Peking 2022 – montako mitalia Suomi saavuttaa?

  • 23 033
  • 284

Montako mitalia Suomi saavuttaa Pekingin talviolympialaisissa?

  • Ei yhtään, kisat perutaan

    Ääniä: 6 7,0%
  • Ei yhtään, kisat järjestetään

    Ääniä: 1 1,2%
  • 1

    Ääniä: 5 5,8%
  • 2

    Ääniä: 7 8,1%
  • 3

    Ääniä: 17 19,8%
  • 4

    Ääniä: 16 18,6%
  • 5

    Ääniä: 21 24,4%
  • 6

    Ääniä: 6 7,0%
  • 7

    Ääniä: 4 4,7%
  • 8

    Ääniä: 1 1,2%
  • 9

    Ääniä: 0 0,0%
  • 10

    Ääniä: 1 1,2%
  • Enemmän kuin 10

    Ääniä: 1 1,2%

  • Äänestäjiä
    86
  • Poll closed .

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Myös mentaalisesti ihan eri meininkiä urheilijoilla kuin meillä. Siellä oikeasti lähdetään kisoihin onnistumaan ja menestymään eikä vain "tekemään parhaansa". Noilla käsitteillä on iso ero, ja se näkyy myös tulostaululla.

Eipäs näy. Suomen parhaat urheilijat esim. Niskaset ja Herola lähtevät ihan samalla mentaliteetilla menestymään eikä tekemään vain parhaansa, ja se näkyy tulostaululla siinä missä Ruotsin tai Norjan menestyksestä kilpailevilla urheilijoilla.

Esim. Aleksander Aamodt Kilde vs Iivo Niskanen. Molemmat kisoihin voittajasuosikkina, ainakin ykköslajissaan. Kilde otti pronssin ja 5. sijan. Niskanen otti kakkoslajissa pronssin ja paras on vielä tulossa?

Herola vs Ruotsin Öbergit ampumahiihdossa, kaikilla eka kisa pettymys, kisat jatkuu. Herola sai sentään pistesijan. Öbergit kuitenkin todennäköisemmin ottavat sen mitalin vielä kisoissa, koska ovat maailmancupissakin juhlineet pitkin kautta, Herola ei.

Erona on se, että Ruotsilla ja Norjalla on noita maailmanluokan urheilijoita ns. vitusti enemmän. Onnistumisprosentti ei välttämättä ole parempi. Nyt kun Ahonen, Manninen ja Mäkäräinen on lopettanut.

Ja sitten nämä Kykkäset ja Kinnuset, jotka on maailmancupissakin jämäsijoilla, ovat myös isoissa kisoissa jämäsijoilla. Se ei muutu siitä vaikka lähtisivät menestymisasenteella, kun edellytyksiä ei ole. Sama koskee Ruotsin ja Norjan kykkäsiä ja kinnusia, mutta niillä mahtuu niitä vähemmän joukkueisiin, kun joka paikka pullistelee maailmanluokan urheilijoita.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
On kyllä valtava ero nykypäivään, kun muistelee esim. vaikka vielä vuosia 2007-2011, jolloin aloin itse pikkupoikana katsomaan talviurheilua tv:stä. Hiihdossa Kuitunen ja Saarinen dominoi naisten hiihtoa lähes täysin, mäkihypyssä Ahonen, Hautamäki, Olli, Larinto, Happonen to name a few... nakuttivat tasaisia huippusijoituksia kisa toisensa perään, yhdistetyssä Koivuranta mm. voitti maailmancupin 2008-09, Manninen, Ryynänen & co. omasivat mahkut mitaleille joka arvokisoissa, alppihiihdossa Palander ja Poutiainen taistelivat voitoista tekniikkalajeissa, no ampumahiihdossa oli hiukan hiljaisempaa ennen Kaisan nousua huipulle. Taitoluistelussakin Lepistö ja Korpi olivat kärjessä silloin. Mitä nykyään on jäljellä? Maastohiihto ja varauksella yhdistetty ehkä näistä, samoin ampumahiihdossa Seppälä on nyt piristynyt.

Vetää aika hiljaiseksi kun miettii. Mitäs sitten kun Niskasen sisarusten ja Kristan aika huipulla on ohi?
Hiljaiseksi tämäkin vetää: miten kymmenessä vuodessa menestys on jäänytkin yhden kortin varaan? Mäkihypyssä oli runsauden pulaa: arvokisoihin ja mäkiviikolle oikeasti karsittiin ja vain kovilla meriiteillä oli asiaa mäkihypyn joukkuekilpaan, joka oli Suomen bravuuri silloin. Mitali oli aina varma ja kultaa himmeämmät mitalit pettymyksiä. Nostalgiaahan tämä.

Mutta pakko ihan vaan ihmetellä, että kun Suomi on talvisin maa Euroopassa, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Ja silti täällä ei ole talvilajien huippuja juuri ketään. Ymmärrän alppihiihdon puuttumisen, mutta kun talvilajeihin kuuluu paljon muitakin. Mitä oikeastaan on tapahtunut, onko valmennus jäänyt niin paljon jälkeen muista? Jääkiekko on tietenkin poikkeus tästä säännöstä, mutta muissa lajeissa takapakkia on otettu tai maailmalla menty vauhdikkaasti eteenpäin.

Ampumahiihdossakin on joitakin lupauksia ollut, mutta ilmeisesti urheilun rakenteet eivät tue tarpeeksi huipulle pyrkimistä. Heidi Nikkisenkin olisi pitänyt tehdä nyt olympiadebyytti, mutta päinvastoin lopetti koko lajin. Ongelmana on tietysti sekin, että yhden huipun "strategia" ei vie pitkälle, Mäkäräinenkin oli suosikki monessa olympiakisassa, mutta ei vaan natsannut. Ruotsalaisilla on naisissa neljä ampumahiihtäjää, jotka voivat parhaimmillaan taistella mitalista. Näitä asioita on tietysti pähkäilty paljon, mutta eipä siitä juuri hullua hurskaammaksi kukaan tule.
 

ColCbj

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC Sierre
On kyllä valtava ero nykypäivään, kun muistelee esim. vaikka vielä vuosia 2007-2011, jolloin aloin itse pikkupoikana katsomaan talviurheilua tv:stä. Hiihdossa Kuitunen ja Saarinen dominoi naisten hiihtoa lähes täysin, mäkihypyssä Ahonen, Hautamäki, Olli, Larinto, Happonen to name a few... nakuttivat tasaisia huippusijoituksia kisa toisensa perään, yhdistetyssä Koivuranta mm. voitti maailmancupin 2008-09, Manninen, Ryynänen & co. omasivat mahkut mitaleille joka arvokisoissa, alppihiihdossa Palander ja Poutiainen taistelivat voitoista tekniikkalajeissa, no ampumahiihdossa oli hiukan hiljaisempaa ennen Kaisan nousua huipulle. Taitoluistelussakin Lepistö ja Korpi olivat kärjessä silloin. Mitä nykyään on jäljellä? Maastohiihto ja varauksella yhdistetty ehkä näistä, samoin ampumahiihdossa Seppälä on nyt piristynyt.

Vetää aika hiljaiseksi kun miettii. Mitäs sitten kun Niskasen sisarusten ja Kristan aika huipulla on ohi?
Itse aloitin urheilun seuraamisen samoihin aikoihin ja juuri noiden nimien edesottamukset ovat jääneet vahvasti mieleen. Talvi oli kuin ilotulitusta, aina sai seurata jonkun suomalaistähden loistoa viikosta toiseen. Aikakin on varmasti kullannut muistot, mutta kyllä noita aikoja muistelee lämmöllä. Nykyään tuleekin sitten talvilajien osalta katseltua ainoastaan alppihiihtoa arvokisoja lukuun ottamatta.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Vetää aika hiljaiseksi kun miettii. Mitäs sitten kun Niskasen sisarusten ja Kristan aika huipulla on ohi?
Sanoisin että aina nousee yksittäisiä uusia tähtiä, jotka pitävät maastohiihtoa huipulla. Mutta nouseeko heitä järjestelmän avulla vai siitä huolimatta. Miksei meillä saada laajempaa menestyvää porukkaa oikein mihinkään lajiin. Maastohiihdossa ehkä kuitenkin paras tilanne ringin ja tason laajuuden osalta vaikkei siinäkään isoa juhlan aihetta ole.

Tietenkin muillakin mailla näissä on vähän sellaista aaltomaisuutta että välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Mutta sitten vaikka Ruotsista nousee ampumahiihtoon (vaikkei näissä kisoissa ole vielä sujunut) laaja porukka sinne kärkisijoille. Tai jossain freeskin big airissa on kolme ruotsalaista seitsemän joukossa. Suomessa tuntuu että joka lajiin nousee silloin tällöin se yksi huippuyksilö joka yksin pitää lajia pinnalla sen aikaa kuin pitää... ja luonnollisesti kantaa myös niitä paineita isoissa kisoissa.
Saadaanko esimerkiksi Ruotsissa paremmin niitä huippulahjakkuuksia vietyä ihan huipulle asti. Ja onhan Ruotsissa tietenkin laajempi väestöpohja, mutta silti väittäisin että kun mietitään huippu-urheilua kokonaisuutena, niin siellä saadaan suhteessa paljon enemmän tuloksia aikaiseksi kuin täällä.

Ja nämä kisat ovat toistaiseksi mitalien osalta menneet aikalailla kai odotusten mukaan jos odotukset ovat olleet realistisia. Mutta olisihan se kiva että joskus realistiset odotukset voisivat olla vähän korkeammallakin kuin nykyään.
 

Gotterdam

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Leijonat, IPV, Roihuttaret, PuMu

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Ampumahiihdossakin on joitakin lupauksia ollut, mutta ilmeisesti urheilun rakenteet eivät tue tarpeeksi huipulle pyrkimistä. Heidi Nikkisenkin olisi pitänyt tehdä nyt olympiadebyytti, mutta päinvastoin lopetti koko lajin.
Mieleen tulee myös maastohiihdosta tapaus Anita Korva. Lahjakas nuori hiihtäjä, joka saavutti useita mitaleita nuorissa vielä kolme vuotta sitten, mutta sitten lähti vapaaehtoisena armeijaan, joka tuhosi hänen vireensä täysin. Nyt ei ole kilpaillut kunnolla kahteen vuoteen ja harkinnut jo lopettamista kokonaan. Samalla kun norjalaiset joiden kanssa vielä kilpaili tasapuolisesti 2-3 vuotta sitten, ovat nyt olympialaduilla.

Korvaa taas kiinnostaa nykyään lähinnä salikuvien postailu Instagramissa.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mutta pakko ihan vaan ihmetellä, että kun Suomi on talvisin maa Euroopassa, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Ja silti täällä ei ole talvilajien huippuja juuri ketään. Ymmärrän alppihiihdon puuttumisen, mutta kun talvilajeihin kuuluu paljon muitakin. Mitä oikeastaan on tapahtunut, onko valmennus jäänyt niin paljon jälkeen muista? Jääkiekko on tietenkin poikkeus tästä säännöstä, mutta muissa lajeissa takapakkia on otettu tai maailmalla menty vauhdikkaasti eteenpäin.
Urheilujohtaminen. Norjassa oli kriisi -> olympiatoppen pystyyn. Suomessa kriisi -> HUMU pystyyn eli Erkka ja Kojonkoski höpöttämään pehmeitä rahoilla joille olisi löytynyt muutakin käyttöä.

Toki suomalainen urheilukenttä on myös todella joukkueurheilupainotteinen mutta kyllä erinäiset sekoilut vei lajeja ja sukupolven verran huippu-urheilijoita.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Toki suomalainen urheilukenttä on myös todella joukkueurheilupainotteinen mutta kyllä erinäiset sekoilut vei lajeja ja sukupolven verran huippu-urheilijoita.

Varsinkin mäkihypyssä tilanne on kriittinen ja tulevat vuodet näyttävät entistä huonommalta. Päävalmentaja ei voi ihmeitä tehdä, kun lahjakkaita ja hyviä hyppääjiä ei ole.

Nythän ilmeisesti on edes hieman valoa tunnelin päässä ja nuoria on tullut hieman lisää lajin pariin. Vain tuota kautta voi odottaa tulevaisuuteen hyviä hyppääjiä, siihen menee kuitenkin vähintään 10 vuotta.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Jaa no, ihan odotetustihan nämä kisat ovat lähteneet käyntiin. Yhdistetty ainoa selkeä pettymys, pakko myöntää että itkin. Lökäpöksyilyistä Rinnekangasta lukuun ottamatta (käsittääkseni) linjassa olleita tuloksia, jopa onnistumisia. Hiihto on ylisuorittanut laajalla rintamalla. Ampumahiihdossakin aika perussuorittamista, ero on vain kärkeen tosi iso.

Pahin aallonpohja Suomen talviurheilussa on mielestäni jo taitettu, ainakin jos vertaa miten hirveässä jamassa yhdistetty, ampuma- ja alppihiihto sekä miesten jääkiekko (pelaajatuotantonsa osalta) olivat tuossa viime vuosikymmenen alkupuolella. Maastohiihtoonkin on saatu oikeasti kärkiurheilijoita. En sano että noissa suksilajeissa kovin hyvältä näyttää, mutta valoa pimeydessä on nähtävillä ja Herola ja Hirvonen ovat sitä yhdistettyyn oikeasti tuoneetkin.
 

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Siis mikä tämän viesitn idea nyt oli? Sisarukset jotka on voittaneet olympiamitalin samoissa kisoissa vai mikä? Niskaset tosiaan voitti jo 2014 olympiamitalin samoissa kisoissa.
Siirsin viestin tänne tuolta maastohiihdon puolelta.

Veikkaan, että siinä haettiin sisaruksia, jotka on voittaneet olympiamitalin yksilölajissa samoissa kisoissa. Jos Niskasten mitalit 2014 laskettaisiin, niin samalla logiikalla Suomen sisaruslistaan tulisivat Ruudun ja Koivun veljekset.
 

MegaForce

Jäsen
Mitaliolettama kääntyi omissa papereissani nyt neljästä 6-7 mitaliin. Uskon Iivon ottavan kultaa tai hopeaa, sitten naisten parisprinttiin uskon. Viesteistä en osaa sanoa. Tämän lisäksi miesten ja naisten lätkät.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kaksi tulee, mutta kumpikaan niistä ei tule Niskaselle tai Pärmäkoskelle. Joku vähemmän otsikoita keräävä tyyppi saa pronssia ja naisten lätkäjoukkue saavuttaa toisen pronssin.
Tuollaista tuli veikattua ennen kisoja. Hemmetin tunari. Hmm...hieman nolottaa, mutta toisaalta olihan se hyvä, että Niskanen ja Pärmäkoski osoittivat luuloni vääriksi. Jinxaaminen näköjään ei luonnistu minulta ihan sillä tavalla kuin pitäisi.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tänään muuten tossa aamulla Suomelle tuli yhdestä hiihtokisasta parempi mitalisaalis kuin viime kesäolympialaisista yhteensä.

Iivon pronssin jos ottaa mukaan laskuihin, niin näistä kisoista on nyt Suomella parempi mitalisaalis kuin kaksissa viime kesäolympialaisissa yhteensä.

Melko todennäköisesti lopullinen Suomen mitalisaalis näistä kisoista tulee olemaan parempi kuin kolmessa viime kesäolympialaisissa yhteensä.

Pari kultamitalia, tai yksi kulta ja sopivasti lisää hopeaa jos vielä tulee, niin saattaa olla että on parempi tulos näistä kisoista kuin viidestä viime kesäolympialaisista yhteensä.

Kesäolympialaiset on ihan perseestä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
JOS nyt hetkeksi aikaa vedetään laput silmille kuten hevosille tehdään, eikä katota juurikaan urheilutapahtumien, hetkien ulkopuolelle ulkourheilullisiin tapahtumiin niin...on näistä kehkeytymässä tunnetasolla aika korkeatasoiset kisat.

Toki, skaala on kapeampi mitä joskus takavuosina, uupuu alppilajit, mäkihyppy, curling, freestylessä ei tuu kaksoisvoittoja. Mutta näin sitten kuitenkin urheilun suhteen kaikkiruokaisena kun sydän sykkii vahvimmiten aika perinteisesti jääkiekko-hiihto-yleisurheilu akselilla niin on koettu jo sykähdyttäviä hetkiä, onnistumisia, joku pettymyskin - ja lisää on luvassa. Mahdollisesti roppakaupalla.

Se on kuitenkin se lataus tapahtumaa kohti puoliruokaa, ellei enemmänkin. Tietää, että taso mahdollistaa. Into, odotus, pelko, jännitys, optimismi ja pessimismi. Tuolla nyt Suomen hiihtomaajoukkue on aivan timanttisessa lyönnissä olympiadin tärkeimmillä hetkillä ja Leijonat vasta käynnisteli koneitaan.

En tiedä varmuudella miten näitä kisoja tulee muisteltua, tai onko sykli tätä nykyä vähän erilainen kuin ennen, kisat jää nopeammin taakse ja seuraavia tapahtumia kohti. Mutta kun yhtä sun toista epävarmuutta ollut vaikkapa vielä viime syksynä, maastohiihtoon nyt viitaten, niin ei ehkä silti olis voinut varmasti odottaa mitä tuleman pitää. Että näin monta korkeajännitteistä ja onnistunutta tapahtumaa on, ja tulee olemaan, käsillä.

Olen jo nyt puoliksi tyytyväinen. Kyllähän se yks kultakin mukaan mahtuis, ja otettavissa kenties olisikin, mutta tarina ei vielä kerro tuleeko sellainen, tai peräti useampi. Niitä korkeajännitteisiä latauksia tulee silti vielä useampi tulevien 10 vuorokauden aikana, kunnes nämä kisat, jälleen yhdet eletyt ja koetut, lyödään säppiin ja historian kirjoihin.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
On se hieman helpompi menestyä 10 km perinteisen hiihdossa kuin 100 m juoksussa.
Entäs naisten 78kg sarjan nyrkkeilyssä? Tai 25m ilmapistoolissa? Tai jossain niissä hevosten tanssikisoissa? Softball? Jousipyssyllä ammuskelu? Jotain soutuja? Onks näissäkin kaikissa mitalit isomman kiven alla ku 10km perinteisen hiihdossa?

Suomen pitäisi nyt ladata kaikki panokset näihin ihan höpönpöppölajeihin joita harrastaa ehkä 18 ihmistä koko maailmassa, ja niistä harjata joku 5 kultaa ja 7 hopeaa, kyllä sit ois parempi mieli.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Entäs naisten 78kg sarjan nyrkkeilyssä? Tai 25m ilmapistoolissa? Tai jossain niissä hevosten tanssikisoissa? Softball? Jousipyssyllä ammuskelu? Jotain soutuja? Onks näissäkin kaikissa mitalit isomman kiven alla ku 10km perinteisen hiihdossa?

Suomen pitäisi nyt ladata kaikki panokset näihin ihan höpönpöppölajeihin joita harrastaa ehkä 18 ihmistä koko maailmassa, ja niistä harjata joku 5 kultaa ja 7 hopeaa, kyllä sit ois parempi mieli.
Pitäisi saada eukonkanto tai saunominen kesäolympialajiksi, olisimme ihan kurkoja niissä. Tai vaikka mämminsyönti.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tämän ketjun perusteella Niskasen 30km pronssi tuli isona yllätyksenä Jatkoajalle, kun kukaan ei veikannut Niskaselle mitalia tuosta matkasta. Muutama oli uskaltanut veikata naisten kympiltä yhtä mitalia Suomelle, mutta kukaan ei veikannut, että tulisi jopa kaksi. Sen sijaan lumilautailumitalia uskallettiin veikata, mutta siitä ei Rukajärvi tai Rinnekangas mitalia napanneet. Kyselyyn vastanneista 15,3% veikkasi, että Suomi nappaa 6 tai enemmän mitaleja näistä kisoista. Mikäli tuo kuusi (tai enemmän) tulee, niin voidaan todeta että ollaan me pessimistejä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös