Illan ottelu menee lähtökohtaisesti Jokereille.
Eilen tuli mietittyä, että olenko tämän vuoden puolella nähnyt Pelicansilta yhtään hyvää kotipeliä, ja harmistukseni täytyy todeta, ettei niitä ole näkynyt. Yleensä ei ole kiinnostanut tarpeeksi, on ollut yliyrittämistä, josta johtuen peli on ollut yhtä huttua ja silloin harvoin, kun tunnetta on ollut mukana, homma on mennyt yli ja kaveri tehnyt helposti 4 maalia. Tälläistä tää on ollut jo muutaman kuukauden, joten miksi nyt tulisi tähän muutos? Alla paska ottelu, hyvässä nosteessa oleva
Jokerit ja paineet meillä, sekä Mäkelä löytyy vieläkin pelaavasta kokoonpanosta.
Mutta, tämähän on urheilua, joten kaiken pitäisi olla mahdollista. Tai ainakin ajatus-tasolla. Jotenkin on jäännyt hyvin sekava kuva Pelicansin keväästä, joten mihinkää suureen en jaksa uskoa. Jantunen ja muut konkarit ovat antaneet mediassa lausuntoja, että asenteen ja pelin pitää parantua, mutta todellisuudessa Jarnakin laukonut samanlaisia kommetteja jo useaan otteeseen kauden kuluessa, eikä muutos seuraavaan peliin ole ollut kummoinen. Nyt on viimeinen mahdollisuus näyttää, että karvat kasvaa ja munat löytyy!
Ihan sama vaikka hävittäisiin, kuhan tehdään se saappaat jalassa taistellen! Fleguilua on katseltu tällä kaudella jo tarpeeksi. Yleisö tekee osansa, kuhan tänään kaukaloon luistelee viisas ja taisteleva Pelicans. Pelataan mielummin vaikka nolla-nollaa ja isketään yksi räkäinen pommpumaali kolmannessa erässä, kuin katsellaan Leinojen sun muiden pyörimästä. Ja Mäkelä, ei jumalauta, tänään seiso siinä maalin edessä ja näytä sitä habaa ennemmin siinä kuin hakemalla niitä pommeja, muuten sua viedään taas kuin märkää apinaa. Ja jätä se suun soitto vähemmälle, et kuitenkaan tappele - muuten joudutaan taas myötähäpeässä kattelemaan herran peliä.
Se on nyt tai ei koskaan! Oma peli ja ilme kuntoon, niin voitto voi olla lähellä.