Peking 2022: naisten jääkiekko olympialaisissa

[Quaser]

Aha, Mustonen peluutti kahta veskaria. Olisi nyt peluuttanut useampaa, vaikka veskari per erä. Noora Räty vielä kotoa yhden erän ajaksi tolppien väliin. Pitäisi varaykkösveskarillekin saada vähän treenipelejä alle.

Kohujen jälkeen Mustosen valinnat näyttävät koomisilta. Ei sille mitään voi. Se on harmi, koska meillä on hyvä naisten maajoukkue.

Sun viestisi vasta koomiselta näyttää. Ei kai tuosta peluutuksesta kommentointisi voi toisaalta viihteellisyyttäkään tähän tuoda.

 

[nummenkallio]

Sun viestisi vasta koomiselta näyttää. Ei kai tuosta peluutuksesta kommentointisi voi toisaalta viihteellisyyttäkään tähän tuoda.

Kas, Mustosfanit ovat aktivoituneet yön pikkutunneilla. Sieltä tuli taas jämäkkä ja selkeä linjaus perusteluineen, vähän kuin veskareita valittaessa.

 

[Lert]

Oisko aika mennä eteenpäin ja keskittyä siihen joukkueeseen, joka on Pekingiin valittu...?

 

[Ikurin Vireä]

Oisko aika mennä eteenpäin ja keskittyä siihen joukkueeseen, joka on Pekingiin valittu...?

Niinpä. Tässä yhä vain tarinan konnaa haettaessa tuntuu unohtuvan, että Noora Räty ei ole yhtä kuin Suomen maajoukkue, eikä Pasi Mustonen ole yhtä kuin Suomen maajoukkue. Siellä on (ainakin kohta) pelit alkamassa.

 

[lunde]

Tosiaan voihan Mustosen hämmentäviin kommentteihin hirttäytyä ikuisesti, mutta teot puhuvat kuitenkin tässäkin asiassa enemmän. Ei tuo nyt niin ennenkuulumatonta ole, että arvokisoja edeltävässä ainoassa harjoitusottelussa peluutetaan molempia maalivahteja, joita aiotaan ensisijaisesti peluuttaa arvokisoissa.

Esimerkiksi Naisleijonien joulukuinen vastustaja Tšekki selvitti ensimmäisessä ottelussa kakkos-kolmosvahtien tilannetta peluuttamalla Zechovskaa ja Skodovaa puoliksi. Toisessa ottelussa koko pelin pelannut ykkösvahti Peslarova torjui Rädyn tavoin nollan varsinaisella peliajalla ja jatkoajalla.

Lisäksi tilanteeseen voi ottaa tueksi myös Räisäsen omat kommentit Jatkoajan haastattelusta.

Ei kannata uskoa kaikkea, mitä mediassa lukee. Meillä on kaksi pelaavaa veskaria lähdössä koneeseen, jotka pystyvät pelaamaan isoja pelejä. Hyvä tilanne siis. Olen tyytyväinen, että nykyään nojataan kahteen vahvaan maalivahtiin, jotka ovat osoittaneet pystyvänsä pelaamaan kansainvälisellä huipulla ja tukevat toisiaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Vielä kun iltapäivälehdet tuuttaavat lähes päivittäin jutuissaan, että Räty ei ole vastannut Mustoselle 1,5 viikon jälkeenkään joukkueen julkistamisesta, niin suunnitelmat kotiin jäävästä varaykkösmaalivahdista voi viimeistään nyt jo unohtaa. Jos ne edes olivat missään vaiheessa mitään muuta kuin ihan puppua. Eiköhän Naisleijonat mene ensisijaisesti kolmella Pekingissä olevalla maalivahdilla.

Jotta tämäkin viesti ei pyörisi vain Rädyn tilanteen ympärillä, muuhun joukkueeseen voi tutustua lyhyiden kuvausten muodossa Ilta-Sanomien suomenkielisestä olympiaurheilijoiden listauksesta tai Ylen ruotsinkielisestä jutusta. Molemmissa on hyviä yhteenvetoja joukkueen pelaajista. Kannattaa tutustua etenkin, jos Räty ja Tapani ovat ainoat Naisleijonat, jotka tuntee nimeltä, kuten tässäkin ketjussa on joitakin kertoja todettu. Nyt on jälleen olympialaiset, neljän vuoden välein nähtävä paras ikkuna kurkistaa naisten jääkiekkoon. Se on hyvä tilaisuus haastaa itseään jääkiekon seuraajana ja antaa myös naisten jääkiekolle ennakkoluulottomasti mahdollisuus.

 

[lunde]

Ajattelin purkaa vielä hieman tuota Kiinan muukalaislegioonaa, kun löytyi IIHF:n säännöt edustusoikeuden siirtämiseen toiseen maajoukkueeseen. IIHF:n säännöissä on miehillä ehkä paremmin tunnetut neljän ja kahden vuoden säännöt. Naisilla minimiodotusaikojen pituudet ovat puolet tuosta eli toista maata arvokisoissa edustanut voi edustaa uutta maata aikaisintaan kahden vuoden päästä ja ilman arvokisahistoriaa kansalaisuutta vaihtanut voi edustaa uutta kotimaataan aikaisintaan vuoden tai oikeastaan kahdeksan kuukauden päästä. Luonnollisesti näissä tapauksissa edellytetään uuden kotimaan kansalaisuutta. Kriteereistä voi lukea tarkemmin alkuperäisen sääntötekstin (PDF-tiedosto) lainauksista, jotka ovat englanniksi.

Players must meet the following requirements to participate in the IIHF Championships and the Olympic Competitions:

a) Hold citizenship in the representing Country and submit to the jurisdiction of the representing MNA;

b) Complete and submit to the IIHF Directorate the IIHF Player Entry Form; and

c) Submit to the IIHF Directorate a national passport of the representing Country that is valid for the duration of the event.

4.2. Players that have never played in an IIHF Championship

4.2.2. A female player who has two legal citizenships or more, or has changed her citizenship or has acquired or surrendered a citizenship and wants to participate for the first time in an IIHF Championship and/or an Olympic competition or in qualifications to these competitions, then in order to play for her Country of choice the player must:

a) Prove that she has (i) participated in the competitions within her Country of choice on a consistent basis, over at least eight (8) consecutive months (240 days) and during one hockey seasons after her 10th birthday (ii) resided in her Country of choice during that period and (iii) neither transferred to another Country nor played ice hockey for a team registered or located within any other Country during that period; and

b) If the Country of her choice is one to which the player has transferred then she must have had an international transfer that was approved by the IIHF and dated at least eight months (240 days) prior to her proposed participation.

4.3. Eligibility of players that have played in an IIHF Championship

4.3.2. If a female player has represented a country in any IIHF Championship, or in the Olympic competition or in the qualification to these competitions, she will not be eligible to represent another country except that she may apply to the IIHF to represent another country if:

a) She is a citizen of that country;

b) She has an international transfer that was approved by the IIHF and dated at least two (2) years prior to the start of the IIHF competition in which she wishes to participate;

c) She has, on a consistent basis, resided in the country for at least two (2) consecutive years (730 days) and participated in the national competitions of her new country during which period she has neither transferred to another country nor played ice hockey for a team registered/located within any other country; and

d) She has not played for her previous country in an IIHF competition during this two (2) year period and between completion of this two (2) year period and the start of the IIHF Championship she wishes to compete.

Kiinan naisten joukkueen 23 pelaajasta 13 on syntynyt Kiinan ulkopuolella ja tarkemmin Kanadassa (8) ja USA:ssa (5). IIHF:n sääntöjen puitteissa 10:lle heistä olisi riittänyt edustusoikeuden saamiseen yksi kausi KRS:ssä. Kuusi heistä onkin pelannut vain tällä kaudella. Rebekah Kolstad pelasi kauden 19-20, mutta sen jälkeen ainakaan Elite Prospects ei tunnista hänelle mitään seuraa. Yhden vuoden säännön pelaajista kolme on pelannut KRS:ssä vähintään neljä vuotta ja he ovatkin joukkueen avainpelaajia.

Kahden vuoden sääntö koskettaa kolme pelaajaa, jotka ovat edustaneet jo aiemmin toista maata U18-ikäluokan MM-kisoissa. Kaksi heistä on täyttännyt jopa "miesten kriteerit", kun he ovat pelaneet KRS:ssä vähintään neljä kautta. Hannah Millerin kohdalla on erikoinen tilanne, kun hän on aiemmin pelannut KRS:ssä kolme kautta 18-21, mutta hän kävi pelaamassa Ruotsissa syksyn 2021. En keksi muuta selitystä kuin, että edustusoikeuksen kriteerit täyttyivät jotenkin jo ennen Ruotsiin lähtemistä, vaikka säännöistä voi tulkita myös niin, että ennen olympialaisia pitäisi olla odotusaika Kiinassa/kiinalaisessa joukkueessa. Nythän Miller on pelannut tuon 730 päivän aikarajan sisällä koko syksyn Ruotsissa.

Muutenkin sääntöjä on ilmeisesti koronaviruksen vuoksi tulkittu siten, että Moskovassa venäläistä sarjaa pelaava kiinalaisjoukkue katsotaan ikään kuin Kiinassa kansallista sarjaa pelaavaksi joukkueeksi. Ymmärtääkseni Kiinassa ei varsinaisesti ole ollenkaan naisten jääkiekkosarjaa ja ainakaan sillä tasolla, että se valmistaisi pelaajia millään tavalla kansainväliseen maajoukkuejääkiekkoon.

Tässä vielä listattuna Kiinan ulkomailla syntyneiden pelaajat IIHF:n sääntöjen näkökulmasta:

1 vuoden tapaukset (10 kpl = 6+1+3)
240 päivää 8.6.2021-3.2.2022

G Tia Chan (kausi 21-22)
D Anna Fairman (kausi 21-22)
D Camryn Wong (kausi 21-22)
F Kassy Betinol (kausi 21-22)
F Taylor Lum (kausi 21-22)
F Anna Segedi (kausi 21-22)

F Rebekah Kolstad (kaudella 19-20, sen jälkeen ei tietoa seurasta ennen tammikuuta 2022)

F Leah Lum (4 kautta 18-22)
F Rachel Llanes (5 kautta 17-22)
F Maddie Woo (5 kautta 17-22)


2 vuoden tapaukset (3 kpl edustanut toista maata U18 MM-kisoissa)
730 päivää 4.2.2020-3.2.2022

G Kimberly Newell (4 kautta 18-22)
D Jessica Wong (5 kautta 17-22)

F Hannah Miller (3 kautta 18-21, mutta syksy 2021 Ruotsissa)


Tässä vielä tarkemmin pelaajakohtaisesti listattuna. EP tarkoittaa Elite Prospectsin pelaajakorttia ja WHL venäjän naisten sarjan pelaajakorttia. Jälkimmäisessä on jokaisen pelaajan kohdalla myös pelaajakortissa merkitty kansallisuus ja urheilukansallisuus. Noiden erottelu saattaa liittyä jotenkin Venäjän sarjan ulkomaalaiskiintiöihin tms. Kaikissa pelaajakorteissa kansalaisuus ei ole Kiina, joten niitä ei vissiin ole vielä päivitetty. Elite Prospectsin pelaajakorteissa ulkomailla syntyneiden kansalaisuus näyttäisi olevan vielä alkuperäinen, mikä ei voine pitää paikkansa, koska se olisi ristiriidassa IIHF:n sääntöjen kanssa. Oman hauskan lisänsä tilanteeseen tuo, että tietääkseni Kiinassa ei pääsääntöisesti tunnusteta kaksoiskansalaisuutta, joten Kiinan kansalaisuuden ottaakseen maajoukkuepelaajien on ymmärtääkseni pitänyt luopua syntymässä saadusta kansalaisuudesta.

G Kimberly Newell, Nelson, BC, CAN
EP: CAN
WHL: CHN/CHN
12-13 U18 MM-kisat Kanada
-
18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 KRS Vanke Rays

D Jessica Wong, Sydney, NS, CAN
EP: CAN
WHL: CHN/CHN
08-09 U18 MM-kisat Kanada
-
17-18 Kunlun Red Star
18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 KRS Vanke Rays

F Hannah Miller, North Vancouver, BC, CAN
EP: CAN
WHL: CAN/RUS
12-13 U18 MM-kisat Kanada
13-14 U18 MM-kisat Kanada

18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 Djurgårdens IF, SDHL (25 GP) -> KRS Vanke Rays (0 GP)


F Rachel Llanes, San Jose, CA, USA
EP: USA
WHL: CHN/CHN
17-18 Kunlun Red Star
18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 KRS Vanke Rays

F Leah Lum, Richmond, BC, CAN
EP: CAN
WHL: CHN/CHN
18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 KRS Vanke Rays

F Maddie Woo, Plymouth, MN, USA
EP: USA
WHL: CHN/CHN
17-18 Kunlun Red Star
18-19 KRS Vanke Rays
19-20 KRS Vanke Rays
20-21 KRS Vanke Rays
21-22 KRS Vanke Rays


G Tia Chan, Hamilton, ON, CAN
EP: CAN
WHL: CAN/RUS
21-22 KRS

D Anna Fairman, Troy, MI, USA
EP: USA
WHL: USA/RUS
21-22 KRS Vanke Rays (22 GP)

D Camryn Wong, Vancouver, BC, CAN
EP: CAN
WHL: CHN/RUS
21-22 KRS Vanke Rays (22 GP)

F Kassy Betinol, Okotoks, AB, CAN
EP: CAN
WHL: USA/RUS
21-22 KRS Vanke Rays (22 GP)

F Taylor Lum, Etobicoke, ON, CAN
EP: CAN
WHL: CAN/RUS
21-22 KRS Vanke Rays (22 GP)

F Anna Segedi, Commerce Township, MI, USA
EP: USA
WHL: USA/RUS
21-22 KRS Vanke Rays (20 GP)

F Rebekah Kolstad, Mankato, MN, USA
EP: USA
WHL: USA/RUS
19-20 KRS Vanke Rays (27 GP)


Venäjän sarjan pelaajakorteista löytyy myös pelaajien kuvat, joista pystyy todella epämääräisellä ja hieman kyseenalaisellakin profiloinnilla tekemään sellaisen johtopäätöksen, että suurimmalla osalla heritage-pelaajista on tosiaan tyypillisiä kiinalaisia piirteitä. Vaikka tuollaisella vertailulla ei ole minkäänlaista merkitystä, siinä mielessä ei ole siis kuitenkaan ihan pelkästä ostojoukkueesta kyse. Kansalaisuuden vaihtoon liittyvät lyhyet aikarajat ja järjestelmällisen toiminnan laajuus vaikuttavat silti kyllä hieman kyseenlaiselta.

Yksilön näkökulmasta ymmärrän, että säännöillä ei haluta hankaloittaa liikaa yksittäisten pelaajien urapolkuja ja elämäntilanteita. Sen sijaan tällainen järjestelmällinen IIHF:n sääntöjen hyväksikäyttö kokonaisten joukkueiden tasolla avaa pahimmassa tapauksessa naisten maajoukkuejääkiekossa Pandoran lippaan, jossa jotkut maat saattavat käyttää samanalaista oikotietä parantaakseen asemiaan alempien divisioonien MM-kisoissa.

Ainakin 1990-luvulla oli nähtävissä samanlaista toimintaa miesten maajoukkueissa, kun joidenkin hissiliikettä tehneiden eurooppalaisten maiden kokoonpanot olivat täynnä kahden passin pelaajia. Ainakin Saksa, Itävalta, Italia ja Ranska tulevat mieleen niiltä vuosilta. Sittemmin myös esimerkiksi Kazakstan ja Valko-Venäjä ovat käyttäneet samaa keinoa. Valitettavan usein ne ratkaisut ovat kuin kannettua vettä kaivoon. Esimerkiksi Saksa on mennyt maajoukkuetasollakin harppauksin eteenpäin, kun maassa on seurajoukkueissa annettu kotimaisille pelaajille enemmän kehitysmahdollisuuksia pohjoisamerikkalaisten palkkasoturien sijaan.

Naisten jääkiekossa on kyllä se tilanne, että Pohjois-Amerikassa on kymmeniä tuhansia lisensoituja naiskiekkoilijoita ja yliopistosarjatkin puskevat joka vuosi satoja pelaajia, joille ei riitä tasokkaita pelipaikkoja. USA:n ja Kanadan maajoukkueeseenkin mahtuu vain joitain kymmeniä pelaajia kerrallaan. Niinpä tuossa voisi kyllä olla joillekin pelaajille mahdollisuuksia lähteä tekemään uraa ulkomaille ja päätyä samalla jopa toisen maan maajoukkuepelaajaksi. Kun palkanmaksukyky kasvaa naisten jääkiekossakin jossain vaiheessa, tuollaiset tilanteet ovat todennäköisesti useammin edessä.

Hyväähän tuossa on tietysti, että laadukkaat pelaajat eivät ripusta silloin hokkareita naulaan heti yliopistouran jälkeen, vaan jäävät lajin pariin. Lisäksi hyvässä tapauksessa naisten jääkiekon taso nousee myös Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Kaivoon kannetun veden näkökulmasta tuollainen on kuitenkin riski ja se ei välttämättä ole pidemmällä tähtäimellä oikotie onneen, kuten miesten puolellakin on nähty.

 

[Kolmosketjun laituri]

Minkä tasoinen tuo Kiinan joukkue sitten mahtaa olla lopulta näin ennakkoon ajateltuna? Osaako kukaan avata. Ai miksi kysyn, no vedonlyöntihän tässä mielessä tietysti on. Siellä on kertomia jo auki. Suomelle häviö 3-1 kertoisi että laatua olisi kyllä taistella Tsekkejä ym vastaan tasapäisesti?

 

[lunde]

Hyvä kysymys @Kolmosketjun laituri. Marraskuussa käytännössä sama joukkue pelasi Venäjän maajoukkuetta vastaan kaksi yhtä tiukkaa ottelua. Ensimmäisestä ottelusta 1–3-tappio ja toisesta voittolaukauksilla 1–2-tappio. Tuo pitkään seurajoukkueena toiminut porukka on varmasti yhtenäisempi kuin muiden maiden yhteen kerätyt maajoukkueet ja se voi kantaa yllättävänkin pitkälle arvokisaturnauksessa.

Kiina/KRS Vanke Rays kohtasi marraskuun maajoukkuetauolla Venäjän kahdesti. Venäjä voitti molemmat ottelut, mutta numeroiden valossa ottelut olivat tiukkoja. Molemmista peleistä löytyy YouTube-tallenteet, jos ne haluaa katsoa. Ohessa myös KRS Vanke Raysin twiitit otteluiden kokoonpanosta.

3.11.2021 Kiina–Venäjä 1–3 (YouTube-tallenne)

Linkki: https://twitter.com/KRSVankeRays/status/1455837376786411521

5.11.2021 Kiina–Venäjä 1–2 VL (YouTube-tallenne)

Linkki: https://twitter.com/KRSVankeRays/status/1456546463018803200

 

[Haidekkeri]

Heitän tähän rohkean veikkaukseni tämän turnauksen mitalikolmikosta:

Kultaa: Kanada
Hopeaa: Yhdysvallat
Pronssia: Suomi

Saa ottaa talteen.

 

[jypinfani]

Kieltämättä aika tylsää voittaa aina vaan pronssia… Eikä tunnu tasoero pienentyvän. No toki Suomi on ainut, joka voi kertaalleen USAn tai Kanadan yllättää.

 

[kilpakiekko]

Kieltämättä aika tylsää voittaa aina vaan pronssia… Eikä tunnu tasoero pienentyvän. No toki Suomi on ainut, joka voi kertaalleen USAn tai Kanadan yllättää.

Tästä rohkenen olla täysin erimieltä. Jos verrataan naisten 2 edellisiä kotikisoja, ensin Hämeenlinnassa ja viimeksi Espoossa, niin tasoero Suomen ja Pohjois-Ameriikkalaisten välillä on kaventunut huomattavasti.

 

[jypinfani]

Tästä rohkenen olla täysin erimieltä. Jos verrataan naisten 2 edellisiä kotikisoja, ensin Hämeenlinnassa ja viimeksi Espoossa, niin tasoero Suomen ja Pohjois-Ameriikkalaisten välillä on kaventunut huomattavasti.

No toki. Nyt vaan mennään siinä, että otetaan lähes aina muutamalla maalilla nokkaan ja se alkaa tuskastuttamaan.

 

[LaTe_Show]

No toki. Nyt vaan mennään siinä, että otetaan lähes aina muutamalla maalilla nokkaan ja se alkaa tuskastuttamaan.

Jonnet ei muista aikaa jolloin miesten pelejäkin uutisoitiin Urheiluruudussa "Suomi taisteli siedettävän tappion Neuvostoliittoa vastaan".

 

[Kolmosketjun laituri]

Kyllä ne aliarvioi tuota Kiinan naisten joukkuetta. 23 kertomia tsekkiä vastaan. Ei mitään tolkkua vaikka Tsekki toki suosikki onkin voittamaan pelin.

 

[Sonic Empire]

Joskus aiemminkin ihmetellyt naisten lätkän arvoturnausten otteluohjelmaa ja systeemiä ylipäätänsä.
Olympialaisissa on kaksi lohkoa, lohkot A ja B. A-lohkossa on 5 ns. parasta maata (rankingien mukaan) samassa lohkossa ja B-lohkossa sitten loput. Lohkon B joukkueet muodostuu järjestäjämaasta, kolmesta karsinnan kautta selvinneestä ja maailman rankingin 6. maasta.

Sitten päästään kummallisuuksiin.

A-lohkon kaikki maat pääsevät jatkoon pelaamatta peliäkään. Voi siis hävitä kaikki tekemättä maaliakaan ja pääsee jatkoon. B-lohkosta "pääsee" jatkoon kolme jo ennalta määrättyä (rankingien mukaan) maata (Japani, Tsekki ja Ruotsi) pelaamatta peliäkään. Rannalle jää Kiina ja Tanska.
B-lohkon hassuin tilanne tulee, jos/kun Tanska voittaa ja kerää enemmän pisteitä kuin joku kolmikosta muttei pääse jatkoon.

Toivottavasti ymmärsin väärin tuon Wikipedian kaavion. Eihän se voi noin mennä, siis B-lohkon osalta?

 

[Roger Moore]

Sitten päästään kummallisuuksiin.

A-lohkon kaikki maat pääsevät jatkoon pelaamatta peliäkään. Voi siis hävitä kaikki tekemättä maaliakaan ja pääsee jatkoon. B-lohkosta "pääsee" jatkoon kolme jo ennalta määrättyä (rankingien mukaan) maata (Japani, Tsekki ja Ruotsi) pelaamatta peliäkään. Rannalle jää Kiina ja Tanska.
B-lohkon hassuin tilanne tulee, jos/kun Tanska voittaa ja kerää enemmän pisteitä kuin joku kolmikosta muttei pääse jatkoon.

Toivottavasti ymmärsin väärin tuon Wikipedian kaavion. Eihän se voi noin mennä, siis B-lohkon osalta?

Ymmärsit väärin. Toki siis A-lohkosta pääsee pudotuspeleihin kaikki ja lohkon sijoitus määrittelee sitten sen kenet kohdataan puolivälierissä. B-lohkosta pääsee jatkoon sitten kolme parasta ja ne on tuohon Wikipedian kaavioon nyt vaan lätkäisty tuohon järjestykseen, tuo tulee sitten muuttumaan kun turnaus alkaa.

Nythän systeemi on hieman muuttunut, ennen oli kahdeksan maan turnaus ja A-lohkossa oli maailman rankingin top4 ja silloin A-lohkon kaksi parasta (USA ja Kanada) meni suoraan välieriin ja sitten puolivälierät pelattiin A-lohkon kolmosen ja nelosen sekä B-lohkon kahden parhaan kesken.

 

[lunde]

Jonnet ei muista aikaa jolloin miesten pelejäkin uutisoitiin Urheiluruudussa "Suomi taisteli siedettävän tappion Neuvostoliittoa vastaan".

Vertaus Neuvostoliiton punakoneeseen toimii itse asiassa aika monellakin tasolla. Kymmenien miljoonien väestöstä poimittiin ulkojäiden pihapeleistä lahjakkaimmat tiukan seulan läpi aina maajoukkueeseen asti. Miesten amatööri- ja puoliammattilaisaikoina ja Neuvostoliiton suuruuden aikoina punakoneen pelaajat olivat nimellisesti armeijassa töissä, mutta käytännössä urheilun täysiammattilaisia, joiden harjoitus- ja pelimäärät saattoivat ylittää jopa NHL-ammattilaisten määrät. Silloin esimerkiksi suomalaisista pelaajista joku Pekka Marjamäki kävi pelaamisen ohessa palolaitoksella töissä tai vaikka Lasse Oksanen piti bensa-asemaa.

Naisten jääkiekon kohdalla on etenkin olympiavuosina kaksi punakonetta: Kanada ja USA. Niihin joukkueisiin on valikoitunut kymmenistä tuhansista rekisteröityneistä lisenssipelaajista lukio- ja yliopistosarjojen sekä nuorten maajoukkueen kautta lahjakkaimmat pelaajat, jotka elävät varsinkin olympiavuosina kuin moderni punakone. Neuvostoliitossa punakoneen pelaajat saivat joitain ylellisyyksiä ja etuoikeuksia, joihin tavallisella kansalla ei ollut pääsyä. Pohjoisamerikkalaisissa naisten maajoukkueissa korvaus on viisi- tai jopa kuusilukuinen vuosiansio maajoukkueen edustustehtävistä, joihin todella harvalla on mahdollisuus naisten jääkiekossa. He ovat siis käytännössä täysiammattilaisia. Harva muu maa pystyy tuohon koko joukkueen laajuudessa, vaikka yksittäisten pelaajien kohdalla onkin saatettu vähintäänkin hetkellisesti saavuttaa täysiammattilaisuus, jossa jääkiekkoa pelaamalla pystyy tienaamaan elantonsa ja parhaassa tapauksessa säästämään jotain myös sukan varteen vaikka Noora Rädyn ja Karoliina Rantamäen tavion.

Samaan aikaan kun pohjoisamerikkalaiset jatkavat kuukausitolkulla maajoukkueleiritystä, joku Suomen Anni Keisala pelaa Naisten Liigaa, harjoittelee naisten ja poikien kanssa, opiskelee ammattikorkeakoulussa ja yrittää saada opintotuen ja urheilija-apurahan riittämään elämiseen. 1-2 kuukauden välein kokoonnutaan sitten yhteen maajoukkueen kanssa viikoksi. Toisenlaisia esimerkkejä on vaikka Meeri Räisäsen työskentely tyyliin urheiluvälikaupassa urheiluelämän ohessa tai aiemmin maajoukkueessa pelanneen Linda Välimäen työskentely päiväkodissa. Vielä Suomessa pelatessaan kapteeni Jenni Hiirikoski toimi omassa yrityksessään maalarina. Moni pelaaja opiskelee, moni toimii esimerkiksi sairaanhoitajana tai muulla alalla, jossa pystyy tekemään töitä myös keikkaluontoisesti. Arvokisamatkat tehdään silloin monesti vuosilomilla tai muilla vastaavilla lomajärjestelyillä. Lähtökohdat ovat todella erilaiset ja jos kilpailu olisi ratakierroksen juoksu, niin pohjoismerikkalaiset lähtevät silloin ainakin kaarteen verran etumatkalta.

Tästä kaikesta huolimatta pohjoisamerikkalaisten etumatkaa on ihan oikeasti kurottu kiinni noin 30 vuoden maajoukkuearvokisojen historian aikana. Valitettavasti kuvio menee yksinkertaistettuna niin, että yhden olympiadin aikana muut maat kurovat kolmena vuonna eroa kiinni, mutta olympiavuonna ero kasvaa jälleen hieman. Pitkällä seurannalla koko laji kehittyy ja välimatka kahteen suureen pienee koko ajan, vaikka silloinkin tuskallisen hitaasti ja epätasaisesti. Yksittäisinä vuosina välimatka saattaa kasvaa ja toisina vuosina sitä saadaan enemmän kiinni. Samalla myös Suomen etumatka takana tuleviin kaventuu ja välillä Naisleijonat eivät ole olleet edes ihan selkeästi se kolmanneksi paras maa. Oikeastaan viime vuosikymmenen alussa ennen Mustosen aikakautta oli hieman sellainen tilanne.

En pidä kovin todennäköisenä loppuottelupaikkaa tai kultamitalia Suomelle. Ei sitä mahdollisuutta kuitenkaan kannata etukäteen haudata, koska lyhyessä arvokisaturnauksessa on aina mahdollisuus yllätyksiin. Ruotsi teki tuon ihmeen 2006, kun olympialaisten välierässä kaatui USA. Suomi käytti tilaisuutensa iskeä olympiavuotta seuranneissa MM-kisoissa kotijäillä ja oli todella lähellä kahmaista samalla sen kaikkein kirkkaimman mitalin. U18-tyttöjen MM-kisoissakaan loppuottelussa ei ole aina ollut pelkästään pohjoisamerikkalaisia. Kääntöpuolena on aina myös mahdollisuus, että puolivälierä päättyy alisuorittamisen jälkeen kyyneliin, kuten 2014 olympialaisissa kävi. Niinpä omiin mahdollisuuksiin pitää luottaa loppuun asti, mutta samalla ei saa kuitenkaan olla ylimielinen ja kuvitella huonon valmistumisen sekä puolivillaisen suorituksen riittävän yhtään mihinkään.

* * *

Tänään tiedotettiin, että myös aiemmin koronatartunnan saanut Viivi Vainikka pääsee matkustamaan Pekingiin huomenna 2. helmikuuta lähtevällä lennolla. Hän saattaa siis ehtiä mukaan jo torstain USA-avausotteluun, jos kaikki menee hyvin. Samalla tuo tarkoittaa aika karua kohtaloa Pekingiin matkustaneelle varapelaaja Emmi Rakkolaiselle, jolla näyttää jäävän arvokisadebyytti tälläkin kertaa väliin. Hyökkääjä valittiin 2020 MM-kisoihin, jotka peruttiin ensimmäisen koronakevään epävarmuudessa kokonaan. Karu tilanne pelaajan kohdalta, mutta pelillisesti valitsisin itsekin Vainikan ennen Rakkolaista.

Naisleijonien kapteenisto pysyy ennallaan elokuun MM-kisoista eli Jenni Hiirikoski on kapteeni ja Michelle Karvinen sekä Petra Nieminen kantavat paidoissa A-kirjainta.

* * *

IIHF:n nettisivuilla naisten olympiaturnauksen kohdalla on julkaistu useita mielenkiintoisia juttuja, joissa pääsee tutustumaan myös muiden maiden joukkueisiin ja pelaajiin:

8 from '08 kertoo kahdeksasta näiden olympialaisten pelaajasta, jotka pelasivat Kiinassa järjestetyissä MM-kisoissa 2008. Ensimmäiset Kiinan MM-kisathan piti olla jo 2003, mutta silloinen SARS-epidemia antoi esimakua koronamaailmasta, kun naisten MM-kisat peruttiin vain päiviä ennen MM-turnauksen alkamista.

Tässä jutussa kerrotaan Kiinan joukkueesta, joka tähtää puolivälieriin. Se on tuolle joukkueelle kyllä ihan realistinen mahdollisuus, kun B-lohkossa pitäisi jättää taakse ainakin kaksi maata. Tanska lienee toinen ja Japani tai Ruotsi voisi olla toinen maa. Oletettavasti pohjoisamerikkalaiset välttääkseen Kiinan pitäisi voittaa B-lohko. Toisaalta olisihan se herkullinen asetelma, että Kiinan muukalaislegioona kohtaisi puolivälierissä Kanadan tai USA:n, kun puolet Kiinan maajoukkueesta kasvanut ja oppinut pelaamaan Pohjois-Amerikassa.

Winter Tracks: Hiirikoski jutusta löytyy 12-minuuttinen dokumenttivideo, joka kannattaa kyllä katsoa. Päivä päivältä vahvistuu tunne, että sitten joskus kun Jeban peliura päättyy, hän todennäköisesti pysyy lajin parissa valmentajana. Ymmärtääkseni hänellä on jo nyt peliuran aikana ollut niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueessakin vastuuta mm. fysiikkaan liittyvästä valmennuksesta tai harjoitusten ohjaamisesta. Onneksi tuohon peliuran päättymiseen on ilman loukkaantumisia vielä vuosia jäljellä. Lokakuussa solmittu kolmivuotinen jatkosopimus Luulajaan saattaa tarkoittaa sitä, että kapteeni pelaa vielä kuudennetkin olympialaiset.

* * *

Ehkä kattavimmalla naisten jääkiekkoon keskittyvällä The Ice Garden -sivustolla on useita olympialaisiin liittyviä juttuja. Toki jutut on aika usein tehty pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta, mutta ainakin ennakot eri maiden joukkueista auttavat varmasti tutustumaan mahdollisesti vieraisiin pelaajiin. Tähän mennessä sivustolla on julkaistu jo ennakot Kanadasta, Venäjästä ja Sveitsistä.

* * *

Myös tietotoimisto IS kertoo päivittäisessä Noora Räty -uutisessaan, että maajoukkueesta on saatu yhteys tähtimaalivahtiin. Jos jotain vielä kiinnostaa tämä veivaus, niin juttu löytyy täältä.

 

[Sonic Empire]

Ymmärsit väärin. Toki siis A-lohkosta pääsee pudotuspeleihin kaikki ja lohkon sijoitus määrittelee sitten sen kenet kohdataan puolivälierissä. B-lohkosta pääsee jatkoon sitten kolme parasta ja ne on tuohon Wikipedian kaavioon nyt vaan lätkäisty tuohon järjestykseen, tuo tulee sitten muuttumaan kun turnaus alkaa.

Nythän systeemi on hieman muuttunut, ennen oli kahdeksan maan turnaus ja A-lohkossa oli maailman rankingin top4 ja silloin A-lohkon kaksi parasta (USA ja Kanada) meni suoraan välieriin ja sitten puolivälierät pelattiin A-lohkon kolmosen ja nelosen sekä B-lohkon kahden parhaan kesken.

No hemmetti, hyvä että oikaisit. Olin jo täysin ihmeissäni kun luin tuota Wikipedian kaaviota että eihän se nyt voi mennä B-lohkon osalta noin.

 

[lunde]

Joskus aiemminkin ihmetellyt naisten lätkän arvoturnausten otteluohjelmaa ja systeemiä ylipäätänsä.

Tätä tuntuu ihmettelevän jokaisten arvokisojen kohdalla aina joku. Koska laiskottaa, niin lainaan itseäni
viime elokuun MM-kisojen ketjusta. Viesti on kirjoitettu MM-kisojen näkökulmasta, mutta turnausjärjestelmän pääperiaatteet ja syyt niiden takana ovat vastaavat myös olympialaisissa.

Naisten MM-kisoissa on pelattu jo kaksi turnausta 10 joukkueella: 2019 ja 2021. Olympialaisissa on nyt ensimmäinen kerta, kun vielä 2018 oli 8 joukkuetta.

Nykyisen järjestelmän idea on ymmärtääkseni mahdollistaa kaikille joukkueille mahdollisimman tasaisia otteluita. Mahdollisimman tasaiset ottelut ovat parempaa viihdettä ja kehittävät molempia kaukalossa olevia joukkueitakin paremmin. Naiskiekon kannalta on myös parempi, että MM-kisoissa nähdään mahdollisimman vähän mitään 10–0-lukemia. Jääkiekkopiireissä on vastustusta etenkin miesten asennepuolella ihan riittävästi ilmankin. Kanada–USA-ottelu on myös odotetuin naiskiekko-ottelu, joka kerää miljoonia katsojia pohjoisamerikkalaisten televisioiden ääreen. IIHF ja TV-yhtiöt haluavat siis mielellään sen kohtamisen myös alkulohkoihin. Kuten Espoossa nähtiin, se saattaa olla myös joukkueiden ainoa kohtaaminen koko turnauksessa.

Toki naiskiekon tason laajentuessa – ja ajoittain jopa kaventuessa pohjoisamerikkalaisiin – tulee jossain vaiheessa eteen tilanne, jossa turnausjärjestelmää täytyy tarkastella uudestaan. Tällä hetkellä järjestelmä on mielestäni kuitenkin vähiten huono kompromissi ja suomalaisina voimme olla tyytyväisiä, että Naisleijonien taso on riittänyt heikompina vuosinakin tasokkaammassa A-lohkossa pysymiseen. U18-tyttöjen MM-kisoissa Suomihan kärsi vuosia siitä, että puolivälierävaihe oli lähes ylittämätön este, mikä tuomitsi Suomen seuraavaksikin vuodeksi heikompaan B-alkulohkoon.

Myös Ruotsin karu kohtalo osoittaa, että alemmasta lohkosta tai jopa alemman divisioonan MM-kisoista on todella vaikeaa nousta, kun epäonnistumisten kierre lähtee pyörimään väärään suuntaan ja joukkue alisuorittaa juuri väärissä peleissä.

MM-kisojen jälkeen pitää tehdä tuohon tekstiin sellaiset lisäykset, että A-alkulohkossa pelannut Sveitsi voitti elokuussa vain yhden ottelun, mutta kun se sattui olemaan puolivälierä, niin sillä päästiin aina pronssiotteluun asti. Win the right games sanoisi eräs turkulainen kiekkoleijona.

Tšekiltä nähtiin sitten melkein päinvastainen esimerkki. Alkulohkosta suvereeni voitto, puolivälierässä katkera 0–1-tappio Suomelle ja ensimmäisessä sijoitusottelussa yllättävä tappio Japanille jumittivat Tšekin heikompaan B-alkulohkoon vielä seuraavissakin MM-kisoissa. Olympialaisissa ei ole tarvetta pelata sijojen 5-10 sijoitusotteluita, koska näiden olympialaisten tulokset eivät vaikuta seuraavien olympialaisten joukkueisiin tai alkulohkojen kokoonpanoihin.

 

[lunde]

Jatkoajan uutinen kertoo tänään harjoituksissa nähdyistä Naisleijonien ketjukoostumuksista. Kovin suuria yllätyksiä tuossa ei ole, mutta mielenkiintoista tietoa silti. Ykkössentteriarpa on osunut tällä kertaa Niemisen kohdalle ja pari vuotta ykkössentterin viittaa harteillaan kantanut Tapani pääsee taiteilemaan Espoon kisojen tapaan jälleen laitahyökkääjänä. Ehkä hänen taidoistaan saadaan siellä enemmän irti, kun puolustusvelvoite ei ole ihan niin suuri. Viivi Vainikka puuttuu luonnollisesti ketjuista vielä kokonaan, koska hän matkustaa Kiinaan vasta tänään. Nelosketju näyttää paperilla nopealta ja energiseltä, mutta hieman arveluttaa, miten pienikokoinen ketju pärjää väännöissä esim. pohjoisamerikkalaisia vastaan. Onnistuessaan ketju saattaa toimia yhtä hienosti kuin Hakala-Vainikka-Holopainen 2019.

Harjoitusottelun jälkeen Mustosen kehumat ylivoimakoostumukset ovat vihdoinkin nähtävissä. Ensimmäisessä Tapanin täydentämässä Luulajastakin tutussa koostumuksessa on neljä hyökkääjää ja toisessa kentällisessä on erikoisesti kolme puolustajaa. Tosin Minttu Tuominen pelasi uransa alussa pitkään hyökkääjänä ja ainakin Naisten Liigassa on yksittäisissä peleissä ja eri tilanteissa nähty useasti hyökkääjänä viime vuosinakin. Ehkä tuo kertoo joukkueen rakenteestakin jotain, että ylivoiman ulkopuolelle jääneistä puolustajista myös Rantala voisi ihan hyvin olla vielä ylivoimassa, mutta hyökkääjistä ei samalla tavalla nouse kukaan samalla tavalla esiin. Calgaryssa ja syksyn maaotteluissa Vanhanen sai jonkin verran ylivoima-aikaa, mutta lienee ihan viisasta, että ainakin alkuun nuorukainen saa keskittyä hoitamaan oman ruutunsa tasakentällisin.

Michelle Karvinen − Petra Nieminen − Susanna Tapani
Elisa Holopainen − Noora Tulus − Jenniina Nylund
Julia Liikala − Tanja Niskanen − Emilia Vesa
Sanni Hakala − Sanni Vanhanen − Sofianna Sundelin

Jenni Hiirikoski − Ronja Savolainen
Nelli Laitinen − Sanni Rantala
Minttu Tuominen − Ella Viitasuo
Sini Karjalainen

Ykkösylivoima
Karvinen − Nieminen − Tapani
Hiirikoski − Tulus

Kakkosylivoima
Holopainen − Nylund – Tuominen
Laitinen − Savolainen

* * *

Jatkoaika on tehnyt myös molempien alkulohkojen joukkueista ennakkojutut: A-lohko ja B-lohko.

Myös The Ice Garden on julkaissut lisää ennakkojuttuja:
-Suomi
-USA
-B-lohkon maat Ruotsi, Tanska ja Kiina

* * *

Viivi Vainikka ei ole ainoa pelaaja, jonka olympiamatkaan koronavirus on aiheuttanut suuria kysymysmerkkejä. Ruotsin joukkueen ykkösmaalivahti Sara Grahn näyttäisi joutuvan myös kotiin jäävän varamaalivahdin asemaan. Samoin hyökkääjä Hanna Olssonin kisamatka on ilmeisesti myös vaarassa. Sveitsin maalitykkin Alina Müllerin MM-kisat päättyivät elokuussa lyhyeen loukkaantumisen vuoksi ja nyt korona on pitänyt hänet Sveitsissä. Samasta tilanteesta on kärsinyt myös Sinja Leemann.

* * *

Kun Naisleijonien maalivahtikohu näytti median sitkeästä yrittämisestä huolimatta jo vähän laantuvan viime päivinä − koska ei ollut mitään uutta uutisoitavaa − tietotoimisto IS:n tämän päivän Noora Räty -uutisessa on vaihteeksi uuttakin tietoa. Valintojen jälkeen lähes kaksi viikkoa julkisuudessa mykkäkoulua pitänyt tähtimaalivahti päätti kunnon joukkuepelaajan tavoin antaa joukkueelle työrauhan avaamalla suunsa vielä päivää ennen olympialaisten avauspeliä. Jutusta selviää, että Räty on sittenkin vastannut Mustosen yhteydenottoihin, mutta vastaus on jäänyt vähän roikkumaan ilmaan.

Jotta voimme jatkossa keskittyä olennaiseen ja siihen tärkeimpään eli kisoissa olevaan joukkueeseen, niin olen kyllä vastannut ihan jokaiseen Pasin puheluun ja viestiin samalla vastauksella. Vastaukseni ei ole ollut kyllä tai ei, vaan minulle voi tilanteen vaatiessa soittaa, ja teen sitten päätöksen oman tilanteeni ja fiilikseni mukaan, Räty sanoo.

Vaikka tällaisessa maailmantilanteessa ei voi lyödä mitään kovin varmasti lukkoon, eipä valmentajakaan voi oikein rakentaa mitään tuollaisen vastauksen varaan, jossa kisoihin lähtö riippuu pelaajan fiiliksestä. Kuvion logistiset haasteet nyt varmasti ymmärtää jokainen.

Toki Mustosen tarjouksen mielekkyydestä voidaan voidaan olla montaa mieltä, mutta jostain syystä syksyllä nähty julkisuuden kautta hämmentäminen ei Rädylle vielä riittänyt, vaan sama touhu näyttäisi jatkuvan vielä olympialaistenkin kynnyksellä. Tilanne on ikävä ja ehkä jopa epäreilu, pettymys varmasti edelleen valtava, mutta valitettavasti ainakin omissa silmissäni tämä sotku jättää ikävän tahran myös maajoukkueikoniin. Olympialaisten kynnyksellä tilittämisen sijaan nämä jutut olisi voinut ihan hyvin jättää vaikka siihen kirjaan, jota Rädystä kirjoitettiin viime syksynä Suomessa. Nooran ura on ollut niin hieno ja poikkeuksellinen, että kirja löytänee joka tapauksessa tiensä myös omaan hyllyyni.

Tämän päivän uutisessa olevat kommentit viittavat siihen suuntaan, että Rädyn vastaus on kuitenkin enemmänkin ei kuin kyllä.

Jos tällainen tilanne nyt kuitenkin tulisi eteen (Keisalan loukkaantuminen tai sairastuminen), jota en itse toivo, niin oma toiveeni olisi, että jo joukkueessa olevat maalivahdit saisivat mahdollisuuden pelata. Vaikka itse olen urani ehkä parhaimmassa kunnossa ja minulle olisi totta kai kelvannut joukkueesta rooli kuin rooli.

Koska olympialaiset ovat naiskiekkoilijalle se suurin unelma niin en näe, että olisi reilua muita maalivahteja kohtaan lennättää uusi pelaava maalivahti joukkueen ulkopuolelta enää tässä vaiheessa, kun joukkueessa on jo kaksi muutakin huippumaalivahtia Keisalan lisäksi.

Ilta-Sanomien toiseen juttuun on saatu myös Meeri Räisäsen kommentteja, joissa hän kertoo aiempien haastatteluiden tapaan, että joukkueen sisällä asia on käsitelty vähän eri tavalla kuin uutisista voisi käsittää.

Nämä ovat joukkueen sisäisiä asioita, mutta me olemme joukkueen sisällä käyneet asian vähän eri tavalla, Räisänen sanoi arvoituksellisesti.

Mitä ulospäin sanotaan, niin en puutu siihen. Sen tiedän, että valmennus luottaa meihin jokaiseen kolmeen valittuun. Meidät on syystä tänne valittu. Jokainen on paikkansa ansainnut.

 

[aceman81]

Mä oon erityisen tykästynyt näihin toimittajakunnan ja media-alustojen viikkoja jatkuneisiin narratiiveihin, joissa kerrotaan Keisalan joutuvan epäkiitolliseen ja kohtuuttomaan asemaan, koska ulkoinen mediapaine laittaa hänet epäkiitolliseen ja kohtuuttomaan asemaan.

Nyt sitten vissiin Jatkoajan mukaan kisat on ohi mikäli Keisala ei vedä puolipanoksettomassa alkusarjan USA-avauksessa Vezina-tason suoritusta.

 

[M10]

Just olin tulossa kirjoittamaan samaa kuin edellinen nimimerkki, että on kyllä pistänyt silmään tämä median hypetys Keisalan tilanteesta. "Kamalat paineet!" "Epäkiitollinen taakka!" "Keisalan kiirastuli!". Nimenomaan media itse on nyt luomassa Keisalalle ne pahimmat mahdolliset olosuhteet onnistumiseen.

 

[Kiekkokatsoja]

Lähtökohdat on siinä, että olemme edelleen Usaa ja Canadaa jäljessä pelillisesti. Mutta hyvä on heitä lähteä haastamaan, jä pyrkiä pysymään mukana.
Pronssipeliin pääsy, ja siinä niukasti pronssisija, olisi normi ja ok suoritus. Katsotaan miten käy.

 

[lunde]

Kuten noin 300 Noora Rätyä koskevaa viestiä sitten toivoin, tällekin naisten turnaukselle on tänään luotu liveseurantaketju. Huomio naisten jääkiekkoa kohtaan kasvanee reilun tunnin päästä, kun Naisleijonat kohtaa avausottelussaan USA:n, joten siksi tännekin ketjuun linkki otteluseurantaketjuun, niin ei tarvitse täyttää tätä ketjua lyhyillä huudahduksilla.

Peking 2022: Naisten jääkiekon liveseuranta

Jees jees. Naiset ensin pätee myös jääkiekkoon, sillä kisat on polkaistu käyntiin. Ottelu CAN-SUI oli Tamin sanoin "mikään ei muutu" -kamaa, sillä peli päättyi 12-1 ja Sveitsin veskari torjui lähes 60 kertaa. Myös Suomi aloittaa olympiaurakkansa jo perinteiseen tapaan Yhdysvaltoja vastaan. On...

keskustelu.jatkoaika.com

Tässä vielä arvon palstatovereille muita avausviestiini kirjoittamia toiveita tämän ketjun keskustelun suhteen.

Naisleijonille on toki oma arvokisojenkin ulkopuolella keskustelua kokoava ketjunsa, mutta tämä ketju lienee useimmissa tapauksissa ihan oikea paikka, kun viesti liittyy Pekingin olympialaisiin. Ainakin 2018 ja 2014 olympialaisissa oli naisten jääkiekollekin omat liveseurantaketjut, joten moderaattorit suonevat sellaisen ketjun tälläkin kerralla. Tämä ketju voitaneen siis rauhoittaa liveseurannan lyhyiltä huudahduksilta. Päivitän tähän avausviestiin myös linkin liveseurantaan, jos ja kun sellainen ketju avataan kisojen alkaessa. Keskustelupalstalta löytyy myös oma ketjunsa sille, kuuluuko naisten jääkiekko olympialaisiin. Tämä ketju voidaan siis rauhoittaa siltäkin keskustelua sivuraiteelle johtavalta aiheelta.

Niin ikään toivoisin yleisemminkin, että tässä ketjussa voitaisiin ihan oikeasti keskittyä naisten jääkiekon tapahtumiin Pekingin olympialaisissa vuonna 2022. Jos joku haluaa väkisinkin jatkaa iänikuista naiskiekkoilijoiden vertailua miehiin, C-junnupoikiin ja Pekka Laksolan lämäriin, niin toivon hänen perustavan sitä varten samalla ihan oman keskusteluketjun. Pyydän ystävällisesti, että me naisten jääkiekosta kiinnostuneet ja sitä arvostavat kirjoittajat saisimme nauttia tästä juhlahetkestä, kun neljän pitkän vuoden jälkeen maailman parhaat naiset pelaavat taas olympiakullasta. Älkää siis tulko tähän ketjuun pilaamaan sitä iloa ja täyttämään keskustelua ahdasmielisellä asenteella. Mielestäni pyyntö ei ole kohtuuton.

 

[Salama15]

Eka kahdesta kovasta kohdattu ja kuten tuonne liveseurantaan kirjoitinkin, ei sillä ole prkl mitään väliä onko Suomen maalilla kuka tai kumpi hyvänsä => silloin kun CAN & USA on mimmikisoissa täydellä iskulla ja voitonkiilto silmissä mukana niin Suomen absoluuttinen maksimisuoritus on pronssi…