa uskoa. Toivottavasti olen jälkimmäisen suhteen väärässä. Karsinnassa nähdään jo mahdollisesti Thorkildsenin ja latvialaisen nykykuntoa.On täysin realistista, että Suomi saa jopa 2 mitalia miesten keihäästä.
Siis, jos löytyy tsemppiä ja yritystä tarpeeksi :)
Itse en ymmärrä miksi keihäänheittoa pitäisi väheksyä, esimerkiksi tennikseen verrattuna, aivan varmasti useammalla on mahdollista tässä maailmassa heittää keihästä kuin pelata tennistä. Enkä väitä että tennismitali on helposti otettavissa.
Ja aiempiin viesteihin viitaten:
Itse en ymmärrä miksi keihäänheittoa pitäisi väheksyä, esimerkiksi tennikseen verrattuna, aivan varmasti useammalla on mahdollista tässä maailmassa heittää keihästä kuin pelata tennistä. Enkä väitä että tennismitali on helposti otettavissa.
Kuten myöhemmin tekstistä ilmeni, niin esim. tennis ja sulkapallo ovat toki yksilölajeja ja nimenomaan sellaisia, jossa vastustajan tekeminen olennaisesti vaikuttaa omaan suoritukseen. Vastaavasti esim. sileät pikamatkat eivät tällaisia ole.
Kyllä minullekin keihäänheitto on Se laji Olympialaisissa. Jos keihäästä helähtää kultamitali, uskon että suomalaisille on aivan se ja sama onko Jarkko Nieminen Maailman tennislistalla top 20 pelaajan joukossa.
Aika huono provo, mutta tartutaan silti. Lajissa kuin lajissa, jos vastustaja on sillä kertaa yksinkertaisesti parempi, muodostuu helposti puusilmäisille katsojille illuusio, ettei häviävä osapuoli yritä tosissaan. Kyllä noissa karkeloissa on jokaisella yhtäläisen kova voitontahto ja tsemppi, ei se siitä jää kiinni.
No äläs ny! Täälähän on jo moneen kertaan todettu, että arpaonni ja olosuhteet on huonojen häviäjien huonoja selityksiä - tsemppaamalla nekin muuttuu täysin irrelevanteiksi. Lähtökohtaisesti jokainen suomalaisurheilija pystyy tsemppaamaan paremmin kuin vastustajansa ja siten kuromaan umpeen isonkin taitoeron... Eli siis arpaonni osittain. Nimittäin jos vaikka 4 pääsee jatkoon niin se on aika paljon siitä kiinni suomalaispikajuoksijalla, millainen säkä käy sen suhteen, keitä on samassa alkuerässä. Lisäksi olosuhteet jos hyvin erilaiset erien välillä ..
Voi olla myös niinkin, että tekee omaan tasoonsa nähden hyvän suorituksen, mutta joku toinen ylisuorittaa, jolloin ok suoritus ei riitäkään menestykseen. ...
Ei tarvitse väheksyä, mutta realiteetit on huomioitava.Itse en ymmärrä miksi keihäänheittoa pitäisi väheksyä, esimerkiksi tennikseen verrattuna, aivan varmasti useammalla on mahdollista tässä maailmassa heittää keihästä kuin pelata tennistä. Enkä väitä että tennismitali on helposti otettavissa.
Ei tarvitse väheksyä, mutta realiteetit on huomioitava.
Heittolajit ovat todellisia marginaalilajeja yleisurheilussa ja varmasti niitä vähiten seurattuja jonkun kävelyn ohella.
Niin se vain on.