Ilman ihmeitä Suomi saavuttanee siis 6-7 mitalia. Määränähän tuo on ihan tyydyttävä verrattuna viime vuosiin. Henoa on, että mitaleja ovat tuoneet niin miehet kuin naiset. Pari huolestuttavaa asiaa Suomen menestykseen kuitenkin liittyy:
1. Puolet tai lähes puolet mitaleista toi yksi urheilija.
2. Yksilölajien/viestien mitalit toivat uransa ehtoopuolella olevat urheilijat.
3. Mitalit tulivat vain kahdesta lajista.
Eli kovin laaja-alaista ei ole Suomen menestys edes talviolympialaisissa eikä tulevaisuus näytä mitenkään turvatulta, päinvastoin. Entisistä "menestyslajeista", kuten mäkihypystä, yhdistetystä, lumilautailusta tai edes freestylesta, alppihiihdosta ja ampumahiihdosta ei ole ihan heti tulossa merkittävää mitalimäärää. Jotain yksittäisiä mitaleita voi esim. Herola tai joku lumilautailija tuoda seuraavissa kisoissa. Lumikautailussakin tuntuu kilpailu kovenevan, ja Suomen "etsikkoaika" alkaa olla ohi. Hiihdonkaan tulevaisuus ei näytä ruusuiselta nykyisen menestyssukupolven jälkeen, joten on vaikea nähdä, että tulevissa talvikisoissa Suomi tulee pääsemään edes näiden kisojen mitalimäärään.
Toisaalta tilanne on tainnut olla aika samankaltainen jo pidempään. Tai samoja merkkejä on ollut aiemminkin. Oikeastaan 2006 ja 1998 ovat olleet ne poikkeukset jolloin on laajalta rintamalta tullut mitaleita eri lajeista. Tietysti voisi miettiä että miksi ei ole ollut jatkuvuutta missään muussa kuin maastohiihdossa ja jääkiekossa.
2018: 1-1-4, Pärmäkoski toi puolet mitaleista. Muuten mitaleilla Iivo, Rukajärvi ja naisten lätkä eli kolme lajia kaikkiaan.
2014: 1-3-1, Kaikki hiihtomitalit viesteistä. Isoissa rooleissa noissa mitaleissa Jauhojärvi ja Saarinen, jotka kyllä jatkoivat vielä muutaman vuoden mutta ehkä kuitenkin jo ehtoopuolella uraa. Muuten mitaleille Rukajärvi ja miesten lätkä eli kolme lajia.
2010: 0-1-4, Piiroinen hopealle, hiihdosta mitalit Saariselle ja naisten viestijoukkueelle (Kuitunen mukana ja lopetti kauden jälkeen). Lisäksi molemmille kiekkojoukkueille mitalit eli kolmesta lajista mitalit.
2006: 0-6-3, kulta jäi puuttumaan mutta leveyttä oli kun mitaleita tuli kahdeksasta lajista. Ainoastaan mäkihypystä tuli kaksi mitalia. Noiden kisojen mitalilajeista ei tuon jälkeen ole tullut mitalia mäkihypystä, freestylehiihdosta, alppihiihdosta, curlingista eikä yhdistetystä.
2002: 4-2-1, Lajunen toi puolet mitaleista. Hiihdosta ei yhtään mitalia, mikä varmasti selittyy kahta vuotta aiemmilla tapahtumilla. Yhdistetyn lisäksi mäkihypystä ja freestylehiihdosta mitalit eli silloinkin kolme lajia.
1998: 2-4-6, tuolloin näytti vahvalta leveällä rintamalla. Tuli mitaleita hiihdosta, mäkihypystä, yhdistetystä, ampumahiihdosta, freestylehiihdosta ja jääkiekosta.
1994: 0-1-4, nämä olivat ne edelliset kahden mitalilajin kisat. Myllylä ja Marja-Liisa Kirvesniemi ottivat parit mitalit. Siihen sitten miesten viesti ja miesten jääkiekko päälle. Kirvesniemi tuon jälkeen lopetti uransa. Mutta miesten hiihto näytti vahvalta.
1992: 3-1-3, mäkihyppy oli voimissaan ja Niemisen johdolla muutama mitali. Lukkarinen otti naisten hiihdosta pari mitalia. Hänhän sitten lopetteli uransa aika nuorena Lillehammerin kisojen jälkeen. Ampumahiihdosta yksi mitali eli silloinkin kolme mitalilajia. Ja lajeja toki olikin vähemmän kun esimerkiksi lumilautailua ei ollut mukana.
1988: 4-1-2 (ja tällä mitalitilaston nelossija), naisten hiihto (Matikainen), mäkihyppy ja miesten kiekkojoukkue vastasivat mitaleista eli kolme lajia, mutta tosiaan oli lajikirjo aika kapea silloin. Matikainenhan sitten lopetti 1989 Lahden kisojen jälkeen 24-vuotiaana.